Suonen historian häpeällisin aika

Elokuussa 1940 Saksan miehittäessä Norjaa, Tanskaa, Hollantia.. Belgiaa, Luxemburgia,Tsekkoslovkiaa, Puolaa ja suurta osaa Ranskasta, Suomi PYYSI Saksaa osallistumaan kolmantena osanottajana Suomi-Ruotsi-maaotteluun. Samana päivänä kuin suomalaisen lehdistön kilvan hehkuttama saksalaisten lipomistapahtuma alkoi, alkoivat Lontoon pommitukset ja urhelilu-uutisten seassa suomalaiset saivat lukea uutisia tästä "uuden ystävän" toiminnasta "taistelussa länsimaisten ihanteiden puolesta".

Suomalaiset ryntäsivät heppi ojossa ihan vapaaehtoisesti nöyristelemään ja nuoleskelemaan sodan aloittajaa ja valtaa, joka harjoitti julmaa väkivaltaa Euroopan maiden alueilla.

Kuten tiedämmekin, Suomi alkoi muuttua länsimaiseksi demokratiaksi vasta aselevon tultua 1944. Tosin länsimaat eivät pitäneet Suomea länsimaana vielä pitkään aikaan, sillä he eivät uskoneet heidän vihollisensa muuttuneet toiseksi kovinkaan nopeasti. Eikä olut syytäkään, esimerkiksi urheilun parissa rodunjalostusta ja antisemitismiä avoimesti paasanneet iljetykset olivat entisissä johtoasemissaan, ja heidän ansiostaan Suomen nykyinen urheilumenestys onkin lähinnä kärsimysnäytelmää katsoa.

Epäiemättä tähänkin tulee taas vastauksena lastentarhatasoista "mutqu mutqu Neuvostoliittoki ja stallari stallari " ininää YYA-ajan vaippaveteraaneilta. Ja mitä tulee siihen länsimaisuuteen... onhan selittely kerrassaan naurettavaa typeryydessään: sitä korostetaan, että Saksan kanssa ei oltu tehty liittosopimusta, mutta sen kanssa ilomielin lähdettiin yhteiseen sotaan, jota lehdistömme yistäessä uutta, ihanaa littolaista maasta taivaaseen. YYA-sopimus taas ei koskaan johtanut edes yhteenkään sotaharjoitukseen. Siinä missä suuresti ylistetty ja palvottu Saksa miehitti ja sodalla tuhosi läntistä Eurooppaa vuosien ajan, Neuvostoliitto ei tehnyt niin koskaan. Joku Unkarin tai Tsekkoslovakian miehitys olivat mittaluokaltaan lähes mitättömiä tapahtumia verrattuna Saksan telemisiin.

Oikeastaan tulitikkuleikki-oikeiston meluamisen ainoa tarkoitus näyttää olevan pestä omia paitojaan, sodan loasta,liasta ja ennen kaikkea syyttömien verestä, joka on lahtaamista vierestä katsoessa roiskunut niihin. Sitäkin enemmän tuntuu mieltä siellä suunnalla haittaavan se, ettei lahtaaminen lopulta edes onnistunut tavalla, jolla sitä ajateltiin. Kansanmurhat eivät onnistuneet täydellisesti. Historiallinen totuus on tässäkin se, että alusta saakka hallitsevien luokkien ja valkoisten kuvitelma siitä, että kovat otteet ja raaka väkivalta "tappavat sosialismin kehtoonsa", tuota irkovasta kielikuvaahan jopa Winston Churchill käytti, johtivat vasareaktioon, eli kommunistit ymmärsivät saksalaisten vapaajoukkojen tapettua Rosa Luxemburgin ja Karl Liebknichtin, että heidän osaltaan kyse todella on taistelusta elämästä ja kuolemasta ja alkoivat toimia samoin. Tämänhän me näemme myös Suomessa: Kansanvaltuuskunta ei koskaan kerännyt ihmisiä piikkilankojen taakse kuolemaan tauteihin ja nälkään ja Kansanvaltuuskunta jopa rankaisi omiaan laittomista raakuuksitsta. Valkosiet voittajat eivät rankaisseet, vaan yllyttivät ja tappoivat silkasta tappamisen himostaan.

