Aloin kärsiä alaselän vaivoista jo parikymppisenä, silloin oli toisinaan muutamia päiviä että jouduin kävelemään perse pystyssä kuin ankka, jotenkin tuntuivat jalatkin vinksottavan sivuille.
Kolmeakymppiä lähestyessäni vaiva paheni niin että ajoittain meni jo 2 - 3 viikkoa tuossa tilassa. Lopulta pahimmillaan kipu säteili molempiin jalkoihin muistaakseni varpaisiin saakka, sekä alavatsalle pingotuksen tai pannan tapaisena särkynä. Kävin rtg-kuvassa ja todettiin yksi madaltunut alaselän nikama, sen kummempia toimenpiteitä ei suoritettu kun ei vaiva ollut jatkuva.
Jossakin vaiheessa aloin tehdä vatsalihasliikkeitä, ja hieman myöhemmin kävellä muutaman kerran viikossa, välillä noin 6 km peräti. Kävelyn jälkeen selässä joskus tuntui kipua ja sellainen "romahtamisen" tunne, mutta se aina laantui sillä että makasin selälläni polvet koukussa jonkin aikaa.
Muutama vuosi meni kivasti ettei ollut kuin satunnaisia pikku jomotuksia, ei mitään sellaista ettei kävelemään pysty tai pitää olla perse kenossa.
Nyt kun täytin 36 v niin syntymäpäivälahjaksi tulikin sitten pitkästä aikaa kivat kivut. Olin useamman viikon ajan tuntenut kipua aina aamulla herätessäni ja syytin sänkyä. Sitten pamahti jatkuva särky ja jomotus. Tällä kertaa ei kipu säteile lainkaan jalkoihin, mutta alavatsassa tuntuu kuin se olisi jotenkin pullistunut sisältään. Ulostaminen sattui aika pirusti jonnekin tuonne sisälle keskiviivasta oikealle päin, eikä virtsaaminenkaan tunnu ihan normaalilta, aivan kuin olisi koko alapää väärässä asennossa.
Kaiken kukkuraksi ylä- tai keskiselässäni on ollut jo pitkään kohta joka tuntuu kosketusaralta, ja mieheni sanoi eilen että se on kohta on hieman koholla, eli siis turvonnut. Tähän kohtaan sattuu lähinnä kun istuu selkä penkkiä vasten, ei juuri muuten.
Jäi tuo kävely tässä alkuvuodesta vähän vähemmälle, että tästäköhän tämä nyt sitten tulla paukkasi? Vatsalihasliikkeitä, joita inhoan, en ole tehnyt pariin vuoteen kun selkä on ollut suht' kunnossa. Tein niitä nyt alkuviikosta ja sen jälkeen tuli tuo pantamainen kipu alavatsaan, joten noinkohan se olisi vain lihaskipua? Mutta kestääkö sellainen neljättä päivää...?
Sitä tässä sitten vaan että mitäköhän kotikikkoja tässä olisi homman hoitoon, en viitsisi alkaa lääkärillä juosta kun useimmat särkylääkkeetkin aiheuttavat minulle vain vatsakatarria. Miten ihmeessä kävelen tai teen voimisteluliikkeitä kun koko ajan särkee ja sattuu?
Kolmeakymppiä lähestyessäni vaiva paheni niin että ajoittain meni jo 2 - 3 viikkoa tuossa tilassa. Lopulta pahimmillaan kipu säteili molempiin jalkoihin muistaakseni varpaisiin saakka, sekä alavatsalle pingotuksen tai pannan tapaisena särkynä. Kävin rtg-kuvassa ja todettiin yksi madaltunut alaselän nikama, sen kummempia toimenpiteitä ei suoritettu kun ei vaiva ollut jatkuva.
Jossakin vaiheessa aloin tehdä vatsalihasliikkeitä, ja hieman myöhemmin kävellä muutaman kerran viikossa, välillä noin 6 km peräti. Kävelyn jälkeen selässä joskus tuntui kipua ja sellainen "romahtamisen" tunne, mutta se aina laantui sillä että makasin selälläni polvet koukussa jonkin aikaa.
