Pompeijin Jumalat

Pompeiji, muistoihin jää.
Ihmisten elämä päättyy Jumalaan,
tulta syöksevään.

Niilikin kuihtuu,
faaraot vaihtuvat toisiin Jumaliin.
Nyt vallassa on Jumala ristinpuussa.
Jonain päivänä kait merkki on puolikuussa.

Ihmiset ovat aina tahtoneet uskoa.
Aurinkoon, eläimiin, tulivuoriin jyriseviin.
Loputon ja lohduton, on ihmisen valveuni.

Vuosituhansien ja satojen on matkamme.
Anna kätesi, kerron sinulle tarinamme.
Jäljelle jää vain, rakkaus.
Lohduton näky on kaipaus.

Kukat kuihtuu, tuhkan alle jää rauniot.
Pompeiji, vuodet tuhannet.
Niilin joet, faaraot.
Orjuudesta paon kertoneet.
Mooses, Eesau, Daavid ja Adam.
Pyyhitty kaikki on pois.

Kertomukset, todellisuus, sekoittuneet, fantasiat, toiveet, vuosiin tuhansiin.
On vain tämä hetki.
Anna kätesi.

LS