Aihe

Vanha avioliitto pesänjaossa

Anonyymi

90-luvulla erottu, avioehto oli maistraatissa ( kumpikin vie eron sattuessa oman omaisuutensa) eron tullessa ei yhteistä omaisuutta karttunut mutta minä ostin ja otin lainan pankista pienen läntin maata joka myös erossa minulle jäi. Virallista osituspaperia ei muistaakseni tehty. Voiko tämä tulla minun pesänjaossani kummittelemaan?

110

319

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Avioliiton aikana omiin nimiin hommattu laina/omaisuus jää omaksi myös erotapauksessa, jos avioehto on mainitunlainen.

      Eropapereissa ilmeisesti mainitaan/viitataan mm. avioehto, jolloin tilanteen pitäisi olla yksikäsitteinen, eikä kummitteluja pitäisi ilmaantua...

      Kuitenkin eropaprut + vielä erikseen esim. mainitun lainan/tilan paprut omistajatietoineen voisi vaikka tuupata tallelokeroon, jolloin joskus vuosien kuluttuakin ois tapahtumista selkeät tositteet olemasssa, jos kummituksia kuitenkin saapuu paikalle...

      • Anonyymi

        Laina otettu -90 ja maksettu poiskin länttikin on jo myyty. Eropapereita ei ole olemassa.


      • Anonyymi

        HEEEEHHHEEEEHHH, kalahtiko ruikkulille nilkkaan????


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laina otettu -90 ja maksettu poiskin länttikin on jo myyty. Eropapereita ei ole olemassa.

        Eli tarkoittaa selkeästi sitä, että virallista eroa ei ole, eroa ei ole viety ent. maistraattiin, joten avioliittonne on voimassa siitä huolimatta vaikkette asuisikaan yhdessä.

        Se että avioehto on olemassa ja maat on myyty, niin ei tule kummittelemaan, ei nyt eikä myöhemminkään.

        T. Lawetoreder

        Ps. kirjoitti haahhaankin


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli tarkoittaa selkeästi sitä, että virallista eroa ei ole, eroa ei ole viety ent. maistraattiin, joten avioliittonne on voimassa siitä huolimatta vaikkette asuisikaan yhdessä.

        Se että avioehto on olemassa ja maat on myyty, niin ei tule kummittelemaan, ei nyt eikä myöhemminkään.

        T. Lawetoreder

        Ps. kirjoitti haahhaankin

        "Eli tarkoittaa selkeästi sitä, että virallista eroa ei ole, eroa ei ole viety ent. maistraattiin, joten avioliittonne on voimassa "

        Taas oli L-höpsö asialla:
        Avioeroa ei ole voitu "viedä" ent. maistraattiin. Avioerohakemuksen käsittelee nimittäin käräjäoikeus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Eli tarkoittaa selkeästi sitä, että virallista eroa ei ole, eroa ei ole viety ent. maistraattiin, joten avioliittonne on voimassa "

        Taas oli L-höpsö asialla:
        Avioeroa ei ole voitu "viedä" ent. maistraattiin. Avioerohakemuksen käsittelee nimittäin käräjäoikeus.

        Mihin päätös viedään tiedoksi?

        Höpömpikö asialla??

        Huomaathan sanan "eroa" ei siis ERO eli eroHAKEMUSm vaan eron/eroa tiedoksi.

        Katsos kun se avioehto ON maistraatissa paperisena ja AVIOEROA ei ole olemassakaan, VAAN MUUTTANEET ERILLEEN, aloittaja ei missään vaiheessa mainitse AVIOEROA vaan että tuli ERO.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mihin päätös viedään tiedoksi?

        Höpömpikö asialla??

        Huomaathan sanan "eroa" ei siis ERO eli eroHAKEMUSm vaan eron/eroa tiedoksi.

        Katsos kun se avioehto ON maistraatissa paperisena ja AVIOEROA ei ole olemassakaan, VAAN MUUTTANEET ERILLEEN, aloittaja ei missään vaiheessa mainitse AVIOEROA vaan että tuli ERO.

        Odotan sitä iltaa kuin kuuta nousevaa, että päästään noista todellisista lukemansa ymmärtämättömistä todellisista höpsöistä kokonaan eroon.

        Vai viedään käräjäoikeuteen lappu, että "olemme keskenämme sopineet asuvamme erillään ja täten tavallaan eroamme, muttei virallisesti".

        Voi tätä höpsön päivää kun pääsen eroon tuosta höpsöstä, sanoisi vuorineuvos Tuurakin jo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mihin päätös viedään tiedoksi?

        Höpömpikö asialla??

        Huomaathan sanan "eroa" ei siis ERO eli eroHAKEMUSm vaan eron/eroa tiedoksi.

        Katsos kun se avioehto ON maistraatissa paperisena ja AVIOEROA ei ole olemassakaan, VAAN MUUTTANEET ERILLEEN, aloittaja ei missään vaiheessa mainitse AVIOEROA vaan että tuli ERO.

        Tuossa tapauksessa täysin saamaton pariskunta, kun eivät ole vuosikymmenten aikana saaneet avioeroa aikaiseksi, höh.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuossa tapauksessa täysin saamaton pariskunta, kun eivät ole vuosikymmenten aikana saaneet avioeroa aikaiseksi, höh.

        Kukanenkin tekee kuinka itse haluaa/haluavat, me olemme jäävejä tuomitsemaan ketään taikka edes neuvomaan, mutta hyviä ohjeita, jotka perustuu koettuun taikka totuuteen voi tietenkin antaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kukanenkin tekee kuinka itse haluaa/haluavat, me olemme jäävejä tuomitsemaan ketään taikka edes neuvomaan, mutta hyviä ohjeita, jotka perustuu koettuun taikka totuuteen voi tietenkin antaa.

        Lawetin aloitus???


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laina otettu -90 ja maksettu poiskin länttikin on jo myyty. Eropapereita ei ole olemassa.

        " ( kumpikin vie eron sattuessa oman omaisuutensa)", tuon

        aloittajan tapauksessa on täysin selvää, että ainakaan hänen jälkeensä ei kukaan tule kummitelemaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mihin päätös viedään tiedoksi?

        Höpömpikö asialla??

        Huomaathan sanan "eroa" ei siis ERO eli eroHAKEMUSm vaan eron/eroa tiedoksi.

        Katsos kun se avioehto ON maistraatissa paperisena ja AVIOEROA ei ole olemassakaan, VAAN MUUTTANEET ERILLEEN, aloittaja ei missään vaiheessa mainitse AVIOEROA vaan että tuli ERO.

        "Mihin päätös viedään tiedoksi?" Tämähän kertookin kaiken Lawetin marssijärjestyksestä .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Mihin päätös viedään tiedoksi?" Tämähän kertookin kaiken Lawetin marssijärjestyksestä .

        Kommenttisi kertoi jopa sinuakin paremmin sinun tarpeesi ja marssimisesi, etenkin konseptista irroittelu ja merkkien pois jättäminen.

        Se muuten ei pidä paikkansa, se kun kuvittelet, että kiusa se on pienikin kiusa.

        Henkilökohtaisesti minua ei haittaa kuinka typeräksi täällä itsesi teet, mutta kiitos valaisustasi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mihin päätös viedään tiedoksi?

        Höpömpikö asialla??

        Huomaathan sanan "eroa" ei siis ERO eli eroHAKEMUSm vaan eron/eroa tiedoksi.

        Katsos kun se avioehto ON maistraatissa paperisena ja AVIOEROA ei ole olemassakaan, VAAN MUUTTANEET ERILLEEN, aloittaja ei missään vaiheessa mainitse AVIOEROA vaan että tuli ERO.

        No tuota, missä ap.mainitsee " VAAN MUUTTANEET ERILLEEN, "?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mihin päätös viedään tiedoksi?

        Höpömpikö asialla??

        Huomaathan sanan "eroa" ei siis ERO eli eroHAKEMUSm vaan eron/eroa tiedoksi.

        Katsos kun se avioehto ON maistraatissa paperisena ja AVIOEROA ei ole olemassakaan, VAAN MUUTTANEET ERILLEEN, aloittaja ei missään vaiheessa mainitse AVIOEROA vaan että tuli ERO.

        "Katsos kun se avioehto ON maistraatissa paperisena", AP :"avioehto oli maistraatissa",.
        Missä aloittaja sanoo "VAAN MUUTTANEET ERILLEEN"?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No tuota, missä ap.mainitsee " VAAN MUUTTANEET ERILLEEN, "?

        Tuli ero, niin mitähän mahtaa tarkoittaa?

        Asuvat eri kamareissa vain, vaiko asuvat eri asunnoissa ja kumpikin otti oman omaisuutensa omaan hoteeseen?

        Mietittäisinkö yhdessä päät savuten, että mitähän oikein tarkoitettu?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laina otettu -90 ja maksettu poiskin länttikin on jo myyty. Eropapereita ei ole olemassa.

        Onko tämä 19.12.2020 16:42 aloittajalta, vai Lawetilta?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No tuota, missä ap.mainitsee " VAAN MUUTTANEET ERILLEEN, "?

        Ei missään, aloittaja kirjoittaa ainoastaan "90-luvulla erottu", Lawetilta, jolta aloituskin on,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei missään, aloittaja kirjoittaa ainoastaan "90-luvulla erottu", Lawetilta, jolta aloituskin on,

        Pahoittelen, ei ole ei.

        Kannattaisko hiukka laittaa se lahopökkelösi, mitä luulet pääksesi, niin vähän savuaan jotta välähtää vähäsen mitä ja miksi kutsutaan eroamiseksi kun kumpikin asuu oman katon alla sen jälkeen kun ensin asuttu saman katon alla.

        Sen kun tähän hätään keksit, niin saatat ehkä ollakkin jotain.

        Ilmoittele sitten lähimmän kymmenen vuoden päästä tänne kun olet keksinyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        HEEEEHHHEEEEHHH, kalahtiko ruikkulille nilkkaan????

        Aloitus on satavarmaan Lawetilta,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mihin päätös viedään tiedoksi?

        Höpömpikö asialla??

        Huomaathan sanan "eroa" ei siis ERO eli eroHAKEMUSm vaan eron/eroa tiedoksi.

        Katsos kun se avioehto ON maistraatissa paperisena ja AVIOEROA ei ole olemassakaan, VAAN MUUTTANEET ERILLEEN, aloittaja ei missään vaiheessa mainitse AVIOEROA vaan että tuli ERO.

        "Katsos kun se avioehto ON maistraatissa paperisena"... AP:"avioehto oli maistraatissa", huomaathan eron sanoissa ON ja OLI? Mainitseeko AP. MISSÄÄN VAAN MUUTTANEENSA ERILLEEN?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Odotan sitä iltaa kuin kuuta nousevaa, että päästään noista todellisista lukemansa ymmärtämättömistä todellisista höpsöistä kokonaan eroon.

        Vai viedään käräjäoikeuteen lappu, että "olemme keskenämme sopineet asuvamme erillään ja täten tavallaan eroamme, muttei virallisesti".

        Voi tätä höpsön päivää kun pääsen eroon tuosta höpsöstä, sanoisi vuorineuvos Tuurakin jo.

        "Vai viedään käräjäoikeuteen lappu, että "olemme keskenämme sopineet asuvamme erillään ja täten tavallaan eroamme, muttei virallisesti". Kuka tämmöistä on väittänyt?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kommenttisi kertoi jopa sinuakin paremmin sinun tarpeesi ja marssimisesi, etenkin konseptista irroittelu ja merkkien pois jättäminen.

        Se muuten ei pidä paikkansa, se kun kuvittelet, että kiusa se on pienikin kiusa.

        Henkilökohtaisesti minua ei haittaa kuinka typeräksi täällä itsesi teet, mutta kiitos valaisustasi.

        Ei tietenkään sinua henk.koht. haittaa yhtään mikään, se on tullut kyllä selväksi, mutta kun pysytään aapeen asiassa,niin hän(ap) voi olla ihan huoletta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pahoittelen, ei ole ei.

        Kannattaisko hiukka laittaa se lahopökkelösi, mitä luulet pääksesi, niin vähän savuaan jotta välähtää vähäsen mitä ja miksi kutsutaan eroamiseksi kun kumpikin asuu oman katon alla sen jälkeen kun ensin asuttu saman katon alla.

        Sen kun tähän hätään keksit, niin saatat ehkä ollakkin jotain.

        Ilmoittele sitten lähimmän kymmenen vuoden päästä tänne kun olet keksinyt.

        Tämä on hauska "Kannattaisko hiukka laittaa se lahopökkelösi, mitä luulet pääksesi, niin vähän savuaan jotta välähtää vähäsen mitä ja miksi kutsutaan eroamiseksi kun kumpikin asuu oman katon alla sen jälkeen kun ensin asuttu saman katon alla." Tosiaankin aapeehan mainitsee asuvansa samassa osoitteessa, kuin puolisonsakin? Unohdetaan toki tuo AVIOEHTO JOKA OLI MAISTRAATISSA. Jos ikinä milloinkaan tarvitsen lakiapua, lupaan kiertää sinunlaisesi kaukaa, haittaako, noh, eipä varmaan!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pahoittelen, ei ole ei.

        Kannattaisko hiukka laittaa se lahopökkelösi, mitä luulet pääksesi, niin vähän savuaan jotta välähtää vähäsen mitä ja miksi kutsutaan eroamiseksi kun kumpikin asuu oman katon alla sen jälkeen kun ensin asuttu saman katon alla.

        Sen kun tähän hätään keksit, niin saatat ehkä ollakkin jotain.

        Ilmoittele sitten lähimmän kymmenen vuoden päästä tänne kun olet keksinyt.

        Varmaan Ei tienkään ole tämän lawetoderin aloitus, olenkin jotain, enkä tosiaankaan halua olla jotain, mutta kuitenkin, missäå heidän mainitaaan asuvan samassa osoitteesa?


    • Anonyymi

      Kiinnostaa tietää onko teillä ihan AVIOERO kyseessä? Pelkkä ERO nimittäin täällä aiheuttaa kysymyksiä. Tehkää ihmeessä ositussopimus!

      • Anonyymi

        Mitenkä aiheuttaisi kysymyksiä?

        Avioerossa on se ainoa ero. että se on täysin virallinen ja eronnut puoliso voi mennä uusiin naimisiin.

        Kuinkas ne nyt enään 30 vuoden jälkeen ositussopimusta tekeen, kun on jo kumpikin ottanut oman omaisuutensa avioehdon mukaisesti ja yhteistä omaisuutta ei ollut kertynyt.

        Lukekaa nyt aina ensin se aloitus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitenkä aiheuttaisi kysymyksiä?

        Avioerossa on se ainoa ero. että se on täysin virallinen ja eronnut puoliso voi mennä uusiin naimisiin.

        Kuinkas ne nyt enään 30 vuoden jälkeen ositussopimusta tekeen, kun on jo kumpikin ottanut oman omaisuutensa avioehdon mukaisesti ja yhteistä omaisuutta ei ollut kertynyt.

        Lukekaa nyt aina ensin se aloitus.

        "Kuinkas ne nyt enään 30 vuoden jälkeen ositussopimusta tekeen, kun on jo kumpikin ottanut oman omaisuutensa avioehdon mukaisesti ja yhteistä omaisuutta ei ollut kertynyt."

        Jälleen L-höpön "viisauksia".

        Kyllä se ositussopimus mainitussakin tilanteessa voidaan tehdä. Siinä pannaan paperille se, mitä on tehty, ja vahvistetaan, että kumpainenkin osapuoli on aikanaan osuutensa saanut eikä mitään omaisuusvaatimuksia toiselle osapuolelle tule esittämään. Paikka, päiväys, allekirjoitukset ja kaksi todistajaa (kumpaisellekin erikseen, jos erikseen allekirjoitetaan). Siinä se.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kuinkas ne nyt enään 30 vuoden jälkeen ositussopimusta tekeen, kun on jo kumpikin ottanut oman omaisuutensa avioehdon mukaisesti ja yhteistä omaisuutta ei ollut kertynyt."

        Jälleen L-höpön "viisauksia".

        Kyllä se ositussopimus mainitussakin tilanteessa voidaan tehdä. Siinä pannaan paperille se, mitä on tehty, ja vahvistetaan, että kumpainenkin osapuoli on aikanaan osuutensa saanut eikä mitään omaisuusvaatimuksia toiselle osapuolelle tule esittämään. Paikka, päiväys, allekirjoitukset ja kaksi todistajaa (kumpaisellekin erikseen, jos erikseen allekirjoitetaan). Siinä se.