Muutama vuosi meni kivasti ettei ollut kuin satunnaisia pikku jomotuksia, ei mitään sellaista ettei kävelemään pysty tai pitää olla perse kenossa.
Nyt kun täytin 36 v niin syntymäpäivälahjaksi tulikin sitten pitkästä aikaa kivat kivut. Olin useamman viikon ajan tuntenut kipua aina aamulla herätessäni ja syytin sänkyä. Sitten pamahti jatkuva särky ja jomotus. Tällä kertaa ei kipu säteile lainkaan jalkoihin, mutta alavatsassa tuntuu kuin se olisi jotenkin pullistunut sisältään. Ulostaminen sattui aika pirusti jonnekin tuonne sisälle keskiviivasta oikealle päin, eikä virtsaaminenkaan tunnu ihan normaalilta, aivan kuin olisi koko alapää väärässä asennossa.
Kaiken kukkuraksi ylä- tai keskiselässäni on ollut jo pitkään kohta joka tuntuu kosketusaralta, ja mieheni sanoi eilen että se on kohta on hieman koholla, eli siis turvonnut. Tähän kohtaan sattuu lähinnä kun istuu selkä penkkiä vasten, ei juuri muuten.
Jäi tuo kävely tässä alkuvuodesta vähän vähemmälle, että tästäköhän tämä nyt sitten tulla paukkasi? Vatsalihasliikkeitä, joita inhoan, en ole tehnyt pariin vuoteen kun selkä on ollut suht' kunnossa. Tein niitä nyt alkuviikosta ja sen jälkeen tuli tuo pantamainen kipu alavatsaan, joten noinkohan se olisi vain lihaskipua? Mutta kestääkö sellainen neljättä päivää...?
Sitä tässä sitten vaan että mitäköhän kotikikkoja tässä olisi homman hoitoon, en viitsisi alkaa lääkärillä juosta kun useimmat särkylääkkeetkin aiheuttavat minulle vain vatsakatarria. Miten ihmeessä kävelen tai teen voimisteluliikkeitä kun koko ajan särkee ja sattuu?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mene lääkääriin, virtsaamis ja ulostusvaivat voivat olla aika huono merkki. Jos jompikumpi tulee tahattomasti, niin sitten onkin hemmetinmoinen kiire sairaalaan ja suoraan leikkauspöydälle.
Ehkä kumminkin oli ummetusta ja turvotusta, vatsan pullotus ja kipu on nimittäin helpottanut päivän aikana.
Aika usein minulla on kyllä ilmavaivoja, mutta kun ei niitä aina osaa erottaa sellaiseksi. Tahtoo sanoa ei vaan piruliuta pieretä, sattuu vaan niin saatanasti. Helpottavat sitten jos en syö mitään.
Niin josko niitä selänhoito-ohjeita sitten olisi kellään...
Minulla on ollut jotain jumppaohjeita selän kuntouttamiseksi leikkauksien jälkeen. Olen läpikäynyt kolme pullistuman poistoa 9 kk:n aikana, joten jotain omakohtaisia kokemuksiakin on.
Elikkäs; jalkakyykky: ota esim tuolin selkänojasta (takaa) tukea ja kyykisty esim. 3 x 20 kertaa, 90 asteen kulmaan. Tee tämä aluksi ilman painoja ja vaikka vähemmillä toistoilla. Omien tuntemusten mukaan. Pidä kantapäät lattiassa.
Sitten: makaa selälläsi lattialla/sängyllä. Taivuta jalkoja nilkasta ylöspäin. Vedä samalla napa selkärankaan. Pidä hetki jännitystä. Toistona 3x 15.
Vatsalihasliike: Makaa selälläsi, laita kädet niskan taakse tai rinnanpäälle. Jalat rahille 90 asteen kulmassa. Jännitä vatsalihakset ja nosta päätä aavistuksen verran ylös, mutta älä sinnitä niskaasi.
