Siirto:
Kuvaako älykkyysosamäärä mitään?
Näin otsikoi Pertti Töttö Tieteessä tapahtuu –lehteen kirjoittamansa puheenvuoron, joka on saanut aivan liian vähän vastakaikua. Kirjoituksessaan Töttö nostaa esiin hämmästyttävän löydöksen. On nimittäin niin, että taannoin melkoisesti julkisuutta saanut koululaisten matematiikan osaamista, luetun ymmärtämistä, luonnontieteiden hallintaa ja ongelmanratkaisukykyä mittaava PISA-tutkimus on itse asiassa älykkyystesti.
Testin todellinen luonne käy ilmi kun vertaa PISA-testin tuloksia Richard Lynnin ja Tatu (Matin isä) Vanhasen keräämiin ja julkaisemiin maakohtaisiin älykkyysosamääräestimaatteihin. Korrelaatiot PISA:n eri osatestien ja Lynnin ja Vanhasen raportoimien ÄO-estimaattien välillä ovat seuraavat: matematiikan osaaminen 0,86, luetun ymmärtäminen 0,78, luonnontieteiden hallinta 0,84 ja ongelmanratkaisukyky: 0,86. Korrelaatiot ovat erittäin korkeita ja tilastollisesti merkitseviä. Itse asiassa korrelaatiot ovat niin korkeita, että perustellusti voi sanoa testien mittaavan samaa asiaa.
Tästä hämmästyttävästä löydöksestä voi tehdä parikin mielenkiintoista johtopäätöstä. Töttö vetää havainnosta sen johtopäätöksen, että Lynnin ja Vanhasen voimakkaasti kritisoitu data ei voi olla ”mitään kuvaamatonta”, toisin kuin esimerkiksi Hannu Virtanen väittää kritiikissään. Lynnin ja Vanhasen johtopäätöksiähän on yritetty kumota väittämällä heidän dataansa niin heikkolaatuiseksi, että löydetty korrelaatio ei kuvaa mitään todellista ilmiötä.
Toinen mielenkiintoinen johtopäätös seuraa siitä, että PISA-tutkimus on oleellisesti älykkyystesti. Älykkyystesteillä pyritään mittaamaan yleisälykkyyttä, tai ns. g-faktoria, kuten alan tunnetuin tutkija Arthur Jensen ilmiötä kutsuu. Tutkimusten mukaan mitattua älykkyyttä, eli älykkyysosamäärää ei juurikaan pystytä nostamaan koulutuksella, vaan kunkin yksilön älykkyys muovautuu osin perintötekijöiden, osin kasvuympäristön toimesta. Yllättävää on, että kasvuympäristöstä ei juurikaan ole löydetty systemaattisia älykkyyteen vaikuttavia tekijöitä, vaan älykkyys tuntuu muovautuvan satunnaisten ympäristötekijöiden, kuten vaikkapa lapsuuden sairauksien toimesta
Koska koulutuksella ei tutkimusten mukaan voida juurikaan vaikuttaa älykkyysosamäärään ja kun PISA-tutkimuksessa tehty testi on tosiasiallisesti älykkyystesti, ei Suomen hyvä menestys voi johtua koulujärjestelmästämme. Taustalla ovat muut syyt, joita voidaan lähteä hakemaan joko perintötekijöistä, tai Suomalaisen yhteiskunnan yleisemmästä rakenteesta, esimerkiksi tasaisesta tulonjaosta ja lukemisen arvostamisesta.
http://nozick.blogspot.com/2005/04/kuvaako-lykkyysosamr-mitn.html
Kuvaako älykkyysosamäärä mitään?
Näin otsikoi Pertti Töttö Tieteessä tapahtuu –lehteen kirjoittamansa puheenvuoron, joka on saanut aivan liian vähän vastakaikua. Kirjoituksessaan Töttö nostaa esiin hämmästyttävän löydöksen. On nimittäin niin, että taannoin melkoisesti julkisuutta saanut koululaisten matematiikan osaamista, luetun ymmärtämistä, luonnontieteiden hallintaa ja ongelmanratkaisukykyä mittaava PISA-tutkimus on itse asiassa älykkyystesti.
