Pornonäyttelijätär perinnöttömäksi?

Kirjoittamasi liittyi miten aloitukseen?

Vaikka perintökaaresta löytyy vanhahtavia osia, ovat ne silti täyttä ja voimassa olevaa lakia.

Perintökaari 15lku " 4 §

Sen estämättä, mitä perillisen oikeudesta lakiosaan on säädetty, perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos tämä on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä. ===>>>>Sama on laki, jos perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää<<<<=== (huomatkaa sanat "joka JATKUVASTI jne, eli se jos on esiintynyt kerran taikka useammin, muttei enään, niin ei aiheuta perinnöttömäski tekemistä, rikoksen tekeminen tulee olla tahallinen ja kohdistua testamenttaajaan tai lähipiiriin.

Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla mainittava määräyksen peruste. ====>>>Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen<<<<==== (eli perinnöttömäksi tekevä eli testamentin laatija) (kova kiista siitä mitä tarkoitetaan sanoilla "Sen estämättä, mitä perillisen oikeudesta lakiosaan on säädetty", eli tarkoitetaanko oikeutta lakiosaan vaiko mitä on siitä säädetty, niin ei estä tekemästä perinnöttömäksi, mutta silti jää oikeus lakiosaan?".
5 §

Perinnön, jonka perillinen on 1–4 §:ssä säädetyin tavoin menettänyt, saa se, jolla olisi ollut perintöön oikeus siinä tapauksessa, että perillinen olisi kuollut ennen perittävää (eli perinnöttömäksi tehdyn edunsaaja, oma lapsi taikka lapsettoman isä/äiti tai sisar)."

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoittamasi liittyi miten aloitukseen?

Vaikka perintökaaresta löytyy vanhahtavia osia, ovat ne silti täyttä ja voimassa olevaa lakia.

Perintökaari 15lku " 4 §

Sen estämättä, mitä perillisen oikeudesta lakiosaan on säädetty, perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos tämä on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä. ===>>>>Sama on laki, jos perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää<<<<=== (huomatkaa sanat "joka JATKUVASTI jne, eli se jos on esiintynyt kerran taikka useammin, muttei enään, niin ei aiheuta perinnöttömäski tekemistä, rikoksen tekeminen tulee olla tahallinen ja kohdistua testamenttaajaan tai lähipiiriin.

Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla mainittava määräyksen peruste. ====>>>Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen<<<<==== (eli perinnöttömäksi tekevä eli testamentin laatija) (kova kiista siitä mitä tarkoitetaan sanoilla "Sen estämättä, mitä perillisen oikeudesta lakiosaan on säädetty", eli tarkoitetaanko oikeutta lakiosaan vaiko mitä on siitä säädetty, niin ei estä tekemästä perinnöttömäksi, mutta silti jää oikeus lakiosaan?".
5 §

Perinnön, jonka perillinen on 1–4 §:ssä säädetyin tavoin menettänyt, saa se, jolla olisi ollut perintöön oikeus siinä tapauksessa, että perillinen olisi kuollut ennen perittävää (eli perinnöttömäksi tehdyn edunsaaja, oma lapsi taikka lapsettoman isä/äiti tai sisar)."

Lue lisää

"====>>>Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen<<<<==== (eli perinnöttömäksi tekevä eli testamentin laatija) "

Tässä j ä l l e e n näyte palstalla huseeraavan L-höpön pöhköstä laintulkinnasta. Testamentin laatijan eli testaattorin ei tietenkään tarvitse mitään toteennäyttää, hänhän on kuollut siinä vaiheessa, kun testamentti ja sen perusteen toteennäyttäminen ajankohtaistuu.

Näyttövelvollisuus siitä, että testamentissa mainittu peruste pitää paikkansa ja oikeuttaa perinnöttömäksi määräämiseen, on sillä, joka perittävän kuoltua testamenttiin vetoaa eli testaattorin sellaisella PERILLISELLÄ, joka hyötyy siitä, että testaattorin mainitsema perillinen jää perinnöttä.

Anonyymi kirjoitti:

"====>>>Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen<<<<==== (eli perinnöttömäksi tekevä eli testamentin laatija) "

Tässä j ä l l e e n näyte palstalla huseeraavan L-höpön pöhköstä laintulkinnasta. Testamentin laatijan eli testaattorin ei tietenkään tarvitse mitään toteennäyttää, hänhän on kuollut siinä vaiheessa, kun testamentti ja sen perusteen toteennäyttäminen ajankohtaistuu.

Näyttövelvollisuus siitä, että testamentissa mainittu peruste pitää paikkansa ja oikeuttaa perinnöttömäksi määräämiseen, on sillä, joka perittävän kuoltua testamenttiin vetoaa eli testaattorin sellaisella PERILLISELLÄ, joka hyötyy siitä, että testaattorin mainitsema perillinen jää perinnöttä.

Lue lisää

ÖH ÖH Öjjjjjj..

Taas jälleen kerran luemme LAIN tulkintaa, eikä sitä mitä laissa on ja taas menee niin hakoteille kuin olla voi.

Tottakai perinnöttömäksi tehty väittää ja sanoo ettei pidä paikkansa joten testamentti määräys on mitätön ja kiistäköön testamenttaaja tämän (olikos tuo testamenttiin vetoaminen, ainakin jollei muuta testamentti määräystä ole)

Laissa tarkoitetaan sitä, ETTÄ NUO PERUSTEET ILMAISTAAN TESTAMENTISSA JA TESTAMENTISSA ON SAMALLA NE OSOITTAVAT TEKIJÄT jolloinka on testamentin tekijä vedonnut määräykseensä ja osoittanut asian olevan selkeä.

EI laissa tarkoiteta sitä kelle testamentissa määrätään jotain, vaan testamentin tekijä vetoaa asiaan eli tekee perinnöttömäksi ja esittää perusteet ja luuletko oikeastikkin, että se kenelle ohjataan testamentilla jotain, niin alkaakaan kiisteleen siitä onko pornotähti vaiko ei.

Tulkintoja on monenlaisia ja etenkin eniten on niitä, joilla joku taho tienaa parhaiten.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoittamasi liittyi miten aloitukseen?

Vaikka perintökaaresta löytyy vanhahtavia osia, ovat ne silti täyttä ja voimassa olevaa lakia.

Perintökaari 15lku " 4 §

Sen estämättä, mitä perillisen oikeudesta lakiosaan on säädetty, perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos tämä on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä. ===>>>>Sama on laki, jos perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää<<<<=== (huomatkaa sanat "joka JATKUVASTI jne, eli se jos on esiintynyt kerran taikka useammin, muttei enään, niin ei aiheuta perinnöttömäski tekemistä, rikoksen tekeminen tulee olla tahallinen ja kohdistua testamenttaajaan tai lähipiiriin.

Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla mainittava määräyksen peruste. ====>>>Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen<<<<==== (eli perinnöttömäksi tekevä eli testamentin laatija) (kova kiista siitä mitä tarkoitetaan sanoilla "Sen estämättä, mitä perillisen oikeudesta lakiosaan on säädetty", eli tarkoitetaanko oikeutta lakiosaan vaiko mitä on siitä säädetty, niin ei estä tekemästä perinnöttömäksi, mutta silti jää oikeus lakiosaan?".
5 §

Perinnön, jonka perillinen on 1–4 §:ssä säädetyin tavoin menettänyt, saa se, jolla olisi ollut perintöön oikeus siinä tapauksessa, että perillinen olisi kuollut ennen perittävää (eli perinnöttömäksi tehdyn edunsaaja, oma lapsi taikka lapsettoman isä/äiti tai sisar)."

Lue lisää

Lisään.

On aika hupskeikkaa sellaisen perijän/testamentti edunsaajan osoittaa perusteet jotka testamentissa jo ovat, JOS EI asiasta ole mitenkään tietoinen tai ole asiaan esittää mitään näyttöä (vetoan testamenttimääräykseen vaikken ole kyseisestä asiasta millään tavalla tietoinen taikka minulla ei ole tehdystä asiasta mitään todistetta, mutta ilmeisesti on asia niin kuin testamenttimääräys on) ja viite anonyymin tulkintaan.

Mutta kun laissa on niin, että sen on esitettävä todisteet ja perusteet joka on perinnön saaja taikka testamentin edunsaaja, että testamenttaajan tytär on pornoilija ja sexstaa vaikka mogulituomarin kanssa, vaikka ilman todisteita koska vetoatte määräykseen.

Tulikohan anonyymille j ä l l e e n lapsus tulkintaan taikka lainkirjoittajalla jotta taas joku tienaa.

Eli selkeästi tarkoitetaan sitä joka antaa/vetoaa testamentti määräyksen/määräykseen, perusteena se ja se ja jonka todistaa se ja se, eikä niin, että minä N.N todistan kunniani ja omantuntoni kautta, ettei minulla ole hajuakaan asiasta joka testamentti määräyksenä on edukseni.

Anonyymi kirjoitti:

Lisään.

On aika hupskeikkaa sellaisen perijän/testamentti edunsaajan osoittaa perusteet jotka testamentissa jo ovat, JOS EI asiasta ole mitenkään tietoinen tai ole asiaan esittää mitään näyttöä (vetoan testamenttimääräykseen vaikken ole kyseisestä asiasta millään tavalla tietoinen taikka minulla ei ole tehdystä asiasta mitään todistetta, mutta ilmeisesti on asia niin kuin testamenttimääräys on) ja viite anonyymin tulkintaan.

Mutta kun laissa on niin, että sen on esitettävä todisteet ja perusteet joka on perinnön saaja taikka testamentin edunsaaja, että testamenttaajan tytär on pornoilija ja sexstaa vaikka mogulituomarin kanssa, vaikka ilman todisteita koska vetoatte määräykseen.

Tulikohan anonyymille j ä l l e e n lapsus tulkintaan taikka lainkirjoittajalla jotta taas joku tienaa.

Eli selkeästi tarkoitetaan sitä joka antaa/vetoaa testamentti määräyksen/määräykseen, perusteena se ja se ja jonka todistaa se ja se, eikä niin, että minä N.N todistan kunniani ja omantuntoni kautta, ettei minulla ole hajuakaan asiasta joka testamentti määräyksenä on edukseni.

Lue lisää

Höpöä höpön perään L-höppänältä! Eikä hän osaa edes hävetä tietämättömyyttään ja höpsöjä tulkintojaan, vaan tuputtaa tulkintaansa - varmasti loputtomiin asti . . . .

Testamenttaajan tulee testamentissa kertoa perinnöttä jättämisen peruste. Muuta häneltä ei edellytetä - eikä voidakaan edellyttää. Se, mitä testaattori asiasta testamentissa sanoo, on vain on testaattorin käsitys asiasta, eikä sillä ole näyttöarvoa siitä, että perillinen todella on menetellyt esitetyllä tavalla.

PK 15:4.2
"Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla mainittava määräyksen peruste. Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen."

Testamenttimääräyksen peruste on sen toteennäytettävä, joka tähän testamentin määräykseen vetoaa. Ja kukahan siihen vetoaa? Se vetoaa, jonka eduksi tuo määräys on annettu - tietysti! Ei suinkaan testaattori omaan määräykseensä vetoa! Vetoaminen tapahtuu antamalla testamentti tiedoksi sille perilliselle, joka on määräyksellä jätetty perinnöttömäksi.

Jos syrjäytetty perillinen sitten kiistää menetelleensä testamentissa kerrotulla tavalla tahi väittää, että vaikka olisi menetellytkin, menettely ei ole sellaista joka oikeuttaisi perinnöttömäksi määräämisen, riita ratkaistaan tuomioistuimessa, missä testamentin edunsaajalla on näyttövelvollisuus eli todistustaakka siitä, että peruste on oikea. Jos peruste tulee todistetuksi, tuomioistuin ratkaisee, onko se riittävä perintöoikeuden menettämiseen.

Asia on täysin selvä, tulkinnanvaraa siinä ei ole. L-höpö tietysti on oma lukunsa.

Anonyymi kirjoitti:

Höpöä höpön perään L-höppänältä! Eikä hän osaa edes hävetä tietämättömyyttään ja höpsöjä tulkintojaan, vaan tuputtaa tulkintaansa - varmasti loputtomiin asti . . . .

Testamenttaajan tulee testamentissa kertoa perinnöttä jättämisen peruste. Muuta häneltä ei edellytetä - eikä voidakaan edellyttää. Se, mitä testaattori asiasta testamentissa sanoo, on vain on testaattorin käsitys asiasta, eikä sillä ole näyttöarvoa siitä, että perillinen todella on menetellyt esitetyllä tavalla.

PK 15:4.2
"Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla mainittava määräyksen peruste. Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen."

Testamenttimääräyksen peruste on sen toteennäytettävä, joka tähän testamentin määräykseen vetoaa. Ja kukahan siihen vetoaa? Se vetoaa, jonka eduksi tuo määräys on annettu - tietysti! Ei suinkaan testaattori omaan määräykseensä vetoa! Vetoaminen tapahtuu antamalla testamentti tiedoksi sille perilliselle, joka on määräyksellä jätetty perinnöttömäksi.

