Nettikasino addiktio ja murheita

Hei. Olen 18-vuotias nuori mies. En tiedä mitä tehdä seuraavaksi. Laitoin juuri 1000 euroa nettikasinolle raakana, jonka tietysti hävisin, ehkä tämä kertoo jotakin ajatusmaailmastani. Asun omillani opiskelujen takia, mutta koulusta olen lentänyt jo pihalle monta kuukautta sitten. Viimeisen vuoden aikana tunnen, että elämässäni on ollut pelkkiä pettymyksiä.

Ongelmani lähtevät autolla ajamalla. Sitä minä rakastan. Ajaminen autolla on minulle kuin terapiaa, sillä saan huoleni ja hetkelliset asiat unohdettua. Monesti kavereiden kanssa ratin takana olen istunut 24 tuntia putkeen. Mutta tämänkin harrastuksen onnistuin poistamaan elämästäni. Isä, Äiti, kaikki kysyvät miksi ajan niin paljon. Minulle ajaminen on kuin terapiaa. Tällä hetkellä kärsin puolen vuoden ajokieltoa. Menetin ajokorttini, sekä auto anastettiin valtiolle ajokorttitta ajoneni takia. Sakkoja tullut viimeisen 2kk aikana 2000 euroa. 'Harrastuksesta saa maksaa.'

Aloitin nettipelaamisen kun olin 15-vuotias. Tuolloin minulla oli tulonlähteitä. YouTube-tili, jolla tein päälle 1000 kuussa, parhaimpina kuukausina 3000 euroa. Toisten tekemiä animaatioita, joita kopioin. Tällä tein mainostuloja. Monta miljoonaa näyttökertoa kuukausi. Mutta mitä minä silloin rahasta olisin ymmärtänyt kun en nytkään. Kaikki meni pelaamiseen. Nopeasti kuvioihin tuli nettipelaaminen. CS-go pelinsisäiset itemit, virtuaalivaluttaa jolla pelasin nettikasinoilla. Voittoja tuli ja rahaa paloi aivan järjettömästi. Pian löysin oikean nettikasinon. Muistan hetken jolloin voitin 7 euron panoksella 1000x voiton Joker Pro nimisestä kolikkopelistä. Kasino pyysi vahvistamaan henkilöllisyyteni. Sitä summaa en saanut ulos, tili tehty omalla nimelläni ikää muutettu.

Maksoin juuri 600 euron edestä sakkoja. Raha tekee onnelliseksi, mutta jos päässäsi on vikaa ja miten ajattelet asioita.. En tiedä mitä tehdä. Olen pettynyt elämääni. Olen lentänyt koulusta pihalle. Ammattini on varas. Elämä opettaa, mutta en tiedä mitä hemmettiä nyt. Kyllä itse aiheutettua. Mutta järkeni ei vielä riitä miettimään ennenkuin teen.

Minä en koskaan ole halunnut apua ongelmiini ja sana masennus ollut vieras, ehkä se on siinä ajattelussa 'en minä niin luuseri ole.' Halusin vain kirjoittaa jonnekkin, koska 'tunnen kuinka naamaani kuumottelee.' Olen vihainen, surullinen. Vissiin töihin pitäis mennä.