Eli huolehtivatko puheolinsoitoin viikottain ja käynneillään lomillaan teistä vanhat ja vanhenevat lastenne vanhemmat. Voitte asua eri paikkakunnilla ja välimatka voi olla satoaja kilometrejä koska 90-luvun laman aikaan työttömät muuttivat työpaikkojen perässä Etelä-Suomeen. Puhun kokemuksesta koska meillä molemmilla on yli 90-vuotiaat vanhemmat Pohjanmaalla ja asumme nykyään pääkaupunkiseudun kehyskunnassa.
Ovatko lapsenne empaattisia?
Anonyymi
1274
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei lasten kuulu olla empaattisia vanhempiaan kohtaan.
Lapset tarvitsevat vanhempien empatiaa kasvaakseen siksi miksi heidän pitikin.
Twain totesi, ettei nuorena poikana ymmärtänyt isäänsä, 25v alkoi ymmärtämään isästään jotain, 40v ystävystyi isänsä kanssa ...
Oletko autistinen?
Poika ei käy kuin joskus rahaa pytämässä. Koskaan ei tee mitään palveluksia tai soita.
Karseeta eli miten olet reagoinut?
Onhan tämä ahdistavaa. Silloin kun hän tulee humalassa en uskalla sanoa mitään. Hän taas ei puhu mitään jos ei ole juonut. Kova taakka tämä on.
Varmasti on eli ymmärrän sinua. Vaatiiko hän rahaa sinulta?
Rahan takia hän tuleekin. Ja silloin on aina juonut omat rahansa. Uutta on pakko saada kun vapisee ja on levoton. Joskus olen toivonut, että hän joutuisi vankilaan ja sitäkautta hoitoon.
Ällä anna rahaa hänelle koska se menee kurkusta alas.
Ota yhteyttä kuntasi sosiaaliviranomaisiin ja kerro tarinasi. Toimi koska apua saa nykyään jos vain hakee. Tsemppiä sinulle.
Hän on väkivaltainen, menee kukkarolleni ominpäin.
Kiitos. Ihmissuhteissa on usein omat vaikeutensa. Olen tyytynyt rukoilemaan mutta vielä ei ole helpottanut. Siunausta sinullekkin.
Ketjun aloittajana voin kertoa omista reilusti yli 90v vanhmmistani joita käymme katsomassa kesäisin kun meillä on lomaa töistämme mutta he väsyvät meihin sanotaan noin kahdessa vuorokaudessa eli varsinkin isäni joka on 96v sotaveteraani hän alkaa hiipimään sänkyyn keskellä päivää koska väsyy kälätykseeni kun juttelen äitini (92v) kanssa joka on seurallinnen ihminen mutta hänkin väsyy päivällä kun juttelen hänelle kylän tapahtumista joissa tullaan aina siihen että se ja se kyäläläinen on kuollut.