Jos syrjäytetty perillinen sitten kiistää menetelleensä testamentissa kerrotulla tavalla tahi väittää, että vaikka olisi menetellytkin, menettely ei ole sellaista joka oikeuttaisi perinnöttömäksi määräämisen, riita ratkaistaan tuomioistuimessa, missä testamentin edunsaajalla on näyttövelvollisuus eli todistustaakka siitä, että peruste on oikea. Jos peruste tulee todistetuksi, tuomioistuin ratkaisee, onko se riittävä perintöoikeuden menettämiseen.

Asia on täysin selvä, tulkinnanvaraa siinä ei ole. L-höpö tietysti on oma lukunsa.

Lue lisää

Koeta ny tajuta, että on sula mahdottomuus jonkun osoittaa se, että joku on jotain tehnyt, oudon taikka tutunkin sellaista, että evätään perintöoikeus ja etenkin silloin kun ei asiasta tiedä mitään, niin kerro nyt hyvä ihminen miten sellainen voi edes osoittaa asian pitävän paikkansa vai haluatko, että asiasta riidellään vuositolkulla. totta kai, tiliähän se joillekkin tietää .

Tuomari taikka pesänselvittäjä ohittaa tuollaisen määräyksen perusteella, ettei asiassa selvinnyt sellaista, täten testamenttimääräys menettää merkityksensä.

Peruste on esitettävä testamentissa, eikö määräys ole vetoomus jonkin asian olemassa oloon ja ja tästä syystä on tehtävä perinnöttömäksi ja jollei testamentilla määrätä mitään muuta ja muut hyväksyy testamentin, niin se ei ole vetoomus keneltäkään.

"vetoan testamentissani esittämieni seikkojen perusteella, että tyttäreni n et n on tehtävä perinnöttömäksi, koska on esiintynyt siveellisyyttäni ja uskonnollisuuttani loukkaavasti ja harrastanut haureutta erään henkilön kanssa", olisiko nimen mainitseminen tuossa yhteydessä kunnianloukkaus koska ei ole esitetty todisteita että niin olisi???

Anonyymi kirjoitti:

Koeta ny tajuta, että on sula mahdottomuus jonkun osoittaa se, että joku on jotain tehnyt, oudon taikka tutunkin sellaista, että evätään perintöoikeus ja etenkin silloin kun ei asiasta tiedä mitään, niin kerro nyt hyvä ihminen miten sellainen voi edes osoittaa asian pitävän paikkansa vai haluatko, että asiasta riidellään vuositolkulla. totta kai, tiliähän se joillekkin tietää .

Tuomari taikka pesänselvittäjä ohittaa tuollaisen määräyksen perusteella, ettei asiassa selvinnyt sellaista, täten testamenttimääräys menettää merkityksensä.

Peruste on esitettävä testamentissa, eikö määräys ole vetoomus jonkin asian olemassa oloon ja ja tästä syystä on tehtävä perinnöttömäksi ja jollei testamentilla määrätä mitään muuta ja muut hyväksyy testamentin, niin se ei ole vetoomus keneltäkään.

"vetoan testamentissani esittämieni seikkojen perusteella, että tyttäreni n et n on tehtävä perinnöttömäksi, koska on esiintynyt siveellisyyttäni ja uskonnollisuuttani loukkaavasti ja harrastanut haureutta erään henkilön kanssa", olisiko nimen mainitseminen tuossa yhteydessä kunnianloukkaus koska ei ole esitetty todisteita että niin olisi???

Lue lisää

Samaa liirum laarumia, vailla minkäänlaista oikeudellista ymmärrystä esittäjässään, osoittavat L-höppänän jorinat.

Höppänä sekoittaa oikeusasioihin perehtymättömien lukijoiden päät. Nyt kysymyksessä olevan perintökaaren säännöksen (PK 15 luku 4 § 2 mom.) ymmärtäminen ei kuitenkaan lakiopintoja vaadi, se on selvää suomea. Mutta sille, jota L-höpön jorinat sekoittavat, suosittelen googlettamaan ´perinnöttömäksi tekeminen´ ja varmistautumaan sieltä, mikä asian oikea laita on. Lainaan asianaja Matti Huttusen selvitystä nyt puheena olevalta osin eli kenelle kuuluu testamentissa kerrotun määräyksen perusteen toteennäyttäminen, jos syrjäytetty perillinen kiistää perusteen. (L-höppänän mukaan se kuuluu testamentin laatijalle.)

Aa Matti Huttunen:
"Perinnöttömäksi tehty henkilö voi olla eri mieltä siitä, onko perinnöttömäksi määräämiselle olemassa laissa säädetyt perusteet. Henkilöllä, joka on testamentilla määrätty perinnöttömäksi, on oikeus riitauttaa asia. =>Jos perinnöttömäksi tekemisen perusteista syntyy erimielisyyttä, sen henkilön, joka vetoaa testamentissa olevaan määräykseen ja perusteeseen perinnöttömäksi tekemisestä, on näytettävä peruste toteen. Asian ratkaisee viime kädessä tuomioistuin<=" https://www.lrhto.fi/blogi/2020/perinnottomaksi-tekeminen-testamentilla/

Asia on itsestään selvä jo siksi, että testamentti voidaan panna täytäntöön vasta testaattorin kuoltua, jolloin testaattori ei itse voi olla määräykseensä vetoamassa ja sen perustetta toteen näyttämässä. Testamenttiin tällöin vetoaa se perillinen, jonka eduksi määräys on; hänen tulee edun saadakseen voida todistaa, että testaattorin po. määräyksellä on lain edellyttämä peruste. Jollei hän tähän pysty, testamentti julistetaan tehottomaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Samaa liirum laarumia, vailla minkäänlaista oikeudellista ymmärrystä esittäjässään, osoittavat L-höppänän jorinat.

Höppänä sekoittaa oikeusasioihin perehtymättömien lukijoiden päät. Nyt kysymyksessä olevan perintökaaren säännöksen (PK 15 luku 4 § 2 mom.) ymmärtäminen ei kuitenkaan lakiopintoja vaadi, se on selvää suomea. Mutta sille, jota L-höpön jorinat sekoittavat, suosittelen googlettamaan ´perinnöttömäksi tekeminen´ ja varmistautumaan sieltä, mikä asian oikea laita on. Lainaan asianaja Matti Huttusen selvitystä nyt puheena olevalta osin eli kenelle kuuluu testamentissa kerrotun määräyksen perusteen toteennäyttäminen, jos syrjäytetty perillinen kiistää perusteen. (L-höppänän mukaan se kuuluu testamentin laatijalle.)

Aa Matti Huttunen:
"Perinnöttömäksi tehty henkilö voi olla eri mieltä siitä, onko perinnöttömäksi määräämiselle olemassa laissa säädetyt perusteet. Henkilöllä, joka on testamentilla määrätty perinnöttömäksi, on oikeus riitauttaa asia. =>Jos perinnöttömäksi tekemisen perusteista syntyy erimielisyyttä, sen henkilön, joka vetoaa testamentissa olevaan määräykseen ja perusteeseen perinnöttömäksi tekemisestä, on näytettävä peruste toteen. Asian ratkaisee viime kädessä tuomioistuin<=" https://www.lrhto.fi/blogi/2020/perinnottomaksi-tekeminen-testamentilla/

Asia on itsestään selvä jo siksi, että testamentti voidaan panna täytäntöön vasta testaattorin kuoltua, jolloin testaattori ei itse voi olla määräykseensä vetoamassa ja sen perustetta toteen näyttämässä. Testamenttiin tällöin vetoaa se perillinen, jonka eduksi määräys on; hänen tulee edun saadakseen voida todistaa, että testaattorin po. määräyksellä on lain edellyttämä peruste. Jollei hän tähän pysty, testamentti julistetaan tehottomaksi.

Lue lisää

Voi voi ja vielä kerran voih, kun on järkikulta kateissa .

Totta, testamentti tulee voimaan ja pannaan täytäntöön KAIKKIEN hyväksynnän jälkeen, ei silloin kun 'testaattori' mestaattori kuolee.

TESTAMENTIN VETOOMUS KERTOO PERUSTELLUSTA määräyksestä, että joku on tehtävä perinnöttömäksi.

RIITAUTTAMINEN ELI moittiminen on täysin eri asia ja siinä RIITAUTETAAN testamentin määräys taikka testamentin muotoseikka ja se tulee RÍITAUTTAJAN /edunsaaja tai perinnönsaaja) osoittaa, MUTTA HANKALA ja mahdotonta on silloin jos ei, HUOM. EI tiedä ONKO tuollaista asiaa edes OLEMASSAKAAN.

KUKA SEN ASIAN todistaa, TEKIJÄ itsekkö, poliisit ollu jalkaa pitelemässä vaiko kuksija itse tulee kertoon, että joo, "sillo ja sillo nupastanapasin tuota ja tehtii siitä julukkisee levveytykseen promootioleheva ja tässähä se oo, tuokkeepa sielt lakanna ja kuvvaaheetitin niih näjette ihhaa ommii silimi kuunkka panoloiraa,

NIINKÖ TAPAHTUU??

On päivän selvä ETTEI testamentin tekijä olekkaan ITSE PAIKALLA sanomassa, VAAN SE ON TESTAMENTTI JA SIIHEN KIRJOITETTU VETOOMUS PERINNÖTTÖMÄKSI TEHTÄVÄ JA PERUSTEET JA MIKÄ SEN OSOITTAA.

Jokainenhan tuon nyt järjellään ajatteleva tajuaa, muttei sellaiset jotka ei käytä järkeäm vaan ainoastaan päähän päntättyä paikkansa pitämätöntä tietoa, jota ne huutelee totuutena Turunkin torilla.

Anonyymi kirjoitti:

Voi voi ja vielä kerran voih, kun on järkikulta kateissa .

Totta, testamentti tulee voimaan ja pannaan täytäntöön KAIKKIEN hyväksynnän jälkeen, ei silloin kun 'testaattori' mestaattori kuolee.

TESTAMENTIN VETOOMUS KERTOO PERUSTELLUSTA määräyksestä, että joku on tehtävä perinnöttömäksi.

RIITAUTTAMINEN ELI moittiminen on täysin eri asia ja siinä RIITAUTETAAN testamentin määräys taikka testamentin muotoseikka ja se tulee RÍITAUTTAJAN /edunsaaja tai perinnönsaaja) osoittaa, MUTTA HANKALA ja mahdotonta on silloin jos ei, HUOM. EI tiedä ONKO tuollaista asiaa edes OLEMASSAKAAN.

KUKA SEN ASIAN todistaa, TEKIJÄ itsekkö, poliisit ollu jalkaa pitelemässä vaiko kuksija itse tulee kertoon, että joo, "sillo ja sillo nupastanapasin tuota ja tehtii siitä julukkisee levveytykseen promootioleheva ja tässähä se oo, tuokkeepa sielt lakanna ja kuvvaaheetitin niih näjette ihhaa ommii silimi kuunkka panoloiraa,

NIINKÖ TAPAHTUU??

On päivän selvä ETTEI testamentin tekijä olekkaan ITSE PAIKALLA sanomassa, VAAN SE ON TESTAMENTTI JA SIIHEN KIRJOITETTU VETOOMUS PERINNÖTTÖMÄKSI TEHTÄVÄ JA PERUSTEET JA MIKÄ SEN OSOITTAA.

Jokainenhan tuon nyt järjellään ajatteleva tajuaa, muttei sellaiset jotka ei käytä järkeäm vaan ainoastaan päähän päntättyä paikkansa pitämätöntä tietoa, jota ne huutelee totuutena Turunkin torilla.

Lue lisää

Lisään tähän vielä. " Jollei hän tähän pysty, testamentti julistetaan tehottomaksi".

Kerro mitä järkeä on sitten joku tehdä testamentissa perinnöttömäksi jos sitä ei kukaan pysty, A) jälkikäteen todistaa/osoittaan paikkansa pitäväksi, B. jollei testamentissa ole mitään muuta kuin perustelut (ei ole todiste mistään), C) ole kukaan tietoinenkaan sellaisesta seikasta.

Niin mitä itun järkeä on edes yrittääkkään ketään tehdä testamentilla perinnöttömäksi, koska voidaan ohittaa asia kuin perseensä pyyhkimällä koko paperinpalalla jollei sitä noteerata miksikään kun todisteita ole ja vainaja makaa haudassaan luullen tuon yhden nyt jäävän ilman perintöä.

Onko se silloin viimeisen tahdon ja vainajan kunnioittamista jota niin perkeleellisesti huudetaan??

Anonyymi kirjoitti:

Lisään tähän vielä. " Jollei hän tähän pysty, testamentti julistetaan tehottomaksi".

Kerro mitä järkeä on sitten joku tehdä testamentissa perinnöttömäksi jos sitä ei kukaan pysty, A) jälkikäteen todistaa/osoittaan paikkansa pitäväksi, B. jollei testamentissa ole mitään muuta kuin perustelut (ei ole todiste mistään), C) ole kukaan tietoinenkaan sellaisesta seikasta.

Niin mitä itun järkeä on edes yrittääkkään ketään tehdä testamentilla perinnöttömäksi, koska voidaan ohittaa asia kuin perseensä pyyhkimällä koko paperinpalalla jollei sitä noteerata miksikään kun todisteita ole ja vainaja makaa haudassaan luullen tuon yhden nyt jäävän ilman perintöä.

Onko se silloin viimeisen tahdon ja vainajan kunnioittamista jota niin perkeleellisesti huudetaan??

