Hitler ja Göbbels uskoivat tosissaan sosialismiin

Liikkeen irstas kommarihaara tuhottiin.

Poliittista historiaa ja Weimarin puolukarttaa tutkinut Hamblochille natsipuolueen sijoittaminen ei tuottanut ongelmia.

Näin Hambloch jaotteli puolueet:

-Weimarin puolueet ( ne jotka tukivat Weimarin tasavaltaa ja sen instituutioita)
-Kansallismieliset puolueet
-Vallankumoukselliset puolueet

Kahta puoluetta lukuunottamatta puolueet olivat joko Weimar - tai kansallismielistä, taantumuksellisia. Kaksi puoluetta jotka olivat vallankumouksellisia olivat kommunistit ja NSDAP, siis natsipuolue.

Niin.... Jos et ole huomannut, puoleen nimi oli Saksan kansallissosialistinen puolue.

Natsit noustuaan valtaan verottivat rajusti yrityksiä ja pakottivat ne palkkaamaan uutta työvoimaa. Todt valitti 1930-luvun lopulla että Saksasta oli tulossa bolshevistinen maa. Moni Hitleriä tukenut yrittäjä luuli että natseista tulee yrittäjien palvelioita kunnes huomasi myöhemmin että heistä oli tullut yrittäjien herroja.

Ei Hitler uskonut mutta Röhm uskoi.

Hölynpölyä, ei Saksaa sosialisoitu Hitlerin toimesta, päinvastoin suuryritykset tekivät suuria voittoja, armeijan ja valtion ennennäkemättömän isoilla tilauksilla.

Lisäksi Saksan valtio toimitti yriyksille miljoonittain ilmaista orjatyövoimaa.

Natsipuolueen sosialismimyönteisyys on kiusallinen asia ollut aina niin kommunisteille kuin sosialisteille. Kun siihen yhdistää vielä sen että natsit olivat ensimmäinen vihreää huuhaata päätöksiin ajanut puolue maailmassa onkin selvä miksi valevasemmisto ja vihreät haluavatkin kääntää NSDAP-tutkimukset lähinnä holocaustiin. Mutta edes siinäkään kaikki ei mene putkeen sillä historioitsijat pystyvät nostamaan myös Marxin ja Engelsin sekä vaikkapa George Bernhard Shawn rotuteoriat ja rotuhyginen framille. Ruotsin SDP oli johtava eurooppalainen eugeniikkapuolue.

Mustan ja valkean sijasta eurooppalainen historiamme onkin harmaa, vieläpä hyvin synkän mustan harmaa.

*****Penna Tervo*****

Jos Göbbels valehteli suurille massoille olevansa sosialisti niin miksi hän olisi Operaatio Barbarossan aattona valehdellut itselleen kirjoittamalla omaan päiväkirjaansa nämä sanat:

"Nyt viemme Venäjälle oikean sosialismin".

Kaikille vasemmistolaisille on ollut aina kiusallista myöntää natsien myös olleen sosialisteja, eikä vain sosialisteja vaan äärimmäisen radikaaleja sosialisteja. Vain bolsheviikit Venäjällä pystyivät kilpailemaan radikalismissaan natsien kanssa. Myöhemmät sosialistit ovatkin olleet natseihin ja bolsheviikkeihin verrattuna aivan lällärikamaa, myös taistolaiset.

Natseilla oli keskuudessaan myös radikaali sosialistinen äärilaita,joka vaati suurteollisuuden ja pankkilaitoksen sosialisointia kansan elinvoiman edistämiseksi.
Ilmeisesti vaikutusvaltaisin kansallissosialisti oli Ernst Röhm,jolla oli komennossaan SA.Hän olisi sen kautta pystynyt sosialistisen vallankaappauksen tekemään.
Hitleriä tukeva suurporvaristo oli kauhuissaan Röhmin vaikutusvallan kasvusta,joten Hitlerin oli eliminoitava tuo haitallinen suuntaus puolueesta.Röhmin avoin homoseksuaalisuus antoi Hitlerille vapaat kädet,mitään laillisia muotoja ei tarvinnut noudattaa.

Tietysti oli sosialisti, kansallisosialistisen puolueen perustaja.

Ettekö vieläkään tajua että tämä natsien nimittäminen "äärioikeistolaisiksi" on tyypillinen kulttuurimarxilaisten käyttämä silmänkääntötemppu, eli suomeksi sanottuna käsitteiden ja sanojen väärentämisen malliesimerkki.

Samaa jatkumoa on homoliittojen nimeäminen avioliitoksi, rasimiskäsitteen laajentaminen lähes kaikkeen kuttuurienväliseen erimielisyyteen, jnejne.

Saksalaisten suurille massoille työolot ja palkat paranivat tasaisesti. Vuodesta 1932 vuoteen 1938 todelliset viikon bruttoansiot nousivat 21 %. Kun otetaan huomioon vero- ja vakuutusvähennykset sekä elinkustannusindeksi, oli todellisten nettoviikkoansioiden nousu aikavälillä 14 %. Samaan aikaan vuokrat pysyivät samana lämmityksen ja valaistuksen kustannusten itse asiassa laskiessa hiukan suhteellisesti. Kuluttajahinnat todella laskivat joidenkin tuotteiden, kuten kodinkoneiden, kellojen ja monien ruokatarvikkeiden, kohdalla. Brittiläinen historioitsija Niall Ferguson huomioi: ”Kuluttajahinnat nousivat keskimäärin vain 1,2 % vuodessa 1933 ja 1939 välillä. Tämä tarkoitti sitä, että saksalaiset työläiset tulivat paremmin toimeen niin nimellisesti kuin käytännössäkin: vuosien 1933 ja 1938 välillä nettoansiot kasvoivat 22 % asumiskustannusten noustessa vain 7 %.” Jopa sodan puhkeamisen jälkeen syyskuussa 1939 työläisten tulot jatkoivat nousuaan. Vuoteen 1943 mennessä Saksan työläisten tuntiansio oli noussut 25 % ja viikkoansiot 41 %.

Useimpien Saksan työläisten ”tavallinen” työpäivä oli kahdeksan tuntia ja ylityölisät olivat reiluja. Korkeampien palkkojen lisäksi työläisten etuihin kuuluivat merkittävästi paremmat oltavat, kuten terveellisyyttä ja turvallisuutta vaalivat säännökset, edullisia lämpimiä aterioita tarjoavat työpaikkaruokalat, urheilukentät, puistot,edulliset teatteriesitykset ja konsertit, näyttelyt, urheilu- ja retkeilyryhmät, tanssit, aikuiskoulutuskurssit ja avustuksin tuettu turismi. Laajaa sosiaaliturvaverkostoa, joka sisälsi eläkevakuutuksen ja kansallisen terveydenhoidon, laajennettiin entisestään.

...ja niin Hitleristä tuli yksi Euroopan rikkaimpia miehiä...