        OTA nyt hel vetin aivo kääpiö huomioon, ETTÄ ASIASTA ON JO 30 VUOTTA niin muistaako kukaan mitä silloin on sovittu, tehty ja KUN EI KERTA yhteistä omaisuutta OLE KERTYNYT ja asiat ovat olleet AVIOEHTOSOPIMUKSESSA jo, NIIN MIHIN KÄYTTÖTARKOITUKSEEN TARVITAAN OSITUSSOPIMUSTA?

        Nii'in, sinähän se tässä oletkin se 'viisain'.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        OTA nyt hel vetin aivo kääpiö huomioon, ETTÄ ASIASTA ON JO 30 VUOTTA niin muistaako kukaan mitä silloin on sovittu, tehty ja KUN EI KERTA yhteistä omaisuutta OLE KERTYNYT ja asiat ovat olleet AVIOEHTOSOPIMUKSESSA jo, NIIN MIHIN KÄYTTÖTARKOITUKSEEN TARVITAAN OSITUSSOPIMUSTA?

        Nii'in, sinähän se tässä oletkin se 'viisain'.

        Lisään.

        On tuo teidän harjoittama mollaaminen ja muiden palstalaisten "neuvominen" mennyt eoätoivoisen naurettavaksi jo.

        No ei minua haittaa yhtään, huomaavat muut palstalaiset tosiaankin pysyä kaukana kaukana teikäläisten kaltaisista, että kiitos vaan itsellenne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        OTA nyt hel vetin aivo kääpiö huomioon, ETTÄ ASIASTA ON JO 30 VUOTTA niin muistaako kukaan mitä silloin on sovittu, tehty ja KUN EI KERTA yhteistä omaisuutta OLE KERTYNYT ja asiat ovat olleet AVIOEHTOSOPIMUKSESSA jo, NIIN MIHIN KÄYTTÖTARKOITUKSEEN TARVITAAN OSITUSSOPIMUSTA?

        Nii'in, sinähän se tässä oletkin se 'viisain'.

        Voitte huoletta vastata, lupaan ettei vastauksellenne naureta, vaiko missä viipyy, koska kysymyksessä oli kysymys.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        OTA nyt hel vetin aivo kääpiö huomioon, ETTÄ ASIASTA ON JO 30 VUOTTA niin muistaako kukaan mitä silloin on sovittu, tehty ja KUN EI KERTA yhteistä omaisuutta OLE KERTYNYT ja asiat ovat olleet AVIOEHTOSOPIMUKSESSA jo, NIIN MIHIN KÄYTTÖTARKOITUKSEEN TARVITAAN OSITUSSOPIMUSTA?

        Nii'in, sinähän se tässä oletkin se 'viisain'.

        Miksi Lawetti käyttää voimasanoja? Siksi kun kuvittelee niillä olevan jotakin voimaa......
        Ihan täydellinen ääliö kyseessä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi Lawetti käyttää voimasanoja? Siksi kun kuvittelee niillä olevan jotakin voimaa......
        Ihan täydellinen ääliö kyseessä

        Eihän se ole voimasana, helvetti on olemassa ja aivo kääpiöt tuleekin juurikin sieltä ja sinähän sen juurikin todistit, että noin on, koska juurikin sinä tulit ja tulet yhä uudelleen osoittamaan, että olet tyhminkin heistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän se ole voimasana, helvetti on olemassa ja aivo kääpiöt tuleekin juurikin sieltä ja sinähän sen juurikin todistit, että noin on, koska juurikin sinä tulit ja tulet yhä uudelleen osoittamaan, että olet tyhminkin heistä.

        Lawetti onko kukaan sanonut siulle että hae apua?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lawetti onko kukaan sanonut siulle että hae apua?

        Sulle varmaan on sanottu useinkin, koska osaat noin kysyä, eikö vaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        OTA nyt hel vetin aivo kääpiö huomioon, ETTÄ ASIASTA ON JO 30 VUOTTA niin muistaako kukaan mitä silloin on sovittu, tehty ja KUN EI KERTA yhteistä omaisuutta OLE KERTYNYT ja asiat ovat olleet AVIOEHTOSOPIMUKSESSA jo, NIIN MIHIN KÄYTTÖTARKOITUKSEEN TARVITAAN OSITUSSOPIMUSTA?

        Nii'in, sinähän se tässä oletkin se 'viisain'.

        L-höpsö osoittaa tässäkin täydellisen perehtymättömyytensä aiheeseen eli ositussopimukseen.

        Ei siinä tarvitse mitään yksityiskohtia muistaa. Oleellista on todeta, ettäkaikki on aikanaan jaettu eikä osapuolilla ole mitään omaisuuden jakamista koskevia vaatimuksia toisiaan kohtaan.

        Avioehtospimuksessa jakoasiat eivät ole voineet olla, koska avioehtospimuksessa sovitaan vain ja ainoastaan siitä, että avio-oikeutta ei ole (tai on, jos on avio-oikeuden palauttamisesta kysymys) tiettyyn / tietynlaiseen omaisuuteen.

        AL 41 §
        " Ennen avioliittoa tai sen aikana tekemässään avioehtosopimuksessa voivat kihlakumppanit tai puolisot määrätä, että avio-oikeutta ei ole sellaiseen omaisuuteen, joka jommallakummalla heistä on tai jonka hän myöhemmin saa. Samassa järjestyksessä voidaan sopia siitä, että puolisolla on avio-oikeus omaisuuteen, johon hänellä aikaisemmin tehdyn avioehtosopimuksen perusteella ei olisi sellaista oikeutta.

        Muita kuin tässä sanottuja poikkeuksia älköön kihlakumppanien tai puolisoiden välisin sopimuksin tehtäkö siitä, mitä puolisoiden omaisuussuhteista on säädetty."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voitte huoletta vastata, lupaan ettei vastauksellenne naureta, vaiko missä viipyy, koska kysymyksessä oli kysymys.

        1) Tähän keskusteluun on ottanut osaa - vastoin L-h:n luuloa, ainakin kolme henkilöä.

        2) Allekirjoittanut anonyymi katsoo tehtäväkseen kuluttajavalistuksen vastapainoksi L-höpön vastuuttomalle mellastamiselle, mistä saattaa seurata lukijoille pahimmillaan huomattava taloudellinen vahinko.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        OTA nyt hel vetin aivo kääpiö huomioon, ETTÄ ASIASTA ON JO 30 VUOTTA niin muistaako kukaan mitä silloin on sovittu, tehty ja KUN EI KERTA yhteistä omaisuutta OLE KERTYNYT ja asiat ovat olleet AVIOEHTOSOPIMUKSESSA jo, NIIN MIHIN KÄYTTÖTARKOITUKSEEN TARVITAAN OSITUSSOPIMUSTA?

        Nii'in, sinähän se tässä oletkin se 'viisain'.

        Jospa jättäisit tuon huutamisen vähemmälle, "OTA nyt hel vetin aivo kääpiö huomioon, ETTÄ ASIASTA ON JO 30 VUOTTA niin muistaako kukaan mitä silloin on sovittu", niin eihän tuossa tapauksessa kannata muistiin luottaakkaan, kun kaikki sovittu ja löytyy niihin maistraattiin säilöttyihin "muistiin" . Ja aikuisten oikeasti ositussopimus on todella tärkeä jommankumman puolison, siis molempien, perukirjassa aikanaan. Liekö sitten kuitenkin se "viisain? "


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi Lawetti käyttää voimasanoja? Siksi kun kuvittelee niillä olevan jotakin voimaa......
        Ihan täydellinen ääliö kyseessä

        Kun voimasanat ei riitä, mennään alapää jutusteluun...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        OTA nyt hel vetin aivo kääpiö huomioon, ETTÄ ASIASTA ON JO 30 VUOTTA niin muistaako kukaan mitä silloin on sovittu, tehty ja KUN EI KERTA yhteistä omaisuutta OLE KERTYNYT ja asiat ovat olleet AVIOEHTOSOPIMUKSESSA jo, NIIN MIHIN KÄYTTÖTARKOITUKSEEN TARVITAAN OSITUSSOPIMUSTA?

        Nii'in, sinähän se tässä oletkin se 'viisain'.

        Kyllä asia tulee vastaan silloin, kun jompikumpi näistä entisen tiiviin avioliiton osapuolista kuolee, ja perillisten tulee saada selväksi byrokratia, ennen perinnönjakoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä asia tulee vastaan silloin, kun jompikumpi näistä entisen tiiviin avioliiton osapuolista kuolee, ja perillisten tulee saada selväksi byrokratia, ennen perinnönjakoa.

        Aivan näin ja senhän todistaa asiapaperit eli KAUPPAKIRJAT (osto ja myynti) ja entisen maistraatin tallettama AVIOEHTO ja joka on samalla tuo KUULUISA ositussopimus, koska MITÄÄN virallista AVIOEROA ei ole olemassakaan ja nää juntit ei sitä tajua, joten mitään VIRALLISTA maksavaa ja asianajajan laatimaa ositussopimustakaan ei tarvita.

        Näillå inttäjillä on kyse ainoastaan siitä kuinka rahastaa, jos joku ehdottaa oikean tavan ja kuinka halvemmalla pääsee.

        Ps. tälle joka tunnetusti ei tunne huutomerkin tarkoitusta ja ymmärrys ei taivu ymmärtämään isoilla kirjaimilla kirjoittamisen tarkoitusta asian tähdentämiseksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        1) Tähän keskusteluun on ottanut osaa - vastoin L-h:n luuloa, ainakin kolme henkilöä.

        2) Allekirjoittanut anonyymi katsoo tehtäväkseen kuluttajavalistuksen vastapainoksi L-höpön vastuuttomalle mellastamiselle, mistä saattaa seurata lukijoille pahimmillaan huomattava taloudellinen vahinko.

        Kuluttajansuoja ja - valistus lähtee siitä ettei kuluttajaa HARHAAN johdeta kalliisiin toimintoihin ja sanoitkin ihan oikein, että "kuluttajanvalistuksen VASTAPAINOKSI-", eli juurikin niin, että neuvon teille kalliimman tavan hoitaa yksinkertainen asia ja vastuuttomaan rahastukseen johdattamisen.

        Olette allekirjoitettu nolo 123 miljoonakertainen kaadettu täällä Lawetorderin toimesta ja yhä edelleen inkutatte täällä rahankiilto silmissä, eikö ihmisten huijjaaminen jo alkaisi etenkin teiltä jo riittää.

        Väittelitte täällä testamentin todistajista, jopa tuoden höpökirjallisuudesta esimerkin jolla johdetaan harhaan ja edesautetaan rikoksia tapahtuvaksi (jotta asiat vietäisiin käräjiin ja riideltäisiin mahdollisimman kauan) ettei todistajien tarvi olla läsnä ja että merkinnät saavat olla millain ja miten sattuu, kun kuitenkin laki sanoo ihan toisin ja sekin piti vääntää ratakiskosta kun ei rautalangasta vääntäminen riittänyt.

        Häpeäistte oikeastikkin edes.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sulle varmaan on sanottu useinkin, koska osaat noin kysyä, eikö vaan.

        Ensinnä kysysmerkki pisteen sijaan. Otan neuvoista opin enkä jää jankuttaan niin kuin sinä Lawetti. Hae apua Lawetti ja olen oikeassa siinä etten ole ainoa kuka sinulle niin on sanonut!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        L-höpsö osoittaa tässäkin täydellisen perehtymättömyytensä aiheeseen eli ositussopimukseen.

        Ei siinä tarvitse mitään yksityiskohtia muistaa. Oleellista on todeta, ettäkaikki on aikanaan jaettu eikä osapuolilla ole mitään omaisuuden jakamista koskevia vaatimuksia toisiaan kohtaan.

        Avioehtospimuksessa jakoasiat eivät ole voineet olla, koska avioehtospimuksessa sovitaan vain ja ainoastaan siitä, että avio-oikeutta ei ole (tai on, jos on avio-oikeuden palauttamisesta kysymys) tiettyyn / tietynlaiseen omaisuuteen.

        AL 41 §
        " Ennen avioliittoa tai sen aikana tekemässään avioehtosopimuksessa voivat kihlakumppanit tai puolisot määrätä, että avio-oikeutta ei ole sellaiseen omaisuuteen, joka jommallakummalla heistä on tai jonka hän myöhemmin saa. Samassa järjestyksessä voidaan sopia siitä, että puolisolla on avio-oikeus omaisuuteen, johon hänellä aikaisemmin tehdyn avioehtosopimuksen perusteella ei olisi sellaista oikeutta.

        Muita kuin tässä sanottuja poikkeuksia älköön kihlakumppanien tai puolisoiden välisin sopimuksin tehtäkö siitä, mitä puolisoiden omaisuussuhteista on säädetty."

        Ja sitten kun toisen elämä päättyy kuolemaan......eikä ole niitä rintaperillisiä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ensinnä kysysmerkki pisteen sijaan. Otan neuvoista opin enkä jää jankuttaan niin kuin sinä Lawetti. Hae apua Lawetti ja olen oikeassa siinä etten ole ainoa kuka sinulle niin on sanonut!

        Missä oli kysymys, ethän edes erota kysymystä TOTEAMUKSESTA, " kun kuitenkin laki sanoo ihan toisin ja sekin piti vääntää ratakiskosta ====>>>>kun ei rautalangasta vääntäminen riittänyt".

        Yhtäkään kysymystä ei ollut kirjoituksessani, koska on turha kysyä tietämättömältä mitään.

        Jankkaajat ovat muualla ja yleensä ne ovat täysin tietämättömät jotka jankkaavat ja näin hakevat oikeaa tietoa, jotta pystyvät loistamaan muiden tietämättömien silmissä.

        Lisäksi jos sanotaan toteamuksena, "eikö ihmisten huijjaaminen jo alkaisi ====>>>etenkin teiltä jo riittää", on toteamus. ei kysymys.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivan näin ja senhän todistaa asiapaperit eli KAUPPAKIRJAT (osto ja myynti) ja entisen maistraatin tallettama AVIOEHTO ja joka on samalla tuo KUULUISA ositussopimus, koska MITÄÄN virallista AVIOEROA ei ole olemassakaan ja nää juntit ei sitä tajua, joten mitään VIRALLISTA maksavaa ja asianajajan laatimaa ositussopimustakaan ei tarvita.

        Näillå inttäjillä on kyse ainoastaan siitä kuinka rahastaa, jos joku ehdottaa oikean tavan ja kuinka halvemmalla pääsee.

        Ps. tälle joka tunnetusti ei tunne huutomerkin tarkoitusta ja ymmärrys ei taivu ymmärtämään isoilla kirjaimilla kirjoittamisen tarkoitusta asian tähdentämiseksi.

        "AVIOEHTO ja joka on samalla tuo KUULUISA ositussopimus"

        Avioehdossa sovitaan / määrätään avio-oikeudesta, sitä ei ole tai on. Muusta siinä ei voida sopia / määrätä.

        Ositussopimus (sopimus omaisuuden jakamisesta) on eri asia. Toki sopimus lähtökohtaisesti on selkeä, kun avio-oikeus on puolin ja toisin suljettu kokonaan pois, Kun palstan h-heikki muuta esittää, hän harhauttaa ainakin sitä osaa lukijoista, joka ei vielä ole havainnut, mitä tasoa h-heikin neuvot ovat.

        Edellä mainittuun sopimukseen ei asianajajaa tarvita, joten kustannuksia ei synny.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "AVIOEHTO ja joka on samalla tuo KUULUISA ositussopimus"

        Avioehdossa sovitaan / määrätään avio-oikeudesta, sitä ei ole tai on. Muusta siinä ei voida sopia / määrätä.

        Ositussopimus (sopimus omaisuuden jakamisesta) on eri asia. Toki sopimus lähtökohtaisesti on selkeä, kun avio-oikeus on puolin ja toisin suljettu kokonaan pois, Kun palstan h-heikki muuta esittää, hän harhauttaa ainakin sitä osaa lukijoista, joka ei vielä ole havainnut, mitä tasoa h-heikin neuvot ovat.

        Edellä mainittuun sopimukseen ei asianajajaa tarvita, joten kustannuksia ei synny.