Lue lisää

Testamentilla ei ole mitään merkitystä jos perilliset päättävät jakaa perinnön eri tavalla mitä testamentissa lukee.

Perilliset voivat sivuuttaa vainajan viimeisen tahdon ihan huoletta.
Tämä on kaikenlisäksi ihan lain hengen mukaista,eli viimeinen tahto voidaan sivuuttaa.

Jos kukaan perillisistä ja testamentinsaajista ei vetoa testamenttiin niin silloin sillä voidaan suoranaisesti pyyhkiä persettä.Silloin perintö jakaantuu perintökaaren mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Lisään tähän vielä. " Jollei hän tähän pysty, testamentti julistetaan tehottomaksi".

Kerro mitä järkeä on sitten joku tehdä testamentissa perinnöttömäksi jos sitä ei kukaan pysty, A) jälkikäteen todistaa/osoittaan paikkansa pitäväksi, B. jollei testamentissa ole mitään muuta kuin perustelut (ei ole todiste mistään), C) ole kukaan tietoinenkaan sellaisesta seikasta.

Niin mitä itun järkeä on edes yrittääkkään ketään tehdä testamentilla perinnöttömäksi, koska voidaan ohittaa asia kuin perseensä pyyhkimällä koko paperinpalalla jollei sitä noteerata miksikään kun todisteita ole ja vainaja makaa haudassaan luullen tuon yhden nyt jäävän ilman perintöä.

Onko se silloin viimeisen tahdon ja vainajan kunnioittamista jota niin perkeleellisesti huudetaan??

Lue lisää

L-höpsön jatketut jaarittelut ovat todella hupaisia. Niihin ei kannata enempää energiaa hukata. Lainaan vain L-höpsön kysymyksen (joka sekin osoittaa, miten vähän tietoa ja kokemusta testamentista ja sen sääntelystä kysyjällä on):

"Kerro mitä järkeä on sitten joku tehdä testamentissa perinnöttömäksi jos sitä ei kukaan pysty, A) jälkikäteen todistaa/osoittaan paikkansa pitäväksi, B. jollei testamentissa ole mitään muuta kuin perustelut (ei ole todiste mistään), C) ole kukaan tietoinenkaan sellaisesta seikasta."

Vastaus L-höpsölle:
Ei tuollaisessa perinnöttömäksi määräämisessä mitään järkeä olekaan.

Muille lukijoille:
Perinnöttömäksi määrääminen on poikkeuksellinen toimi ja käytännössä hyvin harvinainen. Lähtökohtaisestihan rintaperilliselle on turvattu vähintään lakiosa (½ perintöosasta). Tästä ei voida kevyin perustein poiketa. Siksi ei riitä, että testaattori testamentissa perustelee määräystään laveasanaisesti (mikä ei ole lain tarkoitus); hän on täyttänyt lain vaatimuksen kertomalla, millä teolla tahi käyttäytymisellä perillinen on häntä loukannut. Jos sitten, kun testamentin täytäntöönpanon aika perittävän kuoltua tulee, perinnöstä syrjäytetty kiistää määräyksen, sen pätevyys ratkaistaan normaalissa järjestyksessä tuomioistuimessa.

Jos pesään on haettu pesänjakaja, ensin asiaan ottaa kantaa hän. Pesänjakajan ratkaisusta voidaan 6 kk:ssa valittaa käräjäoikeuteen jne. Pesänjakaja ei kuule henkilötodistajia, mutta käräjäoikeudessa heitä kuullaan. Jollei testaattorin määräyksen perusteelle ei löydy sitä tukevaa näyttöä, testamentin määräys todetaan tehottomaksi. Näyttövelvollisuus siitä, että testamentissa kerrottu syy perinnön menettämiselle on oikeasti olemassa ja lain mukaan siihen riittävä, on testamenttiin vetoavalla eli sillä, joka saa hyödyn määräyksen toteuttamisesta. Tuo hyödyn saaja on testaattorin toinen perillinen - ei testaattori-vainaja.

Lukijoille toistan: älkää antako L-höpsön jorinoiden sekoittaa päätänne, vaan, jos edellä ja aikaisemmin esittämäni ei teille riitä, googlettakaa ´perinnöttömäksi tekeminen´ ja päätelkää sen jälkeen itse. Mitään L-höpön esitysten suuntaista ette asiantuntijataholta löydä.

Tässä vielä lainaus Veronmaksajain Keskusliiton juristilta:
"Mikäli rintaperillinen hyväksyy perinnöttömäksi tekemisen perusteet ja hyväksyy myös sen, ettei saa edes lakiosaansa, asia on sillä selvä. Perintöomaisuus menee silloin muille testamentissa määrätyille saajille."

"Jos perinnöttömäksi tehty riitauttaa testamentissa esitetyt perusteet, voidaan asiasta sopia perinnönjaossa. Mikäli tämä ei onnistu, perinnöttömäksi tehdyn on nostettava kanne, jossa hänen on kiistettävä perinnöttömäksi tekemisen peruste. Kun asiaa käsitellään tuomioistuimessa, =>todistustaakka perintöoikeuden menettämisestä on sillä, joka vetoaa perinnöttömäksi tekemiseen. "
https://www.taloustaito.fi/Vero/ja-sinahan-et-minulta-mitaan-peri--voiko-lapsen-jattaa-perinnotta/

"Todistustaakka" tarkoittaa, että taakan kantaja kärsii seurauksen siitä, ettei riidanalaista seikkaa voida todistaa.

Anonyymi kirjoitti:

L-höpsön jatketut jaarittelut ovat todella hupaisia. Niihin ei kannata enempää energiaa hukata. Lainaan vain L-höpsön kysymyksen (joka sekin osoittaa, miten vähän tietoa ja kokemusta testamentista ja sen sääntelystä kysyjällä on):

"Kerro mitä järkeä on sitten joku tehdä testamentissa perinnöttömäksi jos sitä ei kukaan pysty, A) jälkikäteen todistaa/osoittaan paikkansa pitäväksi, B. jollei testamentissa ole mitään muuta kuin perustelut (ei ole todiste mistään), C) ole kukaan tietoinenkaan sellaisesta seikasta."

Vastaus L-höpsölle:
Ei tuollaisessa perinnöttömäksi määräämisessä mitään järkeä olekaan.

Muille lukijoille:
Perinnöttömäksi määrääminen on poikkeuksellinen toimi ja käytännössä hyvin harvinainen. Lähtökohtaisestihan rintaperilliselle on turvattu vähintään lakiosa (½ perintöosasta). Tästä ei voida kevyin perustein poiketa. Siksi ei riitä, että testaattori testamentissa perustelee määräystään laveasanaisesti (mikä ei ole lain tarkoitus); hän on täyttänyt lain vaatimuksen kertomalla, millä teolla tahi käyttäytymisellä perillinen on häntä loukannut. Jos sitten, kun testamentin täytäntöönpanon aika perittävän kuoltua tulee, perinnöstä syrjäytetty kiistää määräyksen, sen pätevyys ratkaistaan normaalissa järjestyksessä tuomioistuimessa.

Jos pesään on haettu pesänjakaja, ensin asiaan ottaa kantaa hän. Pesänjakajan ratkaisusta voidaan 6 kk:ssa valittaa käräjäoikeuteen jne. Pesänjakaja ei kuule henkilötodistajia, mutta käräjäoikeudessa heitä kuullaan. Jollei testaattorin määräyksen perusteelle ei löydy sitä tukevaa näyttöä, testamentin määräys todetaan tehottomaksi. Näyttövelvollisuus siitä, että testamentissa kerrottu syy perinnön menettämiselle on oikeasti olemassa ja lain mukaan siihen riittävä, on testamenttiin vetoavalla eli sillä, joka saa hyödyn määräyksen toteuttamisesta. Tuo hyödyn saaja on testaattorin toinen perillinen - ei testaattori-vainaja.

Lukijoille toistan: älkää antako L-höpsön jorinoiden sekoittaa päätänne, vaan, jos edellä ja aikaisemmin esittämäni ei teille riitä, googlettakaa ´perinnöttömäksi tekeminen´ ja päätelkää sen jälkeen itse. Mitään L-höpön esitysten suuntaista ette asiantuntijataholta löydä.

Tässä vielä lainaus Veronmaksajain Keskusliiton juristilta:
"Mikäli rintaperillinen hyväksyy perinnöttömäksi tekemisen perusteet ja hyväksyy myös sen, ettei saa edes lakiosaansa, asia on sillä selvä. Perintöomaisuus menee silloin muille testamentissa määrätyille saajille."

"Jos perinnöttömäksi tehty riitauttaa testamentissa esitetyt perusteet, voidaan asiasta sopia perinnönjaossa. Mikäli tämä ei onnistu, perinnöttömäksi tehdyn on nostettava kanne, jossa hänen on kiistettävä perinnöttömäksi tekemisen peruste. Kun asiaa käsitellään tuomioistuimessa, =>todistustaakka perintöoikeuden menettämisestä on sillä, joka vetoaa perinnöttömäksi tekemiseen. "
https://www.taloustaito.fi/Vero/ja-sinahan-et-minulta-mitaan-peri--voiko-lapsen-jattaa-perinnotta/

"Todistustaakka" tarkoittaa, että taakan kantaja kärsii seurauksen siitä, ettei riidanalaista seikkaa voida todistaa.

Lue lisää

Aivan oikein kirjoitettu, eli SILLÄ JOKA VETOAA perinnöttömäksi TEKEMISEEN " =>todistustaakka perintöoikeuden menettämisestä ====>>>on sillä, joka vetoaa ====perinnöttömäksi !!!!tekemiseen!!!!." eli testamentti määräykseen "henkilö se ja se ei saa perintöosuuttaan siksi ja siksi" taikka "perinnönjaossa henkilö se ja se on tehtävä perintöosattomaksi näillä ja näillä perusteilla" eli kaksi erilaista vetoomusta tehdä perinnöttömäksi.

Se että joku RIITAUTTAA perinnöttömäksi tekemisen on täysin eri asia, koska hänhän ei, siis huom. EI VETOA siihen vaan ON PERUSTE riitauttamiseen eli vastustamiseen.

Älkää hyvät ihmiset opiskelko aivojanne umpisolmuun, ettei missään nimessä tule aiemman kirjoittajan kaltaisia aivolapsuksia ja täysin vääriä tulkintoja.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan oikein kirjoitettu, eli SILLÄ JOKA VETOAA perinnöttömäksi TEKEMISEEN " =>todistustaakka perintöoikeuden menettämisestä ====>>>on sillä, joka vetoaa ====perinnöttömäksi !!!!tekemiseen!!!!." eli testamentti määräykseen "henkilö se ja se ei saa perintöosuuttaan siksi ja siksi" taikka "perinnönjaossa henkilö se ja se on tehtävä perintöosattomaksi näillä ja näillä perusteilla" eli kaksi erilaista vetoomusta tehdä perinnöttömäksi.

Se että joku RIITAUTTAA perinnöttömäksi tekemisen on täysin eri asia, koska hänhän ei, siis huom. EI VETOA siihen vaan ON PERUSTE riitauttamiseen eli vastustamiseen.

Älkää hyvät ihmiset opiskelko aivojanne umpisolmuun, ettei missään nimessä tule aiemman kirjoittajan kaltaisia aivolapsuksia ja täysin vääriä tulkintoja.

Lue lisää

Lisätään, pikkuisen on pitkä teksti, mutta kannattaa lukea loppuun ja täältä https://yle.fi/uutiset/3-9268275 siihen jatkoa.

"Väljän moraalikäsityksen omaava ja säädytöntä elämää elävä voi jäädä nuolemaan näppejään perinnönjaossa. Kunniattoman elämän viettäminen voi olla syy lakiosaan oikeutetun perillisen perinnön eväämiseen. Saman kohtelun saa se, joka on loukannut teoillaan ja elämäntavoillaan syvästi testamentin tekijöitä.

======>>>>>Heppoiset perusteet eivät kuitenkaan riitä. !!!!!Testamentin laatijan ====>>>>on kyettävä todistamaan väitteensä<<<<===.

====>>>Asianajajaliiton perhe- ja perintöoikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja ja asianajaja Eija Karimaan<<<<==== mukaan kunniattoman sekä loukkaavan elämäntavan määrittelyt eivät löydy laista, vaan ne ovat muodostuneet oikeuskäytännön kautta. Laki on päivitetty viimeksi vuonna 5.2.1965.

4 §

Sen estämättä, mitä perillisen oikeudesta lakiosaan on säädetty, perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos tämä on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä.

Sama on laki, jos perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää. Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla mainittava määräyksen peruste. Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen.

Karimaan mukaan kunniaton elämään voi kuulua esimerkiksi runsasta päihteiden tai huumeiden käyttöä.

Esimerkiksi jos on uutisoitu jostain rikoksista, niin voi käyttää lehtileikkeitä.
Eija Karimaa

– Se ei riitä perusteeksi, jos ihminen on vaikka hyvin uskonnollinen ja perillinen ei sitä ole, Karimaa huomauttaa.

Perittävän loukkaaminen taas on monimutkaisemmin määriteltävissä.

– Se voi olla loukkaavaa käytöstä tai jollakin teolla loukkaamista, Karimaa pohjustaa.

Eija Karimaa nostaa esimerkiksi tilanteen jossa perijä on kavaltanut varoja, kun hänen on pyydetty hakevan automaatista rahaa. Syynä voi olla myös irtaimistoesineiden varastaminen.