Testin todellinen luonne käy ilmi kun vertaa PISA-testin tuloksia Richard Lynnin ja Tatu (Matin isä) Vanhasen keräämiin ja julkaisemiin maakohtaisiin älykkyysosamääräestimaatteihin. Korrelaatiot PISA:n eri osatestien ja Lynnin ja Vanhasen raportoimien ÄO-estimaattien välillä ovat seuraavat: matematiikan osaaminen 0,86, luetun ymmärtäminen 0,78, luonnontieteiden hallinta 0,84 ja ongelmanratkaisukyky: 0,86. Korrelaatiot ovat erittäin korkeita ja tilastollisesti merkitseviä. Itse asiassa korrelaatiot ovat niin korkeita, että perustellusti voi sanoa testien mittaavan samaa asiaa.
Tästä hämmästyttävästä löydöksestä voi tehdä parikin mielenkiintoista johtopäätöstä. Töttö vetää havainnosta sen johtopäätöksen, että Lynnin ja Vanhasen voimakkaasti kritisoitu data ei voi olla ”mitään kuvaamatonta”, toisin kuin esimerkiksi Hannu Virtanen väittää kritiikissään. Lynnin ja Vanhasen johtopäätöksiähän on yritetty kumota väittämällä heidän dataansa niin heikkolaatuiseksi, että löydetty korrelaatio ei kuvaa mitään todellista ilmiötä.
Toinen mielenkiintoinen johtopäätös seuraa siitä, että PISA-tutkimus on oleellisesti älykkyystesti. Älykkyystesteillä pyritään mittaamaan yleisälykkyyttä, tai ns. g-faktoria, kuten alan tunnetuin tutkija Arthur Jensen ilmiötä kutsuu. Tutkimusten mukaan mitattua älykkyyttä, eli älykkyysosamäärää ei juurikaan pystytä nostamaan koulutuksella, vaan kunkin yksilön älykkyys muovautuu osin perintötekijöiden, osin kasvuympäristön toimesta. Yllättävää on, että kasvuympäristöstä ei juurikaan ole löydetty systemaattisia älykkyyteen vaikuttavia tekijöitä, vaan älykkyys tuntuu muovautuvan satunnaisten ympäristötekijöiden, kuten vaikkapa lapsuuden sairauksien toimesta
Koska koulutuksella ei tutkimusten mukaan voida juurikaan vaikuttaa älykkyysosamäärään ja kun PISA-tutkimuksessa tehty testi on tosiasiallisesti älykkyystesti, ei Suomen hyvä menestys voi johtua koulujärjestelmästämme. Taustalla ovat muut syyt, joita voidaan lähteä hakemaan joko perintötekijöistä, tai Suomalaisen yhteiskunnan yleisemmästä rakenteesta, esimerkiksi tasaisesta tulonjaosta ja lukemisen arvostamisesta.
http://nozick.blogspot.com/2005/04/kuvaako-lykkyysosamr-mitn.html
Vastaukset 13
Vanhimmat
Olen samaa mieltä, että tuollainen kohtalainen korrelaatio kahden erilaisen mittauksen välillä saattaa osoittaa, että kumpikin mittaa samaa ilmiötä. Pelkkä korrelaatio ei sitä osoita, kyseessä voi olla myös keskinäinen kausaliteetti tai molempiin muuttujiin vaikuttaa jokin kolmas tekijä.
Vanhasen keräilemien testitulosten tulkintojen kriitikot ovat nähneet juuri tämän korrelaation. He ovat nimenomaan epäilleet kuten nyt näyttää, että kyseessä olisikin PISA-testin tyyppinen koulutuksen tason mittari. (Korrelaatio ei kuitenkaan ollut läheskään täydellinen. Vanhasen selvityksessä suomalaisten älykkyys oli alle keskitason (100), mutta PISAssa menestyimme parhaiten.)
Älykkyystestit pyrkivät mittaamaan älykkyyttä. Osa niistä pystyykin siihen yhden kulttuuripiirin sisällä varsin hyvin. Kulttuurista toiseen saman testin siirtäminen on mahdotonta. Testejä on muokattava kuhunkin kulttuuriin sopivaksi. Japanilaiselta ei ole järkeä kysyä esimerkiksi: Mikä ei kuulu joukkoon: Turku, Tampere, Oulu, Saimaa.