        Mihin Lawetilla jäi ratakisko?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "AVIOEHTO ja joka on samalla tuo KUULUISA ositussopimus"

        Avioehdossa sovitaan / määrätään avio-oikeudesta, sitä ei ole tai on. Muusta siinä ei voida sopia / määrätä.

        Ositussopimus (sopimus omaisuuden jakamisesta) on eri asia. Toki sopimus lähtökohtaisesti on selkeä, kun avio-oikeus on puolin ja toisin suljettu kokonaan pois, Kun palstan h-heikki muuta esittää, hän harhauttaa ainakin sitä osaa lukijoista, joka ei vielä ole havainnut, mitä tasoa h-heikin neuvot ovat.

        Edellä mainittuun sopimukseen ei asianajajaa tarvita, joten kustannuksia ei synny.

        Pitää ratakoskosta vääntää.

        Ositussopimus on ainoastaan sopimus yhteisestä omaisuudesta ja sen jakamisesta.

        Laki on monessa asiassa kehitetty niin, että sen avulla tienaa ja sitä ei ole todellakaan kehitetty avuksi pulmatilanteisiin, taikka sellaisiin selkeisiin maalaisjärjellä tajuttaviin asioihin.

        Olisi pitänyt merkitä heittomerkein sana on 'ositussopimus'.

        Montako henkilöä näit aloituksen kysyjän takana tai eroamassa/eronneita olevia aviopareja?

        Ajattele, minä näin vain yhden jolle vastasinkin, sitä en tiedä kuinka moni lukee, mutta se ei ole relevanttia, mutta kysyjän asia oli relevantti.

        Avioehto on tavallaan myöskin ositussopimus koska sillä sovitaan siitä omaisuudesta johon ei ole avio-oikeutta ja tarvittaessa myös yhteisestä sen mukaan kuinka paljon sijoittaa omaisuuserään rahaa, niin se osuus kuuluu toiselle, VAI KIELTÄÄKÖ LAKI KIRJAAMASTA avioehtoon näin??

        Tiedän ettei kiellä.

        Tarvitaanko avioehtoon molempien allekirjoitus?

        Tarvitaan eli on siis sopimus, vaikka olisi yksipuolinen, niin silti tarvitaan toisen osapuolen suostumus ja se ilmaistaan allekirjoituksella.

        Ainoat harhauttajat ovat ainoastaan teikän kaltaiset rahan ahneet ja itseään joksikin luulevat.

        Tässä suoralainaus laista ja joka käy aloittajan kysymykseenkin.

        "85 § (16.4.1987/411)

        Kun avioeroa koskeva asia on vireillä taikka kun avioliitto on purkautunut, omaisuuden ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii.

        ===>>>Jos kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, on omaisuuden osituksen sijasta toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu<<<====.

        Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, on omaisuus vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa taikka erottelussa".

        Ositus perustuu ainoastaan vaatimukseen tai siihen että, yhteistä omaisuutta on ja aloittajan tapauksessa yhteistä omaisuutta ei ollut, joten ei tarvita edes jälkikäteistä ositussopimustakaan.

        Avioehto on tehtävä kirjallisesti ja kahden todistajan allekirjoittama, joten jos avioehdossa on selkeästi ettei ole oikeutta omaisuuteen joka toisella on, on se samalla ositussopimus, koska osittamista ei tehdä vaan erottelu, JOS TEHDÄÄN edes sitäkään ja aloittajan tapauksessa ei edes ole ollut virallista avioeroa.

        Yleisesti avioehdot laatii joku ulkopuolinen ja johan niitä vilisee mainostamista, hintaan se ja se tai laaditaan avioehto luottamuksella, niin kenenkähän puoleen käännytään, VAIKKA SEN VOI LAATIA ITSEKKIN.

        Kerro olenko väärässä, noin niiku lakiinkin nähden??


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitää ratakoskosta vääntää.

        Ositussopimus on ainoastaan sopimus yhteisestä omaisuudesta ja sen jakamisesta.

        Laki on monessa asiassa kehitetty niin, että sen avulla tienaa ja sitä ei ole todellakaan kehitetty avuksi pulmatilanteisiin, taikka sellaisiin selkeisiin maalaisjärjellä tajuttaviin asioihin.

        Olisi pitänyt merkitä heittomerkein sana on 'ositussopimus'.

        Montako henkilöä näit aloituksen kysyjän takana tai eroamassa/eronneita olevia aviopareja?

        Ajattele, minä näin vain yhden jolle vastasinkin, sitä en tiedä kuinka moni lukee, mutta se ei ole relevanttia, mutta kysyjän asia oli relevantti.

        Avioehto on tavallaan myöskin ositussopimus koska sillä sovitaan siitä omaisuudesta johon ei ole avio-oikeutta ja tarvittaessa myös yhteisestä sen mukaan kuinka paljon sijoittaa omaisuuserään rahaa, niin se osuus kuuluu toiselle, VAI KIELTÄÄKÖ LAKI KIRJAAMASTA avioehtoon näin??

        Tiedän ettei kiellä.

        Tarvitaanko avioehtoon molempien allekirjoitus?

        Tarvitaan eli on siis sopimus, vaikka olisi yksipuolinen, niin silti tarvitaan toisen osapuolen suostumus ja se ilmaistaan allekirjoituksella.

        Ainoat harhauttajat ovat ainoastaan teikän kaltaiset rahan ahneet ja itseään joksikin luulevat.

        Tässä suoralainaus laista ja joka käy aloittajan kysymykseenkin.

        "85 § (16.4.1987/411)

        Kun avioeroa koskeva asia on vireillä taikka kun avioliitto on purkautunut, omaisuuden ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii.

        ===>>>Jos kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, on omaisuuden osituksen sijasta toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu<<<====.

        Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, on omaisuus vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa taikka erottelussa".

        Ositus perustuu ainoastaan vaatimukseen tai siihen että, yhteistä omaisuutta on ja aloittajan tapauksessa yhteistä omaisuutta ei ollut, joten ei tarvita edes jälkikäteistä ositussopimustakaan.

        Avioehto on tehtävä kirjallisesti ja kahden todistajan allekirjoittama, joten jos avioehdossa on selkeästi ettei ole oikeutta omaisuuteen joka toisella on, on se samalla ositussopimus, koska osittamista ei tehdä vaan erottelu, JOS TEHDÄÄN edes sitäkään ja aloittajan tapauksessa ei edes ole ollut virallista avioeroa.

        Yleisesti avioehdot laatii joku ulkopuolinen ja johan niitä vilisee mainostamista, hintaan se ja se tai laaditaan avioehto luottamuksella, niin kenenkähän puoleen käännytään, VAIKKA SEN VOI LAATIA ITSEKKIN.

        Kerro olenko väärässä, noin niiku lakiinkin nähden??

        Tässä taas yksi osoitus h-heikin "tiedon" tasosta:

        "Avioehto on tavallaan myöskin ositussopimus koska sillä sovitaan siitä omaisuudesta johon ei ole avio-oikeutta ja tarvittaessa myös yhteisestä sen mukaan kuinka paljon sijoittaa omaisuuserään rahaa, niin se osuus kuuluu toiselle, VAI KIELTÄÄKÖ LAKI KIRJAAMASTA avioehtoon näin??

        Tiedän ettei kiellä."

        Laki todellakin kieltää kirjaamasta aviohtona muuta kuin sen, että avio-oikeutta ei ole tai avio-oikeus on. Avioehtoon ei kuulu sopiminen siitä, missä suhteessa jotain omistetaan ja kuinka se jaetaan. (Tokihan noistakin sopia voidaan, mutta ei avioehdossa.)

        AL 41 §
        " Ennen avioliittoa tai sen aikana tekemässään avioehtosopimuksessa voivat kihlakumppanit tai puolisot määrätä, että avio-oikeutta ei ole sellaiseen omaisuuteen, joka jommallakummalla heistä on tai jonka hän myöhemmin saa. Samassa järjestyksessä voidaan sopia siitä, että puolisolla on avio-oikeus omaisuuteen, johon hänellä aikaisemmin tehdyn avioehtosopimuksen perusteella ei olisi sellaista oikeutta.

        Muita kuin tässä sanottuja poikkeuksia älköön kihlakumppanien tai puolisoiden välisin sopimuksin tehtäkö siitä, mitä puolisoiden omaisuussuhteista on säädetty." https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O2L3P41


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitää ratakoskosta vääntää.

        Ositussopimus on ainoastaan sopimus yhteisestä omaisuudesta ja sen jakamisesta.

        Laki on monessa asiassa kehitetty niin, että sen avulla tienaa ja sitä ei ole todellakaan kehitetty avuksi pulmatilanteisiin, taikka sellaisiin selkeisiin maalaisjärjellä tajuttaviin asioihin.

        Olisi pitänyt merkitä heittomerkein sana on 'ositussopimus'.

        Montako henkilöä näit aloituksen kysyjän takana tai eroamassa/eronneita olevia aviopareja?

        Ajattele, minä näin vain yhden jolle vastasinkin, sitä en tiedä kuinka moni lukee, mutta se ei ole relevanttia, mutta kysyjän asia oli relevantti.

        Avioehto on tavallaan myöskin ositussopimus koska sillä sovitaan siitä omaisuudesta johon ei ole avio-oikeutta ja tarvittaessa myös yhteisestä sen mukaan kuinka paljon sijoittaa omaisuuserään rahaa, niin se osuus kuuluu toiselle, VAI KIELTÄÄKÖ LAKI KIRJAAMASTA avioehtoon näin??

        Tiedän ettei kiellä.

        Tarvitaanko avioehtoon molempien allekirjoitus?

        Tarvitaan eli on siis sopimus, vaikka olisi yksipuolinen, niin silti tarvitaan toisen osapuolen suostumus ja se ilmaistaan allekirjoituksella.

        Ainoat harhauttajat ovat ainoastaan teikän kaltaiset rahan ahneet ja itseään joksikin luulevat.

        Tässä suoralainaus laista ja joka käy aloittajan kysymykseenkin.

        "85 § (16.4.1987/411)

        Kun avioeroa koskeva asia on vireillä taikka kun avioliitto on purkautunut, omaisuuden ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii.

        ===>>>Jos kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, on omaisuuden osituksen sijasta toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu<<<====.

        Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, on omaisuus vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa taikka erottelussa".

        Ositus perustuu ainoastaan vaatimukseen tai siihen että, yhteistä omaisuutta on ja aloittajan tapauksessa yhteistä omaisuutta ei ollut, joten ei tarvita edes jälkikäteistä ositussopimustakaan.

        Avioehto on tehtävä kirjallisesti ja kahden todistajan allekirjoittama, joten jos avioehdossa on selkeästi ettei ole oikeutta omaisuuteen joka toisella on, on se samalla ositussopimus, koska osittamista ei tehdä vaan erottelu, JOS TEHDÄÄN edes sitäkään ja aloittajan tapauksessa ei edes ole ollut virallista avioeroa.

        Yleisesti avioehdot laatii joku ulkopuolinen ja johan niitä vilisee mainostamista, hintaan se ja se tai laaditaan avioehto luottamuksella, niin kenenkähän puoleen käännytään, VAIKKA SEN VOI LAATIA ITSEKKIN.

        Kerro olenko väärässä, noin niiku lakiinkin nähden??

        "Laki on monessa asiassa kehitetty niin, että sen avulla tienaa ja sitä ei ole todellakaan kehitetty avuksi pulmatilanteisiin, taikka sellaisiin selkeisiin maalaisjärjellä tajuttaviin asioihin."

        Voisitko Lawetti kertoa esimerkin vaikka Aarnion osalta?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä taas yksi osoitus h-heikin "tiedon" tasosta:

        "Avioehto on tavallaan myöskin ositussopimus koska sillä sovitaan siitä omaisuudesta johon ei ole avio-oikeutta ja tarvittaessa myös yhteisestä sen mukaan kuinka paljon sijoittaa omaisuuserään rahaa, niin se osuus kuuluu toiselle, VAI KIELTÄÄKÖ LAKI KIRJAAMASTA avioehtoon näin??

        Tiedän ettei kiellä."

        Laki todellakin kieltää kirjaamasta aviohtona muuta kuin sen, että avio-oikeutta ei ole tai avio-oikeus on. Avioehtoon ei kuulu sopiminen siitä, missä suhteessa jotain omistetaan ja kuinka se jaetaan. (Tokihan noistakin sopia voidaan, mutta ei avioehdossa.)

        AL 41 §
        " Ennen avioliittoa tai sen aikana tekemässään avioehtosopimuksessa voivat kihlakumppanit tai puolisot määrätä, että avio-oikeutta ei ole sellaiseen omaisuuteen, joka jommallakummalla heistä on tai jonka hän myöhemmin saa. Samassa järjestyksessä voidaan sopia siitä, että puolisolla on avio-oikeus omaisuuteen, johon hänellä aikaisemmin tehdyn avioehtosopimuksen perusteella ei olisi sellaista oikeutta.

        Muita kuin tässä sanottuja poikkeuksia älköön kihlakumppanien tai puolisoiden välisin sopimuksin tehtäkö siitä, mitä puolisoiden omaisuussuhteista on säädetty." https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O2L3P41

        Pysyt siis sanassasi vaikket edes ymmärrä lukemaasi ja hienoa että lainasit juurikin sen kohdan.

        Lue ERITTÄIN huolella vain pieni pätkä.

        " Ennen avioliittoa tai sen aikana tekemässään avioehtosopimuksessa voivat kihlakumppanit tai puolisot määrätä, että avio-oikeutta ei ole sellaiseen omaisuuteen, joka jommallakummalla heistä on tai =====>>>!!!!jonka hän myöhemmin saa<<<<====".

        SAANTO PERUSTETTA EI OLE. se voi olla palkka, asuntolaina taikka muu saamnen, JOTEN KUN SAA PALKKA, SÄÄSTÄÄ JA SIJOITTAA asuntoon vaikkapa 2/3 osan ja se on sijoittaneen pmaisuutta siltä osin, niin voidaan avioehdossa niin määritellää, että mitä hän sijoittaa johonkin, tukee oleen avio-oikedetonta.

        Eiköstä vaan kullan nuppuseni??

        Kiisus että täällä on tosi idiootti porukkaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pysyt siis sanassasi vaikket edes ymmärrä lukemaasi ja hienoa että lainasit juurikin sen kohdan.

        Lue ERITTÄIN huolella vain pieni pätkä.

        " Ennen avioliittoa tai sen aikana tekemässään avioehtosopimuksessa voivat kihlakumppanit tai puolisot määrätä, että avio-oikeutta ei ole sellaiseen omaisuuteen, joka jommallakummalla heistä on tai =====>>>!!!!jonka hän myöhemmin saa<<<<====".

        SAANTO PERUSTETTA EI OLE. se voi olla palkka, asuntolaina taikka muu saamnen, JOTEN KUN SAA PALKKA, SÄÄSTÄÄ JA SIJOITTAA asuntoon vaikkapa 2/3 osan ja se on sijoittaneen pmaisuutta siltä osin, niin voidaan avioehdossa niin määritellää, että mitä hän sijoittaa johonkin, tukee oleen avio-oikedetonta.

        Eiköstä vaan kullan nuppuseni??

        Kiisus että täällä on tosi idiootti porukkaa.

        L-H on avio-oikeudesta, kuten niin monesta muustakin, täysin ulalla. Sen osoittaa tuo hänen esimerkkinsäkin. Toivoton yritys olisi yrittää hänelle perusasioita opettaa, joten jääköön.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        L-H on avio-oikeudesta, kuten niin monesta muustakin, täysin ulalla. Sen osoittaa tuo hänen esimerkkinsäkin. Toivoton yritys olisi yrittää hänelle perusasioita opettaa, joten jääköön.

        HHHHAAAHHAAaaaaa, nauraisin enemmänkin jollette olisi noin säälittävä yrityksissänne.

        Onko tappio noin kirvelevä, että täytyy teidän noin säälittävästi esittää perusasioita kunnette itse edes ymmärrä lukemaanne?

        Johan se osoitettiin teille, vastaväitteenne ei pitänyt paikkansa.

        Noinhan se on laissa, että mitä saa, voidaan sopia ja laittaa avioehdoksi aviehtoon, vaiko eikö muka?

        Ette kai te nyt käy lakiakin vastustamaan?

        Koettaa nyt vaan esittää niitä perusasioita, mutta on on turha tuoda hallituksen valheellisia (osoitettu jo) esityksiä ja jotain lainvastaista oikeuskäytäntöä.


    • Anonyymi

      Tuo nyt ihmeessä jotain lainvastaisia päätöksiä pöytään kun kerran väität että oikeuskäytäntö on lainvastaista.

      Montako päätöstä tiedät?
      tuskin yhtäkään.

      • Anonyymi

        Voi ny jumaklavita, enhän minä ole kirjoittanut kertaakaan, että päätökset olisivat lakien vastaisia, niin mistä ihmeestä saatte tuollaisen päätelmän??

        VAAN OIKEUSKÄYTÄNTÖ on lainvastainen ja TUOMIO/PÄÄTÖS on eri kuin KÄYTÄNTÖ eli vallan KÄYTTÖ.

        Katsos nyt baby, kun se lähtee siitä että. "julkisen vallan KÄYTÖN tulee PERUSTUA lakiin", no perustuuko OIKEUSKÄYTÄNTÖ lakiin sitten ja jos perustuu, niin kaikki on okei, mutta jollei oikeuskäytäntöä OLE MÄÄRITELTY laissa, niin onko silloin kaikki okei??

        Mielestäni ei ole.

        On aikaisemmin saattanut olla, mutta eipä löydy nyytään ja jos esittäisit sen lain missä se lymyilee, ETKÄ VAAN INKUISI TÄÄLLÄ T U O M I O I S T A.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi ny jumaklavita, enhän minä ole kirjoittanut kertaakaan, että päätökset olisivat lakien vastaisia, niin mistä ihmeestä saatte tuollaisen päätelmän??

        VAAN OIKEUSKÄYTÄNTÖ on lainvastainen ja TUOMIO/PÄÄTÖS on eri kuin KÄYTÄNTÖ eli vallan KÄYTTÖ.

        Katsos nyt baby, kun se lähtee siitä että. "julkisen vallan KÄYTÖN tulee PERUSTUA lakiin", no perustuuko OIKEUSKÄYTÄNTÖ lakiin sitten ja jos perustuu, niin kaikki on okei, mutta jollei oikeuskäytäntöä OLE MÄÄRITELTY laissa, niin onko silloin kaikki okei??

        Mielestäni ei ole.

        On aikaisemmin saattanut olla, mutta eipä löydy nyytään ja jos esittäisit sen lain missä se lymyilee, ETKÄ VAAN INKUISI TÄÄLLÄ T U O M I O I S T A.

        Korjataan, " nyytään" = nykyään, TUOMIOISTA/PÄÄTÖKSISTÄ


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi ny jumaklavita, enhän minä ole kirjoittanut kertaakaan, että päätökset olisivat lakien vastaisia, niin mistä ihmeestä saatte tuollaisen päätelmän??

        VAAN OIKEUSKÄYTÄNTÖ on lainvastainen ja TUOMIO/PÄÄTÖS on eri kuin KÄYTÄNTÖ eli vallan KÄYTTÖ.

        Katsos nyt baby, kun se lähtee siitä että. "julkisen vallan KÄYTÖN tulee PERUSTUA lakiin", no perustuuko OIKEUSKÄYTÄNTÖ lakiin sitten ja jos perustuu, niin kaikki on okei, mutta jollei oikeuskäytäntöä OLE MÄÄRITELTY laissa, niin onko silloin kaikki okei??

        Mielestäni ei ole.

        On aikaisemmin saattanut olla, mutta eipä löydy nyytään ja jos esittäisit sen lain missä se lymyilee, ETKÄ VAAN INKUISI TÄÄLLÄ T U O M I O I S T A.

        "VAAN OIKEUSKÄYTÄNTÖ on lainvastainen ja TUOMIO/PÄÄTÖS on eri kuin KÄYTÄNTÖ eli vallan KÄYTTÖ."

        Oikeuskäytäntö on sama asia kuin tuomioistuimen tuomiot,jos kerran oikeuskäytäntö on sun mielestäs lain vastaista niin silloin myön tuomioiden tulee olla jos ne kerran perustuu oikeuskäytäntöön.'

        Joten montako tuomiota tiedät joissa on sovellettu lakia lain vastaisesti,sun mielestäs lakia ei saa soveltaa kun siitä ei ole erikseen laissa mainittu.

        Miten oikeuskäytäntö voi olla lainvastaista kun kerran tuomiot ovat lainvoimaisia?

        Tuomioistuimien päätökset määrittelevät oikeuskäytännön,etenkin KKO:n ja KHO:n päätökset.

        Tässä sulle miettimistä,laki sanoo toista ja esim KKO sanookin päinvastaista,kumpaa noudatetaan,lakia vaikko KKO:n kantaa?Tässä kohtaa sulla menee puihin,et ymmärrä että lakia voidaan soveltaa ja näin ollen tuomioistuimen päätös jossa lakia on sovellettu tuleekin vallitseva oikeuskäytäntö ja sitä noudatetaan eikä suinkaan lakia.


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä Lawetorderille luettavaa,ehkä asiat alkavat pikkuhiljaa avautumaan myös sulle.

        https://events.tuni.fi/uploads/2019/09/e6de95fa-miten-lakia-tulkitaan.pdf

        Tässäpä sinulle opiskeltavaa ja älä tule väittämään, että lakia tulkitaan ja että oikeuskäytäntö olisi lakien tulkitsemista.

        " https://www.finlex.fi/fi/

        https://www.finlex.fi/fi/oikeus/ (OIKEUSKÄYTÄNTÖ)

        http://lainkirjoittaja.finlex.fi/
        Perustuslaki sisältää säännöksiä valtiojärjestyksen perusteista, yksilön perusoikeuksista, ylimpien valtioelinten asettamisesta ja valinnasta sekä niiden tehtävistä, toiminnasta ja toimivallasta, poliittisen ja oikeudellisen vastuun toteuttamisesta, lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan jaosta, oikeussääntöjen asettamisesta ja niiden keskinäisistä suhteista
        Perustuslain tarkoituksena on muodostaa vakaa valtiosääntöinen perusta poliittisen järjestelmän toiminnalle ja ===>>>kehys muulle oikeusjärjestykselle<<<===. Perustuslain tällaisen luonteen vuoksi se on muihin lakeihin verrattuna pysyvämpi.
        ====>>>>Perustuslaissa säädetään myös oikeusvaltioperiaatteesta ja sen kahdesta olennaisesta ainesosasta. Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin, ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia<<<<=== (kehys tässä asiassa tarkoittaa missä rajoissa ja miten toimitaan)"

        http://lainvalmistelu.finlex.fi/ "


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "VAAN OIKEUSKÄYTÄNTÖ on lainvastainen ja TUOMIO/PÄÄTÖS on eri kuin KÄYTÄNTÖ eli vallan KÄYTTÖ."

        Oikeuskäytäntö on sama asia kuin tuomioistuimen tuomiot,jos kerran oikeuskäytäntö on sun mielestäs lain vastaista niin silloin myön tuomioiden tulee olla jos ne kerran perustuu oikeuskäytäntöön.'

        Joten montako tuomiota tiedät joissa on sovellettu lakia lain vastaisesti,sun mielestäs lakia ei saa soveltaa kun siitä ei ole erikseen laissa mainittu.

        Miten oikeuskäytäntö voi olla lainvastaista kun kerran tuomiot ovat lainvoimaisia?

        Tuomioistuimien päätökset määrittelevät oikeuskäytännön,etenkin KKO:n ja KHO:n päätökset.

        Tässä sulle miettimistä,laki sanoo toista ja esim KKO sanookin päinvastaista,kumpaa noudatetaan,lakia vaikko KKO:n kantaa?Tässä kohtaa sulla menee puihin,et ymmärrä että lakia voidaan soveltaa ja näin ollen tuomioistuimen päätös jossa lakia on sovellettu tuleekin vallitseva oikeuskäytäntö ja sitä noudatetaan eikä suinkaan lakia.

        Noo jos uskotaan ihan lakia ja ihan sieltä lakien äidistä lähtien eli peruslaista vai onko perustuslailla mitään merkitystä, onkohan se vain yleislaki??

        Oikeuskäytäntö on ratkaisujen VERTAAMISTA ja niiden perusteella tehty YHTEEN SOVITTAMINEN.

        Oikeuskäytäntö EI ole kirjallisuudesta, hallituksien esityksistä haettua tukea tai ratkaisun tekemiseksi, taikka lain tulkisemista.

        Tässäpä hiukka opiskelemista ja lisäksi se, että jos perustuslaissa lukee selkeästi "julkisen vallan KÄYTÖN tulee perustua lakiin", niin tällöin ratkaisun tulee perustua ainoastaan lakiin ja vain lakiin, ohjeeksi päätöksen tekemiseksi taikka samankaltaiseksi tekemiseen voi hakea muista päätöksistä, MUTTA NE EI SAA VAIKUTTAA ratkaisuun, VAAN tulee perustua päättäjän OMAAN harkintaan, mutta paha homma, yhä edelleen se oikeuskäytäntö EI OLE laissa.

        Jos tuo perustuslain kohta OLISI NÄIN. "Julkisen vallan TULEE perustua lakiin", niin asia olisi aivan eri, koska julkinen valta perustuu lakiin ja niiden käyttämisestä on lakimääritelmät, poliisi ala lakeineen, terveydenhuolto ala lakeineen ja jne.

        Oikeuksistakin on jo perustuslaissa ja 'oikeudenkäymiskaaressa', mutta vajavaisena on se, ETTEI SIELLÄ OLE MÄÄRITELMÄÄ oikeuskäytännöstä ja KOSKA oikeuskäytäntöä EI OLE laissa vaikka vallan KÄYTÖN TULEE PERUSTUA LAKIIN, niin tällöin se on laitonta.

        Ymmärrätkö että perustuslaki MÄÄRÄÄ millain julkista valtaa KÄYTETÄÄN ja käytön tulee perustua lakiin ja vain ja ainoastaan laki perustaisesti.

        Ymmärrän hyvin miksi tällainen yksinkertainen asia on niin vaikea ymmärtää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässäpä sinulle opiskeltavaa ja älä tule väittämään, että lakia tulkitaan ja että oikeuskäytäntö olisi lakien tulkitsemista.

        " https://www.finlex.fi/fi/

        https://www.finlex.fi/fi/oikeus/ (OIKEUSKÄYTÄNTÖ)

        http://lainkirjoittaja.finlex.fi/
        Perustuslaki sisältää säännöksiä valtiojärjestyksen perusteista, yksilön perusoikeuksista, ylimpien valtioelinten asettamisesta ja valinnasta sekä niiden tehtävistä, toiminnasta ja toimivallasta, poliittisen ja oikeudellisen vastuun toteuttamisesta, lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan jaosta, oikeussääntöjen asettamisesta ja niiden keskinäisistä suhteista
        Perustuslain tarkoituksena on muodostaa vakaa valtiosääntöinen perusta poliittisen järjestelmän toiminnalle ja ===>>>kehys muulle oikeusjärjestykselle<<<===. Perustuslain tällaisen luonteen vuoksi se on muihin lakeihin verrattuna pysyvämpi.
        ====>>>>Perustuslaissa säädetään myös oikeusvaltioperiaatteesta ja sen kahdesta olennaisesta ainesosasta. Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin, ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia<<<<=== (kehys tässä asiassa tarkoittaa missä rajoissa ja miten toimitaan)"

        http://lainvalmistelu.finlex.fi/ "

        Ps. Väärää oppia yrität minulle tyrkyttää .

        Tämä on hyvä ja tämä sen sanoo, ETTEI lakia TULKITA vaan ASIAA LAKIIN NÄHDEN,

        "TUTKIMUSKYSYMYKSET•Tehtävä: Esittäkää lainopillinen tulkintakysymys, johon vastaamalla haluatte ratkaista jonkin TVL 69.1 §:n 3 kohtaan liittyvään tulkintaongelmaan.Veronalaiseksi tuloksi ei katsota, ellei edellä säädetystä muuta johdu, koko henkilökunnan tai työnantajan palveluksesta eläkkeellä olevien työnantajalta saamaa tavanomaista ja kohtuullista:--3) merkkipäivälahjaa tai vähäistä muuta lahja<<<==, joka on saatu muuna kuin rahana tai siihen verrattavana suorituksena;"

        Eli siis millaista voidaan pitää tavanomaisena (kukkasiako, korttia tai muuta halpaa ja vähäistä huomionosoitusta) versus auto, limousinen vuokraaminen viikoksi, kesämökki, niin ovatko nämä jälkimmäiset tavanomaisia, (?) no ei taatusti ole.

        Eli ei lakia tulkita vaan haetaan mitä MAHDETAAN TARKOITTAA eli asiaa sovelletaan LAKIIN NÄHDEN.

        Ei näin yksinkertaiset asiat voi olla noinkin vaikeita teidän ymmärtää vai olettekohan opiskelleet liikaa ha teette tavallisista asioista liian vaikeita vai opetetaanko teitä tosiaankin väärin ja jättään aivot kotiin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ps. Väärää oppia yrität minulle tyrkyttää .

        Tämä on hyvä ja tämä sen sanoo, ETTEI lakia TULKITA vaan ASIAA LAKIIN NÄHDEN,

        "TUTKIMUSKYSYMYKSET•Tehtävä: Esittäkää lainopillinen tulkintakysymys, johon vastaamalla haluatte ratkaista jonkin TVL 69.1 §:n 3 kohtaan liittyvään tulkintaongelmaan.Veronalaiseksi tuloksi ei katsota, ellei edellä säädetystä muuta johdu, koko henkilökunnan tai työnantajan palveluksesta eläkkeellä olevien työnantajalta saamaa tavanomaista ja kohtuullista:--3) merkkipäivälahjaa tai vähäistä muuta lahja<<<==, joka on saatu muuna kuin rahana tai siihen verrattavana suorituksena;"

        Eli siis millaista voidaan pitää tavanomaisena (kukkasiako, korttia tai muuta halpaa ja vähäistä huomionosoitusta) versus auto, limousinen vuokraaminen viikoksi, kesämökki, niin ovatko nämä jälkimmäiset tavanomaisia, (?) no ei taatusti ole.

        Eli ei lakia tulkita vaan haetaan mitä MAHDETAAN TARKOITTAA eli asiaa sovelletaan LAKIIN NÄHDEN.

        Ei näin yksinkertaiset asiat voi olla noinkin vaikeita teidän ymmärtää vai olettekohan opiskelleet liikaa ha teette tavallisista asioista liian vaikeita vai opetetaanko teitä tosiaankin väärin ja jättään aivot kotiin?

        Mitä eroa on lain tulkitsemisella ja "asian soveltamisella lakiin"? Molemmissa pyritään ymmärtämään mitä laki tarkoittaa, ja se juuri on lain tulkitsemista. KKO ja KHO tekevät tulkinnat, alemmat tuomioistuimet käyttävät niitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "VAAN OIKEUSKÄYTÄNTÖ on lainvastainen ja TUOMIO/PÄÄTÖS on eri kuin KÄYTÄNTÖ eli vallan KÄYTTÖ."

        Oikeuskäytäntö on sama asia kuin tuomioistuimen tuomiot,jos kerran oikeuskäytäntö on sun mielestäs lain vastaista niin silloin myön tuomioiden tulee olla jos ne kerran perustuu oikeuskäytäntöön.'

        Joten montako tuomiota tiedät joissa on sovellettu lakia lain vastaisesti,sun mielestäs lakia ei saa soveltaa kun siitä ei ole erikseen laissa mainittu.

        Miten oikeuskäytäntö voi olla lainvastaista kun kerran tuomiot ovat lainvoimaisia?

        Tuomioistuimien päätökset määrittelevät oikeuskäytännön,etenkin KKO:n ja KHO:n päätökset.

        Tässä sulle miettimistä,laki sanoo toista ja esim KKO sanookin päinvastaista,kumpaa noudatetaan,lakia vaikko KKO:n kantaa?Tässä kohtaa sulla menee puihin,et ymmärrä että lakia voidaan soveltaa ja näin ollen tuomioistuimen päätös jossa lakia on sovellettu tuleekin vallitseva oikeuskäytäntö ja sitä noudatetaan eikä suinkaan lakia.

        Olen sen jo selittänyt moneen kertaan ja jollette ymmärrä, ei vika ole täällä päässä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä eroa on lain tulkitsemisella ja "asian soveltamisella lakiin"? Molemmissa pyritään ymmärtämään mitä laki tarkoittaa, ja se juuri on lain tulkitsemista. KKO ja KHO tekevät tulkinnat, alemmat tuomioistuimet käyttävät niitä.