– Jos henkilö viettää rikollista elämäntapaa tai syyllistyy johonkin vakavaan rikokseen, perinnöttä jättäminen edellyttää sitä, että henkilö on tuomittu teosta, Karimaa kertoo.
Perustelu nousee esille suhteellisen harvoin"

Anonyymi kirjoitti:

L-höpsön jatketut jaarittelut ovat todella hupaisia. Niihin ei kannata enempää energiaa hukata. Lainaan vain L-höpsön kysymyksen (joka sekin osoittaa, miten vähän tietoa ja kokemusta testamentista ja sen sääntelystä kysyjällä on):

"Kerro mitä järkeä on sitten joku tehdä testamentissa perinnöttömäksi jos sitä ei kukaan pysty, A) jälkikäteen todistaa/osoittaan paikkansa pitäväksi, B. jollei testamentissa ole mitään muuta kuin perustelut (ei ole todiste mistään), C) ole kukaan tietoinenkaan sellaisesta seikasta."

Vastaus L-höpsölle:
Ei tuollaisessa perinnöttömäksi määräämisessä mitään järkeä olekaan.

Muille lukijoille:
Perinnöttömäksi määrääminen on poikkeuksellinen toimi ja käytännössä hyvin harvinainen. Lähtökohtaisestihan rintaperilliselle on turvattu vähintään lakiosa (½ perintöosasta). Tästä ei voida kevyin perustein poiketa. Siksi ei riitä, että testaattori testamentissa perustelee määräystään laveasanaisesti (mikä ei ole lain tarkoitus); hän on täyttänyt lain vaatimuksen kertomalla, millä teolla tahi käyttäytymisellä perillinen on häntä loukannut. Jos sitten, kun testamentin täytäntöönpanon aika perittävän kuoltua tulee, perinnöstä syrjäytetty kiistää määräyksen, sen pätevyys ratkaistaan normaalissa järjestyksessä tuomioistuimessa.

Jos pesään on haettu pesänjakaja, ensin asiaan ottaa kantaa hän. Pesänjakajan ratkaisusta voidaan 6 kk:ssa valittaa käräjäoikeuteen jne. Pesänjakaja ei kuule henkilötodistajia, mutta käräjäoikeudessa heitä kuullaan. Jollei testaattorin määräyksen perusteelle ei löydy sitä tukevaa näyttöä, testamentin määräys todetaan tehottomaksi. Näyttövelvollisuus siitä, että testamentissa kerrottu syy perinnön menettämiselle on oikeasti olemassa ja lain mukaan siihen riittävä, on testamenttiin vetoavalla eli sillä, joka saa hyödyn määräyksen toteuttamisesta. Tuo hyödyn saaja on testaattorin toinen perillinen - ei testaattori-vainaja.

Lukijoille toistan: älkää antako L-höpsön jorinoiden sekoittaa päätänne, vaan, jos edellä ja aikaisemmin esittämäni ei teille riitä, googlettakaa ´perinnöttömäksi tekeminen´ ja päätelkää sen jälkeen itse. Mitään L-höpön esitysten suuntaista ette asiantuntijataholta löydä.

Tässä vielä lainaus Veronmaksajain Keskusliiton juristilta:
"Mikäli rintaperillinen hyväksyy perinnöttömäksi tekemisen perusteet ja hyväksyy myös sen, ettei saa edes lakiosaansa, asia on sillä selvä. Perintöomaisuus menee silloin muille testamentissa määrätyille saajille."

"Jos perinnöttömäksi tehty riitauttaa testamentissa esitetyt perusteet, voidaan asiasta sopia perinnönjaossa. Mikäli tämä ei onnistu, perinnöttömäksi tehdyn on nostettava kanne, jossa hänen on kiistettävä perinnöttömäksi tekemisen peruste. Kun asiaa käsitellään tuomioistuimessa, =>todistustaakka perintöoikeuden menettämisestä on sillä, joka vetoaa perinnöttömäksi tekemiseen. "
https://www.taloustaito.fi/Vero/ja-sinahan-et-minulta-mitaan-peri--voiko-lapsen-jattaa-perinnotta/

"Todistustaakka" tarkoittaa, että taakan kantaja kärsii seurauksen siitä, ettei riidanalaista seikkaa voida todistaa.

Lue lisää

Tämä se vasta on huvittava "taakankantaja" tulkinta, ""Todistustaakka" tarkoittaa, että taakan kantaja kärsii seurauksen siitä, ettei riidanalaista seikkaa voida todistaa".

Todistustaakka tarkoittaa sitä, että se joka kiistää perusteet (siviilioikeudessa kantajan tulee todistaa kanteensa perusteet ja vastaaja voi esittää vastatodisteita ja kiistää perusteet), kun taas perinnöttömäksi jätetty kiistää perusteet ja esittää todisteet kiistämisensä tueksi.

Huh heijaa mitä kummia täältä tosiaan saa lukeakkin, todistustaakka tarkoittaa, että taakan kantaja kärsii, nyt on kyllä päivä pilalla, aasini ei kantanut taakkaansa ja neula katkaisi kamelini selän.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä se vasta on huvittava "taakankantaja" tulkinta, ""Todistustaakka" tarkoittaa, että taakan kantaja kärsii seurauksen siitä, ettei riidanalaista seikkaa voida todistaa".

Todistustaakka tarkoittaa sitä, että se joka kiistää perusteet (siviilioikeudessa kantajan tulee todistaa kanteensa perusteet ja vastaaja voi esittää vastatodisteita ja kiistää perusteet), kun taas perinnöttömäksi jätetty kiistää perusteet ja esittää todisteet kiistämisensä tueksi.

Huh heijaa mitä kummia täältä tosiaan saa lukeakkin, todistustaakka tarkoittaa, että taakan kantaja kärsii, nyt on kyllä päivä pilalla, aasini ei kantanut taakkaansa ja neula katkaisi kamelini selän.

Lue lisää

Kuten odotettavissa oli, L-höppänä jatkaisi jorinoitaan hautaan asti, jos vain joku lähtisi hänen kelkkaansa. Minä en tästä aiheesta pitemmälle lähde, luulisin, että useimmille lukijoille asian oikea laita, höppänän puuronsekoittelusta huolimatta, on jo käynyt selville.

Todistustaakasta vielä vähän:
Juuri niin, se jolla on todistustaakka jonkin seikan todistamisesta, kärsii seuraamuksen siitä, että tuota seikkaa ei pystytä näyttämään toteen. Nyt puheena olleessa asiassa todistustaakka perinnöttömäksi määräämisperusteen olemassa olosta on sillä, joka vetoaa tuohon testamentin määräykseen eli perittävän toisella perillisellä.

Todistustaakan osoittaa PK 15:4.2 -säännöksen viimeinen virke:
"Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla mainittava määräyksen peruste. ->Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen<-."

Jos perinnöttömäksi määrätyllä kuitenkin on rintaperillinen, tämä on perinnön menettäjän sijaantulija. Hänen on kuitenkin esitettävä 6 kk:ssa lakiosavaatimuksensa toiselle perilliselle; jollei hän niin tee, ja jos määräys vahvistetaan, koko jäämistön saa tuo toinen perillinen.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten odotettavissa oli, L-höppänä jatkaisi jorinoitaan hautaan asti, jos vain joku lähtisi hänen kelkkaansa. Minä en tästä aiheesta pitemmälle lähde, luulisin, että useimmille lukijoille asian oikea laita, höppänän puuronsekoittelusta huolimatta, on jo käynyt selville.

Todistustaakasta vielä vähän:
Juuri niin, se jolla on todistustaakka jonkin seikan todistamisesta, kärsii seuraamuksen siitä, että tuota seikkaa ei pystytä näyttämään toteen. Nyt puheena olleessa asiassa todistustaakka perinnöttömäksi määräämisperusteen olemassa olosta on sillä, joka vetoaa tuohon testamentin määräykseen eli perittävän toisella perillisellä.

Todistustaakan osoittaa PK 15:4.2 -säännöksen viimeinen virke:
"Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla mainittava määräyksen peruste. ->Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen<-."

Jos perinnöttömäksi määrätyllä kuitenkin on rintaperillinen, tämä on perinnön menettäjän sijaantulija. Hänen on kuitenkin esitettävä 6 kk:ssa lakiosavaatimuksensa toiselle perilliselle; jollei hän niin tee, ja jos määräys vahvistetaan, koko jäämistön saa tuo toinen perillinen.

Lue lisää

Höpö höpö, ette vain tajua sanayhdistelmää ja sanojen yhdistymistä mistä tässä on kyse,

Ei sen tarvitse rintaperillisen sijaantulijan taikka perillisen sisaren vedota testamenttimääräykseen, MIKSI HÄNEN TAI SEN PITÄISI VEDOTA, MISTÄ SYYSTÄ?

Eihän heidän tarvitse vedota mihinkään perinnön saadakseen, vaan jos määräys eli vetoomus jättää joku perinnöttömäksi hyväksytään taikka ei niin miksi heidän tulisi todistaa, että asia pitää paikkansa, mikä on se syy?

Haluatko miten monen sivuston osoitteet joissa sama asia?

Senkö takia heidän tulisi vedota määräykseen, jotta saa perinnön toisen asemasta taikka enemmän perintöä?

Tässä luettavaa täältä, https://fiducius.fi/rikos-voi-johtaa-perinnon-menettamiseen/ "Perinnöttömäksi tekeminen on mahdollista vain tietyissä laissa erikseen mainituissa tilanteissa. Käytännössä tämä tapahtuu testamenttiin sisällytetyllä määräyksellä. Testamentin tulee sisältää syy ja perustelut perinnöttömäksi tekemiselle. Muunlaiset testamentin ehdot, joiden tarkoituksena on rajoittaa perillisen oikeutta lakiosaansa, ovat mitättömiä. Perintö on kuitenkin aina mahdollista pienentää pelkkään lakiosaan ilman perusteluja.

Perinnöttömäksi tekeminen on mahdollista eräissä tilanteissa, joissa oikeus perintöön olisi kyseenalaistettavissa moraalisin perustein. Tällainen tilanne on käsillä, jos perillinen on syvästi loukannut perittävää tai tiettyjä tämän sukulaisia tahallisella rikollisella teolla. Tärkein arviointikriteeri on teon loukkaavuus eikä se, keneen teko kohdistuu. Tällöin muuhunkin kuin edellä mainittuun henkilöön kohdistuva rikos voi olla peruste perinnöttömäksi tekemiselle, jos rikos jollain tavalla loukkaa mainittuja henkilöitä. Tällainen voi hyvinkin toteutua tilanteessa, jossa perillinen toistuvasti rikoksiin syyllistymällä aiheuttaa syvää mielipahaa perittävälle.

Mikä tahansa perittävää loukkaava teko ei kuitenkaan riitä, vaan teon tulee olla laissa kriminalisoitu. Tämän todistamiseksi vaaditaan käytännössä tuomioistuimen antama lainvoimainen tuomio rikoksesta.====>>> Pelkkä perittävän epäilys tai syytös ei ole riittävää, vaan asia on kyettävä todistamaan<<<<====. Teon on myös oltava tahallinen, eli vakavankaan seurauksen aiheuttava tahaton teko ei ole peruste perinnöttömäksi tekemiselle.

Toinen huomattavasti epämääräisempi peruste perinnöttömäksi tekemiselle on perillisen jatkuva kunniaton tai epäsiveellinen elämä. Kyseinen oikeusohje on äärimmäisen tulkinannanvarainen, sillä kunniattomuutta ja epäsiveellistä elämää on vaikea arvioida. Tässä tilanteessa elämän ei täydy olla täysin rikollista, mutta muulla tavalla selkeän moitittavaa.

Kysyjä ja hänen vaimonsa voisivat tässä tilanteessa tehdä testamentit, joissa rajoittaisivat kyseisen poikansa oikeutta perintöön. Viime kädessä perinnöttömäksi tekeminen arvioitaisiin oikeudenkäynnissä perittävän kuoltua, ====>>>sillä perinnöttömäksi tehty perillinen joutuu nostamaan kanteen sen tutkimiseksi, onko asiassa ollut edellytykset perinnöttömäksi tekemiselle<<<=== (ELI KANTEEN NOSTAJA JOUTUU TODISTAAN SEN, ONKO PERINNÖTTÖMÄKSI tekeminen oikea vaiko väärä perusteinen)".

Tässä lisää luettavaa täältä https://op.media/talous/raha-ja-arki/suvussa-musta-lammas-perinnottomaksi-jattaminen-ei-onnistu-heppoisin-perustein-e0821665e7ee4fa193c1697180c125fa Eli osuuspankin media"Nykyisin voimassaolevan lainsäädännön ja oikeuskäytännön mukaan perillisen toiminta, jonka perittävä on kokenut itseään loukkaavaksi, ei riitä perinnöttömäksi tekemisen perusteeksi, ellei tekoa ole rikoslaissa säädetty rangaistavaksi.

