Papit haluavat sielusi

Adventtikirkon opinkohta sanoo että kaste on liittymisrituaali seurakuntaan.
Saako adventismissa naispappi suorittaa kastamista?

Minun sieluni ei ole enää myytävänä. Minä myin sen jo vuosikymmeniä sitten itselleen Saatanalle.

Uudistetun ja uudistamattoman mielen ero on se, että uudistamaton mieli kysyy: "Mitä minä hyödyn tästä?"
Uudistettu mieli kysyy: "Miten tämä tuo kunniaa Jumalalle?"

ts. jos testamenttaan Herran työhön, talletus menee taivaan pankkiin ja mitä ollaan tässä kirjoitettu leivisköistä, Herra maksaa, ei hän kysy, kelle lahjoitin, vaan olinko uskollinen.
Siksi kannattaa ennemmin pohtia sitä, että jos en jaksa kuin jankata toisten testamenteista, kirota kirkkoa, niin olenko paha palvelija.
Se kelvoton ja pahan palvelijan mitan antoi Herra tuomiollaan.

Tavallaan kirjoituksia lukien, niin leivisköitten käyttäjät, niistä se pahuus löytyi ja sitten löytyi niitä, jotka saivat perillä tuplana takaisin, jopa kaupunkina, tämänpuolen palvelun.
Laita tuohon leiviskän tilalle sana kultaraha.

Siitähän on kyse.

Hän sanoi näin: "Eräs jalosukuinen mies lähti matkalle kaukaiseen maahan saadakseen itsellensä kuninkuuden ja sitten palatakseen. Ja hän kutsui luoksensa kymmenen palvelijaansa, antoi heille kymmenen leiviskää [kultarahaa] ja sanoi heille: 'Asioikaa näillä, kunnes minä tulen'. Mutta hänen kansalaisensa vihasivat häntä ja lähettivät lähettiläät hänen jälkeensä sanomaan: 'Emme tahdo tätä kuninkaaksemme'. Ja saatuansa kuninkuuden ja palattuansa hän käski kutsua eteensä ne palvelijat, joille hän oli antanut rahat, saadakseen tietää, mitä kukin oli asioimisellaan ansainnut.
Niin ensimmäinen tuli esiin ja sanoi: 'Herra, sinun leiviskäsi [kultarahasi] on tuottanut kymmenen leiviskää' / kultarahaa. Ja hän sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä palvelija; koska vähimmässä olet ollut uskollinen, niin saat vallita -->kymmentä kaupunkia'. <<
Ja toinen tuli ja sanoi: 'Herra, sinun leiviskäsi on tuottanut viisi leiviskää' kultarahaa. Niin hän sanoi tällekin: 'Sinä, vallitse sinä -->viittä kaupunkia'.<<
Vielä tuli yksi ja sanoi: 'Herra, katso, tässä on sinun leiviskäsi, jota olen säilyttänyt liinasessa. Sillä minä pelkäsin sinua, koska olet ankara mies: sinä otat, mitä et ole talteen pannut, ja leikkaat, mitä et ole kylvänyt.'

Hän sanoi hänelle: 'Oman sanasi mukaan minä sinut tuomitsen, sinä paha palvelija. Sinä tiesit minut ankaraksi mieheksi, joka otan, mitä en ole talteen pannut, ja leikkaan, mitä en ole kylvänyt; ----miksi et siis antanut rahojani rahanvaihtajan pöytään, että minä tultuani olisin saanut periä ne korkoineen?'--- Ja hän sanoi vieressä seisoville:
'Ottakaa häneltä pois se leiviskä ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää'. -

Niin he sanoivat hänelle: 'Herra, hänellä on jo kymmenen leiviskää'. - 'Minä sanon teille: jokaiselle, jolla on, annetaan; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on. Mutta viholliseni, jotka eivät tahtoneet minua kuninkaaksensa, tuokaa tänne ja teloittakaa minun edessäni.'" Ja tämän sanottuaan hän kulki edellä vaeltaen ylös Jerusalemiin. (Luk 19:12-28)


ts. Herrantyö, johon uhraa sydämen kautta, niin SIITÄ Herra ei jätä palkitsematta.
Siis olkoon se vaikka adventistien kolehtihaavi. Mihin sen uhraa, ajatuksena Herra- se on mittana perillä.
Turhaa täällä on vängätä siitä, että ei MINUN määritelmäni mukaan uhrattu.
Se jankkaaminen menee kelvottomuuden piikkiin.

Tv 7 ja Soile Inkari. Nainen kertoo söpösti kuinka kaikki ihmisen toiveet eivät ehkä toteudu heti. Ehkä eivät ollenkaan. Jumala odottaa, että ihminen itse tekee asioidensa eteen jotain, sitten saattaa taivaallinenkin apu tulla.
Kintoisaa on havaita, kuinka jumala pelaa omaa peliään ihmisparan ahdingolla.
Hän saattaa antaa anojalle ihan mitä sattuu. Ei kuitenkaan sitä mitä hän kipeimmin tarvitsee.
Ei ainakaan terveyttä ole sairaille jaossa. Sitä saa lääkäreiltä, sairaaloilta sekä apteekeista.
Raamattu kehoittaa rukoilemaan kiivaasti ja öljyämään. Näillä taijoilla vaivat väistyy.
Ja taivaassahan kaikki on toisin, tähtäin siis mätänemisen jälkeiseen aikaan.