Oli niitä jotain muutakin, mutta nämä ovat jääneet mieleen.
Rauhallinen kävely, lyhytkestoinen, useasti päivässä helpottaa. Kuin myös selällään makaaminen, jalat 90 asteen kulmassa rahilla.
Oletko kokeillut tukiliiviä ???? Minulla se on käytössä aamusella n. 15 min. Pääsen sen avulla liikkeelle, eikä tarvitse heti ottaa Buranaa.....
Mutta sinuna menisin ortopedin tms. lääkärin vastaanotolle ja vaatisin magneettikuvausta. Ei selkävaivojen kanssa ole leikkimistä, siinä voi käydä huonosti.
Joskus on tuntunut että joku tukiliivi voisi tosiaan olla hyvä, ettei tule esim. kävelylenkillä sellaista "romahtamisen" tunnetta. (Vaikea selittää, mutta selkä väsyy niin että tuntuu kuin koko ranka mutruaisi pään ja jalkojen välissä miten sattuu.)
Oikeastaan vähän ihmetyttää että kun kävin rtg-kuvassa vuosia sitten ja todettiin alaselän nikaman madaltuma, niin mitään ohjeita en muista saaneeni että miten siitä eteenpäin ja silleen... Olisiko se homma jotenkin mennyt vituralleen kun vaihdoin silloin hiippakuntaa ja selkäkin tervehtyi silloin. Semmoista edestakas sahaamista kun se on sen kanssa.
Kaippa se lääkäri sitten, kun saan ajan tilattua, jotain keksii. Lääkkeitä en ensisijaisesti halua hoidoksi, kun ei vatsakaan niitä siedä.
Siis kokemuksesta kirjoitan. Olen pitkän linjan kipukurssilainen. Olen kokeillut vähän kaikkea. Lääkkeet ovat alkuunsa hyviä ja tarvittavia, on näes tärkeää, ettei kipu ota valtaa kropastasi ja kroonistuisi.... Kipuun lääkettä niin, että selviät päivästäsi. Tilasin selkäliitolta ohjekirjasen selän jumppaliikkeisiin (Mc Kentzie)ja totesin sen erittäin hyväksi. Kokeile.
Selän ja vatsan syvillä lihaksilla on valtaisa merkitys selän kunnossa pysymiselle. Joten treenit päivittäin, rentoutus ja venytys muistaen. Paras asento lepuuttaa hermoja on lattialla selällään makaen jalat esim. rahilla 90 asteen kulmassa. Kannattaisi käydä kuitenkin esim. yksityisellä lääkärillä, joka varmasti voisi todeta kipujen alkuperäisen syyn. Varmin tapa on tietenkin magneettikuvaus.
Noilla oireilla pitää ehdottomasti tehdä selkärangan magneettikuvaus pelkkä röntgen ei missään tapauksessa riitä. Kumma juttu kun lääkärit yhä käyttävät paljon selän kuvaukseen röntgeniä vaikkei se ole kovin tarkka ja parempiakin menetelmiä olisi.
Ei kai vaan se säästäminen vaikuta liikaa...
Kaikki otsikossasi mainitsemat seikat voivat tulla kyseeseen mutta pahimpana/tärkeimpänä syynä oireillesi todennäköisesti on jonkinasteinen välilevyn pullistuma (prolapsi) lannerangassa.
Ei muuta kuin yksityiselle ortopedille tai neurologille niin pääset magneettikuvaan (MRI) suhteellisen nopeasti.
Lueskelin päivällä hälyttävän "kolahtavia" juttuja selkärankareumasta, ja kaippa tuollainen kuvaus olisi ihan aiheellinen.
Parin vuoden aikana olen tuntenut ajoittain särkyä myös ranteissa ja polvissa. Vasemmasta kädestä meinaa toisinaan tippua tavarat alas, kun ranne "pettää".