Taistelukentällä tarvitaan evankeliumia

Anonyymi

Sota on tais­te­lua. Ajal­li­ses­sa tais­te­lus­sa tu­lee voit­to­ja, tap­pi­oi­ta, haa­vo­ja ja kuo­le­mia. Tais­te­lua var­ten pu­keu­du­taan ja val­men­ne­taan sitä var­ten, et­tä sota vi­hol­lis­ta vas­taan voi­te­taan.

Us­ko­vai­nen ih­mi­nen on Ju­ma­lan so­ta­mies. Täs­sä so­das­sa vas­ta­puo­le­na ei­vät ole ih­mi­set vaan paha. So­ti­las tar­vit­see so­ta­va­rus­tuk­sen tais­te­lu­ti­lan­tei­ta var­ten. Paa­va­li ha­lu­si opet­taa us­kon säi­lyt­tä­mis­tä tu­tul­la ku­val­la.

Us­kon tais­te­lua var­ten Ju­ma­la on pu­ke­nut us­ko­vai­sen ih­mi­sen so­ta­va­rus­teil­la. Ju­ma­la on myös lu­van­nut pi­tää so­ti­lais­taan huo­len. Hä­nen tar­koi­tuk­se­naan on, et­tä ih­mi­nen voit­taa so­dan ja pää­see ker­ran tai­vaa­seen. Us­kon tais­te­lu ei ole tais­te­lua konk­reet­ti­sil­la aseil­la (2. Kor. 10:4) ei­kä ih­mi­sen ym­mär­ryk­sel­lä (2. Kor. 1:4–5).

Tais­te­lus­sa on eri­lai­sia vai­hei­ta. Jos­kus tais­te­lu on kii­vas­ta ja jos­kus käy­dään ase­ma­so­taa. Kii­vais­sa tais­te­luis­sa py­ri­tään voi­mak­kaas­ti vai­kut­ta­maan vi­hol­li­seen niin, et­tä sen rin­ta­mat pet­tä­vät.

Ase­ma­so­ta­vai­hees­sa mo­lem­mat osa­puo­let pyr­ki­vät säi­lyt­tä­mään ase­man­sa. Kum­pi on vaa­ral­li­sem­pi vai­he? Mo­lem­mis­sa on omat vaa­ran­sa. Sik­si Jee­sus ke­hot­ti ai­na val­vo­maan ja ru­koi­le­maan (Matt. 26:41).

Vi­hol­li­ses­ta on sa­not­tu, et­tä se on tu­han­sien juon­ten kons­ti­mes­ta­ri. Se is­kee ai­na sii­tä koh­taa, jos­sa ai­ta on ma­ta­lin. Tais­te­lu­va­rus­tuk­se­na Ju­ma­lan lap­sil­la on vyö, joka on Ju­ma­lan sa­nan to­tuus. Se on sama ei­len, tä­nään ja ian­kaik­ki­ses­ti. To­tuus ja op­pi ei­vät muu­tu ajan muut­tu­es­sa.

Ja­lois­sa Ju­ma­lan lap­sil­la on alt­tiu­den ken­gät, jot­ta he voi­si­vat saar­na­ta alt­tiis­ti rau­han evan­ke­liu­mia. Tais­te­lu­ken­täl­lä on usein evan­ke­liu­min tar­vit­si­joi­ta. Se ei kat­so ti­lan­net­ta, mis­sä ku­kin on tai ketä on läs­nä. Psal­mis­saan Daa­vid sa­noo: ”Sinä ka­tat mi­nul­le pöy­dän vi­hol­lis­te­ni sil­mien eteen” (Ps. 23:5). Usein evan­ke­liu­min saar­na jää läs­nä­o­li­joi­ta­kin pu­hut­te­le­maan.

Vi­hol­li­nen kiu­saa mei­tä mo­nel­la ta­val­la. Ky­sy­myk­seen ”Sa­noi­ko Ju­ma­la to­del­la niin” liit­tyy kiu­saus. Us­kon kil­vel­lä voim­me tor­jua näi­tä­kin vi­hol­li­sen am­pu­mia tu­li­sia nuo­lia.

Ju­ma­lan lap­sel­la on pe­las­tuk­sen ky­pä­rä, toi­vo sii­tä, et­tä hän ker­ran pää­see tai­vaa­seen. Ju­ma­la on val­mis­ta­nut omas­sa Po­jas­saan tien sin­ne. On pal­jon asi­oi­ta, joi­ta em­me ym­mär­rä. Tär­kein­tä on kui­ten­kin se, et­tä ih­mi­nen on pääs­syt Ju­ma­lan ar­mos­ta osal­li­sek­si ja ha­lu­aa säi­lyt­tää tais­te­lus­sa us­kon ja hy­vän oman­tun­non.

