Kehittämisprojekti on eri asia kuin pelkkä tutkimus. Kehittäminen voi sisältää tutkimuksellisia osia, kuten kyselyjä ja haastatteluja. Puhutaan tutkimuksellisestä kehittämistoiminnasta.
Kehittäminen on monesti arvokkaampaa kuin yksittäinen tutkimusraportti. Kehittämisessä on mukana käytäntöön soveltamista ja kokemusten arviointia, toiminnan korjaamista ja taas arviointia. Kyse on prosessista, proseduraalisesta toiminnan ja arvioinnin yhdistelmästä.
Kehittämisprojekti voi saada saada aikaan käytännön muutoksia yhteistyökumppaneiden piirissä. Tuloksia ei voi kuitenkaan suoraan ja mekaanisesti siirtää muihin organisaatioihin, vaan niiden täytyy hyödyntämisessään soveltaa kiteytetyt kokemukset ja analyysit omaan kontekstiinsa. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa eli TKI-toimintaa ja tutkimuksellista kehittämistoimintaa ei ole syytä vähätellä.
Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on omat tehtävänsä. Osa tiedeyliopiston opinaloista tekee ammattikorkeakoulujen tapaan sekä soveltavaa tutkimusta että tutkimuksellista kehittämistoimintaa. Osa painottuu "vain" tutkimukseen ja jättää käytäntöön soveltamisen muille.
Kehittäminen on monesti arvokkaampaa kuin yksittäinen tutkimusraportti. Kehittämisessä on mukana käytäntöön soveltamista ja kokemusten arviointia, toiminnan korjaamista ja taas arviointia. Kyse on prosessista, proseduraalisesta toiminnan ja arvioinnin yhdistelmästä.
Kehittämisprojekti voi saada saada aikaan käytännön muutoksia yhteistyökumppaneiden piirissä. Tuloksia ei voi kuitenkaan suoraan ja mekaanisesti siirtää muihin organisaatioihin, vaan niiden täytyy hyödyntämisessään soveltaa kiteytetyt kokemukset ja analyysit omaan kontekstiinsa. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa eli TKI-toimintaa ja tutkimuksellista kehittämistoimintaa ei ole syytä vähätellä.
Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on omat tehtävänsä. Osa tiedeyliopiston opinaloista tekee ammattikorkeakoulujen tapaan sekä soveltavaa tutkimusta että tutkimuksellista kehittämistoimintaa. Osa painottuu "vain" tutkimukseen ja jättää käytäntöön soveltamisen muille.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Samalla kun Vapaa-ajattelijat esiintyvät tiedepohjaisen maailmankuvan puolesta, Vapaa-ajattelijoilla ei ole mitään tutkimuksellista kehittämistoimintaa vastaan, asioiden käytäntöön viemistä vastaan. Tarvitaan sekä perustutkimusta, soveltavaa tutkimusta että tutkimuspohjaista kehittämistä sekä hyviä, itdeään korjaavia käytäntöjä.
Tämä on selvästi eräänlainen kommentti antivaparin epäasialliseen törkyilyyn Ylikosken vastaan.
Humanistisesta ammattikorkeakoulusta valmistuu yhteisöpedagogeja, kulttuurituottaja ja viittomakielen tulkkeja. Yhteidöpedagogit (AMK) ja (YAMK) työskentelevät yhtäältä nuorisotyössä ja toisaalta järjestötyössä.
Hyvä tietää, kun Hukak ja Ylikoski ovat tällä foorumilla antivaparin asiattomien kiukunpurkausten kohteena.
Korjaus: Humak eli Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Siinä' ketjussa on tosiaan aika erikoista Ylikosken vainoamista, siitä mitä hän ei ole lehtorin työssään ja TKI-päällikön työssään tehnyt Humanistisessa ammattikorkeakoulussa eli Humakissa. Lehtorin työ ja päällikön toimet, missä hän on työskennellyt, eivät ole tutkijan työtä. On melko erikoista syyttää, että ei ole tehnyt jotain, joka ei ole kuulunut ammattiin eikä työhön. Eihän muurarikaan syytetä siitä, että maalaaminen on jäänyt vähemmälle. Korkeakoulun lehtorin tehtävälläkin on kuitenkin oma arvonsa.
Ja kehittämisprojektit voivat olla vähintään yhtä arvokkaita kuin "puhtaat" tutkimusprojektit. Siitä on hyvin selitetty tässä ketjussa.
Humakissa opiskelijat valmistuvat yhteisöpedagogiksi, kulttuurituottajaksi ja viittomakielen tulkiksi sekä työelämän kehittämisen asiantuntijoiksi. Tutkinnot ovat AMK (buchelor-taso) ja YAMK (master-taso eli ylempi korkeakoulututkinto). Humanistin ammattia ei ole, mutta esimerkiksi yhteisöpedagogit (AMK) tai (YAMK) sijoittuvat nuorisotyöhön tai järjestötyöhön tekijöiksi, asiantuntijoiksi ja kehittäjiksi.
Kannattaa jättää omaan arvoonsa. Huomiotta.
Järjestöjen toimintahan tarjoaa mahdollisuuksia jatkuvaan kehittämistoimintaan. Siinä voi hyödyntää myös tutkimuksia, kuten esimerkiksi kyselyitä. Sekä avaintoimijoiden ja muidenkin haastatteluja.
Otetaan esimerkki: Tässä voisi olla aineksia myös Vapaa-ajattelijain liiton valtakunnallisen toiminnan tueksi. Esimerkiksi yhdistysten puheenjohtajat voisivat saada tukea toinen toisiltaan. https://www.tsr.fi/hankkeet-ja-tutkimustieto/verkkovalitteinen-vertaismentorointi-jarjestotyon-tueksi-emessi2/
Mielenkiintoinen raportti, jolla on kokonaan liittyvää lisäarvoa. Ennakoivaa.
Pelkkä positiivisten akateeminen tutkimus on joskus turhankin teorialähtöistä. Kyselytutkimukset eivät usein tavoita prosessia.
Kehittämisprojekteja tehdään sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa yhteistyössä työpaikkojen, yritysten ja julkisten palveluiden kanssa. Tai päinvastoin sanoen.
Vapaa-ajattelijat eivät ota kantaa tiede- ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan mahdollisiin reviiririitoihin ja kissaanhännöäbvetoihin.