"Perustuslakivaliokunnan mukaan Pekka Haavisto menetteli hallintolain ja ulkoasiainhallintolain vastaisesti".
https://www.verkkouutiset.fi/syytekynnys-ylittyisi-jos-kyseessa-olisi-virkamies/
Kansanedustaja Bella Forsgrén (vihr.) sanoi tiedotustilaisuudessa, ettei valiokunnan enemmistö antanut riittävästi painoarvoa juridiselle velvoitteelle auttaa al-Holin lapsia. Vastalauseen jättäneiden mukaan Haavisto ei toiminut lainvastaisesti.
– Valiokunnan kaksi vihreitä edustavaa jäsentä jätti siihen vastalauseen. Heillä on siihen oikeus. Vastalauseen oikeudellinen päättelyketju on kuitenkin nähdäkseni kestämätön. Se perustuu ajatteluun, jossa kansainvälisoikeudelliset velvoitteet al-Holin leirin lapsia kohtaan jollain tavalla oikeuttaisivat tai ainakin vähentäisivät sen moitittavuutta, että Haavisto on toiminut hallintolain 6 §:n ja ulkoasiainhallintolain 17 §:n vastaisesti, Wille Rydman kirjoittaa Facebookissa.
– Nähdäkseni ajattelu, jossa ”hyvä tarkoitus” oikeuttaa lain rikkomisen, ei hyvin mahdu länsimaiseen oikeusvaltiokäsitykseen, Rydman sanoo.
Wille Rydman kuvailee tapausta erittäin haastavaksi oikeudellisessa mielessä. Myös asiantuntijoiden näkemykset jakaantuivat, sillä emeritusoikeuskansleri Jaakko Jonkka katsoi ministerivastuulle säädetyn korotetun syytekynnyksen ylittyneen.
– Valiokunnan oli huolella arvioitava eri asiantuntijoiden argumentteja muodostaessaan kantaansa tähän monin tavoin varsin sekavaan vyyhtiin. Lopulta valiokunta päätyi siihen kantaan, että Haavisto on toiminut asiassa hallintolain ja ulkoasiainhallintolain vastaisesti. Jos kyseessä olisi tavallinen virkamies, syytekynnys ylittyisi, kansanedustaja sanoo.
Ministerisyytteen korotettu syyksiluettavuusvaatimus edellyttää tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta sekä rikkomuksen olennaisuutta. Näiden ei katsottu täyttyneen Pekka Haaviston tapauksessa.
– Tämä voi tietysti herättää kysymyksen, miksi ministerillä on virkatoimissaan korkeampi syytekynnys kuin tavallisilla virkamiehillä. Syy tähän on sama kuin se, miksi kansanedustajilla on korotettu syytesuoja valtiopäivillä lausumiensa johdosta (seikka, joka nousi esille [Juha] Mäenpää (ps.) -tapauksen yhteydessä aiemmin tänä vuonna): perustuslainsäätäjä on perustellusti katsonut, että demokratian toimivuutta haittaisi, jos politiikan tekeminen oikeussalien kautta olisi liian helppoa, Rydman sanoo.
https://www.verkkouutiset.fi/syytekynnys-ylittyisi-jos-kyseessa-olisi-virkamies/
Kansanedustaja Bella Forsgrén (vihr.) sanoi tiedotustilaisuudessa, ettei valiokunnan enemmistö antanut riittävästi painoarvoa juridiselle velvoitteelle auttaa al-Holin lapsia. Vastalauseen jättäneiden mukaan Haavisto ei toiminut lainvastaisesti.
– Valiokunnan kaksi vihreitä edustavaa jäsentä jätti siihen vastalauseen. Heillä on siihen oikeus. Vastalauseen oikeudellinen päättelyketju on kuitenkin nähdäkseni kestämätön. Se perustuu ajatteluun, jossa kansainvälisoikeudelliset velvoitteet al-Holin leirin lapsia kohtaan jollain tavalla oikeuttaisivat tai ainakin vähentäisivät sen moitittavuutta, että Haavisto on toiminut hallintolain 6 §:n ja ulkoasiainhallintolain 17 §:n vastaisesti, Wille Rydman kirjoittaa Facebookissa.
– Nähdäkseni ajattelu, jossa ”hyvä tarkoitus” oikeuttaa lain rikkomisen, ei hyvin mahdu länsimaiseen oikeusvaltiokäsitykseen, Rydman sanoo.
Wille Rydman kuvailee tapausta erittäin haastavaksi oikeudellisessa mielessä. Myös asiantuntijoiden näkemykset jakaantuivat, sillä emeritusoikeuskansleri Jaakko Jonkka katsoi ministerivastuulle säädetyn korotetun syytekynnyksen ylittyneen.
– Valiokunnan oli huolella arvioitava eri asiantuntijoiden argumentteja muodostaessaan kantaansa tähän monin tavoin varsin sekavaan vyyhtiin. Lopulta valiokunta päätyi siihen kantaan, että Haavisto on toiminut asiassa hallintolain ja ulkoasiainhallintolain vastaisesti. Jos kyseessä olisi tavallinen virkamies, syytekynnys ylittyisi, kansanedustaja sanoo.
Ministerisyytteen korotettu syyksiluettavuusvaatimus edellyttää tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta sekä rikkomuksen olennaisuutta. Näiden ei katsottu täyttyneen Pekka Haaviston tapauksessa.
– Tämä voi tietysti herättää kysymyksen, miksi ministerillä on virkatoimissaan korkeampi syytekynnys kuin tavallisilla virkamiehillä. Syy tähän on sama kuin se, miksi kansanedustajilla on korotettu syytesuoja valtiopäivillä lausumiensa johdosta (seikka, joka nousi esille [Juha] Mäenpää (ps.) -tapauksen yhteydessä aiemmin tänä vuonna): perustuslainsäätäjä on perustellusti katsonut, että demokratian toimivuutta haittaisi, jos politiikan tekeminen oikeussalien kautta olisi liian helppoa, Rydman sanoo.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Syytesuoja on kummallinen juttu mielestäni. Ministerin tuomitsemiskynnys pitäisi mielestäni olla paljon matalampi kuin normaalisti, jolloin nuhteettomuus olisi uskottavampaa. Nyt asia on ihan toisin päin, ministeri saa rikkoa lakia eikä häntä tuomita.
Eikö pakottaminen laittomuuksiin, erottamisen/tehtävistä pois siirtämisen uhalla ole törkeää.
Ongelman osa on ainakin se, että ministereillä ei pääsääntöisesti ole riittävää osaamista ja pätevyyttä johtaa ko organisaatioita. He ovat politrukkeja. Jos ministeriöiden johtaminen vaatisi ammattitaitoa, niin suuret yritykset kaappaisivat ja kilpailisivat huippu johtajista. Politiikasta yritysmaailmaan ostetut/siirtyneet huippujohtajat ovat tosi harvassa. Toki moni yritys hyödyntää hyödyllisiä idiootteja saadakseen haluttuja poliittisia apuja toimintaansa.