Joku ei sittenkään tykänny täällä esiintuotua ydinvoiman riskejä-linkin tekstin tuonnista tänne. No kyllähän niitä jokaisen tiedossa onkin, mutta mielenkiintoinen pohdiskelu jäi kesken:
Loviisan ydinvoimalassa voi jollakin teoreettisella todennäköisyydellä käydä niin, että pääkiertoputki (reaktorin primäärijäähdytyspiiri) katkeaa jopa molemmista päistä. Putki tietenkin tarkistetaan säännöllisesti, mutta tuota '2x100 vuoto'-tapahtuman jatkoa on mielenkiintoista kuvitella eteenpäin:
kun jäähdytysveden paine laskee riittävän alas, se höyrystyy. Höyrystymisen seurauksena taas reaktorin sydän paljastuu. Oisko tähän kulunut aikaa yhtäkään sekuntia putken katkeamisesta?
Loviisan ydinvoimalassa voi jollakin teoreettisella todennäköisyydellä käydä niin, että pääkiertoputki (reaktorin primäärijäähdytyspiiri) katkeaa jopa molemmista päistä. Putki tietenkin tarkistetaan säännöllisesti, mutta tuota '2x100 vuoto'-tapahtuman jatkoa on mielenkiintoista kuvitella eteenpäin:
kun jäähdytysveden paine laskee riittävän alas, se höyrystyy. Höyrystymisen seurauksena taas reaktorin sydän paljastuu. Oisko tähän kulunut aikaa yhtäkään sekuntia putken katkeamisesta?
Vastaukset 34
Vanhimmat
Se taisi olla poistamisen syy. Ylläpito on tehtäviensä tasalla. Ei kannata jatkaa.
saisi se linkittäjä miettiä mitä tekee - jos tuo tänne linkin jostain toisesta keskustelusta, ei voi muuta kuin olettaa että aihe kiinnostaa. no olihan siinä tarpeetonta solvaamistakin, mutta ne nyt ei niin kovin paljon mua haittaa.
Mutta mitäpä noista. Tämä jäähdytyksen menettämisen jatkotapahtumat on kuitenkin aivan uusi aihe ja tosi mielenkiintoinen ainakin minulle!
Reaktoripikasulku. Vuotokohta erotetaan. Erilaiset hätäjäähdytysjärjestelmät käynnistyvät.
Vuotokohdasta ja vuodon suuruudesta riippuu, mitä tapahtuu ja missä järjestyksessä.
Sitten vain pumpataan vettä jäähtyvän reaktorisydämen läpi jopa kuukausitolkulla.
Jäähdytyksen menetys ulkoisista syistä onkin toinen juttu.
Olin eilen yhen kaverin luona, kateltiin kuvaa
http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ydinvoimalaitokset/ydinvoimalaitoksen_toiminta/sahkontuotanto/fi_FI/painevesireaktori/
ja se kertoili mitä tossa voisi tapahtua; osaa tekniikkaa paljon enemmän kuin minä. En muista kaikkia sen kertomaa, mutta villejä juttuja tuli.
Reaktorin pikasulku käynnistyisi välittömästi, alle sekunnin. Jälkilämpö kuumentaisi polttoainesauvojen suojakuorta hyvin nopeasti, sillä reaktori on ilman jäähdytystä. Hätäjäähdytys käynnistyisi parikymmentä sekuntia putkirikon jälkeen.
Tuohon asti suunnilleen oikein?
Oliko hätäjäähdytysjärjestelmiä tuohon mennessä jo kaksi: ensimmäinen pumpuilla ja toinen painesäiliöissä?
"Olin eilen yhen kaverin luona, kateltiin kuvaa"
On teillä puuhat. Mitään ei tarvinne arvailla kun oikein kaverin kaa katotaan...
"osaa tekniikkaa paljon enemmän kuin minä. En muista kaikkia sen kertomaa, mutta villejä juttuja tuli."
No sinä osaat puolestaan paljon villimpiä juttuja. Toisaalta tuo tekninen paremmuus ei nyt mikään yllätys ollut... eli ihan turhaan kirjoitit tämän viestisi. :D
Hätäsammutus/-jäähdytys heti. 4 pytyllistä typellä paineistettua boorivettä reaktoriin. Sen jälkeen pumpuilla lisää.
Kylläpä on kaksikolla intoa. Kuitenkaan saatavilla ei ole kuin lähinnä periaatteellista tietoa näistä asioista.
Jos pääkiertoputki repeää, niin ensimmäinen asia joka pitää toimia on rakennuksen paineenalennusjärjestelmä.
Jäälauhduttimien luukut avautuvat automaattisesti, ja spriklaus alkaa, jos paine ei pysy hanskassa.
Yleensäkin automatiikka hoitaa lukuisia toimintoja, mm. kaikkien putkilinjojen eristysventtilien sulkemisen.
Paljon siis tapahtuu lyhyessä ajassa.
Ok. Ne painehätävesisäiliöt tyhjenevät alle kahden minuutin. Aluksi hatäjäähdytysvesi on boorivettä. Kun se loppuu (puoli tuntia?), aletaan kierrättämään suojarakennuksen lattialle vuotanutta vettä. Sitä tietenkin jäähdytetään jossain lämmönsiirtimesä. Polttoainesauvat saavat riittävän jäähdytyksen ja niiden lämpötila tasaantuu muutaman minuutin kuluessa, jos kaikki meni niinkuin on suunniteltu.
Riittääkö jäähdytys, jos toinen hätäjäähdytysjärjestelmä ei toimi?
Hyvä ku kerroit. Oltiin kyllä keskitytty vielä jäähdytyksen toimintaan. Siitäkin jäi erottamatta toisistaan 'ulospuhallusvaihe', eli paineiden purkautuminen primääripiiristä, ja täyttövaihe, jolloin jäähdytysvettä alkaa taas tulla. Ulospuhallusvaiheessa voi reaktorista tulla hiukan radioaktiivisia kaasuja - tarvitaanko välitön paineen alennus siksi, että nämäkin kaasut pysyvät rakennuksessa?
Kyllä repeäminen voi rikkoa suojarakennuksen, mikäli rakennuksen paineenalennusjärjestelmä ei toimi ja kaikki vuotava vesi/höyry jää rakennukseen.
Tiedän, että haet kuitenkin sitä vakavinta ympäristöuhan mahdollisuutta, vai?
Vakavaa ympäristövahinkoa ei voi tapahtua ennen kuin polttoaine vaurioituu ja sitä pääsisi jotenkin ulkoilmaan. Siihen tarvitaan kuitenkin jäähdytteen menetys ja suojarakennuksen vaurioituminen samanaikaisesti.
Hätäjäähdytystä varten on noiden säiliöiden lisäksi 1000 m3 boorivettä. Kyllä vettä riittää. Sitä jäähdytetään välillä ja palautetaan uudestaan jäähdytyskiertoon.
Käsitit kai hiukan väärin - vielä en ollut posauttamassa suojarakennusta :)
Kun kirjoitin:
"Ulospuhallusvaiheessa voi reaktorista tulla hiukan radioaktiivisia kaasuja - tarvitaanko välitön paineen alennus siksi, että nämäkin kaasut pysyvät rakennuksessa?",
tarkoitin vaihetta, jossa reaktorin ja primääripiirin paine purkautuu, ennen hätäjäähdytysveden tuloa. Vaiheen englanninkielinen termi taisi olla 'blowdown' jos se on tutumpi.
Ennen hätäjäähdytysveden tuloa on mahdollista, että hetkessä kuumenneiden reaktorin polttoainesauvojen viottumisen vuoksi niistä jonkin verran pääsee ulos radioaktiivisia kaasuja - kysyin, että tätäkö varten rakennuksen paineen alennus on aloitettava heti. Mutta olkoon - kai siihen on tärkeämpiäkin syitä.
Ydinvoimala on vakava ympäristöuhka joka hetki toimiessaan - eri asia on, toteutuuko uhka, eikä minun tarvitse etsien sen toteutumismahdollisuutta. STUK ja moni muu etsii kaiken aikaa mahdollisuuksia uhkan toteutumiseen ja hyvä niin. Parempi löytää ne ennen niiden toteutumista kuin selitellä jälkeenpäin, eikö niin? Maallikolle voi olla virkistävää tutustua erilaisiin juttuihin - mua ainaki alko kovasti kiinnostamaan.
"Siihen tarvitaan kuitenkin jäähdytteen menetys ja suojarakennuksen vaurioituminen samanaikaisesti."
Voi hyvinkin olla noin. Tapahtumien ei tarvitse olla samanaikaisia, mutta samaan aikaan voimassa. Ulkopuolelta voi aiheutua jotain muuta sotkua.
En epäile, etteikö vettä riitä, mutta kysyinkin:
"Riittääkö jäähdytys, jos toinen hätäjäähdytysjärjestelmä ei toimi?"
Voi olla, että tuollainen mahdollisuus on teoreettinen, mutta vastaus kysymykseen kyllä on jonkun tiedossa. Pahasti pelkään, että kiertelevä vastauksesi tulisi lukea: ei riitä.
Sama kuin puhuisi seinille. Johan minä aiemmin kerroin, että jos merivesi on liian lämmintä, jäähdytysteho ei riitä, ja laitokset on ajettava alas.
Jos meriveden lämpötila on mitoitusrajan alapuolella, jäähdytysteho riittää, vaikka osa kapasiteetista olisi poissa pelistä.
Jälkilämmönkehityshän laskee alussa nopesti.
Hätäjäähdytysjärjestelmät I ja II - ei noi molemmat ainakaan suoraan merestä vettä ota.
Kerrataan vielä: kysyin hätäjäähdytysjärjestelmien riittävyydestä jäähdytykseen, jos toinen ei toimi. Ensin vastasit, että vettä riittää ja sitten että riippuu meriveden lämpötilasta.
Jos nyt sitten on niin, että en osaa kysyä niin, että ymmärrät kysymykseni, niin unohda koko juttu, sillä saan vastauksen muualtakin.
On nimittäin niin, että jos hätäjäähdytysjärjestelmiä on kaksi (aluksi), ja niiden molempien on toimittava jäähdytyksen varmistamiseksi, on kahteen erilliseen systeemin on oltava jokin muu syy kuin hätäjäähdytysjärjestelmän varmistaminen.
Ok. Hätäjärjestelmissä on 2 ns. redundanssia, joista kumpikin yksinään riittää jäähdytykseen - edellyttäen, että niistä pystytään siirtämään lämpö meriveteen.
Tuo boorivesi on vain väliaine, ja sitä kyllä riittää molemmille redundansseille.
Eli, hätäjäähdytysjärjestelmien lämmönsiirtokyky on rajallinen. Jos niitä jäähdyttävä merivesi on liian lämmintä, edellytyksiä riittävälle lämmönpoistolle ei ole.
Siinä on vähän sama juttu, kuin pitäisit jääkaappia saunassa. Ei riitä puhti kompuralla, kun lauhdutin on liian kuumassa paikassa.
lujille otti, mutta selväksi tuli. jäähdytysvesi jäähdytetään merivedellä, ja jos se on riittävän kylmää, jäähdytys toimii vaikka vain toinen hätäjäähdytysjärjestelmä toimisi.
jos tuo oli jotenkin noin, kohta pääsemme kai katsomaan kun pidättelet valtoimenaan vellovaa ydinsulaa viikkotolkulla aisoissa.
Jäähdytystehoa ja vettä riittää. Minä jo siinä poistetussa jutussa annoin vinkin, mistä yksi "suuri" vaara reaktoriturvallisudelle voi tulla, riskianalyysien mukaan.
Osana hätäjäähdytystä Loviisan reaktorirakennuksissa näyttäisi olevan muista systeemeistä erillinen ulkopuolinen ruiskutusjärjestelmä teräksisen ja betonisen suojakuoren välissä. Sen tarkoituksena on viilentää suojarakennusta ja alentaa sen painetta.
Muistuu mieleen se ranskalaisten palomiesten ydinvoimalan kastelu ulkoapäin pari kesää sitten. Voisko kerrottu Loviisan systeemi tehdä saman tarvittaessa - siis vain pitää suojarakennus riittävän viileänä muuten normaalin toiminnan aikana?
Tuon järjestelmän tehtävänä on jäähdyttää terässuojarakennusta mahdollisessa onnettomuustilanteessa. Teräksen optimilujuus kun on melko alhaisessa lämpötilassa.
Käynnin aikana sitä ei käytetä, ja tarve onnettomuustilanteessakin on kyseenalainen.
Tuo jäähdytysvaikutus perustuisi veden haihtumiseen, ja tässä tapauksessa homma ei toimi.
Yöthän ovat meillä viileitä, joten epätoivoista jäähdytystarvetta ei ole. Mieluummin ajetaan alas.
"Yöthän ovat meillä viileitä, joten epätoivoista jäähdytystarvetta ei ole. Mieluummin ajetaan alas."
Onko niin, että moinen jäähdytys (ulkopuolelta kastelu) vaatisi luvan STUKilta ja sitä STUK ei antaisi?
Reaktorirakennuksella lienee jokin maksimi normaalikäytön lämpötila. Mikähän se on?
Kun tuumanpaksuista teräskuorta kastellaan vedellä ulkopuolelta, on vaikutus sisäpuolen lämpötilaan täysi nolla.
Käytännössä tuo maksimilämpötila on siedettävä työskentelylämpötila, eli alle 30 astetta. Käynnin aikana reaktorirakennuksesa on melko viileää.
Siellä palomiehet kasteli voimalaa. Lämpötila rakennuksessa oli muistaakseni jotain 40 asteen nurkilla.
Tosin munkin mielestä parempi olisi ainakin alentaa tehoja. Bisnes ei semmosesta tykkää.
Jotakin kuitenkin piti tehdä. Lämpötilaskin on tunnetusti mutu-juttu, jos ei näe mittaria.
Kertomani lämpötilan (noin 40 astetta) kuulin radion uutisista. Kaivoin esiin tänne kirjoittamani uutisen:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000000955993#22000000000955993
Juttua asiasta oli myös Tungstenin kanssa, jolla saattoi olla uutistoimittajia tarkempi tieto asiasta
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000003144353#22000000003144353
Eli paine reaktorirakennuksessa olisi ollut tärkeämpi kuin lämpötila.
Eipä sillä ulkopuolisella vesiläträyksellä ole juurikaan vaikutusta suojarakennuksen sisäpuolisiin olosuhteisiin.
Seinämät ovat sen verran massiivisia, että menee näytöspuolelle.
Jos merivesi on liian lämmintä, ydinvoimala joudutaan sulkemaan. Loviisa taidettiin ajaa puoliteholle kesällä 2003.
Jos leikitään, että ilmasto tosiaan äkillisesti lämpenisi niin, että merivesi olisi koko kesän liian lämmintä, tulisiko kysymykseeen jäähdytystornien asentaminen?
Pieni sellainen, jolla hoidettaisiin jälkitehon poisto, ratkaisisi muitakin ongelmia. Tosin se olisi talvella melkoinen riesa.
Koko Suomenlahden radikaali lämpeneminen on varsin kaukaa haettu ajatus. Nythän ongelmana ovat pitkät, tyynet hellejaksot. Tuuli kylllä sekoittaa vesimassat nopeasti.
"Pieni sellainen, jolla hoidettaisiin jälkitehon poisto, ratkaisisi muitakin ongelmia. Tosin se olisi talvella melkoinen riesa."
Enpä tullut ajatelleeksi jäähdytystornin toimintaa talvella. Se voi selittää miksi niitä on enemmän keski-euroopassa.
Sellainen liruttelija on hankala viritys tuulisella pakkassäällä.
Kerro lisää unistasi...
H.K.