isoisä

Isoisäni, 94v, elää vaikeita viimeisiä hetkiä sairaalassa, elämän ja kuoleman rajamailla. Haluaisin niin jotakin persoonallista kirjoittaa hänen muistokseen sairaalan muistokirjaan, mutta en löydä mitään sanoja. Olen yrittänyt etsiä netistä kauniita ja koskettavia runoja, mutta joko en osaa hakea niitä tai niitä ei ole. Olisipa ihanaa jos itse osaisin kirjoittaa jotakin, mutta ikinä ei ole kirjoittaminen ollut minulle helppoa. Mistä voisi löytää jotain koskettavaa, ei liian hempeää (ei ole kuulunut minun eikä isoisäni tyyliin) mutta kuitenkin rakkaudentäyteistä, jotain mistä kuultaa kova kaipaus?
Arkulla luettavaan kukkavihkoonkin kun löytäisi jonkin pienen, mutta intensiivisen sanoman, jotain kaunista pappalle minulta.
Ikävä on kova, ja syyllisyys siitä ettei usein käynyt pappaa katsomassa, ei siltikään vaikka hän onkin hyvin rakas ja tärkeä. Ja tämä on aina sama juttu, aina samat ikävät fiilikset nyt aikuisiällä, kun on useat menetykset kohdannut.
51471
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

kirjoita vain miltä sinusta itsestäsi tuntuu. ne ovat parhaat sanat.
kun minulta kuoli mies niin mietin samaa että mitä pitäisi kirjoittaa muisto sanoiksi. ne tulee kyllä itsestään mieleen. jos niistä repii stressiä niin ei varmaan keksi mitään.

Äänestä

kukkavihoon saa erilaisia lauseita esim. kukkaliikkeistä..sielä on semmoset kirjat sitä varten.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


sarmar kirjoitti:

Isoisäni, 94v, elää vaikeita viimeisiä hetkiä sairaalassa, elämän ja kuoleman rajamailla. Haluaisin niin jotakin persoonallista kirjoittaa hänen muistokseen sairaalan muistokirjaan, mutta en löydä mitään sanoja. Olen yrittänyt etsiä netistä kauniita ja koskettavia runoja, mutta joko en osaa hakea niitä tai niitä ei ole. Olisipa ihanaa jos itse osaisin kirjoittaa jotakin, mutta ikinä ei ole kirjoittaminen ollut minulle helppoa. Mistä voisi löytää jotain koskettavaa, ei liian hempeää (ei ole kuulunut minun eikä isoisäni tyyliin) mutta kuitenkin rakkaudentäyteistä, jotain mistä kuultaa kova kaipaus?
Arkulla luettavaan kukkavihkoonkin kun löytäisi jonkin pienen, mutta intensiivisen sanoman, jotain kaunista pappalle minulta.
Ikävä on kova, ja syyllisyys siitä ettei usein käynyt pappaa katsomassa, ei siltikään vaikka hän onkin hyvin rakas ja tärkeä. Ja tämä on aina sama juttu, aina samat ikävät fiilikset nyt aikuisiällä, kun on useat menetykset kohdannut.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu