Suomalaiset Daugavan poikia

Suomalais-ugrilaiset olivat täällä ennen 'germaaneja'. Tyypillisen kampakeramiikan valmistajat n. 6000 vuotta sitten olivat SU-kielisiä. Germaaniset lainat kieleemme ovat tulleet ennen kaikkea germaanisten vaimojen mukana.

Näin kertoo Valter Langin kirja Homo Fennicus:

Saavuttuaan Itämeren rannalle kantasuomalaiset omaksuivat kieleen lainoja germaaneilta, jotka olivat asettuneet alueelle jo aiemmin. Germaaneilta kantasuomalaiset oppivat merenkulun ja muun muassa siihen liittyvää sanastoa. Nykysuomessa esigermaaninen alkuperä näkyy muun muassa sanoissa meri, laiva, airo, merta, nuotta ja hylje.

No entäs sitten nykyään?
Kaiken maailman muslimit hilluu, ja joikaa, mölinä vaan kuuluu minareetin tolpan nokasta.

Täälla suomalaiset köllöttelivät joessa varpaitaan katsellen, kunnes iivana ajoi heidät ryssän helvettiin.

https://www.latvia.travel/sites/default/files/styles/lightbox/public/article/skanakalna_dabas-parks.jpg?itok=bYk4jIxE

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/69/Fluss-lv-Düna.png

Moskova region eli Volgan mutka oli SU kielten keskipiste ja moskva joki sekä volga joki ovat mustajoki ja valgeajoki.
Vienan karjalassa oli tämän kulttuurin periferia, ja sinne se jäikin indoeurooppalaisten venäjän invaasion jälkeen. Sieltä on kotoisin bjarmian maan itäsuomen klaani.
Esi germaanit on väärä sana itämeren suomalaisiin jotka myös puhuivat alkusuomea, joka oli yleis kauppakieli tuolloin itämerelle asti.
Suomi tarkoittaa ranta-ihmistä eli suomalaista. Tacitus sanoo heitä sithoneiksi germaanien takana asuvaksi kansaksi, toisaalta Tacituksen aestejä ja sveebejä ei kerrota myöskään olevan germaaneja.
Germaanit ovat pääosin yleisnimitys keskisen itä- euroopan geeneiltään indo-iranilaisista heimoista. Vrt. kermaani kansa koillis-iranissa, joka maahanmuutti Euroopaan muiden kansojen mukana 3000-500 ekr.
Nämä 3 kansaa ovat itämeren suomalaisia.

Sopii täydellisesti tarinaan Nooan arkista, Volgaa pitkin sieltä tultiin Aestiin. Maagog, Jahvetin poika. Raamatun Vanhan testamentin mukaan Jafetin poika ja Nooan pojanpoika.

Hesekiel:
38:2 "Ihmislapsi, käännä kasvosi kohti Googia Maagogin maassa, Roosin, Mesekin ja Tuubalin ruhtinasta, ja ennusta häntä vastaan
39:6 Ja minä lähetän tulen Maagogiin ja rantamaalla turvassa asuvien keskeen. Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.

Suurin osa eurooppalaisista polveutuu eurooppalaisten metsästäjä-keräilijöiden, varhaisen Anatolian maanviljelijöiden ja Steppe-paimenen joukosta. Mutta vain eurooppalaisilla uralilaisten kielten puhujilla, kuten viro ja suomi, on muinaisten siperialaisten DNA. Muinaisten DNA-näytteiden avulla tutkijat, jotka raportoivat Current Biology -lehdessä 9. toukokuuta, viittaavat siihen, että nämä kielet ovat saattaneet saapua Siperiasta rautakauden alkuun, noin 2500 vuotta sitten, sen sijaan, että ne kehittyisivät Pohjois-Euroopassa.

Tulokset korostavat tapaa, jolla geneettisten, arkeologisten ja kielellisten tietojen yhdistelmä voi lähentyä kertomaan saman tarinan siitä, mitä tapahtui tietyillä alueilla kaukaisessa menneisyydessä.

"Koska siirtyminen pronssista rautakauteen tapahtuu samanaikaisesti kielitieteilijöiden ehdottaman itäisen itämeren suomen kielten monipuolistumisen ja saapumisajan kanssa, on uskottavaa, että ihmiset, jotka toivat siperian syntyperän alueelle, toivat mukanaan myös uralin kieliä", Lehti kertoo. Tarton yliopiston Saag, Viro.

Vaikka tutkijat tiesivät, että uralilaista puhuvilla ihmisillä on yhteinen siperian syntyperä, sen saapumisaika Itä-Itämerelle oli pysynyt epävarmana. Saag yhdessä Kristiina Tambetsin ja kollegoidensa kanssa poimi DNA: ta vielä yksilöimättömien kulttuurikerrosten ihmisten geneettisen syntyperän kuvaamiseksi 56 henkilön hampaiden juurista, joista 33 tuotti tarpeeksi DNA: ta sisällyttää analyysiin.

"Muinaisen DNA: n tutkiminen antaa mahdollisuuden määrittää ajanhetki, jolloin nykyaikaisissa populaatioissa näkemämme geneettiset komponentit saavuttivat alueen, koska nykyisten genomien perusteella ennustettujen menneisyyden ennustamisen sijaan analysoimme yksilöiden DNA: ta, jotka todella asuivat tietyn ajan menneisyydessä ", Saag selittää.

Heidän tietojensa mukaan siperian syntyperä saavutti Itämeren rannikot viimeistään ensimmäisen vuosituhannen puolivälissä eKr. - länsi-uuralisten / suomalaisten kielten monipuolistumisen aikaan. Se osoittaa myös ihmisten tulvan alueilta, joilla on vahvat länsimaiset metsästäjien ja keräilijöiden ominaisuudet pronssikaudella, mukaan lukien monet piirteet, jotka nyt yhdistämme nykypäivän pohjois-eurooppaisiin, kuten vaaleat nahat, siniset silmät ja laktoositoleranssi.

"Itämeren itäisen pronssikauden yksilöt osoittavat, että metsästäjien ja keräilijöiden syntyperä on lisääntynyt myöhäis-neoliittisiin ihmisiin verrattuna ja myös vaaleat silmät, hiukset, iho ja laktoosi-suvaitsevaisuus", Tambets toteaa, että nämä ominaisuudet jatkuvat nykyisten joukossa päivän pohhjoiseurooppalaiset.