Älykkyystestit parhaimmillaan pystyvät kuitenkin mittaamaan yksilön älyllistä kykyä varsin hyvin. Mikä osuus tässä kyvyssä on perinnöllisyydellä? Yhteiskunnassa, jossa kaikilla on lähes samat mahdollisuudet, samanlainen terveys ja samanlaiset kohtalot lienee geneettiset erot hyvin merkittäviä älykkyyserojen selittäjänä, mutta, kuten sanoit, sairaudet ja aliravitsemukset vaikuttavat yksilön älylliseen kehitykseen. Koulutuksen merkitys on myös huomattava, sitä osoittavat nuo Vanhasen ja PISAn vertailut suomalaisten osalta. Suomalaiset eivät älykkyystesteissä ole koskaan olleet huipulla, mutta koulutusta mittaavissa taas olemme.
Geneettisen älykkyyden osuus kokonaisälykkyydestä muuttuu ilmeisesti yhteiskunnan kehittyessä. Suomalaisten mitattu älykkyys on radikaalisti noussut koko sinä aikana, kun älykkyystestejä on tehty. Geenimme eivät ole muuttuneet, vaan syyn on oltava jossain muualla.
En kumoa Vanhasen luetteloimia testejä. Niiden tulokset ovat tosia. Kysymys on vain siitä miten hyvin ne ovat mitanneet älykkyyttä ja, vaikka mittaisivat älykkyyttä, voiko niistä päätellä mitään geneettisestä älykkyydestä.
suomenruotsalaiset, erityisesti "faktumit" ja "alapesualtaat" alentavat merkittävästi suomalaisten keskimääräistä älykkyyttä.
Miten arvelisimme Tutkija("viisaan") älykkyysosamäärän vaikuttavan suomalaisten keskimääräiseen älykkyyteen.
V: Helvetistäkö me sen tiedämme ja onko sillä kauheasti väliäkään. Meidän "virallisen (!)" ÄO-lukumme 97 olemme saaneet vajaan parin sadan henkilön testiryhmästä.
Tutkija(viisas?) luuli minun olevan suomenruotsalainen. Tässäkään hän ei ollut oikeassa.
Jokainen lukija voi mielessään päätellä eri kirjoittajien älystä aivan, mitä haluaa. Niin minä ainakin teen.
Factum on itse Pertti töttö! Nimi ainakin sopii suurelle suvaitsevasuusmiehelle erinomaisesti \0/ haha hoho hih
Voi sinua raukkaa! Etkö kyennyt ymmärtämään edes sitä, että minä kritisoin Tötön johtopäätöksiä. Minusta hänen johtopäätöksensä ovat täysin tarkempaa tarkastelua kestämättömiä. En siis ole Pertti Töttö.
Täällä keskustelu taitaa olla vielä hölmömpää kuin olen ajatellut.
PS. En myöskään ole mikään "suvaitsevaisuusmies". Olen ehdottoman suvaitsematon rikollisuuden ja erikoisesti väkivaltarikollisuuden suhteen. Rasisteista eroan siinä, että minusta rikollisia on rangaistava ihonväristä riippumatta yhtä ankarasti. Kenenkään rikokset eivät muutu hyväksyttävemmiksi kansallisuuden perusteella.
en voisi enempää olla samaa mieltä...ei kahden täysin eri kulttuurista ja koulutustasolta tulevan ihmisen älykkyyttä voi mitata samalla testillä. jos suomalaisen eteen vedettäisiin viisi afrikkalaisen kalan nimeä ja afrikanelefantin paikallinen nimi ja kysyttäisiin että mikä ei kuulu joukkoon niin heti testi näyttäisi että afrikkalaiset ovat selvästi älykkäämpiä. ja niin myös toisin päin.
vaikka testi tehtäisiin käyttämättä sanoja vaan kuvioita ja kuviomuodostelmia koskevilla testeillä, eivät ne silti olisi reilut, koska eurooppalainen, täysin koulutettu ihminen osaa tietenkin helpommin tämmöiset - onhan hän käynyt matematiikan luokissa puolet elämästään. afrikkalainen tuskin pärjäisi yhtä hyvin.
Tietyillä heimoilla Afrikassa ja Australiassa ei ole ymmärrystä kolmiulotteisiin kuviin. i.e. / \ horisonttiin "katoava" tie on heille vain kaksi toisiaan lähestyvää viivaa.
meille olisi "älykkyydestä" löytää vettä hiekkamaasta ja tehdä savimajoja. Eiköhän sellaisen älyn josta on hyötyä meille, ole taipumuksena kasvaa olosuhteiden mukaan.
"On nimittäin niin, että taannoin melkoisesti julkisuutta saanut koululaisten matematiikan osaamista, luetun ymmärtämistä, luonnontieteiden hallintaa ja ongelmanratkaisukykyä mittaava PISA-tutkimus on itse asiassa älykkyystesti."
"Toinen mielenkiintoinen johtopäätös seuraa siitä, että PISA-tutkimus on oleellisesti älykkyystesti. Älykkyystesteillä pyritään mittaamaan yleisälykkyyttä"
"Tutkimusten mukaan mitattua älykkyyttä, eli älykkyysosamäärää ei juurikaan pystytä nostamaan koulutuksella, vaan kunkin yksilön älykkyys muovautuu osin perintötekijöiden, osin kasvuympäristön toimesta."
"älykkyys tuntuu muovautuvan satunnaisten ympäristötekijöiden, kuten vaikkapa lapsuuden sairauksien toimesta"
"Koska koulutuksella ei tutkimusten mukaan voida juurikaan vaikuttaa älykkyysosamäärään ja kun PISA-tutkimuksessa tehty testi on tosiasiallisesti älykkyystesti, ei Suomen hyvä menestys voi johtua koulujärjestelmästämme."
"Taustalla ovat muut syyt, joita voidaan lähteä hakemaan joko perintötekijöistä, tai Suomalaisen yhteiskunnan yleisemmästä rakenteesta, esimerkiksi tasaisesta tulonjaosta ja lukemisen arvostamisesta."
Kummasti sekoitettu faktoja.
Tötön kirjoituskin ihmetytti kovasti.
Ei ihmekään ettei se ole paljoa saanut vastakaikua ei. :D
Niin selkeästi (ja sokeasti) hän puolusti V/L:n ÄO-tuloslistaa ja leimasi kritisoijat ....hmm..ääliöiksi.
"koulutuksella ei tutkimusten mukaan voida juurikaan vaikuttaa älykkyysosamäärään"
Tästä syystä suomen yliopistot siis valittavat, että uudet oppilaat, juuri lukionsa päättäneet abit, eivät ole kykeneviä suorittamaan normaalia koulutusohjelmaa, vaan tasoa on laskettava jos haluamme tuottaa yhtäkään tukijaa, professoria tai (edes) kandia tulevaisuudessa.
Mielestäni Tötön korrelaatioissa ei ole minkään valtakunnan ihmeellisyyttä, hänen päätelmänsä asiasta kyllä ihmetyttävät. Muistetaan nimittäin, että Vanhasen ja Lynnin luvut korreloivat maan vaurauden kanssa (tämähän oli Vanhasen ja Lynnin teesi, kriitikoiden mukaan lukuja on valikoitu sopivasti teesiin sopivaksi). Toisaalta on aika ilmeistä, että vauraus korreloi Pisa-menestyksen kanssa, vauraampi maa, enemmän koulutusmäärärahoja, parempi menestys. Tunisian, Meksikon ja Brasilian huono Pisa-menestys ei siis varmaan ole kenellekään erityinen yllätys, ja juuri näiden köyhien maiden huonoon suoritustasoon Tötön mainitsema korrelaatio nojaa (jos nämä poistettaisiin, korrelaatio olisi varmasti aika paljon vaatimattomampi).
Spekulaatiot, miten tämä muka todistaisi, että koulutussysteemi ei vaikuttaisi yms. sen sijaat ovat ihan vailla pohjaa. Päinvastoin: korkea ÄO => rikas maa => hyvä koulusysteemi => hyvä Pisa-menestys. Jos jotakin, niin tämä todistaa koulutussysteemin merkittävyydestä.
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0105/totto.pdf
kummasti kyllä kaikki mustat ihmiset jotka ovat saaneet eurooppalaista keskitasoa vastaavan koulutuksen ovat myös yhtä älykkäitä kuin keskitaso eurooppalainen...