Viron historiassa Virossa ja Liivimaalla Ruotsin vallan aikana vuosina 1695–1697 tapahtunutta nälänhädää kutsutaan suureksi nälänhädäksi . Se oli luultavasti kaikkien aikojen pahin nälänhätä Viron alueilla. Nälänhädästä huolimatta Ruotsin viranomaiset jatkoivat viljan vientiä.
1694 . Viro kärsi katovuoden . Viljan kasvulle sää oli epäsuotuisa, ja seuraavana vuonna satoi koko kesän kylmä sade , joten ruohoa ei voitu tehdä. Ruis ei kukkinut eikä kypsynyt. Kesän hedelmät tuhoutuivat varhaiseen pakkaseen syksyllä. 1696 . Kevät oli taas hyvin kylmä ja satoi taas kesällä. Lasku oli vielä suurempi kuin viime vuonna. Vuonna 1696 ensimmäiset ihmiset alkoivat kuolla nälkään . Monet ihmiset jättivät kotinsa etsimään ruokaa. Suurella nälällä ihmiset yrittivät syödä kaiken, mikä laski heidän käsiinsä. He söivät jopa olkia , kuorta , lantaa. Monet kävivät kaupungeissa, joissa oli myös ruokapula.
Vuonna 1696 kaupungeissa oli kuitenkin vielä tarpeeksi ruokaa. Kevään 1696 aikana Liivinmaan kuvernööri Erik Soop antoi Liettuan taloushallinnon Strömfeldtille lainata 700 tynnyriä viljaa viljelijöille Tarton armeijan varastosta ja määräsi toimittamaan Pärnun läänin vuokralaisille viljaa. Viljaa kuljetettiin myös Virosta Ruotsiin ja Suomeen, missä nälänhätä oli suurempi. Vuonna 1697 Tartossa järjestettiin myös hyväntekeväisyystapahtuma nälkäisten auttamiseksi ( järjestäjänä kenraalikuvernööri Erik Dahlberg ).
Vuonna 1697 . Keväällä kun lunta alkoi sulaa teiden ja asutusten ympärillä, löydettiin monia talvella kuolleita ruumiita. Orvoilla ja vanhuksilla oli vähiten toivoa . Lavantauti kuume ja punatautia leviämistä . Nälänhätä päättyi vasta vuonna 1698 . sisään. Arviolta kuoli 70 000 - 75 000 ihmistä, eli 20% väestöstä tai joka viides.
1694 . Viro kärsi katovuoden . Viljan kasvulle sää oli epäsuotuisa, ja seuraavana vuonna satoi koko kesän kylmä sade , joten ruohoa ei voitu tehdä. Ruis ei kukkinut eikä kypsynyt. Kesän hedelmät tuhoutuivat varhaiseen pakkaseen syksyllä. 1696 . Kevät oli taas hyvin kylmä ja satoi taas kesällä. Lasku oli vielä suurempi kuin viime vuonna. Vuonna 1696 ensimmäiset ihmiset alkoivat kuolla nälkään . Monet ihmiset jättivät kotinsa etsimään ruokaa. Suurella nälällä ihmiset yrittivät syödä kaiken, mikä laski heidän käsiinsä. He söivät jopa olkia , kuorta , lantaa. Monet kävivät kaupungeissa, joissa oli myös ruokapula.
Vuonna 1696 kaupungeissa oli kuitenkin vielä tarpeeksi ruokaa. Kevään 1696 aikana Liivinmaan kuvernööri Erik Soop antoi Liettuan taloushallinnon Strömfeldtille lainata 700 tynnyriä viljaa viljelijöille Tarton armeijan varastosta ja määräsi toimittamaan Pärnun läänin vuokralaisille viljaa. Viljaa kuljetettiin myös Virosta Ruotsiin ja Suomeen, missä nälänhätä oli suurempi. Vuonna 1697 Tartossa järjestettiin myös hyväntekeväisyystapahtuma nälkäisten auttamiseksi ( järjestäjänä kenraalikuvernööri Erik Dahlberg ).
Vuonna 1697 . Keväällä kun lunta alkoi sulaa teiden ja asutusten ympärillä, löydettiin monia talvella kuolleita ruumiita. Orvoilla ja vanhuksilla oli vähiten toivoa . Lavantauti kuume ja punatautia leviämistä . Nälänhätä päättyi vasta vuonna 1698 . sisään. Arviolta kuoli 70 000 - 75 000 ihmistä, eli 20% väestöstä tai joka viides.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.