        Ehei, lain tulkitseminen on sitä, että lakia sovelletaan asiaan eli laki sanoo jotain, niin se jätetään HUOMIOIMATTA asiaan nähden eli sivuutetaan ja käytetään asiaan eri lakia.

        Tyypillinen esimerkki on juurikin parkkipellein sopimus'voitto' jossa harhautettiin ko:ta ja ko lähti matkaan YLIMPÄNÄ LAILLISUUS valvojana jonka olisi tullut kiinnittää huomio ainoastaan siihen, onko kyse laillisuudesta ja täten päätös sotii kaiken järjen mukaista toimintaa ja normaali järjen vastainen päätös.

        Eli siis vain toisessa asiassa pyritään ymmärtään mitä laki tarkoittaa ja se on asian soveltamista lakiin nähden.

        Lakien tulkitsemista/soveltamista asiaan nähden ei ole olemassakaan.

        Kuten olen jo sanonut, julkisen vallan KÄYTÖN TULEE perustua lakiin ja se on MÄÄRÄYS ja päätökset ja muut missä käytetään julkista valtaa tulee olla perusteltuna laissa.

        Tämä on niin selkeää tekstiä (ainakin kirjoittajalle), etten ymmärrä miten ei voida käsittää näin yksinkertaista asiaa..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehei, lain tulkitseminen on sitä, että lakia sovelletaan asiaan eli laki sanoo jotain, niin se jätetään HUOMIOIMATTA asiaan nähden eli sivuutetaan ja käytetään asiaan eri lakia.

        Tyypillinen esimerkki on juurikin parkkipellein sopimus'voitto' jossa harhautettiin ko:ta ja ko lähti matkaan YLIMPÄNÄ LAILLISUUS valvojana jonka olisi tullut kiinnittää huomio ainoastaan siihen, onko kyse laillisuudesta ja täten päätös sotii kaiken järjen mukaista toimintaa ja normaali järjen vastainen päätös.

        Eli siis vain toisessa asiassa pyritään ymmärtään mitä laki tarkoittaa ja se on asian soveltamista lakiin nähden.

        Lakien tulkitsemista/soveltamista asiaan nähden ei ole olemassakaan.

        Kuten olen jo sanonut, julkisen vallan KÄYTÖN TULEE perustua lakiin ja se on MÄÄRÄYS ja päätökset ja muut missä käytetään julkista valtaa tulee olla perusteltuna laissa.

        Tämä on niin selkeää tekstiä (ainakin kirjoittajalle), etten ymmärrä miten ei voida käsittää näin yksinkertaista asiaa..

        Ymmärräthän että KKO ja KHO perustavat päätöksensä ainoastaan lakiin, alemmat tuomioistuimet perustavat päätöksensä niiden päätöksiin, joten myös alempien tuomioistuimien päätökset perustuvat lakiin. Oikeuskäytäntö tarkoittaa sitä, että asiat ratkaistaan KKO:n ja KHO:n päätösten mukaisesti, eli lakiin perustuen, mutta samalla varmistaen että eri tuomarit eivät tee täysin erilaisia tulkintoja. Eli KKO ja KHO päättävät, mikä tulkinta on oikein ja mikä ei. Miksi lakia tulkitaan? No siksi, että se ei anna suoraa vastausta kaikkiin ongelmiin, eihän muuten tuomioistuimia tarvittaisi mihinkään. Jos KKO:ta ja KHO:ta ei olisi, kaikki tulkinnat olisivat vain yksittäisten tuomarien mielipiteestä kiinni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ymmärräthän että KKO ja KHO perustavat päätöksensä ainoastaan lakiin, alemmat tuomioistuimet perustavat päätöksensä niiden päätöksiin, joten myös alempien tuomioistuimien päätökset perustuvat lakiin. Oikeuskäytäntö tarkoittaa sitä, että asiat ratkaistaan KKO:n ja KHO:n päätösten mukaisesti, eli lakiin perustuen, mutta samalla varmistaen että eri tuomarit eivät tee täysin erilaisia tulkintoja. Eli KKO ja KHO päättävät, mikä tulkinta on oikein ja mikä ei. Miksi lakia tulkitaan? No siksi, että se ei anna suoraa vastausta kaikkiin ongelmiin, eihän muuten tuomioistuimia tarvittaisi mihinkään. Jos KKO:ta ja KHO:ta ei olisi, kaikki tulkinnat olisivat vain yksittäisten tuomarien mielipiteestä kiinni.

        Jopas vitsin murjaisit, että lakia voidaan tulkinta, koska se ei anna selkeitä määritteitä.

        Kyllä se laki antaa, se vain tulee osata lukea oikein ja kuten sanoin, päätökset tulee olla laissa olevien perusteiden mukaisia, että myöskin lakiin perustuvia ja tämä nerkitsee sitä, että jos rikoslaissa tai muussa laissa on haarukkaa taikka että asiassa on viitteitä lievempään, niin silloin tulee käyttää lievempää asteikkoa.

        Kun esim. laissa on millä perustein voidaan taikka ei voida asiaa päättää taikka asian päättäminen johtaisi huomattaviin taikka lieviin seurauksiin, niin tällöin asia tulee ratkaista päätöksen kohdetta koskien lievempään seuraumukseen taikka päätöksen kohdetta koskien päätös tulee olla kohdetta kohtaan myönteinen (Olaus Petri lakia tulee kunnioittaa ja väärin ei saa tuomita), eli tarkoittaa ettei lakia saa käyttää väärin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jopas vitsin murjaisit, että lakia voidaan tulkinta, koska se ei anna selkeitä määritteitä.

        Kyllä se laki antaa, se vain tulee osata lukea oikein ja kuten sanoin, päätökset tulee olla laissa olevien perusteiden mukaisia, että myöskin lakiin perustuvia ja tämä nerkitsee sitä, että jos rikoslaissa tai muussa laissa on haarukkaa taikka että asiassa on viitteitä lievempään, niin silloin tulee käyttää lievempää asteikkoa.

        Kun esim. laissa on millä perustein voidaan taikka ei voida asiaa päättää taikka asian päättäminen johtaisi huomattaviin taikka lieviin seurauksiin, niin tällöin asia tulee ratkaista päätöksen kohdetta koskien lievempään seuraumukseen taikka päätöksen kohdetta koskien päätös tulee olla kohdetta kohtaan myönteinen (Olaus Petri lakia tulee kunnioittaa ja väärin ei saa tuomita), eli tarkoittaa ettei lakia saa käyttää väärin.

        Viimeisen kerran: mihin KKO:n ja KHO:n päätökset perustuvat? Lakiin. Mihin hovi-oikeuden ja hallinto-oikeuden päätökset perustuvat? KKO:n ja KHO:n päätöksiin. Mihin käräjäoikeuden päätökset perustuvat? Hovi-oikeuden päätöksiin tai suoraan KKO:n päätöksiin. Lain tulkitseminen on ainoa syy miksi tuomioistuimet ovat olemassa. KKO ja KHO päättävät oikeat tulkinnat, ja niitä (oikeita tulkintoja) sanotaan oikeuskäytännöksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Viimeisen kerran: mihin KKO:n ja KHO:n päätökset perustuvat? Lakiin. Mihin hovi-oikeuden ja hallinto-oikeuden päätökset perustuvat? KKO:n ja KHO:n päätöksiin. Mihin käräjäoikeuden päätökset perustuvat? Hovi-oikeuden päätöksiin tai suoraan KKO:n päätöksiin. Lain tulkitseminen on ainoa syy miksi tuomioistuimet ovat olemassa. KKO ja KHO päättävät oikeat tulkinnat, ja niitä (oikeita tulkintoja) sanotaan oikeuskäytännöksi.

        Viimeisen kerran, päätökset eivät noudata lakia, vaan ovat mielipiteitä.

        KO: päätös oli äänestys 2 - 1, HO päärös oli äänestys 1 - 2 jolloinka syyte hylättiin. käräjäoikeudessa ei näin käy ja johtuu yhden tuomarin kokoonpanosta, mutta siltikin päätös perustuu mielipiteeseen ja siihen kuinka asia on esitetty.

        Jos toimittaisiin lakien mukaan ja pelkkiin aihetodisteisiin, siis kiistattomiin, niin näin ei olisi.

        Viimeisen kerran, lakia ei tule tulkita koska perustuslaki KIELTÄÄ LAIN tulkitsemisen, ASIAA voidaan tulkita LAKIIN nähden jolloin toimitaan oikein (julkisen vallan KÄYTÖN tulee PERUSTUA lakiin), julkisen vallan KÄYTTÖÄ ON TUOMITSEMINEN JA PÄÄTÖKSIEN teko. Moni muukin asia on julkisen vallan käyttöä joka vaikuttaa joko suoraan yksilöön taikka epäsuorasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Viimeisen kerran, päätökset eivät noudata lakia, vaan ovat mielipiteitä.

        KO: päätös oli äänestys 2 - 1, HO päärös oli äänestys 1 - 2 jolloinka syyte hylättiin. käräjäoikeudessa ei näin käy ja johtuu yhden tuomarin kokoonpanosta, mutta siltikin päätös perustuu mielipiteeseen ja siihen kuinka asia on esitetty.

        Jos toimittaisiin lakien mukaan ja pelkkiin aihetodisteisiin, siis kiistattomiin, niin näin ei olisi.

        Viimeisen kerran, lakia ei tule tulkita koska perustuslaki KIELTÄÄ LAIN tulkitsemisen, ASIAA voidaan tulkita LAKIIN nähden jolloin toimitaan oikein (julkisen vallan KÄYTÖN tulee PERUSTUA lakiin), julkisen vallan KÄYTTÖÄ ON TUOMITSEMINEN JA PÄÄTÖKSIEN teko. Moni muukin asia on julkisen vallan käyttöä joka vaikuttaa joko suoraan yksilöön taikka epäsuorasti.

        Ps. yhä edelleen se oikeuskäytäntö puuttuu laista, joten se on laitonta.


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ps. yhä edelleen se oikeuskäytäntö puuttuu laista, joten se on laitonta.

        Vai on oikeuskäytäntö laitonta,no siinä tapauksessa KKO:n ja KHO:n ennakkopäätökset ovat myös,Lawetorderin tulisi nyt hieman miettiä että mitä sammakoita se suustaan päästää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Viimeisen kerran, päätökset eivät noudata lakia, vaan ovat mielipiteitä.

        KO: päätös oli äänestys 2 - 1, HO päärös oli äänestys 1 - 2 jolloinka syyte hylättiin. käräjäoikeudessa ei näin käy ja johtuu yhden tuomarin kokoonpanosta, mutta siltikin päätös perustuu mielipiteeseen ja siihen kuinka asia on esitetty.

        Jos toimittaisiin lakien mukaan ja pelkkiin aihetodisteisiin, siis kiistattomiin, niin näin ei olisi.

        Viimeisen kerran, lakia ei tule tulkita koska perustuslaki KIELTÄÄ LAIN tulkitsemisen, ASIAA voidaan tulkita LAKIIN nähden jolloin toimitaan oikein (julkisen vallan KÄYTÖN tulee PERUSTUA lakiin), julkisen vallan KÄYTTÖÄ ON TUOMITSEMINEN JA PÄÄTÖKSIEN teko. Moni muukin asia on julkisen vallan käyttöä joka vaikuttaa joko suoraan yksilöön taikka epäsuorasti.

        " käräjäoikeudessa ei näin käy ja johtuu yhden tuomarin kokoonpanosta,"

        Kyllä se asia on nyt niin että LAwetorder on tapansa mukaan ihan pihalla näistä asioista,käräjillä tuomarin tukena toimii lautamiehet ja jos yhteisymmärrykseen ei päästä tuomion lopputuloksesta niin sitten tuomari ja lautamiehet äänestävät asiasta,jos äänet menevät tasan niin sitten tuomio menee lievemmän haaran mukaan syytetyn eduksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " käräjäoikeudessa ei näin käy ja johtuu yhden tuomarin kokoonpanosta,"

        Kyllä se asia on nyt niin että LAwetorder on tapansa mukaan ihan pihalla näistä asioista,käräjillä tuomarin tukena toimii lautamiehet ja jos yhteisymmärrykseen ei päästä tuomion lopputuloksesta niin sitten tuomari ja lautamiehet äänestävät asiasta,jos äänet menevät tasan niin sitten tuomio menee lievemmän haaran mukaan syytetyn eduksi.

        Lue hyvin tarkkaan, tule sitten sanomaan *lawetin* olevan ihan pihalla ja esitä sitten sanomastani, ettei ole yhtäkään lautamiestä-

        Lisäksi on huvittavaa, että yksi tuo keskusteluun lautamiehen pätevyys vaatimukset, niin kuin ne jotain asiaa koskisi.

        Eli joko kaksi täyttä idioottia taikka yksi ainoa sivupersoonineen.

        Opiskelkaa lapsoset, niin pääsette tyhmyyden ennätysten kirjaan.

        "Istuntojen kokoonpanot

        Tuomioistuimen on toimittava joustavasti ja tehokkaasti. Siksi käräjäoikeus istuu useassa eri kokoonpanossa.

        Istunnon miehitys riippuu käsiteltävän jutun laadusta ja vaativuudesta. Yleisimpiä ratkaisukokoonpanoja ovat:

        ===>>>> yhden tuomarin istunto
        lautamieskokoonpano sekä
        kolmen tuomarin kokoonpano.

        ====>>>>Yhden tuomarin istunto on toimivaltainen esimerkiksi kirjallisessa menettelyssä käsiteltävissä asioissa, rikosjutuissa, joissa laissa sallittu enimmäisrangaistus on neljä vuotta sekä riita-asioiden valmistelevassa käsittelyssä ja välittömästi sen yhteydessä pidettävässä oikeudenkäynnissä.

        Lautamieskokoonpanossa on yksi lainoppinut puheenjohtaja ja kaksi lautamiestä. Lautamieskokoonpanoa voidaan poikkeustapauksissa täydentää yhdellä lakimiehellä ja/tai yhdellä lautamiehellä. Lautamieskokoonpanossa ratkaistaan rikosjuttuja.

        Kolmen tuomarin eli lakimieskokoonpano ratkaisee riitajutut ja sellaiset rikosasiat, joissa asian laatu tai muu erityisen syy sitä puoltaa. Ajatuksena on, että lainopillisesti kaikkein visaisimmat riidat ja rikokset menisivät pääsääntöisesti kolmen lakimiestuomarin ratkaistavaksi".

        Lautamiehiä on nykyään yksi taikka useampia , riippuen kunnasta.

        Miksi kummassa täällä pitää typeryksille kaikki asiat osoittaa??


    • Anonyymi

      "lakia ei tule tulkita koska perustuslaki KIELTÄÄ LAIN tulkitsemisen"

      Esitä perustuslaissa pykälä joka kieltää lain tulkitsemisen.

      • Anonyymi

        Siellähän se on laissa ja esitetty moneenkin kertaan, etkö tosiaankaan ymmärrä lukemaasi?


    • Anonyymi

      Oikeus.fi sivulla osuvasti sanottu.

      Kuka kelpaa lautamieheksi?
      Kuka sitten kelpaa käräjäoikeuden lautamieheksi?

      Lautamiehen on oltava Suomen kansalainen, ja hänen tulee asua käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa.
      Lautamies ei saa olla konkurssissa eikä sellainen henkilö, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu.
      Hänen tulee lisäksi olla sopiva lautamiestehtävään.
      Lautamieheksi ei voida valita alle 25-vuotiasta. Myöskään 65 vuotta täyttänyttä ei voida valita tähän tehtävään.
      Lautamiehen on oltava puolueeton maallikko. Sen vuoksi lautamieheksi ei voida valita henkilöä, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai Rikosseuraamuslaitoksessa tai joka toimii virallisena syyttäjänä tahi harjoittaa asianajoa. Lautamiehenä ei myöskään saa toimia ulosottotehtäviä hoitava henkilö tai henkilö, joka huolehtii rikosten esitutkinnasta tai tulli- tai poliisivalvonnasta.
      Lautamiehen valitsee kunnanvaltuusto toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Jos kunnasta valitaan useita lautamiehiä, heidän on mahdollisimman tasapuolisesti edustettava kunnan väestön ikä-, sukupuoli-, kieli- ja ammattijakaumaa.

