yhteiskunnan ja vuokra-asumisen nousu ja tuho

Anonyymi kirjoitti:

Vuokra-asuntokannan käyttöiän lähestyminen loppuaan ja saman aikainen ihmisten yksilökeskeistymisen kulminaatio, joka koskee sekä asukkaita että asuntokannan hallinnointia, ovat kääntäneet vuokra-asumisen asumismuotona jyrkkään alamäkeen.

Tilanne näkyy asuntojen kunnossa, häädöissä, asunnottomuudessa ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon puuttumisena.

Vuokra-asuminen ei ole enää yhteiskunnallinen vaihtoehto, joka merkitsee pienituloisten ihmisten elämisen mahdollisuuksien katoamista tilastollisesti kasvavana trendinä.

Yhteiskunta vaatii yhteisiä perusoikeuksia kunnioittavia toimintasääntöjä, jota yksilökeskeisyys ei edusta. Asunnon täytyy olla kaikin puolin kunnossa ja terveellinen ollakseen asunto.

Yhteiskunnan yksilökeskeisyys heikentää heikommassa asemassa olevien pienituloisten vuokralla asujien asemaa keskimäärin, ja osan kohdalla tekee lisääntyvässä määrin elämisen mahdottomaksi.

Onko yhteiskunnan toimintatapojen saattaminen perusoikeuksia kunnioittaviksi mahdollista? Asiaa on turha kysyä yksilökeskeiseltä kannalta, koska yksilö on lähtökohtaisesti yksilökeskeinen. Siksi on myös hämmästyttävää että on olemassa yhteiskunta ja lainsäädäntö. Onko yhteiskunta ollut aiemmin yhteiskuntakeskeisempi?

🌻

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä