Pienenä olin lestadialaisuuden uhri. Moni asia opetettiin väärin, kuten sittemmin on käynyt ilmi. Oli se yhtä helvettiä pelätä koko ajan, että tekee jotakin mistä joutuu Helvettiin. Ja anteeksi piti pyydellä yhtenään kaikkea. Ja seuroissa aina saarnan jälkeen seurakunta veisasi hurskaana Siionin lauluja ja virsiä kun saarnamies meni kamariin talon vanhanpiian tai nuoren emännän kanssa. Sieltä aikanaan tulivat takaisin ja niin loisti naisen silmät ja punoitti posket! Tämän touhun ymmärsi jo alakoululainenkin.
Sitten olen ainakin suureksi osaksi parantunut lestadialaisuudesta, vaikka vaikeaa se on ollutkin. Tiedän, mikä olisi oikein, mutta kun ei osaa, ne taidot on jääneet aikanaan lestadialaisuuden pimeydessä oppimatta. Eli tietoa on, taidot puuttuu.
Näin toimii lestadialaisuus.
Menin vanhana avioon. Sattui olemaan körttiläinen ainut joka huoli minut. Sattui oldemaan työtä vieroksuva psykopaatti, ilmeni myöhemmin. Hääyönkin vietin yksin sohvalla. Tehtiin yksi lapsi hänen halunsa mukaisesti ja pieleenhänse meni. Kauan sitten kidutettu lapsi pääsi mielisairaalasta pilleripurkki kädessä kadulle. Ei ole ollut missään tekemisissä kummankaan vanhempansa kanssa yli vuosikymmeneen.
Näin toimii körttiläisyys.
Tutustuin uudestaan naiseen, jonka olin tavannut 15 v sitten ja kiinnitin jo silloin huomiota, ettei hän osannut sanoa sanaa kiitos tai edes tavan vuoksi tarjota maksua tekemistäni rahallisista uhrauksista. Oli harras vapaaseurakuntalainen ja jeesusmarssien johtohenkilö. Nyt oli tullut vaikeuksia eri asioissa ja tarvitsi apuani. No minähän autoin eikä siihen mennyt minulta rahaa kuin pari tuhatta euroa. Asiat tuli kuntoon, kiitosta ei kuulunut eikä edes tavan vuoksi tarjonnut rahaa vähääkään. Onneksi ei merkinnyt minun rahoissani mitään, hyvää eläkettä saan. Sitten huomasin, että oli varastanut minulta ainakin kolme kirjaa. Yksi jokseenkin korvaamattoman arvokas, toinen rahallisesti arvokas ja kolmas liittyi harrastukseeni. Oli myynyt ne kirpputorilla. Ei tunnustanut. Ja kulkee yhä vapaaseurakunnan bileissä ainakin kahdesti viikossa.
Näin toimii vapaaseurakuntalaisuus.
Rehellisimmiksi olen todennut nämä, mitkä eivät vouhuta minkään lahkon tai aatteen vouhotuksissa. Kokemusta minulla on näistä vasta 77 vuotta.
Sitten olen ainakin suureksi osaksi parantunut lestadialaisuudesta, vaikka vaikeaa se on ollutkin. Tiedän, mikä olisi oikein, mutta kun ei osaa, ne taidot on jääneet aikanaan lestadialaisuuden pimeydessä oppimatta. Eli tietoa on, taidot puuttuu.
Näin toimii lestadialaisuus.
Menin vanhana avioon. Sattui olemaan körttiläinen ainut joka huoli minut. Sattui oldemaan työtä vieroksuva psykopaatti, ilmeni myöhemmin. Hääyönkin vietin yksin sohvalla. Tehtiin yksi lapsi hänen halunsa mukaisesti ja pieleenhänse meni. Kauan sitten kidutettu lapsi pääsi mielisairaalasta pilleripurkki kädessä kadulle. Ei ole ollut missään tekemisissä kummankaan vanhempansa kanssa yli vuosikymmeneen.
Näin toimii körttiläisyys.
Tutustuin uudestaan naiseen, jonka olin tavannut 15 v sitten ja kiinnitin jo silloin huomiota, ettei hän osannut sanoa sanaa kiitos tai edes tavan vuoksi tarjota maksua tekemistäni rahallisista uhrauksista. Oli harras vapaaseurakuntalainen ja jeesusmarssien johtohenkilö. Nyt oli tullut vaikeuksia eri asioissa ja tarvitsi apuani. No minähän autoin eikä siihen mennyt minulta rahaa kuin pari tuhatta euroa. Asiat tuli kuntoon, kiitosta ei kuulunut eikä edes tavan vuoksi tarjonnut rahaa vähääkään. Onneksi ei merkinnyt minun rahoissani mitään, hyvää eläkettä saan. Sitten huomasin, että oli varastanut minulta ainakin kolme kirjaa. Yksi jokseenkin korvaamattoman arvokas, toinen rahallisesti arvokas ja kolmas liittyi harrastukseeni. Oli myynyt ne kirpputorilla. Ei tunnustanut. Ja kulkee yhä vapaaseurakunnan bileissä ainakin kahdesti viikossa.
Näin toimii vapaaseurakuntalaisuus.
Rehellisimmiksi olen todennut nämä, mitkä eivät vouhuta minkään lahkon tai aatteen vouhotuksissa. Kokemusta minulla on näistä vasta 77 vuotta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.