      Vaikka kunnalliset luottamushenkilöt valitaankin useimmiten poliittisin perustein, käräjäoikeuden lautamies ei voi esiintyä puoluetunnuksen alla. Lautamiehen tehtäviä ei myöskään voida pitää kunnallisena luottamustehtävänä, vaikka valtuusto valitsee lautamiehet. Pikemminkin on kyse valtiollisesta luottamustehtävästä. Tuomioistuimen jäsenen on oltava ehdottoman puolueeton. --------------->Hän jakaa oikeutta, tulkitsee lakia.<---------------------------

      https://oikeus.fi/fi/index/esitteet/karajaoikeudenlautamies/esitteen_tulostus.html

      • Anonyymi

        Hyvin yksinkertainen kysymys kaikille.

        Onko oikeuskäytäntö määritelty laissa, kyllä tai ei ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvin yksinkertainen kysymys kaikille.

        Onko oikeuskäytäntö määritelty laissa, kyllä tai ei ?

        Kyllä laki antaa tuomioistuimille oikeuden tehdä päätöksiä lakiin perustuen, mutta se tietenkin edellyttää lain ymmärtämistä.

        Esimerkki: laki ei sano "jos henkilö lyö toista henkilöä nyrkillä kasvoihin murtaen tämän nenän, on kyseessä lievä/törkeä pahoinpitely ja hänet on tuomittava x euron sakkoihin".

        Lakia on siis pakko ymmärtää jos halutaan tehdä päätös. Miten mitäkin pykälää tulee ymmärtää? Sen päättävät KKO ja KHO ja sitä oikeaa tulkintaa sanotaan oikeuskäytännöksi.

        Oikeuskäytäntö = korkeimman oikeuden päätös siitä mitä mikäkin pykälä ja momentti tarkoittaa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä laki antaa tuomioistuimille oikeuden tehdä päätöksiä lakiin perustuen, mutta se tietenkin edellyttää lain ymmärtämistä.

        Esimerkki: laki ei sano "jos henkilö lyö toista henkilöä nyrkillä kasvoihin murtaen tämän nenän, on kyseessä lievä/törkeä pahoinpitely ja hänet on tuomittava x euron sakkoihin".

        Lakia on siis pakko ymmärtää jos halutaan tehdä päätös. Miten mitäkin pykälää tulee ymmärtää? Sen päättävät KKO ja KHO ja sitä oikeaa tulkintaa sanotaan oikeuskäytännöksi.

        Oikeuskäytäntö = korkeimman oikeuden päätös siitä mitä mikäkin pykälä ja momentti tarkoittaa

        Kiitos nuija, ette vaan osanneet vastata yksinkertaiseen kysymykseen, mikä osoittaakin aivokapasiteettinne suuruuden.

        Jollei yksinkertaiseen kysymykseen tule vastausta, nii tarkoittaa se sitä. että laissa/laeissa ei ole määritelmää oikeuskäytännölle ja siitä kirjoittava on täysin oikeassa.

        Asian vietestä taikka kuinka toimii oikeudet tai muutakaan höpöä ei tarvita, vaan vastaus yksinkertaiseen kysymykseen, kykenettekö edes siihenkään älyvajaat?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos nuija, ette vaan osanneet vastata yksinkertaiseen kysymykseen, mikä osoittaakin aivokapasiteettinne suuruuden.

        Jollei yksinkertaiseen kysymykseen tule vastausta, nii tarkoittaa se sitä. että laissa/laeissa ei ole määritelmää oikeuskäytännölle ja siitä kirjoittava on täysin oikeassa.

        Asian vietestä taikka kuinka toimii oikeudet tai muutakaan höpöä ei tarvita, vaan vastaus yksinkertaiseen kysymykseen, kykenettekö edes siihenkään älyvajaat?

        Vastaus kysymykseesi on kyllä, laki määrittelee oikeusistuimien tehtäväksi tulkita lakia ja niitä tulkintoja sanotaan oikeuskäytännöksi. Voisi toki jotain muutakin nimitystä käyttää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vastaus kysymykseesi on kyllä, laki määrittelee oikeusistuimien tehtäväksi tulkita lakia ja niitä tulkintoja sanotaan oikeuskäytännöksi. Voisi toki jotain muutakin nimitystä käyttää.

        Höpö jöpö löpö höpö.

        Kirjoitinhan jo, ettei tarvita mitään höpötyksiä.

        Perustuslain 9lku lainkäyttö. 98§ tuomioistuimet jossa luetellaan lain käyttäjät, 99§ tehtävät ja ylimmät tuomioistuimet VALVOVAT LAINkäyttoä, 100§ ylimpien tuomioistuimien kokoonpano, 101§ valtakunnanoikeus, 102§ tuomarien nimittäminen, 103§ tuomarien virassapysymisoikeus, 104§ syyttäjät, 105§ armahdus.

        10 luku laillisuusvalvonta 106§ perustuslain etusija, 107§ lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisjärjestys, siinä ne oli ja sitten tulee oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen tehtävistä ja presidentin ja ministereiden syytesuoja.

        Esitä se laki, missä määritellään oikeuskäytäntö.

        Ps. vihje jotta pääset helpolla, sellaista lakia ei ole ja julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin perustuslain 2§ 3mom. mukaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpö jöpö löpö höpö.

        Kirjoitinhan jo, ettei tarvita mitään höpötyksiä.

        Perustuslain 9lku lainkäyttö. 98§ tuomioistuimet jossa luetellaan lain käyttäjät, 99§ tehtävät ja ylimmät tuomioistuimet VALVOVAT LAINkäyttoä, 100§ ylimpien tuomioistuimien kokoonpano, 101§ valtakunnanoikeus, 102§ tuomarien nimittäminen, 103§ tuomarien virassapysymisoikeus, 104§ syyttäjät, 105§ armahdus.

        10 luku laillisuusvalvonta 106§ perustuslain etusija, 107§ lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisjärjestys, siinä ne oli ja sitten tulee oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen tehtävistä ja presidentin ja ministereiden syytesuoja.

        Esitä se laki, missä määritellään oikeuskäytäntö.

        Ps. vihje jotta pääset helpolla, sellaista lakia ei ole ja julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin perustuslain 2§ 3mom. mukaan.

        Laista ei löydykään sanaa "oikeuskäytäntö", mutta se tarkoittaa yksinkertaisesti tuomioistuimien laintulkintaa jossain tietyssä asiassa. Jos vaikkapa sanotaan että oikeuskäytäntö asiassa X on Y, niin Y on se miten KKO ja KHO haluavat asian ratkaistavan, ja heidän "halunsa" perustuu lakiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laista ei löydykään sanaa "oikeuskäytäntö", mutta se tarkoittaa yksinkertaisesti tuomioistuimien laintulkintaa jossain tietyssä asiassa. Jos vaikkapa sanotaan että oikeuskäytäntö asiassa X on Y, niin Y on se miten KKO ja KHO haluavat asian ratkaistavan, ja heidän "halunsa" perustuu lakiin.

        Et näköjään oikein tajua, niin väännetäänpä ratakiskosta.

        EN OLE HAKENUT MITÄÄN SANAA, vaan että onko oikeuskätännölle ja sen käyttämiseen lakiperustaa.

        Älä opeta piippiä piipittään, olethan olemassa (sääli).

        Lain ja lakien tulkintaa ei ole olemassakaan, älä edes viitsi vääntää enempää housuihisi.

        Perustuslaki on se määräävin laki ja jos siellä selkeästi lukee, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin, vain ja ainoastaan lakiin.

        Julkisen vallan käyttöä on moninaiset asiat, mutta erityisesti niitä on julkisen vallan PÄÄTÖKSET ja erityisesti tuomiovallan, eiköstä vaan?

        No kun kerran päätökset ja niiden tekeminen on JULKISEN VALLAN KÄYTTÖÄ, niin päätöksien tekemisen apuna käytetään kuitenkin oikeuskäytäntöä jota ei ole laissa MÄÄRITELTY taikka että voidaan niin tehdä, koska julkisen vallan käytön TULEE PERUSTUA lakiin, niin miten voidaan käyttää silloin oikeuskäytäntöä JOTA EI OLE LAISSA- Ymmärsitkö????

        Tai sitten olen opiskellut aivan liikaa ja toimin vain ilman aivoja opiskellun mukaan.

        Ymmärräthän sen, että perustuslaista puuttuu olennaista, että myöskin paljon, niin miksi on lähdetty uusiin kun ei ole edes kyetty uusimaan ja uusiminen johtui ainoastaan eu:hun liittymisesrä ja onhan se perustuslaki kasattu viidessä vuodessa sillisalaatiksi, että pitää oikein hurrata kaikille luridiikkapelleille.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Et näköjään oikein tajua, niin väännetäänpä ratakiskosta.

        EN OLE HAKENUT MITÄÄN SANAA, vaan että onko oikeuskätännölle ja sen käyttämiseen lakiperustaa.

        Älä opeta piippiä piipittään, olethan olemassa (sääli).

        Lain ja lakien tulkintaa ei ole olemassakaan, älä edes viitsi vääntää enempää housuihisi.

        Perustuslaki on se määräävin laki ja jos siellä selkeästi lukee, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin, vain ja ainoastaan lakiin.

        Julkisen vallan käyttöä on moninaiset asiat, mutta erityisesti niitä on julkisen vallan PÄÄTÖKSET ja erityisesti tuomiovallan, eiköstä vaan?

        No kun kerran päätökset ja niiden tekeminen on JULKISEN VALLAN KÄYTTÖÄ, niin päätöksien tekemisen apuna käytetään kuitenkin oikeuskäytäntöä jota ei ole laissa MÄÄRITELTY taikka että voidaan niin tehdä, koska julkisen vallan käytön TULEE PERUSTUA lakiin, niin miten voidaan käyttää silloin oikeuskäytäntöä JOTA EI OLE LAISSA- Ymmärsitkö????

        Tai sitten olen opiskellut aivan liikaa ja toimin vain ilman aivoja opiskellun mukaan.

        Ymmärräthän sen, että perustuslaista puuttuu olennaista, että myöskin paljon, niin miksi on lähdetty uusiin kun ei ole edes kyetty uusimaan ja uusiminen johtui ainoastaan eu:hun liittymisesrä ja onhan se perustuslaki kasattu viidessä vuodessa sillisalaatiksi, että pitää oikein hurrata kaikille luridiikkapelleille.

        "Lain ja lakien tulkintaa ei ole olemassakaan, älä edes viitsi vääntää enempää housuihisi."

        Jatkuvalla syötteellä tuomioistuimet soveltavat lakia, joten rakas Lawetorder olet taas hakoteillä kuin pieni pupu.

        Olet taas ylittänyt riman sen alapuolelta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Et näköjään oikein tajua, niin väännetäänpä ratakiskosta.

        EN OLE HAKENUT MITÄÄN SANAA, vaan että onko oikeuskätännölle ja sen käyttämiseen lakiperustaa.

        Älä opeta piippiä piipittään, olethan olemassa (sääli).

        Lain ja lakien tulkintaa ei ole olemassakaan, älä edes viitsi vääntää enempää housuihisi.

        Perustuslaki on se määräävin laki ja jos siellä selkeästi lukee, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin, vain ja ainoastaan lakiin.

        Julkisen vallan käyttöä on moninaiset asiat, mutta erityisesti niitä on julkisen vallan PÄÄTÖKSET ja erityisesti tuomiovallan, eiköstä vaan?

        No kun kerran päätökset ja niiden tekeminen on JULKISEN VALLAN KÄYTTÖÄ, niin päätöksien tekemisen apuna käytetään kuitenkin oikeuskäytäntöä jota ei ole laissa MÄÄRITELTY taikka että voidaan niin tehdä, koska julkisen vallan käytön TULEE PERUSTUA lakiin, niin miten voidaan käyttää silloin oikeuskäytäntöä JOTA EI OLE LAISSA- Ymmärsitkö????

        Tai sitten olen opiskellut aivan liikaa ja toimin vain ilman aivoja opiskellun mukaan.

        Ymmärräthän sen, että perustuslaista puuttuu olennaista, että myöskin paljon, niin miksi on lähdetty uusiin kun ei ole edes kyetty uusimaan ja uusiminen johtui ainoastaan eu:hun liittymisesrä ja onhan se perustuslaki kasattu viidessä vuodessa sillisalaatiksi, että pitää oikein hurrata kaikille luridiikkapelleille.

        Perustuslakikin sen kertoo että lain soveltaminen on arkipäivää tuomioistuimissa.

        "106 §
        Perustuslain etusija
        Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa -------->lain säännöksen soveltaminen<------ olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle."


      • Anonyymi
        JudgeDredd kirjoitti:

        Perustuslakikin sen kertoo että lain soveltaminen on arkipäivää tuomioistuimissa.

        "106 §
        Perustuslain etusija
        Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa -------->lain säännöksen soveltaminen<------ olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle."

        Luulisi olleen lakien tekijöillä sen vertaa järkeä, että olisivat tajunneet idioottien lukevan lakia kuinka sattuu ja asettaneet sanansa paremmin, mutta mitä ilmeisimmin saman kaltaiset idiootit laativat kuin on nekin jotka luulevat ymmärtävänsä.

        Joku taisi nenä punaisena huutaa, ettei lakia tule lukea kuin se on kirjoitettu, mene ja tiedä sitten.

        Sana-soveltaa tarkoittaa muutakin kuin, että lakia sovitetaan sopimaan asiaan eli ei asia tule ensin, vaan laki ja johan se esiesikoulussa opetetaan, mutta ilmeisimmin ei esiapukoulussa.

        Tässä kohden tarkoitetaan käyttää eli jos asiassa lain käyttäminen olisi ristiriidassa, jne.

        Pitäisihän sen jo sanoa PL 2§ 3, mom kun kerran julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin, että saman lain 99 (lainkäyttö) ja 118§ jossa on virkavastuu toimien LAIN MUKAISUUDESTA, niin tällöin lakia EI VOI SOVELTAA/tulkita asiaan nähden.

        Siinä jo alkutekijöissään lähtee opetus päin prinkkalaa, kun opetetaan, että lakia voidaan väännellä kuinka halutaan.

        Kuten olen jo kirjoittanut, että laki on nykyisin tehty ainoastaan ansainta tarkoituk sella ja sitä tukemaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luulisi olleen lakien tekijöillä sen vertaa järkeä, että olisivat tajunneet idioottien lukevan lakia kuinka sattuu ja asettaneet sanansa paremmin, mutta mitä ilmeisimmin saman kaltaiset idiootit laativat kuin on nekin jotka luulevat ymmärtävänsä.

        Joku taisi nenä punaisena huutaa, ettei lakia tule lukea kuin se on kirjoitettu, mene ja tiedä sitten.

        Sana-soveltaa tarkoittaa muutakin kuin, että lakia sovitetaan sopimaan asiaan eli ei asia tule ensin, vaan laki ja johan se esiesikoulussa opetetaan, mutta ilmeisimmin ei esiapukoulussa.

        Tässä kohden tarkoitetaan käyttää eli jos asiassa lain käyttäminen olisi ristiriidassa, jne.

        Pitäisihän sen jo sanoa PL 2§ 3, mom kun kerran julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin, että saman lain 99 (lainkäyttö) ja 118§ jossa on virkavastuu toimien LAIN MUKAISUUDESTA, niin tällöin lakia EI VOI SOVELTAA/tulkita asiaan nähden.

        Siinä jo alkutekijöissään lähtee opetus päin prinkkalaa, kun opetetaan, että lakia voidaan väännellä kuinka halutaan.

        Kuten olen jo kirjoittanut, että laki on nykyisin tehty ainoastaan ansainta tarkoituk sella ja sitä tukemaan.

        Lisään jotta paremmin ymmärrettäisiin mitä tarkoitetaan, eli jos lain säännös taikka asia jota käsitellään tulisi olemaan päätöksen seurauksena ristiriidassa perustuslain säännöksen kanssa, niin päätös ei olisi hyväksyttävä.

        Esim. jos asiaa käsiteltäessä tulisi ilmi, että toinen osapuoli joutuisi käytetyn lainkohdan/päätöksen seurauksena eriarvoiseen asemaan, niin asiassa tulee tällöin käyttää jotain muuta paremmin käyvää säännöstä taikka jättää asia silleen.

        Ettekö oikeastikkaan ymmärrä tällaisia yksinkertaisia asioita mollaamiskiimassanne??

        Voisitteko ottaa ne aivonne narikasta pois, opiskelu on jo päättynyt, joten alkakaa käyttään aivojanne, siis jos niitä enään edes onkaan, vaan opiskelu tuhonnut sen vähänkin mitä on joskus ollut, sääli.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisään jotta paremmin ymmärrettäisiin mitä tarkoitetaan, eli jos lain säännös taikka asia jota käsitellään tulisi olemaan päätöksen seurauksena ristiriidassa perustuslain säännöksen kanssa, niin päätös ei olisi hyväksyttävä.

        Esim. jos asiaa käsiteltäessä tulisi ilmi, että toinen osapuoli joutuisi käytetyn lainkohdan/päätöksen seurauksena eriarvoiseen asemaan, niin asiassa tulee tällöin käyttää jotain muuta paremmin käyvää säännöstä taikka jättää asia silleen.

        Ettekö oikeastikkaan ymmärrä tällaisia yksinkertaisia asioita mollaamiskiimassanne??

        Voisitteko ottaa ne aivonne narikasta pois, opiskelu on jo päättynyt, joten alkakaa käyttään aivojanne, siis jos niitä enään edes onkaan, vaan opiskelu tuhonnut sen vähänkin mitä on joskus ollut, sääli.

        Taas tuli hiljaisempaa kuin huopatossutehtaalla.

        Kummallista ja luulsiu nyt noinkin viisaiden kykenevän opettaan lakien 'tulkintaa' ja käyttöä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taas tuli hiljaisempaa kuin huopatossutehtaalla.

        Kummallista ja luulsiu nyt noinkin viisaiden kykenevän opettaan lakien 'tulkintaa' ja käyttöä.

        Koetan nyt vääntää asian titaanilangasta: sinä olet tällä palstalla väittänyt muun muassa, että muilla kuin rintaperillisillä on lakiosaoikeus perintöön. Perintökaaressa ei ole tällaista mainintaa, vaan kyseessä on sinun henkilökohtainen laintulkintasi, sinun henkilökohtainen mielipiteesi siitä mitä kyseinen laki tarkoittaa.

        Mutta jakeluun ei tunnu millään menevän se, että sinun tai minun tulkinnalla ei ole yhtään mitään väliä. KKO ja KHO tulkitsevat lakia ja koska heidän päätöksistään ei voi valittaa, jäävät ne aina lainvoimaiseksi ja siksi niitä kutsutaan oikeuskäytännöksi.

        Koeta nyt ymmärtää että tuomaritkin ovat vain ihmisiä ja voivat siksi ymmärtää eri pykälän eri tavalla. Siksi korkeimpia tuomioistuimia on vain yksi kappale ja alempia useita, ja alemmat tottelevat ylempien päätöksiä joita myös oikeuskäytännöksi kutsutaan.

        Tuo argumenttisi että "lakia ei saa tulkita" on aika omituinen. Miten sitä voi soveltaa mihinkään käytännön asiaan jos ei yritetä tulkita?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koetan nyt vääntää asian titaanilangasta: sinä olet tällä palstalla väittänyt muun muassa, että muilla kuin rintaperillisillä on lakiosaoikeus perintöön. Perintökaaressa ei ole tällaista mainintaa, vaan kyseessä on sinun henkilökohtainen laintulkintasi, sinun henkilökohtainen mielipiteesi siitä mitä kyseinen laki tarkoittaa.

        Mutta jakeluun ei tunnu millään menevän se, että sinun tai minun tulkinnalla ei ole yhtään mitään väliä. KKO ja KHO tulkitsevat lakia ja koska heidän päätöksistään ei voi valittaa, jäävät ne aina lainvoimaiseksi ja siksi niitä kutsutaan oikeuskäytännöksi.

        Koeta nyt ymmärtää että tuomaritkin ovat vain ihmisiä ja voivat siksi ymmärtää eri pykälän eri tavalla. Siksi korkeimpia tuomioistuimia on vain yksi kappale ja alempia useita, ja alemmat tottelevat ylempien päätöksiä joita myös oikeuskäytännöksi kutsutaan.

        Tuo argumenttisi että "lakia ei saa tulkita" on aika omituinen. Miten sitä voi soveltaa mihinkään käytännön asiaan jos ei yritetä tulkita?

        Eihän nyt toki koskaan olekkaan kenekään tulkinnalla, mutta olen vaan lukeneut sen ja kyseinen tulkinta, että lakiosaoikeus tulisi ymmärtää laajemmin kuin tällä hetkellä ymmärretään, kirjoitti alias guruhuru aarnio, niin minkäs mä sille voin, googleta taikka lue kirjasta.

        Eikö sulla nyr mitenkään mene sinne pimeään päähän, että ASIOITA tulkitaan lakiin nähden, koska lakia ei voida väännellä kuinka kulloinkin mieli tekee.

        Jos laissa on kuten esimerkin toit, että mikä on katsottavissa vähäiseksi, niin jo maalaisjärki sanoo että kohtuuton määrä on liikaa, eli sen tulee olla alle puolet enintään ja joten päädytään neljännekseen jostain, mutta hallitus olikin halunnut antaa sellaiselle jolla on jo, niin lisää eli se on kahden viikon palkka eli jos tienaa kahdessa viikossa miljoonan, niin se on silloin niin.

        Sinun vääntämänäsi ja konseptista irroitettuna se kyllä kirjoittamanasi on sangen omituinen irtonainen lausahdus, koska alkuperäinen oli näin, "lakia ei tulkita, vaan asioita lakiin nähden".

        Osaisitko noin lyhyesti selittää, kuinka lakiin opiskellut voi erehtyä ymmärtään selkeää tekstiä eri tavalla/lailla kuin toinen samanmoinen???


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän nyt toki koskaan olekkaan kenekään tulkinnalla, mutta olen vaan lukeneut sen ja kyseinen tulkinta, että lakiosaoikeus tulisi ymmärtää laajemmin kuin tällä hetkellä ymmärretään, kirjoitti alias guruhuru aarnio, niin minkäs mä sille voin, googleta taikka lue kirjasta.

        Eikö sulla nyr mitenkään mene sinne pimeään päähän, että ASIOITA tulkitaan lakiin nähden, koska lakia ei voida väännellä kuinka kulloinkin mieli tekee.

        Jos laissa on kuten esimerkin toit, että mikä on katsottavissa vähäiseksi, niin jo maalaisjärki sanoo että kohtuuton määrä on liikaa, eli sen tulee olla alle puolet enintään ja joten päädytään neljännekseen jostain, mutta hallitus olikin halunnut antaa sellaiselle jolla on jo, niin lisää eli se on kahden viikon palkka eli jos tienaa kahdessa viikossa miljoonan, niin se on silloin niin.

        Sinun vääntämänäsi ja konseptista irroitettuna se kyllä kirjoittamanasi on sangen omituinen irtonainen lausahdus, koska alkuperäinen oli näin, "lakia ei tulkita, vaan asioita lakiin nähden".

        Osaisitko noin lyhyesti selittää, kuinka lakiin opiskellut voi erehtyä ymmärtään selkeää tekstiä eri tavalla/lailla kuin toinen samanmoinen???

        Lisään.

        Kuule, tulehan sinäkin jo eurooppa-aikaan.

        KO:n ja KHO:n päätökset kyllä pystyy viemään eun ihmisoikeustuomioistuimeen taikka euroopan unionin kansallisen tuomioistuimeen, et sil vissii tän päivän tehhää..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisään.

        Kuule, tulehan sinäkin jo eurooppa-aikaan.

        KO:n ja KHO:n päätökset kyllä pystyy viemään eun ihmisoikeustuomioistuimeen taikka euroopan unionin kansallisen tuomioistuimeen, et sil vissii tän päivän tehhää..

        HÖPÖHÖPÖ,KKO:n ja KHO:n päätöksistä haetaan purkua,niistä ei voi valittaa mihinkään instanssiin.

        Laita linkkiä siihen että niistä voidaan valittaa eu:hun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän nyt toki koskaan olekkaan kenekään tulkinnalla, mutta olen vaan lukeneut sen ja kyseinen tulkinta, että lakiosaoikeus tulisi ymmärtää laajemmin kuin tällä hetkellä ymmärretään, kirjoitti alias guruhuru aarnio, niin minkäs mä sille voin, googleta taikka lue kirjasta.

        Eikö sulla nyr mitenkään mene sinne pimeään päähän, että ASIOITA tulkitaan lakiin nähden, koska lakia ei voida väännellä kuinka kulloinkin mieli tekee.

        Jos laissa on kuten esimerkin toit, että mikä on katsottavissa vähäiseksi, niin jo maalaisjärki sanoo että kohtuuton määrä on liikaa, eli sen tulee olla alle puolet enintään ja joten päädytään neljännekseen jostain, mutta hallitus olikin halunnut antaa sellaiselle jolla on jo, niin lisää eli se on kahden viikon palkka eli jos tienaa kahdessa viikossa miljoonan, niin se on silloin niin.

        Sinun vääntämänäsi ja konseptista irroitettuna se kyllä kirjoittamanasi on sangen omituinen irtonainen lausahdus, koska alkuperäinen oli näin, "lakia ei tulkita, vaan asioita lakiin nähden".

        Osaisitko noin lyhyesti selittää, kuinka lakiin opiskellut voi erehtyä ymmärtään selkeää tekstiä eri tavalla/lailla kuin toinen samanmoinen???

        No katso vaikka perintökaaren 6 luku 2 pykälä. Mitkä käytännössä ovat siinä mainittuja kustannuksia? Kuinka paljon on "kohtuullinen"? Kyseessä on tulkinnanvarainen asia, ja vastaus löytynee KKO:n päätöksistä, muttei suoraan laista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No katso vaikka perintökaaren 6 luku 2 pykälä. Mitkä käytännössä ovat siinä mainittuja kustannuksia? Kuinka paljon on "kohtuullinen"? Kyseessä on tulkinnanvarainen asia, ja vastaus löytynee KKO:n päätöksistä, muttei suoraan laista.

        Yhä edelleen inttelee ruikkulipersus asioista, eikä osaa ajatella itse, minkä hyvin ymmärränkin.

        Harkintaa, oletko kuullut?

        Kohtuullisuus jolle ei ole tarkkaa määrää taikka määritelmää vaan se on jokaisen omassa mielessä eli se tulee harkita koska se ei ole seinään lyöty ja tässä tulee se 'tulkinta' eli asiaa sovelletaan lakiin nähden mikä on kohtuullista ja jokaisella se on omansa ja josta sitten harkitaan keskilinja ja tällain saadaa hyvä määrä kohtuulliselle yleiskäyttöön.

        Noin yksinkertaista se on, eli ei tarvita mitään korjeampaa voimaa avuksi, vaan kätrerään omaa järkeä sovellettaessa asiaa lakiin nähden.

        Toivottavasti ymmärsit.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        HÖPÖHÖPÖ,KKO:n ja KHO:n päätöksistä haetaan purkua,niistä ei voi valittaa mihinkään instanssiin.

        Laita linkkiä siihen että niistä voidaan valittaa eu:hun.

        Laita sinä linkkiä ettei voi, koska sinähän se tässä väität ettei voi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laita sinä linkkiä ettei voi, koska sinähän se tässä väität ettei voi.

        Kun sun päähäsi ei mene faktatieto niin se on ihan turhaa laittaa sulle mitään linkkiä.

        Jos sä vähänkään tiedät laista mitään niin tiedät sen että KHO:n tai KKO:n päätökseen voidaan vain hakea purkua jos tuomio ei miellytä,purkuhakemus osoitetaan KKO:lle tai KHO:lle itselleen.Vaatii tietysti että virhe on niin ilmeinen että muuta mahdollisuutta ei ole kuin tuomion purkaminen.Sama käytäntö on jos korkein oikeus/korkein hallinto-oikeus ei anna asiassa valituslupaa niin sen jälkeen voidaan hakea tuomion purkua kyseisiltä tahoilta.

        Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen voidaan toki tehdä valitus asian tiimoilta mutta he eivät ole toimivaltaisia purkamaan tuomiota vaan lähinnä he voivat panna maksuun jonkin korvauksen asian tiimoilta jos Korkein oikeus/KHO on kämmännyt ja urakalla.

        Suomessa ainut mahdollisuus saada kumottua KKO:n tai KHO:n päätös on purkuhakemus samoille tahoille,euroopan ihmisoikeustuomioistuimella ei ole toimivaltaa purkaa lainvoimaista päätöstä.

        Yksi keino vaikuttaa on myös se että ylemmän tuomioistuimen päätöksestä valitetaan oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle.Heillä on valta viedä asiaa eteenpäin mutta heilläkään ei ole oikeutta purkaa tuomiota.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

        Sen verran kädettömälle paljastan, että asia voidaan 'määrätä' eli suositellaan uudelleen käsiteltäväksi ja annetaan saatesanat.

        Onhan suomesta ollut asioita jo tuomioistuimessa, se vaan että kannetta ei nosteta oikeusistuinta vastaan, vaan suomea vastaan.

        Oletko oikeastikkin noin tietämätön, ihan aikuisten totta, oletko?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sen verran kädettömälle paljastan, että asia voidaan 'määrätä' eli suositellaan uudelleen käsiteltäväksi ja annetaan saatesanat.

        Onhan suomesta ollut asioita jo tuomioistuimessa, se vaan että kannetta ei nosteta oikeusistuinta vastaan, vaan suomea vastaan.

        Oletko oikeastikkin noin tietämätön, ihan aikuisten totta, oletko?

        "Sen verran kädettömälle paljastan, että asia voidaan 'määrätä' eli suositellaan uudelleen käsiteltäväksi ja annetaan saatesanat."

        Sun paljastuksella ei ole pennin vertaa mitään arvoa,se on lähinnä pyllistys eikä mikään paljastus.

        Edelleen purkuhakemus on ainut keino saada kumottua KKO:N tai KHO:n päätös.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sen verran kädettömälle paljastan, että asia voidaan 'määrätä' eli suositellaan uudelleen käsiteltäväksi ja annetaan saatesanat.

        Onhan suomesta ollut asioita jo tuomioistuimessa, se vaan että kannetta ei nosteta oikeusistuinta vastaan, vaan suomea vastaan.

        Oletko oikeastikkin noin tietämätön, ihan aikuisten totta, oletko?

        31 luku (20.2.1960/109)
        Ylimääräisestä muutoksenhausta
        Kantelu
        1 § (20.2.1960/109)
        Lainvoiman saanut tuomio voidaan tehdystä kantelusta tuomiovirheen perusteella poistaa:

        1) jos oikeus ei ole ollut tuomionvoipa taikka jos asia on otettu tutkittavaksi, vaikka on ollut olemassa sellainen seikka, jonka johdosta oikeuden olisi omasta aloitteestaan pitänyt jättää asia tutkittavaksi ottamatta;

        2) jos poissa oleva, jota ei ole haastettu, tuomitaan taikka jos henkilö, jota ei ole kuultu, muutoin kärsii haittaa tuomiosta;

        3) jos tuomio on niin sekava tai epätäydellinen, ettei siitä käy selville, miten asiassa on tuomittu; tai

        4) jos oikeudenkäynnissä on tapahtunut muu oikeudenkäyntivirhe, jonka havaitaan tai voidaan otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen.

        Pääasian ratkaiseminen alueellista toimivaltaa vailla olevassa tuomioistuimessa ei ole 1 momentissa tarkoitettu peruste poistaa tuomio. (13.3.2009/135)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yhä edelleen inttelee ruikkulipersus asioista, eikä osaa ajatella itse, minkä hyvin ymmärränkin.

        Harkintaa, oletko kuullut?

        Kohtuullisuus jolle ei ole tarkkaa määrää taikka määritelmää vaan se on jokaisen omassa mielessä eli se tulee harkita koska se ei ole seinään lyöty ja tässä tulee se 'tulkinta' eli asiaa sovelletaan lakiin nähden mikä on kohtuullista ja jokaisella se on omansa ja josta sitten harkitaan keskilinja ja tällain saadaa hyvä määrä kohtuulliselle yleiskäyttöön.

        Noin yksinkertaista se on, eli ei tarvita mitään korjeampaa voimaa avuksi, vaan kätrerään omaa järkeä sovellettaessa asiaa lakiin nähden.

        Toivottavasti ymmärsit.

        Yhä edelleenkin jos sinä ja minä olemme eri mieltä siitä mikä on "kohtuullinen" niin ainoastaan tuomioistuin voi tehdä päätöksen. Siitä päätöksestä ilmenevää logiikkaa sanotaan oikeuskäytännöksi ja samalla logiikalla voidaan ratkaista myös tulevat kiistat.

