Rutinoff

Valui ulos autostaan. Hiki valui, vaikka oli Toukokuu.
Neuvoton nuor. konst. seisoi avatun konepeiton tykönä. Ääneen kuului jupinaa. - Ei perkele, vittu,saatana voi olla totta...
Kaiken nähnyt, vanhempi konsta tajusi välittömästi tilanteen.
Kohteliaasti lippaan vedettyään, hän kysyi suureen ääneen ajokorttia.
Sulo sitä kuullut.
Vihdoin, tajuttuaan tilanteen, hän ojensi nuhraantuneen sotilaspassinsa.
63- vuotias poliisiveteraani luki toista sivua käsittävää haavoittumislistaa.
- Herra ylivääpeli, hyvää matkaa!
Sininen savu peitti levikkeellä kaksi poliisia, toinen kunniaa tehden, toinen sääntökirjaa selaillen...

hande kirjoitti:

Valui ulos autostaan. Hiki valui, vaikka oli Toukokuu.
Neuvoton nuor. konst. seisoi avatun konepeiton tykönä. Ääneen kuului jupinaa. - Ei perkele, vittu,saatana voi olla totta...
Kaiken nähnyt, vanhempi konsta tajusi välittömästi tilanteen.
Kohteliaasti lippaan vedettyään, hän kysyi suureen ääneen ajokorttia.
Sulo sitä kuullut.
Vihdoin, tajuttuaan tilanteen, hän ojensi nuhraantuneen sotilaspassinsa.
63- vuotias poliisiveteraani luki toista sivua käsittävää haavoittumislistaa.
- Herra ylivääpeli, hyvää matkaa!
Sininen savu peitti levikkeellä kaksi poliisia, toinen kunniaa tehden, toinen sääntökirjaa selaillen...

Lue lisää

Ei saatu tekemälläkään. Päinvastoin.
Kömpelösti kokosi kaukopartion sissi rollaattorinsa, Prisman pihalle saavuttuaan.
Ei enää noussut jalka kuin 39- joulukuussa.
Lyhyesti töpötti entisen SM- hiihtäjän klabbi.
Näkkilepää ja juustoa, soipa vanhus vielä yhden Jaloviinapullon itselleen.
Kovin kevyttä kuormaansa tökkien, hän havahtui joukkoon nuoria.
Neljä nahkapäätä nojaili hänen autoonsa.
Yksi istui konepellillä, sätkää sauhutellen. Toinen työnsi paperitolloa pakoputkeen.
Kaksi mulkoili muuten vaan.
Kauniisti yritti ikämies tehdä tilaa rollaattorilleen.
- Voe hyvät poijat, mites mie piäsisin autolleni, hän Suojärveläisittäin yritti.
Suurin joukosta, kaivoi peniksensä esiin, ja kusi rutinoffin konepellille.
Vetisin silmin veteraani yritti kaivaa nikkelisiä avaimiaan, vain saadakseen läimäytyksen poskelleen
Äkkiä vanhuksesta kasvoi viisikymmentä nuorempi mies.
Tätä napeissa ollut skini ei huomannut.
Sulo aukaisi Fiatin oven, ja kaivoi sivutaskusta Naganin.
Tämä käsi ei vapissut.
Punainen tähti ilmestyi skinin otsaan, aivoriekaleet levisivät kohteeseen, josta kansa haki työtökärryjä.
Melkein kultaiseen korvarenkaaseen osui Suti lonkalta toiseen.
Kolmatta vietiin nahkapäiden taivaaseen preparattoreiden unelmana,
Neljäs pääsi karkuun. Sodassa oppimallaan tavalla, selkään ei ammuta ketään...
Ilman kiireitä, Sulikka täytti etupaksin, ja sivupenkit.
Eldankajärven jäät...
Ne on taakse jäänyttä elämää.
Myöhemmin, todistajien mukaan, vanhus antoi kumin palaa merkittävästi.

hande kirjoitti:

Ei saatu tekemälläkään. Päinvastoin.
Kömpelösti kokosi kaukopartion sissi rollaattorinsa, Prisman pihalle saavuttuaan.
Ei enää noussut jalka kuin 39- joulukuussa.
Lyhyesti töpötti entisen SM- hiihtäjän klabbi.
Näkkilepää ja juustoa, soipa vanhus vielä yhden Jaloviinapullon itselleen.
Kovin kevyttä kuormaansa tökkien, hän havahtui joukkoon nuoria.
Neljä nahkapäätä nojaili hänen autoonsa.
Yksi istui konepellillä, sätkää sauhutellen. Toinen työnsi paperitolloa pakoputkeen.
Kaksi mulkoili muuten vaan.
Kauniisti yritti ikämies tehdä tilaa rollaattorilleen.
- Voe hyvät poijat, mites mie piäsisin autolleni, hän Suojärveläisittäin yritti.
Suurin joukosta, kaivoi peniksensä esiin, ja kusi rutinoffin konepellille.
Vetisin silmin veteraani yritti kaivaa nikkelisiä avaimiaan, vain saadakseen läimäytyksen poskelleen
Äkkiä vanhuksesta kasvoi viisikymmentä nuorempi mies.
Tätä napeissa ollut skini ei huomannut.
Sulo aukaisi Fiatin oven, ja kaivoi sivutaskusta Naganin.
Tämä käsi ei vapissut.
Punainen tähti ilmestyi skinin otsaan, aivoriekaleet levisivät kohteeseen, josta kansa haki työtökärryjä.
Melkein kultaiseen korvarenkaaseen osui Suti lonkalta toiseen.
Kolmatta vietiin nahkapäiden taivaaseen preparattoreiden unelmana,
Neljäs pääsi karkuun. Sodassa oppimallaan tavalla, selkään ei ammuta ketään...
Ilman kiireitä, Sulikka täytti etupaksin, ja sivupenkit.
Eldankajärven jäät...
Ne on taakse jäänyttä elämää.
Myöhemmin, todistajien mukaan, vanhus antoi kumin palaa merkittävästi.

Lue lisää

Leevi oli sukulaismieheni, tarkemmin enoni, tuolla keskisessä suomessa. Leevi kasvatteli kanoja ja möi munat paikalliseen pellervolaiseen. Kuljetuksen hän hoiteli kuusikymmentäluvun kuusatasella, josta oli ottanut takapenkin ja apukuskin istuimet pois. Vietin Leevin luona joka kesä nöössiupseerina ollessani muutamia päiviä onkien ja ryypäten.
Kerranpa sitten taas oli maltaiset ja muutkin virvokkeet loppuneet ja kysäisin Leeviltä, että milläs kirkonkylille pääsisi, no eipä hätää, Leevillä olikin sopivasti munien vienti päivä. Minä vähän hoomoilasena, että kuinkas tuossa matkustaja istuu, johon Leevi tokaisi, pannaan tiililavoja jokunen kappale perseen alle, kyllä tuo parikymmentä kilometriä siinä menee. Näin tehtiin, munia oli auton takaosa täynnä kuin mikä, kennoihin pakattuna ja minä tiililavojen päällä etu jalkatilassa. Leevi ei ollut kuskina niitä markkualeeneita ja häntä vielä varmaan hermostutti minun olemiseni, ajo oli enempi kuin epävarmaa mutkaisella kapealla soratiellä.
Ja niinhän sieltä vastaan tulla pöllyytti maitoauto, Leevi menetti loputkin ajotaidostaan ja vippasi kusiaisen jyrkästi oikelle melkoisen ojan pohjalle. Jaa että kuinkas siinä kävi.... joopa, oluet ja muut nautintoaineet jäi sillä reissulla hakematta, mutta mitäs luulette, kun kolmesataa tiuta munia paiskaantuu selkään.... siitäkin huolimatta, että ne olivat "onnellisten kanojen" munia.
Olen siitä lähtien hieman kartellut raakoja kananmunia!

**EE kirjoitti:

Leevi oli sukulaismieheni, tarkemmin enoni, tuolla keskisessä suomessa. Leevi kasvatteli kanoja ja möi munat paikalliseen pellervolaiseen. Kuljetuksen hän hoiteli kuusikymmentäluvun kuusatasella, josta oli ottanut takapenkin ja apukuskin istuimet pois. Vietin Leevin luona joka kesä nöössiupseerina ollessani muutamia päiviä onkien ja ryypäten.
Kerranpa sitten taas oli maltaiset ja muutkin virvokkeet loppuneet ja kysäisin Leeviltä, että milläs kirkonkylille pääsisi, no eipä hätää, Leevillä olikin sopivasti munien vienti päivä. Minä vähän hoomoilasena, että kuinkas tuossa matkustaja istuu, johon Leevi tokaisi, pannaan tiililavoja jokunen kappale perseen alle, kyllä tuo parikymmentä kilometriä siinä menee. Näin tehtiin, munia oli auton takaosa täynnä kuin mikä, kennoihin pakattuna ja minä tiililavojen päällä etu jalkatilassa. Leevi ei ollut kuskina niitä markkualeeneita ja häntä vielä varmaan hermostutti minun olemiseni, ajo oli enempi kuin epävarmaa mutkaisella kapealla soratiellä.
Ja niinhän sieltä vastaan tulla pöllyytti maitoauto, Leevi menetti loputkin ajotaidostaan ja vippasi kusiaisen jyrkästi oikelle melkoisen ojan pohjalle. Jaa että kuinkas siinä kävi.... joopa, oluet ja muut nautintoaineet jäi sillä reissulla hakematta, mutta mitäs luulette, kun kolmesataa tiuta munia paiskaantuu selkään.... siitäkin huolimatta, että ne olivat "onnellisten kanojen" munia.
Olen siitä lähtien hieman kartellut raakoja kananmunia!

Lue lisää

onnetonta on mokoman eeöön teksti.