”Ju­ma­lan sana on elä­vä ja vä­ke­vä. Se on te­rä­väm­pi kuin mi­kään kak­si­te­räi­nen miek­ka, se is­kee sy­vään ja viil­tää hal­ki sie­lun ja hen­gen, ni­ve­let ja lui­den yti­met, se pal­jas­taa si­sim­mät ai­keem­me ja aja­tuk­sem­me.” (Hepr. 4:12.) Lain kaut­ta Ju­ma­la he­rät­tää epä­us­koi­sen ih­mi­sen ja kut­suu si­säl­le Ju­ma­lan val­ta­kun­taan. Täl­le kut­sul­le kan­nat­taa ol­la kuu­li­ai­nen.

Us­ko­vai­sen ih­mi­sen ru­kous on, et­tä us­kon lah­jan ka­dot­ta­nut löy­täi­si tien ta­kai­sin Ju­ma­lan las­ten yh­tey­teen, ei­kä it­se vä­syi­si us­kon tais­te­lus­sa ja jäi­si vä­lil­le. Ju­ma­lan lap­si ei ole tur­han toi­von mat­ka­mies. Tämä toi­vo ei saa­ta hän­tä hä­pe­ään, vaan tuo ian­kaik­ki­sen elä­män osal­li­suu­den.

Tais­te­lu voi­te­taan Ju­ma­lan sa­nal­la. Sik­si on tär­ke­ää py­syä Ju­ma­lan sa­nan pe­rus­tuk­sil­la ja ter­veel­li­ses­sä opis­sa, käy­dä seu­rois­sa, osal­lis­tua omil­la lah­joil­laan evan­ke­liu­min työ­hön ja juur­tua Ju­ma­lan val­ta­kun­taan. Nuo­re­na myös on mer­kit­tä­vää ol­la Ju­ma­lan hoi­dos­sa ja us­ko­vais­ten yh­tey­des­sä.

Vah­va­na pe­rus­ta­na tais­te­lu­jen ai­ka­na on Ju­ma­lan sana. Sil­loin ei­vät ra­ju­tuu­let, myrs­kyt ja kii­vaat tais­te­lut tai ase­ma­so­ta ir­ro­ta van­kal­ta pe­rus­tuk­sel­ta.

Jee­sus voit­ti kiu­sauk­set Ju­ma­lan sa­naan no­jau­tu­en (Luuk. 4:4–12). Raa­mat­tu ke­hot­taa vas­taa­maan ”sä­vyi­syy­del­lä ja pe­lol­la” niil­le, jot­ka toi­von pe­rus­tus­ta ky­sy­vät (1. Piet. 3:15). Tur­val­lis­ta on luot­taa Ju­ma­lan sa­nan voi­maan ja tais­tel­la Ju­ma­lan an­ta­mil­la so­ta­va­rus­tuk­sil­la.

Teks­ti: Jor­ma Vuor­ma

0

53

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000

      Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

      Luetuimmat keskustelut

      1. Haluaisitko nähdä

        Hänet alastomana?
        Ikävä
        71
        3240
      2. Hilirimpsistä

        Hyvää huomenta ja kivaa päivää. Ilmat viilenee. Niin myös tunteet. 🧊☕✨🍁❤️
        Ikävä
        201
        2832
      3. Nainen lopeta pakoon luikkiminen?

        Elämä ei oo peli 😔😟
        Ikävä
        22
        2648
      4. Älä elättele

        Toiveita enää. Ihan turhaa. Sotku mikä sotku.
        Ikävä
        49
        2608
      5. Olet täällä. Mutta ei minulle.

        Nyt olen tästä 100% varma. Satuttaa. T: V
        Ikävä
        20
        2486
      6. Kuule rakas...

        Kerrohan minulle lempivärisi niin osaan jatkaa yhtä projektia? Arvaan jo melkein kyllä toki. Olethan sinä aina niin tyyl
        Ikävä
        41
        2325
      7. Miten hitsissä ulosoton asiakas?

        On tää maailma kumma, tässä haisee suuri kusetus ja ennennäkemättömän törkeä *huijaus*! Miten to.monen kieroilu on edez
        Kotimaiset julkkisjuorut
        210
        1783
      8. Törmättiin tänään

        enkä taaskaan osannut reagoida fiksusti. Menen aina lukkoon. Yksi asia on varma: tunteeni sinua kohtaan ovat edelleen v
        Ikävä
        24
        1727
      9. Vieläkö sä

        Rakastat mua?❤️😔
        Ikävä
        37
        1600
      10. Dear mies,

        Hymyiletkö ujosti, koska näet minut? 😌
        Ikävä
        18
        1446
      Aihe