– Perillistä ei siten voi tehdä perinnöttömäksi yksistään sillä perusteella, että perillinen ei ole noudattanut vanhempiensa toivomusta tai kieltoa.
Perusteet tulee kirjata testamenttiin

Perittävän tulee määrätä perinnöttömäksi tekemisestä testamentissa ja samalla mainita perinnöttömäksi tekemisen peruste. =====>>>>Todistustaakka on sillä, joka vetoaa testamentin määräykseen perinnöttömäksi tekemisestä<<<<==== (kukas siihen vetoaa??? TESTAMENTIN LAATIJA ELI PERUSTEET TODISTAA TEHDYN JA LISÄNÄ JOS ON JOTAIN KONKREETTISTA, NIIN LIITETÄÄN TESTAMENTTIIN TAIKKA OSOITETAAN MUUTOIN ETTÄ NIIN ON).

Perillinen voi hyväksyä sen, että hänet on tehty kokonaan perinnöttömäksi. Tässä tapauksessa testamentin tultua lainvoimaiseksi perinnöttömäksi tehty perillinen menettää asemansa kuolinpesän osakkaana.

====>>>>Perinnöttä jätetty voi nostaa kanteen

Perillinen voi myös ===>>>>riitauttaa perinnöttömäksi tekemisen<<<<====, ja jollei asiasta päästä testamentin saajien kanssa vapaaehtoisesti yhteisymmärrykseen, perinnöttömäksi tehdyn on nostettava kanne tuomioistuimessa<<<<==== (Kuten jo aiemmin olen sanonut, että siviilioikeudessa KANTEEN NOSTAJAN ON OSOITETTAVA TODISTEILLA KANTEENSA PERUSTEET (oikeudenkäymiskaari)).

Tosiasia on, että perusteet perinnöttä jättämiselle ovat hyvin monitulkintaisia. Viime kädessä tuomioistuin päättää ovatko perusteet perinnöttä jättämiselle olleet olemassa, ."

Anonyymi kirjoitti:

Höpö höpö, ette vain tajua sanayhdistelmää ja sanojen yhdistymistä mistä tässä on kyse,

Ei sen tarvitse rintaperillisen sijaantulijan taikka perillisen sisaren vedota testamenttimääräykseen, MIKSI HÄNEN TAI SEN PITÄISI VEDOTA, MISTÄ SYYSTÄ?

Eihän heidän tarvitse vedota mihinkään perinnön saadakseen, vaan jos määräys eli vetoomus jättää joku perinnöttömäksi hyväksytään taikka ei niin miksi heidän tulisi todistaa, että asia pitää paikkansa, mikä on se syy?

Haluatko miten monen sivuston osoitteet joissa sama asia?

Senkö takia heidän tulisi vedota määräykseen, jotta saa perinnön toisen asemasta taikka enemmän perintöä?

Tässä luettavaa täältä, https://fiducius.fi/rikos-voi-johtaa-perinnon-menettamiseen/ "Perinnöttömäksi tekeminen on mahdollista vain tietyissä laissa erikseen mainituissa tilanteissa. Käytännössä tämä tapahtuu testamenttiin sisällytetyllä määräyksellä. Testamentin tulee sisältää syy ja perustelut perinnöttömäksi tekemiselle. Muunlaiset testamentin ehdot, joiden tarkoituksena on rajoittaa perillisen oikeutta lakiosaansa, ovat mitättömiä. Perintö on kuitenkin aina mahdollista pienentää pelkkään lakiosaan ilman perusteluja.

Perinnöttömäksi tekeminen on mahdollista eräissä tilanteissa, joissa oikeus perintöön olisi kyseenalaistettavissa moraalisin perustein. Tällainen tilanne on käsillä, jos perillinen on syvästi loukannut perittävää tai tiettyjä tämän sukulaisia tahallisella rikollisella teolla. Tärkein arviointikriteeri on teon loukkaavuus eikä se, keneen teko kohdistuu. Tällöin muuhunkin kuin edellä mainittuun henkilöön kohdistuva rikos voi olla peruste perinnöttömäksi tekemiselle, jos rikos jollain tavalla loukkaa mainittuja henkilöitä. Tällainen voi hyvinkin toteutua tilanteessa, jossa perillinen toistuvasti rikoksiin syyllistymällä aiheuttaa syvää mielipahaa perittävälle.

Mikä tahansa perittävää loukkaava teko ei kuitenkaan riitä, vaan teon tulee olla laissa kriminalisoitu. Tämän todistamiseksi vaaditaan käytännössä tuomioistuimen antama lainvoimainen tuomio rikoksesta.====>>> Pelkkä perittävän epäilys tai syytös ei ole riittävää, vaan asia on kyettävä todistamaan<<<<====. Teon on myös oltava tahallinen, eli vakavankaan seurauksen aiheuttava tahaton teko ei ole peruste perinnöttömäksi tekemiselle.

Toinen huomattavasti epämääräisempi peruste perinnöttömäksi tekemiselle on perillisen jatkuva kunniaton tai epäsiveellinen elämä. Kyseinen oikeusohje on äärimmäisen tulkinannanvarainen, sillä kunniattomuutta ja epäsiveellistä elämää on vaikea arvioida. Tässä tilanteessa elämän ei täydy olla täysin rikollista, mutta muulla tavalla selkeän moitittavaa.

Kysyjä ja hänen vaimonsa voisivat tässä tilanteessa tehdä testamentit, joissa rajoittaisivat kyseisen poikansa oikeutta perintöön. Viime kädessä perinnöttömäksi tekeminen arvioitaisiin oikeudenkäynnissä perittävän kuoltua, ====>>>sillä perinnöttömäksi tehty perillinen joutuu nostamaan kanteen sen tutkimiseksi, onko asiassa ollut edellytykset perinnöttömäksi tekemiselle<<<=== (ELI KANTEEN NOSTAJA JOUTUU TODISTAAN SEN, ONKO PERINNÖTTÖMÄKSI tekeminen oikea vaiko väärä perusteinen)".

Tässä lisää luettavaa täältä https://op.media/talous/raha-ja-arki/suvussa-musta-lammas-perinnottomaksi-jattaminen-ei-onnistu-heppoisin-perustein-e0821665e7ee4fa193c1697180c125fa Eli osuuspankin media"Nykyisin voimassaolevan lainsäädännön ja oikeuskäytännön mukaan perillisen toiminta, jonka perittävä on kokenut itseään loukkaavaksi, ei riitä perinnöttömäksi tekemisen perusteeksi, ellei tekoa ole rikoslaissa säädetty rangaistavaksi.

– Perillistä ei siten voi tehdä perinnöttömäksi yksistään sillä perusteella, että perillinen ei ole noudattanut vanhempiensa toivomusta tai kieltoa.
Perusteet tulee kirjata testamenttiin

Perittävän tulee määrätä perinnöttömäksi tekemisestä testamentissa ja samalla mainita perinnöttömäksi tekemisen peruste. =====>>>>Todistustaakka on sillä, joka vetoaa testamentin määräykseen perinnöttömäksi tekemisestä<<<<==== (kukas siihen vetoaa??? TESTAMENTIN LAATIJA ELI PERUSTEET TODISTAA TEHDYN JA LISÄNÄ JOS ON JOTAIN KONKREETTISTA, NIIN LIITETÄÄN TESTAMENTTIIN TAIKKA OSOITETAAN MUUTOIN ETTÄ NIIN ON).

Perillinen voi hyväksyä sen, että hänet on tehty kokonaan perinnöttömäksi. Tässä tapauksessa testamentin tultua lainvoimaiseksi perinnöttömäksi tehty perillinen menettää asemansa kuolinpesän osakkaana.

====>>>>Perinnöttä jätetty voi nostaa kanteen

Perillinen voi myös ===>>>>riitauttaa perinnöttömäksi tekemisen<<<<====, ja jollei asiasta päästä testamentin saajien kanssa vapaaehtoisesti yhteisymmärrykseen, perinnöttömäksi tehdyn on nostettava kanne tuomioistuimessa<<<<==== (Kuten jo aiemmin olen sanonut, että siviilioikeudessa KANTEEN NOSTAJAN ON OSOITETTAVA TODISTEILLA KANTEENSA PERUSTEET (oikeudenkäymiskaari)).

Tosiasia on, että perusteet perinnöttä jättämiselle ovat hyvin monitulkintaisia. Viime kädessä tuomioistuin päättää ovatko perusteet perinnöttä jättämiselle olleet olemassa, ."

Lue lisää

Lisään lakiosavaatimuksen ja joka ei todellakaan mene noin kuin tuo täystomppeli kirjoittaa ylempänä, vaan kuinka se on op:n sivulla johon linkki edellisessä.

"Perinnöttä jätetty voi nostaa kanteen

Perillinen voi myös riitauttaa perinnöttömäksi tekemisen, ja jollei asiasta päästä testamentin saajien kanssa vapaaehtoisesti yhteisymmärrykseen, perinnöttömäksi tehdyn on nostettava kanne tuomioistuimessa.

– ====>>>>>Lakiosaan oikeutetun perillisen on lisäksi vedottava testamentin tehottomuuteen ja ilmoitettava lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle<<<<===. Tosiasia on, että perusteet perinnöttä jättämiselle ovat hyvin monitulkintaisia. Viime kädessä tuomioistuin päättää ovatko perusteet perinnöttä jättämiselle olleet olemassa, Lamminen sanoo."

Eli samalla testamentilla ohjataan perinnöttömäksi jätetyn perintö sille kenelle se halutaan menevän, eli vaikkapa siskon kummin kaimalle, mutta testamentilla ei ole pakko ohjata, jolloinka sen saa muut perintöön oikeutetut, ilman rintaperillistä olevalta muille perijille taikka sijaisperijälle, mutta meneekö jos on muita rintaperillisiä,

Joissain tapauksissa se menee, eli jos luopuu perinnöstä, taikka rintaperillinen kuolee ja on oma rintaperillinen,

Anonyymi kirjoitti:

Höpö höpö, ette vain tajua sanayhdistelmää ja sanojen yhdistymistä mistä tässä on kyse,

Ei sen tarvitse rintaperillisen sijaantulijan taikka perillisen sisaren vedota testamenttimääräykseen, MIKSI HÄNEN TAI SEN PITÄISI VEDOTA, MISTÄ SYYSTÄ?

Eihän heidän tarvitse vedota mihinkään perinnön saadakseen, vaan jos määräys eli vetoomus jättää joku perinnöttömäksi hyväksytään taikka ei niin miksi heidän tulisi todistaa, että asia pitää paikkansa, mikä on se syy?

Haluatko miten monen sivuston osoitteet joissa sama asia?

Senkö takia heidän tulisi vedota määräykseen, jotta saa perinnön toisen asemasta taikka enemmän perintöä?

Tässä luettavaa täältä, https://fiducius.fi/rikos-voi-johtaa-perinnon-menettamiseen/ "Perinnöttömäksi tekeminen on mahdollista vain tietyissä laissa erikseen mainituissa tilanteissa. Käytännössä tämä tapahtuu testamenttiin sisällytetyllä määräyksellä. Testamentin tulee sisältää syy ja perustelut perinnöttömäksi tekemiselle. Muunlaiset testamentin ehdot, joiden tarkoituksena on rajoittaa perillisen oikeutta lakiosaansa, ovat mitättömiä. Perintö on kuitenkin aina mahdollista pienentää pelkkään lakiosaan ilman perusteluja.

Perinnöttömäksi tekeminen on mahdollista eräissä tilanteissa, joissa oikeus perintöön olisi kyseenalaistettavissa moraalisin perustein. Tällainen tilanne on käsillä, jos perillinen on syvästi loukannut perittävää tai tiettyjä tämän sukulaisia tahallisella rikollisella teolla. Tärkein arviointikriteeri on teon loukkaavuus eikä se, keneen teko kohdistuu. Tällöin muuhunkin kuin edellä mainittuun henkilöön kohdistuva rikos voi olla peruste perinnöttömäksi tekemiselle, jos rikos jollain tavalla loukkaa mainittuja henkilöitä. Tällainen voi hyvinkin toteutua tilanteessa, jossa perillinen toistuvasti rikoksiin syyllistymällä aiheuttaa syvää mielipahaa perittävälle.

Mikä tahansa perittävää loukkaava teko ei kuitenkaan riitä, vaan teon tulee olla laissa kriminalisoitu. Tämän todistamiseksi vaaditaan käytännössä tuomioistuimen antama lainvoimainen tuomio rikoksesta.====>>> Pelkkä perittävän epäilys tai syytös ei ole riittävää, vaan asia on kyettävä todistamaan<<<<====. Teon on myös oltava tahallinen, eli vakavankaan seurauksen aiheuttava tahaton teko ei ole peruste perinnöttömäksi tekemiselle.

Toinen huomattavasti epämääräisempi peruste perinnöttömäksi tekemiselle on perillisen jatkuva kunniaton tai epäsiveellinen elämä. Kyseinen oikeusohje on äärimmäisen tulkinannanvarainen, sillä kunniattomuutta ja epäsiveellistä elämää on vaikea arvioida. Tässä tilanteessa elämän ei täydy olla täysin rikollista, mutta muulla tavalla selkeän moitittavaa.

Kysyjä ja hänen vaimonsa voisivat tässä tilanteessa tehdä testamentit, joissa rajoittaisivat kyseisen poikansa oikeutta perintöön. Viime kädessä perinnöttömäksi tekeminen arvioitaisiin oikeudenkäynnissä perittävän kuoltua, ====>>>sillä perinnöttömäksi tehty perillinen joutuu nostamaan kanteen sen tutkimiseksi, onko asiassa ollut edellytykset perinnöttömäksi tekemiselle<<<=== (ELI KANTEEN NOSTAJA JOUTUU TODISTAAN SEN, ONKO PERINNÖTTÖMÄKSI tekeminen oikea vaiko väärä perusteinen)".

Tässä lisää luettavaa täältä https://op.media/talous/raha-ja-arki/suvussa-musta-lammas-perinnottomaksi-jattaminen-ei-onnistu-heppoisin-perustein-e0821665e7ee4fa193c1697180c125fa Eli osuuspankin media"Nykyisin voimassaolevan lainsäädännön ja oikeuskäytännön mukaan perillisen toiminta, jonka perittävä on kokenut itseään loukkaavaksi, ei riitä perinnöttömäksi tekemisen perusteeksi, ellei tekoa ole rikoslaissa säädetty rangaistavaksi.

– Perillistä ei siten voi tehdä perinnöttömäksi yksistään sillä perusteella, että perillinen ei ole noudattanut vanhempiensa toivomusta tai kieltoa.
Perusteet tulee kirjata testamenttiin

Perittävän tulee määrätä perinnöttömäksi tekemisestä testamentissa ja samalla mainita perinnöttömäksi tekemisen peruste. =====>>>>Todistustaakka on sillä, joka vetoaa testamentin määräykseen perinnöttömäksi tekemisestä<<<<==== (kukas siihen vetoaa??? TESTAMENTIN LAATIJA ELI PERUSTEET TODISTAA TEHDYN JA LISÄNÄ JOS ON JOTAIN KONKREETTISTA, NIIN LIITETÄÄN TESTAMENTTIIN TAIKKA OSOITETAAN MUUTOIN ETTÄ NIIN ON).

Perillinen voi hyväksyä sen, että hänet on tehty kokonaan perinnöttömäksi. Tässä tapauksessa testamentin tultua lainvoimaiseksi perinnöttömäksi tehty perillinen menettää asemansa kuolinpesän osakkaana.

====>>>>Perinnöttä jätetty voi nostaa kanteen

Perillinen voi myös ===>>>>riitauttaa perinnöttömäksi tekemisen<<<<====, ja jollei asiasta päästä testamentin saajien kanssa vapaaehtoisesti yhteisymmärrykseen, perinnöttömäksi tehdyn on nostettava kanne tuomioistuimessa<<<<==== (Kuten jo aiemmin olen sanonut, että siviilioikeudessa KANTEEN NOSTAJAN ON OSOITETTAVA TODISTEILLA KANTEENSA PERUSTEET (oikeudenkäymiskaari)).

Tosiasia on, että perusteet perinnöttä jättämiselle ovat hyvin monitulkintaisia. Viime kädessä tuomioistuin päättää ovatko perusteet perinnöttä jättämiselle olleet olemassa, ."

Lue lisää

No, jos nyt vielä tähän L-höpsön hölmöilyyn kuitenkin kommentoin.

Höpsö, kun ei ymmärrä sitä, mikä aiheen kannalta on relevanttia eli oikeudellisesti merkitsevää, tuottaa tuhottamasti tekstiä, jolla ei ole mitään tekemistä kiistakysymyksen kanssa, joka kuului: kenen tulee vedota testamenttiin ja kenen tulee todistaa, onko testaattorin määräys pätevä vai ei.

Höpö on vedonnut löytämäänsä tekstiin, jota tulkitsee omintakeiseen tyyliinsä:

"====>>>sillä perinnöttömäksi tehty perillinen joutuu nostamaan kanteen sen tutkimiseksi, onko asiassa ollut edellytykset perinnöttömäksi tekemiselle<<<=== (ELI KANTEEN NOSTAJA JOUTUU TODISTAAN SEN, ONKO PERINNÖTTÖMÄKSI tekeminen oikea vaiko väärä perusteinen)".

Se, että perinnöttömäksi tehty joutuu nostamaan moitekanteen, ei kuitenkaan tässä tapauksessa tarkoita sitä höpön luulemaa, että hänen velvollisuutensa olisi todistaa perinnöttömäksi määräämisen peruste vääräksi. Ei, kanteen nostamalla hän vain saa asian oikeuden tutkittavaksi. Lain selvän säännöksen (PK 15:4.2) mukaan näyttövelvollisuus on sillä, joka testamenttiin vetoaa - ja testamenttiin taas vetoaa se, joka siitä hyötyy eli testaattorin toinen perillinen.

L-höpö näyttää unohtaneen, mitä mieltä asiasta hän alkujaan oli. Lainaus:
""====>>>Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen<<<<==== (eli perinnöttömäksi tekevä eli testamentin laatija) "
Vai lieneekö hän jo sen ymmärtänyt, että vainajan on vaikea tulla testamenttioikeudenkäyntiin mitään toteennäyttämään.

Näyttövelvollisuus on sillä, joka testamenttiin vetoaa siitä edun saadakseen.
PK 15:4.2
"Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla mainittava määräyksen peruste. Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen."

Anonyymi kirjoitti:

No, jos nyt vielä tähän L-höpsön hölmöilyyn kuitenkin kommentoin.

Höpsö, kun ei ymmärrä sitä, mikä aiheen kannalta on relevanttia eli oikeudellisesti merkitsevää, tuottaa tuhottamasti tekstiä, jolla ei ole mitään tekemistä kiistakysymyksen kanssa, joka kuului: kenen tulee vedota testamenttiin ja kenen tulee todistaa, onko testaattorin määräys pätevä vai ei.

Höpö on vedonnut löytämäänsä tekstiin, jota tulkitsee omintakeiseen tyyliinsä:

"====>>>sillä perinnöttömäksi tehty perillinen joutuu nostamaan kanteen sen tutkimiseksi, onko asiassa ollut edellytykset perinnöttömäksi tekemiselle<<<=== (ELI KANTEEN NOSTAJA JOUTUU TODISTAAN SEN, ONKO PERINNÖTTÖMÄKSI tekeminen oikea vaiko väärä perusteinen)".

Se, että perinnöttömäksi tehty joutuu nostamaan moitekanteen, ei kuitenkaan tässä tapauksessa tarkoita sitä höpön luulemaa, että hänen velvollisuutensa olisi todistaa perinnöttömäksi määräämisen peruste vääräksi. Ei, kanteen nostamalla hän vain saa asian oikeuden tutkittavaksi. Lain selvän säännöksen (PK 15:4.2) mukaan näyttövelvollisuus on sillä, joka testamenttiin vetoaa - ja testamenttiin taas vetoaa se, joka siitä hyötyy eli testaattorin toinen perillinen.

L-höpö näyttää unohtaneen, mitä mieltä asiasta hän alkujaan oli. Lainaus:
""====>>>Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen<<<<==== (eli perinnöttömäksi tekevä eli testamentin laatija) "
Vai lieneekö hän jo sen ymmärtänyt, että vainajan on vaikea tulla testamenttioikeudenkäyntiin mitään toteennäyttämään.

Näyttövelvollisuus on sillä, joka testamenttiin vetoaa siitä edun saadakseen.
PK 15:4.2
"Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla mainittava määräyksen peruste. Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen."

Lue lisää

Lue ny halavatun pölövästi MITÄ SANOO OIKEUDENKÄYMISKAARI kanteen nostosta/ajamisesta, kun se oikeudenkäynti käydään sen mukaan eikä minkään penteleen perintökaaren mukaan.

Se on yks vitun maku mitä lukee perintökaaressa ja etenkin kun pölövästi ei tajua lukemaansa, ja vielä vähemmän ymmärtää.

Ei kiisus että tästäki tuli tälläinen, mutta niinhän se aina on, että ymmärtämättömien kanssa ne suurimmat kiistat syntyy.

Etkö oikeastikkaan ymmärrä, että testamentti on oikeasti määräys haudasta ja haudassa oleva vetoaa määräykseensä, TEHKÄÄ TUO PERINNÖTTÖMÄKSI , vaikka sen voisi tehdä jo elossa ollessaan, mutta sen takia JOTTA SE ASIA HUOMIOIDAAN vetoajan kuolemisen jälkeenkin.

EI pottu noita idiootteja...

Anonyymi kirjoitti:

Lue ny halavatun pölövästi MITÄ SANOO OIKEUDENKÄYMISKAARI kanteen nostosta/ajamisesta, kun se oikeudenkäynti käydään sen mukaan eikä minkään penteleen perintökaaren mukaan.

Se on yks vitun maku mitä lukee perintökaaressa ja etenkin kun pölövästi ei tajua lukemaansa, ja vielä vähemmän ymmärtää.

Ei kiisus että tästäki tuli tälläinen, mutta niinhän se aina on, että ymmärtämättömien kanssa ne suurimmat kiistat syntyy.

Etkö oikeastikkaan ymmärrä, että testamentti on oikeasti määräys haudasta ja haudassa oleva vetoaa määräykseensä, TEHKÄÄ TUO PERINNÖTTÖMÄKSI , vaikka sen voisi tehdä jo elossa ollessaan, mutta sen takia JOTTA SE ASIA HUOMIOIDAAN vetoajan kuolemisen jälkeenkin.

EI pottu noita idiootteja...

Lue lisää

Jälleen yksi osoitus L-höpsön oikeudellisen tiedon rajallisuudesta:

"Lue ny halavatun pölövästi MITÄ SANOO OIKEUDENKÄYMISKAARI kanteen nostosta/ajamisesta, kun se oikeudenkäynti käydään sen mukaan eikä minkään penteleen perintökaaren mukaan."

Oikeudenkäymiskaari (L-h on jo oppinut, että lain nimi ei olekaan "oikeuskaari"!) on yleislaki ja perintökaaren nyt po. säännös ("Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen.") erityislaki. Ristiriitatilanteessa tulee noudatettavaksi erityislain säännös, tässä tapauksessa siis mainittu PK 15:4.2. Lainaus Tieteen termipankista:

"Lex specialis derogat legi generali (= erityislaki/-normi syrjäyttää yleislain/ normin). Oikeusjärjestyksen rakenteeseen kuuluu tyypillisesti sääntö–poikkeus -asetelma. Oikeuslähdeopin sääntö, jonka mukaan poikkeussäännös syrjäyttää yleissäännöksen, ilmentää tätä. Näin on varsinkin silloin, kun yleissäännös ei kata koko poikkeussäännöksen alaa. Tällöin tulkintaolettamana on se, että myöhempikään yleissäännös ei syrjäytä aikaisempaa erityissäännöstä, jos tulkinnan tuloksena olisi oikeusaukko. Tämä ei olisi sopusoinnussa lähtökohtaisen olettaman eli oikeusjärjestyksen aukottomuuden ja ristiriidattomuuden kanssa."

Poikkeukselle yleissäännöstä, jonka mukaan kantajan tulee näyttää toteen kanteen peruste, on tässä tapauksessa varsin ymmärrettävä (muille kuin L-H:lle) syy. Jos näyttövelvollisuus (eli todistustaakka) olisi perinnöttömäksi määrätyllä, hänen tulisi todistaa, että hän EI ole tehnyt sitä, minkä testaattori on määräyksensä perusteeksi esittänyt. Tällaisen negatiivisen seikan (että jotain ei ole tapahtunut) on usein mahdotonta. Tässä tapauksessa on sen tähden perintökaaren säännöksen mukaan ns. käännetty todistustaakka, so. testamenttiin vetoavan tulee oikeudenkäynnissä näyttää toteen testamenttimääräyksen peruste, siis että siinä kerrottu ON tapahtunut.

Anonyymi kirjoitti:

Jälleen yksi osoitus L-höpsön oikeudellisen tiedon rajallisuudesta:

"Lue ny halavatun pölövästi MITÄ SANOO OIKEUDENKÄYMISKAARI kanteen nostosta/ajamisesta, kun se oikeudenkäynti käydään sen mukaan eikä minkään penteleen perintökaaren mukaan."

Oikeudenkäymiskaari (L-h on jo oppinut, että lain nimi ei olekaan "oikeuskaari"!) on yleislaki ja perintökaaren nyt po. säännös ("Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen.") erityislaki. Ristiriitatilanteessa tulee noudatettavaksi erityislain säännös, tässä tapauksessa siis mainittu PK 15:4.2. Lainaus Tieteen termipankista:

"Lex specialis derogat legi generali (= erityislaki/-normi syrjäyttää yleislain/ normin). Oikeusjärjestyksen rakenteeseen kuuluu tyypillisesti sääntö–poikkeus -asetelma. Oikeuslähdeopin sääntö, jonka mukaan poikkeussäännös syrjäyttää yleissäännöksen, ilmentää tätä. Näin on varsinkin silloin, kun yleissäännös ei kata koko poikkeussäännöksen alaa. Tällöin tulkintaolettamana on se, että myöhempikään yleissäännös ei syrjäytä aikaisempaa erityissäännöstä, jos tulkinnan tuloksena olisi oikeusaukko. Tämä ei olisi sopusoinnussa lähtökohtaisen olettaman eli oikeusjärjestyksen aukottomuuden ja ristiriidattomuuden kanssa."

Poikkeukselle yleissäännöstä, jonka mukaan kantajan tulee näyttää toteen kanteen peruste, on tässä tapauksessa varsin ymmärrettävä (muille kuin L-H:lle) syy. Jos näyttövelvollisuus (eli todistustaakka) olisi perinnöttömäksi määrätyllä, hänen tulisi todistaa, että hän EI ole tehnyt sitä, minkä testaattori on määräyksensä perusteeksi esittänyt. Tällaisen negatiivisen seikan (että jotain ei ole tapahtunut) on usein mahdotonta. Tässä tapauksessa on sen tähden perintökaaren säännöksen mukaan ns. käännetty todistustaakka, so. testamenttiin vetoavan tulee oikeudenkäynnissä näyttää toteen testamenttimääräyksen peruste, siis että siinä kerrottu ON tapahtunut.

Lue lisää

"Tällaisen negatiivisen seikan (että jotain ei ole tapahtunut) on usein mahdotonta." Yksi sana puuttui: todistaminen. Siis näin:
Tällaisen negatiivisen seikan todistaminen (että jotain ei ole tapahtunut) on usein mahdotonta.

Anonyymi kirjoitti:

Jälleen yksi osoitus L-höpsön oikeudellisen tiedon rajallisuudesta:

"Lue ny halavatun pölövästi MITÄ SANOO OIKEUDENKÄYMISKAARI kanteen nostosta/ajamisesta, kun se oikeudenkäynti käydään sen mukaan eikä minkään penteleen perintökaaren mukaan."

Oikeudenkäymiskaari (L-h on jo oppinut, että lain nimi ei olekaan "oikeuskaari"!) on yleislaki ja perintökaaren nyt po. säännös ("Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen.") erityislaki. Ristiriitatilanteessa tulee noudatettavaksi erityislain säännös, tässä tapauksessa siis mainittu PK 15:4.2. Lainaus Tieteen termipankista:

"Lex specialis derogat legi generali (= erityislaki/-normi syrjäyttää yleislain/ normin). Oikeusjärjestyksen rakenteeseen kuuluu tyypillisesti sääntö–poikkeus -asetelma. Oikeuslähdeopin sääntö, jonka mukaan poikkeussäännös syrjäyttää yleissäännöksen, ilmentää tätä. Näin on varsinkin silloin, kun yleissäännös ei kata koko poikkeussäännöksen alaa. Tällöin tulkintaolettamana on se, että myöhempikään yleissäännös ei syrjäytä aikaisempaa erityissäännöstä, jos tulkinnan tuloksena olisi oikeusaukko. Tämä ei olisi sopusoinnussa lähtökohtaisen olettaman eli oikeusjärjestyksen aukottomuuden ja ristiriidattomuuden kanssa."

Poikkeukselle yleissäännöstä, jonka mukaan kantajan tulee näyttää toteen kanteen peruste, on tässä tapauksessa varsin ymmärrettävä (muille kuin L-H:lle) syy. Jos näyttövelvollisuus (eli todistustaakka) olisi perinnöttömäksi määrätyllä, hänen tulisi todistaa, että hän EI ole tehnyt sitä, minkä testaattori on määräyksensä perusteeksi esittänyt. Tällaisen negatiivisen seikan (että jotain ei ole tapahtunut) on usein mahdotonta. Tässä tapauksessa on sen tähden perintökaaren säännöksen mukaan ns. käännetty todistustaakka, so. testamenttiin vetoavan tulee oikeudenkäynnissä näyttää toteen testamenttimääräyksen peruste, siis että siinä kerrottu ON tapahtunut.

Lue lisää

Esitä ensiksi se, ennen kuin jatkat tuota iänaikaista höpöttäämisräsi ja disinformaatiosi levittämistä, että oikeudenkäymiskaari (joka määrittelee kuinka oikeustoimet) eli entinen oikeuskaari olisi yleislaki kun taas perintökaari (joka määrittelee kuinka perintöasioissa toimitaan) olisi erityislaki, kuin esim. poliisilaki.

Määrityksiä kiitos, ei disinformaatiota.

Anonyymi kirjoitti:

Jälleen yksi osoitus L-höpsön oikeudellisen tiedon rajallisuudesta:

"Lue ny halavatun pölövästi MITÄ SANOO OIKEUDENKÄYMISKAARI kanteen nostosta/ajamisesta, kun se oikeudenkäynti käydään sen mukaan eikä minkään penteleen perintökaaren mukaan."

Oikeudenkäymiskaari (L-h on jo oppinut, että lain nimi ei olekaan "oikeuskaari"!) on yleislaki ja perintökaaren nyt po. säännös ("Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen.") erityislaki. Ristiriitatilanteessa tulee noudatettavaksi erityislain säännös, tässä tapauksessa siis mainittu PK 15:4.2. Lainaus Tieteen termipankista:

"Lex specialis derogat legi generali (= erityislaki/-normi syrjäyttää yleislain/ normin). Oikeusjärjestyksen rakenteeseen kuuluu tyypillisesti sääntö–poikkeus -asetelma. Oikeuslähdeopin sääntö, jonka mukaan poikkeussäännös syrjäyttää yleissäännöksen, ilmentää tätä. Näin on varsinkin silloin, kun yleissäännös ei kata koko poikkeussäännöksen alaa. Tällöin tulkintaolettamana on se, että myöhempikään yleissäännös ei syrjäytä aikaisempaa erityissäännöstä, jos tulkinnan tuloksena olisi oikeusaukko. Tämä ei olisi sopusoinnussa lähtökohtaisen olettaman eli oikeusjärjestyksen aukottomuuden ja ristiriidattomuuden kanssa."

Poikkeukselle yleissäännöstä, jonka mukaan kantajan tulee näyttää toteen kanteen peruste, on tässä tapauksessa varsin ymmärrettävä (muille kuin L-H:lle) syy. Jos näyttövelvollisuus (eli todistustaakka) olisi perinnöttömäksi määrätyllä, hänen tulisi todistaa, että hän EI ole tehnyt sitä, minkä testaattori on määräyksensä perusteeksi esittänyt. Tällaisen negatiivisen seikan (että jotain ei ole tapahtunut) on usein mahdotonta. Tässä tapauksessa on sen tähden perintökaaren säännöksen mukaan ns. käännetty todistustaakka, so. testamenttiin vetoavan tulee oikeudenkäynnissä näyttää toteen testamenttimääräyksen peruste, siis että siinä kerrottu ON tapahtunut.

Lue lisää

Ei totta mooseksessa mitä hutttua se tänne kirjoittaa, meinasin oikeasti mennä halpaan ja luin uudestaan kun tuo teksti oli jotenkin tuttua ja niinhän se olikin,

SUORAAN kopioituna lakiristiriidan mitätöimisohjeet suoraan tieteen termipankista ja lisättynä omalla tekstilla joka vääristää asian elikkä osoittaa muka kirjoittajan olevan oikeassa.

Lukekaa itse, "Ristiriitojen tulkinnallinen eliminointi. Lähtökohtaisesti oikeusjärjestys ei sisällä ristiriitoja, eikä laissa lausuta mitään turhaan. Siten tulkinnassa on pyrittävä siihen, että ristiriitoja ei tarpeettomasti syntyisi." alkuosa täältä https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:normiristiriita/laajempi_kuvaus.

Kyseessä ei ole LAKI tai LAEISSA oleva RISTIRIITA, koska oikedenkäymiskaaren osio kanteen ajamisesta ei ole ristiriidassa perintökaaren perinnöttömäksi tekemisen todistamisesta taikka kannetta ajavan perusteen kiistämisestä.

Oikeudenkäynnissä esim. hometalo asiassa ostaja eli kanteen (= talossa sairastuttu = syy kanteelle) ja kanteen nostaja esittää perusteet eli todisteet homeesta taikka vaurioista, versus testamentin laatija (kantaja) esittää perijänsä perinnöttömäksi = elänyt rikollisella tavalla = syy ja esittää perusteet eli todisteet.

Nyt kun kanteen nostaja ei ole enään elossa, mutta testamentti määräys eli kanne sitoo jälkipolvea toimimaan määrätyllä tavalla eli esittään asia, miin tällöin vastaaja eli perinnöttömäksi määrätty vastustaa asiaa, versus hometalon myynyr eli vastaaja vastustaa asiaa ja esittää todisteet ettei ole hometta.

Tässä lisää. "Perinnöttömäksi tekeminen tapahtuu testamentilla, jossa on ====>>>>mainittu perinnöttömäksi tekemisen peruste, !!!!joka on lisäksi näytettävä toteen!!!!! ja, jos syynä on rikos, tulee asian olla käsitelty tuomioistuimessa<<<<====." löytyy täältä https://fiducius.fi/perinnottomaksi-tekemisella-oltava-painavat-perusteet/

Niin esitäppä nyt se ristitiita LAIN SÄÄNNÖKSISSÄ. koska vetoat siihen JA TULKINTAAN.

Sinä taas esität kuinka se tulisi tulkita niin, että asia kääntyisi päinvastaiseksi ja ei ole olemassakaan käänteistä todistustaakkaa sillain kuin esität k-a-lami

"Dispositiivisessa asiassa lakiin sisältyy todistustaakan jakoa koskeva yleissäännös (OK 17:2.1). =====>>>>Todistustaakka riita-asiassa jakautuu asianosaisten välillä pääsääntöisesti samalla tavalla kuin väittämistaakka<<<<====. Todistustaakasta voidaan säätää myös erityislaeissa, minkä lisäksi todistustaakan jakoon asianosaisten välillä voi vaikuttaa myös "asian laatu" (OK 17:2.4). Todistustaakkanormien kannalta merkittäviä oikeuslähteitä ovat oikeuskäytäntö ja oikeuskirjallisuus. Todistustaakan jaon ratkaisemiseksi on kehitetty erilaisia teorioita, mutta todistustaakan jakoa ei riita-asiassa voida ratkaista vain yhden teorian avulla. Sääntelemättömissä tilanteissa merkitystä voi olla erityisesti kokemusperäisellä todennäköisyydellä, asianosaisten todistelumahdollisuuksilla sekä aineellisoikeudellisten normien tavoitteilla.

Todistustaakalla on yhteys näyttökynnykseen, sillä näyttökynnys määrittää sen, milloin asianosainen on esittänyt riittävän näytön ja siten suoriutunut todistustaakasta.

Todistustaakan jako on riippumaton yksittäisessä jutussa esitetystä näytöstä. Lisäksi voidaan puhua "väärästä", "epäaidosta" tai "kääntyvästä" todistustaakasta. Tällöin todistustaakan jostakin oikeustosiseikasta kantava asianosainen on esittänyt väitteestään lähtökohtaisesti riittävän näytön. Todistustaakka on siten "kääntynyt" eli siirtynyt rasittamaan hänen vastapuoltaan, jonka on esitettävä vastanäyttöä uhalla, että oikeustosiseikka katsotaan muuten näytetyksi. Todistustaakka ei kuitenkaan siirry asianosaiselta toiselle kesken oikeudenkäynnin, vaan se rasittaa aina samaa asianosaista. Väärällä todistustaakalla tarkoitetaankin lähinnä pääkäsittelyssä suoritetussa todistusharkinnassa tehtävää päätelmää esitetyn näytön riittävyydestä.

"Kääntyvän" todistustaakan lisäksi tunnetaan "käännetty" todistustaakka, jolla tarkoitetaan sitä, että asianosaisella on väittämistaakka jostakin oikeustosiseikasta, mutta todistustaakan kyseisestä seikasta kantaa hänen vastapuolensa. Esimerkiksi ekskulpaatiovastuussa kantajan on kanteensa tueksi vedottava siihen, että vastaaja on menetellyt tuottamuksellisesti. Ekskulpaatiovastuussa vastaajan tuottamuksellinen menettely presumoidaan, jolloin hänen täytyy vastuulta välttyäkseen osoittaa, että hän ei ole menetellyt tuottamuksellisesti tai että vahinko on aiheutunut jostakin sellaisesta syystä, joka ei kuulu hänen vastuulleen.
Todistustaakalla on yhteys legaalisiin presumptioihin, jotka ovat lakimääräisen olettamuksen perusteettomuuteen vetoavan asianosaisen näkökulmasta todistustaakkanormeja. Mikäli olettamuksen perusteettomuuteen vetoava asianosainen ei esitä väitteestään riittävää näyttöä, tuomioistuin panee presumption tarkoittaman seikan tuomion perusteeksi."

Anonyymi kirjoitti:

Ei totta mooseksessa mitä hutttua se tänne kirjoittaa, meinasin oikeasti mennä halpaan ja luin uudestaan kun tuo teksti oli jotenkin tuttua ja niinhän se olikin,

SUORAAN kopioituna lakiristiriidan mitätöimisohjeet suoraan tieteen termipankista ja lisättynä omalla tekstilla joka vääristää asian elikkä osoittaa muka kirjoittajan olevan oikeassa.

Lukekaa itse, "Ristiriitojen tulkinnallinen eliminointi. Lähtökohtaisesti oikeusjärjestys ei sisällä ristiriitoja, eikä laissa lausuta mitään turhaan. Siten tulkinnassa on pyrittävä siihen, että ristiriitoja ei tarpeettomasti syntyisi." alkuosa täältä https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:normiristiriita/laajempi_kuvaus.

Kyseessä ei ole LAKI tai LAEISSA oleva RISTIRIITA, koska oikedenkäymiskaaren osio kanteen ajamisesta ei ole ristiriidassa perintökaaren perinnöttömäksi tekemisen todistamisesta taikka kannetta ajavan perusteen kiistämisestä.

Oikeudenkäynnissä esim. hometalo asiassa ostaja eli kanteen (= talossa sairastuttu = syy kanteelle) ja kanteen nostaja esittää perusteet eli todisteet homeesta taikka vaurioista, versus testamentin laatija (kantaja) esittää perijänsä perinnöttömäksi = elänyt rikollisella tavalla = syy ja esittää perusteet eli todisteet.

Nyt kun kanteen nostaja ei ole enään elossa, mutta testamentti määräys eli kanne sitoo jälkipolvea toimimaan määrätyllä tavalla eli esittään asia, miin tällöin vastaaja eli perinnöttömäksi määrätty vastustaa asiaa, versus hometalon myynyr eli vastaaja vastustaa asiaa ja esittää todisteet ettei ole hometta.

Tässä lisää. "Perinnöttömäksi tekeminen tapahtuu testamentilla, jossa on ====>>>>mainittu perinnöttömäksi tekemisen peruste, !!!!joka on lisäksi näytettävä toteen!!!!! ja, jos syynä on rikos, tulee asian olla käsitelty tuomioistuimessa<<<<====." löytyy täältä https://fiducius.fi/perinnottomaksi-tekemisella-oltava-painavat-perusteet/

Niin esitäppä nyt se ristitiita LAIN SÄÄNNÖKSISSÄ. koska vetoat siihen JA TULKINTAAN.

Sinä taas esität kuinka se tulisi tulkita niin, että asia kääntyisi päinvastaiseksi ja ei ole olemassakaan käänteistä todistustaakkaa sillain kuin esität k-a-lami

"Dispositiivisessa asiassa lakiin sisältyy todistustaakan jakoa koskeva yleissäännös (OK 17:2.1). =====>>>>Todistustaakka riita-asiassa jakautuu asianosaisten välillä pääsääntöisesti samalla tavalla kuin väittämistaakka<<<<====. Todistustaakasta voidaan säätää myös erityislaeissa, minkä lisäksi todistustaakan jakoon asianosaisten välillä voi vaikuttaa myös "asian laatu" (OK 17:2.4). Todistustaakkanormien kannalta merkittäviä oikeuslähteitä ovat oikeuskäytäntö ja oikeuskirjallisuus. Todistustaakan jaon ratkaisemiseksi on kehitetty erilaisia teorioita, mutta todistustaakan jakoa ei riita-asiassa voida ratkaista vain yhden teorian avulla. Sääntelemättömissä tilanteissa merkitystä voi olla erityisesti kokemusperäisellä todennäköisyydellä, asianosaisten todistelumahdollisuuksilla sekä aineellisoikeudellisten normien tavoitteilla.

Todistustaakalla on yhteys näyttökynnykseen, sillä näyttökynnys määrittää sen, milloin asianosainen on esittänyt riittävän näytön ja siten suoriutunut todistustaakasta.

Todistustaakan jako on riippumaton yksittäisessä jutussa esitetystä näytöstä. Lisäksi voidaan puhua "väärästä", "epäaidosta" tai "kääntyvästä" todistustaakasta. Tällöin todistustaakan jostakin oikeustosiseikasta kantava asianosainen on esittänyt väitteestään lähtökohtaisesti riittävän näytön. Todistustaakka on siten "kääntynyt" eli siirtynyt rasittamaan hänen vastapuoltaan, jonka on esitettävä vastanäyttöä uhalla, että oikeustosiseikka katsotaan muuten näytetyksi. Todistustaakka ei kuitenkaan siirry asianosaiselta toiselle kesken oikeudenkäynnin, vaan se rasittaa aina samaa asianosaista. Väärällä todistustaakalla tarkoitetaankin lähinnä pääkäsittelyssä suoritetussa todistusharkinnassa tehtävää päätelmää esitetyn näytön riittävyydestä.

"Kääntyvän" todistustaakan lisäksi tunnetaan "käännetty" todistustaakka, jolla tarkoitetaan sitä, että asianosaisella on väittämistaakka jostakin oikeustosiseikasta, mutta todistustaakan kyseisestä seikasta kantaa hänen vastapuolensa. Esimerkiksi ekskulpaatiovastuussa kantajan on kanteensa tueksi vedottava siihen, että vastaaja on menetellyt tuottamuksellisesti. Ekskulpaatiovastuussa vastaajan tuottamuksellinen menettely presumoidaan, jolloin hänen täytyy vastuulta välttyäkseen osoittaa, että hän ei ole menetellyt tuottamuksellisesti tai että vahinko on aiheutunut jostakin sellaisesta syystä, joka ei kuulu hänen vastuulleen.
Todistustaakalla on yhteys legaalisiin presumptioihin, jotka ovat lakimääräisen olettamuksen perusteettomuuteen vetoavan asianosaisen näkökulmasta todistustaakkanormeja. Mikäli olettamuksen perusteettomuuteen vetoava asianosainen ei esitä väitteestään riittävää näyttöä, tuomioistuin panee presumption tarkoittaman seikan tuomion perusteeksi."

Lue lisää

L-höppänä ei näytä ymmärtäneen, mikä ero on hometalon ja perinnöttömäksi määräämisen oikeudenkäynneissä. Minä kerron lukijoille:

Hometalon näyttötaakkaa menee perussäännön mukaisesti eli kantajan, joka homeen perusteella esittää vaatimuksia, tulee näyttää kanteensa peruste, home toteen. Kauppalaissa tai missään muuallakaan ei ole näyttövelvollisuudesta poikkeavaa säännöstä.

Mutta perinnöttömäksi määräämisessä tällainen säännös on, moneen kertaan jo esitetty PK 15:4.1, joka kertoo, kenellä tässä tapauksessa on näyttövelvollisuus: "[Perinnöttömäksi tekemisen] Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen."

Entä kuka oikeudenkäynnissä vetoaa tähän määräykseen? Määräykseen ei voi vedota testaattori-vainaja (kuten päätään mäntyyn iskevä L-höppänä edelleenkin inttää), määräykseen vetoaa se perillinen, joka hyötyy siitä, että määräys vastoin määräyksen kohteen kiistämistä vahvistetaan oikeuden päätöksellä.

Täydellisen oikeudellisen ummikon L-höppänän jorinoihin on turhauttavaa vastata, kun niissä ei ole järjen häiventäkään. Kun höppänällä ei ole mitään muuta elämässään, energiaa hölmöilyyn häneltä riittää niin kauan kuin henki pihisee. Mutta joriskoon tästedes itsekseen. Minä olen tässäkin asiassa osuuteni palstan lukijoiden kuluttajavalistajana jo kauan sitten täyttänyt.

Anonyymi kirjoitti:

L-höppänä ei näytä ymmärtäneen, mikä ero on hometalon ja perinnöttömäksi määräämisen oikeudenkäynneissä. Minä kerron lukijoille:

Hometalon näyttötaakkaa menee perussäännön mukaisesti eli kantajan, joka homeen perusteella esittää vaatimuksia, tulee näyttää kanteensa peruste, home toteen. Kauppalaissa tai missään muuallakaan ei ole näyttövelvollisuudesta poikkeavaa säännöstä.

Mutta perinnöttömäksi määräämisessä tällainen säännös on, moneen kertaan jo esitetty PK 15:4.1, joka kertoo, kenellä tässä tapauksessa on näyttövelvollisuus: "[Perinnöttömäksi tekemisen] Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen."

Entä kuka oikeudenkäynnissä vetoaa tähän määräykseen? Määräykseen ei voi vedota testaattori-vainaja (kuten päätään mäntyyn iskevä L-höppänä edelleenkin inttää), määräykseen vetoaa se perillinen, joka hyötyy siitä, että määräys vastoin määräyksen kohteen kiistämistä vahvistetaan oikeuden päätöksellä.

Täydellisen oikeudellisen ummikon L-höppänän jorinoihin on turhauttavaa vastata, kun niissä ei ole järjen häiventäkään. Kun höppänällä ei ole mitään muuta elämässään, energiaa hölmöilyyn häneltä riittää niin kauan kuin henki pihisee. Mutta joriskoon tästedes itsekseen. Minä olen tässäkin asiassa osuuteni palstan lukijoiden kuluttajavalistajana jo kauan sitten täyttänyt.

Lue lisää

Esitä oerintökaaresta se poikkeava näyttötaakka, älä oman TULKINTASI mukaan, vaan että siellä lukee selkeästi, että se joka tehdään perinnöttömäksi ei kanna vastuuta todistamisestta, pelkkä TULKINTA EI RIITÄ, koska mitään ristiriitaa ei ole perintökaaren ja oikeudenkäymiskaaren todistamisen kanssa ei ole,

Se ettet oikeasri ymmmärrä lukemmaasi, ei ole minun vikani ja huomaahan sen, että yrität tuoda ristiriidan selityksen osoittaan, että erityislain säännös KUMOAA yleislain sääännöksen, niin ESITÄ SE RISTIRIITA

Anonyymi kirjoitti:

L-höppänä ei näytä ymmärtäneen, mikä ero on hometalon ja perinnöttömäksi määräämisen oikeudenkäynneissä. Minä kerron lukijoille:

Hometalon näyttötaakkaa menee perussäännön mukaisesti eli kantajan, joka homeen perusteella esittää vaatimuksia, tulee näyttää kanteensa peruste, home toteen. Kauppalaissa tai missään muuallakaan ei ole näyttövelvollisuudesta poikkeavaa säännöstä.

Mutta perinnöttömäksi määräämisessä tällainen säännös on, moneen kertaan jo esitetty PK 15:4.1, joka kertoo, kenellä tässä tapauksessa on näyttövelvollisuus: "[Perinnöttömäksi tekemisen] Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen."

Entä kuka oikeudenkäynnissä vetoaa tähän määräykseen? Määräykseen ei voi vedota testaattori-vainaja (kuten päätään mäntyyn iskevä L-höppänä edelleenkin inttää), määräykseen vetoaa se perillinen, joka hyötyy siitä, että määräys vastoin määräyksen kohteen kiistämistä vahvistetaan oikeuden päätöksellä.

Täydellisen oikeudellisen ummikon L-höppänän jorinoihin on turhauttavaa vastata, kun niissä ei ole järjen häiventäkään. Kun höppänällä ei ole mitään muuta elämässään, energiaa hölmöilyyn häneltä riittää niin kauan kuin henki pihisee. Mutta joriskoon tästedes itsekseen. Minä olen tässäkin asiassa osuuteni palstan lukijoiden kuluttajavalistajana jo kauan sitten täyttänyt.

Lue lisää

Kerro mikä on testamentti ja kuka siinä määrää, perijäkö, perinnöttömäksi tehty, pesänselvittäjä, pesänjakaja, naapuron kalle, siinä on vaihtoehdot ja jos keksit jonkun muun, niin ilolla otetaan se vastaan, koska siihen on ainooastaan yksivaihtoehto ja kerro samalla sitten kuinka se on mahdollista.

Anonyymi kirjoitti:

L-höppänä ei näytä ymmärtäneen, mikä ero on hometalon ja perinnöttömäksi määräämisen oikeudenkäynneissä. Minä kerron lukijoille:

Hometalon näyttötaakkaa menee perussäännön mukaisesti eli kantajan, joka homeen perusteella esittää vaatimuksia, tulee näyttää kanteensa peruste, home toteen. Kauppalaissa tai missään muuallakaan ei ole näyttövelvollisuudesta poikkeavaa säännöstä.

Mutta perinnöttömäksi määräämisessä tällainen säännös on, moneen kertaan jo esitetty PK 15:4.1, joka kertoo, kenellä tässä tapauksessa on näyttövelvollisuus: "[Perinnöttömäksi tekemisen] Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen."

Entä kuka oikeudenkäynnissä vetoaa tähän määräykseen? Määräykseen ei voi vedota testaattori-vainaja (kuten päätään mäntyyn iskevä L-höppänä edelleenkin inttää), määräykseen vetoaa se perillinen, joka hyötyy siitä, että määräys vastoin määräyksen kohteen kiistämistä vahvistetaan oikeuden päätöksellä.

Täydellisen oikeudellisen ummikon L-höppänän jorinoihin on turhauttavaa vastata, kun niissä ei ole järjen häiventäkään. Kun höppänällä ei ole mitään muuta elämässään, energiaa hölmöilyyn häneltä riittää niin kauan kuin henki pihisee. Mutta joriskoon tästedes itsekseen. Minä olen tässäkin asiassa osuuteni palstan lukijoiden kuluttajavalistajana jo kauan sitten täyttänyt.

Lue lisää

Hienoa, että kirjoitit näin, "Mutta perinnöttömäksi määräämisessä tällainen säännös on, moneen kertaan jo esitetty PK 15:4.1, joka kertoo, kenellä tässä tapauksessa on näyttövelvollisuus: "[Perinnöttömäksi tekemisen] Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen."

eli nyt kun luetaan, eli peruste on home ja valokuva homeesta taikka homekoiraohjaajan todiste on se näyttö ja talonostaja VETOAA HOMEESEEN kaupanpurkamiseksi, kun taas testamentin laatija VETOAA SIVEETTÖMÄÄN ELÄMÄÄN tehdä perinnöttömäksi ja perustelee sen joko omin silmin nähtynä taikka tuttavansa antamalla lausunnolla ELI TODISTAA.

Hienoa, että vihdoin ja viimein puhuit itsesi taas pussiin, onhan se tullut ennenkin, mutten uskonut että joku tekee sen useamminkin.