        Tässä on toinen esimerkki: jos useampi osakas hakee pesänjakajaksi eri henkilöitä, ja kaikki ovat yhtä sopivia tehtävään, kuka silloin valitaan, kun jokuhan on pakko valita? Vastausta ei löydy suoraan laista, joten Rovaniemen hovi-oikeus on ratkaissut asian siten, että ensimmäisenä hakeneen kandidaatti valitaan jos muita kriteerejä ei ole. Näin muodostui oikeuskäytäntö, ja nykyään kaikki käräjäoikeudet ratkaisevat asian noin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun sun päähäsi ei mene faktatieto niin se on ihan turhaa laittaa sulle mitään linkkiä.

        Jos sä vähänkään tiedät laista mitään niin tiedät sen että KHO:n tai KKO:n päätökseen voidaan vain hakea purkua jos tuomio ei miellytä,purkuhakemus osoitetaan KKO:lle tai KHO:lle itselleen.Vaatii tietysti että virhe on niin ilmeinen että muuta mahdollisuutta ei ole kuin tuomion purkaminen.Sama käytäntö on jos korkein oikeus/korkein hallinto-oikeus ei anna asiassa valituslupaa niin sen jälkeen voidaan hakea tuomion purkua kyseisiltä tahoilta.

        Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen voidaan toki tehdä valitus asian tiimoilta mutta he eivät ole toimivaltaisia purkamaan tuomiota vaan lähinnä he voivat panna maksuun jonkin korvauksen asian tiimoilta jos Korkein oikeus/KHO on kämmännyt ja urakalla.

        Suomessa ainut mahdollisuus saada kumottua KKO:n tai KHO:n päätös on purkuhakemus samoille tahoille,euroopan ihmisoikeustuomioistuimella ei ole toimivaltaa purkaa lainvoimaista päätöstä.

        Yksi keino vaikuttaa on myös se että ylemmän tuomioistuimen päätöksestä valitetaan oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle.Heillä on valta viedä asiaa eteenpäin mutta heilläkään ei ole oikeutta purkaa tuomiota.

        Vaikka L-H:n selostus KKO:n ja KHO:n päätöksen purkamisesta poikkeuksellisesti oli oikea (eli niihin ei voida mistään hakea muutosta), niin pikku kömmähdys hänelle sattui tässä:

        "Yksi keino vaikuttaa on myös se että ylemmän tuomioistuimen päätöksestä valitetaan oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle."

        Tuomioista ei voida valittaa, mutta niistä voidaan kannella ko. tahoille, jotka sitten puolestaan voivat esittää KKO:lle tai KHO:lle, että tuomio purettaisiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaikka L-H:n selostus KKO:n ja KHO:n päätöksen purkamisesta poikkeuksellisesti oli oikea (eli niihin ei voida mistään hakea muutosta), niin pikku kömmähdys hänelle sattui tässä:

        "Yksi keino vaikuttaa on myös se että ylemmän tuomioistuimen päätöksestä valitetaan oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle."

        Tuomioista ei voida valittaa, mutta niistä voidaan kannella ko. tahoille, jotka sitten puolestaan voivat esittää KKO:lle tai KHO:lle, että tuomio purettaisiin.

        "Vaikka L-H:n selostus KKO:n ja KHO:n päätöksen purkamisesta poikkeuksellisesti oli oikea (eli niihin ei voida mistään hakea muutosta), niin pikku kömmähdys hänelle sattui tässä:"

        Lawetorder nimenomaan väittää päinvastaista täällä.

        Kyseisen postauksen kirjoitti minä eikä suinkaan Lawetti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaikka L-H:n selostus KKO:n ja KHO:n päätöksen purkamisesta poikkeuksellisesti oli oikea (eli niihin ei voida mistään hakea muutosta), niin pikku kömmähdys hänelle sattui tässä:

        "Yksi keino vaikuttaa on myös se että ylemmän tuomioistuimen päätöksestä valitetaan oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle."

        Tuomioista ei voida valittaa, mutta niistä voidaan kannella ko. tahoille, jotka sitten puolestaan voivat esittää KKO:lle tai KHO:lle, että tuomio purettaisiin.

        Mitä eroa on valituksella kanteluun?

        Sitten mitä tulee siihen väitteeseen, että eu:tuomioistuimesta haetaan ko tai kho tuomion purkua, niin en ole koskaan niin väittänyt niin, vaan että asian voi VIEDÄ tuomioistuimen käsiteltäväksi eu alueelta, eli näin ja esittäkää kohta jossa sanon, että voidaan hakea tuomion purkua eu-tuomioistuimesta, "Lisään.

        Kuule, tulehan sinäkin jo eurooppa-aikaan.

        KO:n ja KHO:n päätökset kyllä pystyy ===========>>>>>>>>>>viemään eun ihmisoikeustuomioistuimeen taikka euroopan unionin kansallisen tuomioistuimeen<<<<<<<<<<<<<===========, et sil vissii tän päivän tehhää.".

        Pienenä vihjeenä, yksi niistä on uoti-juttu, yksi on lapsen huostaanottojuttu, MOLEMMISSA suomi hävisi ja valitetuilta/kantelua koskevalta osalta suomen oikeuslaitos nieli tappion ja teki kuinka oli määrätty tehtäväksi ja onhan siellä ollut muitakin, jollen väärin muista, on niitä parikymmentä/ 5 vuotta kohti.

        ÄLKÄÄ VÄITTÄKÖ SELLAISTA MITÄ EI OLE KIRJOITETTU, ihme sakkia ja höyrypäitä.

        Katsokaas kun se on oikeusistuimen tehtävä oikaista ihan itsekkin, ei sitä tarvi välttmättä hakea tuomion purkua (löytyy ihan laistakin). et sillee tän päivän tehhää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yhä edelleenkin jos sinä ja minä olemme eri mieltä siitä mikä on "kohtuullinen" niin ainoastaan tuomioistuin voi tehdä päätöksen. Siitä päätöksestä ilmenevää logiikkaa sanotaan oikeuskäytännöksi ja samalla logiikalla voidaan ratkaista myös tulevat kiistat.

        Tässä on toinen esimerkki: jos useampi osakas hakee pesänjakajaksi eri henkilöitä, ja kaikki ovat yhtä sopivia tehtävään, kuka silloin valitaan, kun jokuhan on pakko valita? Vastausta ei löydy suoraan laista, joten Rovaniemen hovi-oikeus on ratkaissut asian siten, että ensimmäisenä hakeneen kandidaatti valitaan jos muita kriteerejä ei ole. Näin muodostui oikeuskäytäntö, ja nykyään kaikki käräjäoikeudet ratkaisevat asian noin.

        Ahaa, eli kun halutaan tietää mikä on kohtuullinen määrä, niin pitää hakea oikeudelta se määritelmä, eikä alkaa itse puljaan sitä eli tästä lähtien kun kaveri tarjoo, niin pitää viedä asia oikeuteen, jotta se määrää sen kohtuullisen ryyoyn määrän.

        Tässä on laista aika selkeä selvitys niistä kriteereistä joiden perusteella ON valittava pesänselvittäjä/selvittäjät, " 4 §

        Pesänselvittäjäksi oikeuden ===>>on määrättävä henkilö, jonka voidaan olettaa suorittavan pesän selvityksen sen laadun edellyttämällä taidolla ja joka siihen suostuu<<<===. Erityistä huomiota on kiinnitettävä pesän osakkaiden sekä muidenkin ehdotuksiin, joiden oikeus on pesän selvityksestä riippuvainen.

        ====>>>Osakas voidaan määrätä pesänselvittäjäksi vain, jos muut osakkaat eivät sitä vastusta ja määräämiseen on erityinen syy. (20.8.2004/783)

        Jos testamentissa on ===>>>nimetty testamentin toimeenpanija, on hänet määrättävä pesänselvittäjäksi, jollei vastasyitä ole.
        5 §

        Milloin pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänselvittäjiä. Oikeudella on valta jakaa hallinto heidän keskensä, ja sen on samalla määrättävä hallinnon jaon perusteet", huomioni kiinnittyi siihen, että ne kriteerit pesään liittyen ovat varmaan laajuus ja joutuisuus.

        En huomaa laissa, että se ON valittava jota ensimmäisenä ehdotetaan, vaikka olisikin surkea ja kiireetön (saapahan täppiä enemmän).

        Laissa taisikin olla jo määritteet kuka pitää valita, että sori nyt vaan, mutta hovioikeus on tehnyt virheen eli ei ole asiaa tutkinut, vaan meni siitä mistä aita matalin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ahaa, eli kun halutaan tietää mikä on kohtuullinen määrä, niin pitää hakea oikeudelta se määritelmä, eikä alkaa itse puljaan sitä eli tästä lähtien kun kaveri tarjoo, niin pitää viedä asia oikeuteen, jotta se määrää sen kohtuullisen ryyoyn määrän.

        Tässä on laista aika selkeä selvitys niistä kriteereistä joiden perusteella ON valittava pesänselvittäjä/selvittäjät, " 4 §

        Pesänselvittäjäksi oikeuden ===>>on määrättävä henkilö, jonka voidaan olettaa suorittavan pesän selvityksen sen laadun edellyttämällä taidolla ja joka siihen suostuu<<<===. Erityistä huomiota on kiinnitettävä pesän osakkaiden sekä muidenkin ehdotuksiin, joiden oikeus on pesän selvityksestä riippuvainen.

        ====>>>Osakas voidaan määrätä pesänselvittäjäksi vain, jos muut osakkaat eivät sitä vastusta ja määräämiseen on erityinen syy. (20.8.2004/783)

        Jos testamentissa on ===>>>nimetty testamentin toimeenpanija, on hänet määrättävä pesänselvittäjäksi, jollei vastasyitä ole.
        5 §

        Milloin pesän laatuun tai laajuuteen katsoen taikka muusta erityisestä syystä on tarpeen, voidaan määrätä useita pesänselvittäjiä. Oikeudella on valta jakaa hallinto heidän keskensä, ja sen on samalla määrättävä hallinnon jaon perusteet", huomioni kiinnittyi siihen, että ne kriteerit pesään liittyen ovat varmaan laajuus ja joutuisuus.

        En huomaa laissa, että se ON valittava jota ensimmäisenä ehdotetaan, vaikka olisikin surkea ja kiireetön (saapahan täppiä enemmän).

        Laissa taisikin olla jo määritteet kuka pitää valita, että sori nyt vaan, mutta hovioikeus on tehnyt virheen eli ei ole asiaa tutkinut, vaan meni siitä mistä aita matalin.

        By the way, olen tainnut tuon lukeakkin ja kriteereinä taisi olla se, että toinen asui lähempänä, kun taas toinen oli hakenut asuinpaikkakunnaltaan ja asui itse myös etelässä ja pesä taisi sijaita jossain ranuan seutuvilla, rovaniemeltä jotain 120km, pitäskö käydä tarkistaan ja lähempänä asunut oli hakenut ensimmäisenä, että ei se tainnut olla kriteetinä, vaan muu seikka.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        By the way, olen tainnut tuon lukeakkin ja kriteereinä taisi olla se, että toinen asui lähempänä, kun taas toinen oli hakenut asuinpaikkakunnaltaan ja asui itse myös etelässä ja pesä taisi sijaita jossain ranuan seutuvilla, rovaniemeltä jotain 120km, pitäskö käydä tarkistaan ja lähempänä asunut oli hakenut ensimmäisenä, että ei se tainnut olla kriteetinä, vaan muu seikka.

        Nuo lakipykälät eivät edelleenkään anna vastausta siihen kuka pitäisi valita jos kaikki ovat yhtä sopivia. Tämä on yksi niistä lukuisista esimerkeistä missä vastauksen antaa oikeuskäytäntö, ei suoraan laki. Meinaatko että kaikki pitäisi valita vai? Mitenkäs sitten toimitusjako onnistuisi, jos jakajat ovat eri mieltä jostain?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nuo lakipykälät eivät edelleenkään anna vastausta siihen kuka pitäisi valita jos kaikki ovat yhtä sopivia. Tämä on yksi niistä lukuisista esimerkeistä missä vastauksen antaa oikeuskäytäntö, ei suoraan laki. Meinaatko että kaikki pitäisi valita vai? Mitenkäs sitten toimitusjako onnistuisi, jos jakajat ovat eri mieltä jostain?

        Siulla se pränti tavvoomis taeto taetoo olluna hukkutevillä ku ee ymmärränt hönkkäsepöllyy.

        Ounna tiellä selkkeesst laklooses et millee pittee se rätinki tehhä, notta jolensie tajjuu selekkeetä kielt, ni ee ounna vikkoo tiällä, ett ku ollee kert "Pesänselvittäjäksi oikeuden ===>>on määrättävä henkilö, jonka voidaan olettaa suorittavan pesän selvityksen sen laadun edellyttämällä taidolla ja joka siihen suostuu<<<===".

        Ounna aeka selekkee miärräys.

        Eli suomeksi, oikeuden on asia tutkittava huomioiden matkat eli itse arvioitava ja OTETTAVA selvää eli jälleem tullaan siihen asian soveltamiseen LAKIIN nähden eli omaan harkintaan ja jotenkinhan noin se perustuslain 2§ 3mom. määrää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siulla se pränti tavvoomis taeto taetoo olluna hukkutevillä ku ee ymmärränt hönkkäsepöllyy.

        Ounna tiellä selkkeesst laklooses et millee pittee se rätinki tehhä, notta jolensie tajjuu selekkeetä kielt, ni ee ounna vikkoo tiällä, ett ku ollee kert "Pesänselvittäjäksi oikeuden ===>>on määrättävä henkilö, jonka voidaan olettaa suorittavan pesän selvityksen sen laadun edellyttämällä taidolla ja joka siihen suostuu<<<===".

        Ounna aeka selekkee miärräys.

        Eli suomeksi, oikeuden on asia tutkittava huomioiden matkat eli itse arvioitava ja OTETTAVA selvää eli jälleem tullaan siihen asian soveltamiseen LAKIIN nähden eli omaan harkintaan ja jotenkinhan noin se perustuslain 2§ 3mom. määrää.

        Lisään.

        Ottanet huomioon sen, että tuo päästös taikka että valintakriteerinä olisi lain vastaisesti se, että kenen hakemus pesänselvittäjästä on ensin, voittaa eli tavallaan on kilpajuoksu ja asettaa lain edessä perustuslain kiellon mukaan eri arvoiseen asemaan pesänselvittäjän hakijat.

        Keksi parempia esimerkkejä tyhmyytesi esille tuomiseen, vaikka kuinka on ollut oikeusisuimessa, niin tuo on perustyslain vastainen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisään.

        Ottanet huomioon sen, että tuo päästös taikka että valintakriteerinä olisi lain vastaisesti se, että kenen hakemus pesänselvittäjästä on ensin, voittaa eli tavallaan on kilpajuoksu ja asettaa lain edessä perustuslain kiellon mukaan eri arvoiseen asemaan pesänselvittäjän hakijat.

        Keksi parempia esimerkkejä tyhmyytesi esille tuomiseen, vaikka kuinka on ollut oikeusisuimessa, niin tuo on perustyslain vastainen.

        Oonna uottanna vuastoost, mu ee vua nävyh, mikkeehä sie suahuras onnii ny tuasse?


    Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maisa Torpan raskausuutisesta...

      Maisa Torppa ilmoitti olevansa raskaana. Yksi asia ihmetyttää ja on ihmetyttänyt aikaisemminkin: Maisa Torpan Instagramissa tykkääjissä/kommentoijiss
      Kotimaiset julkkisjuorut
      304
      20551
    2. Stefun Sofialle tarjoamat luxuskyydit maksamatta, velkaa niistä jo yli 17 000 euroa.

      Seiskan mukaan limusiinikyyteihin erikoistunut yritys hakee Stefun yritykseltä oikeusteitse yli 17 000 € maksamattomista kyydeistä. Useat ajoista ova
      Kotimaiset julkkisjuorut
      328
      5971
    3. Miksei työ kelpaa suomalaisille?

      Rakennus-, siivous-, ja hoiva-alakin täynnä ulkomaista työvoimaa ja kotimaiset vuosis kortistossa. Mistä moinen oikein johtuu. Ovatko korvaukset liia
      Maailman menoa
      308
      3584