Mikään ei ole teennäisempää lipomista kun oikeistolaisen puhe siitä, kuinka oikeisto muka "puolustaa demokratiaa ja tasa-arvoa". Niitä oikeisto ei ole puolustanut koskaan eikä tee niin nytkään.
0<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Elokuussa 1940 Saksan miehittäessä Norjaa, Tanskaa, Hollantia.. Belgiaa, Luxemburgia,Tsekkoslovkiaa, Puolaa ja suurta osaa Ranskasta, Suomi PYYSI Saksaa osallistumaan kolmantena osanottajana Suomi-Ruotsi-maaotteluun. Samana päivänä kuin suomalaisen lehdistön kilvan hehkuttama saksalaisten lipomistapahtuma alkoi, alkoivat Lontoon pommitukset ja urhelilu-uutisten seassa suomalaiset saivat lukea uutisia tästä "uuden ystävän" toiminnasta "taistelussa länsimaisten ihanteiden puolesta".

Suomalaiset ryntäsivät heppi ojossa ihan vapaaehtoisesti nöyristelemään ja nuoleskelemaan sodan aloittajaa ja valtaa, joka harjoitti julmaa väkivaltaa Euroopan maiden alueilla.

Kuten tiedämmekin, Suomi alkoi muuttua länsimaiseksi demokratiaksi vasta aselevon tultua 1944. Tosin länsimaat eivät pitäneet Suomea länsimaana vielä pitkään aikaan, sillä he eivät uskoneet heidän vihollisensa muuttuneet toiseksi kovinkaan nopeasti. Eikä olut syytäkään, esimerkiksi urheilun parissa rodunjalostusta ja antisemitismiä avoimesti paasanneet iljetykset olivat entisissä johtoasemissaan, ja heidän ansiostaan Suomen nykyinen urheilumenestys onkin lähinnä kärsimysnäytelmää katsoa.

Epäiemättä tähänkin tulee taas vastauksena lastentarhatasoista "mutqu mutqu Neuvostoliittoki ja stallari stallari " ininää YYA-ajan vaippaveteraaneilta. Ja mitä tulee siihen länsimaisuuteen... onhan selittely kerrassaan naurettavaa typeryydessään: sitä korostetaan, että Saksan kanssa ei oltu tehty liittosopimusta, mutta sen kanssa ilomielin lähdettiin yhteiseen sotaan, jota lehdistömme yistäessä uutta, ihanaa littolaista maasta taivaaseen. YYA-sopimus taas ei koskaan johtanut edes yhteenkään sotaharjoitukseen. Siinä missä suuresti ylistetty ja palvottu Saksa miehitti ja sodalla tuhosi läntistä Eurooppaa vuosien ajan, Neuvostoliitto ei tehnyt niin koskaan. Joku Unkarin tai Tsekkoslovakian miehitys olivat mittaluokaltaan lähes mitättömiä tapahtumia verrattuna Saksan telemisiin.

Oikeastaan tulitikkuleikki-oikeiston meluamisen ainoa tarkoitus näyttää olevan pestä omia paitojaan, sodan loasta,liasta ja ennen kaikkea syyttömien verestä, joka on lahtaamista vierestä katsoessa roiskunut niihin. Sitäkin enemmän tuntuu mieltä siellä suunnalla haittaavan se, ettei lahtaaminen lopulta edes onnistunut tavalla, jolla sitä ajateltiin. Kansanmurhat eivät onnistuneet täydellisesti. Historiallinen totuus on tässäkin se, että alusta saakka hallitsevien luokkien ja valkoisten kuvitelma siitä, että kovat otteet ja raaka väkivalta "tappavat sosialismin kehtoonsa", tuota irkovasta kielikuvaahan jopa Winston Churchill käytti, johtivat vasareaktioon, eli kommunistit ymmärsivät saksalaisten vapaajoukkojen tapettua Rosa Luxemburgin ja Karl Liebknichtin, että heidän osaltaan kyse todella on taistelusta elämästä ja kuolemasta ja alkoivat toimia samoin. Tämänhän me näemme myös Suomessa: Kansanvaltuuskunta ei koskaan kerännyt ihmisiä piikkilankojen taakse kuolemaan tauteihin ja nälkään ja Kansanvaltuuskunta jopa rankaisi omiaan laittomista raakuuksitsta. Valkosiet voittajat eivät rankaisseet, vaan yllyttivät ja tappoivat silkasta tappamisen himostaan.

Mikään ei ole teennäisempää lipomista kun oikeistolaisen puhe siitä, kuinka oikeisto muka "puolustaa demokratiaa ja tasa-arvoa". Niitä oikeisto ei ole puolustanut koskaan eikä tee niin nytkään.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu