Nykyinen kirkko on taas luopumassa siitä mitä sen kuuluu olla vanhoolliset jäävät taas alakynteen niin kuin aikaisemminkin on käynyt missä on kirkkokuri sitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.
Kirkkokurin väline
Kirkkokurista huolehtivat kirkkoherra ja kirkkoraati. Kurinpidon välineinä olivat nuhtelu, varoitus, kirkolle tehtävä työ, sakko, jalkapuu, häpeäpenkki, julkirippi, ehtoolliselta pois sulkeminen ja seurakunnasta erottaminen. Oikeus kirkolliseen jalkapuurangaistukseen tuomitsemiseen oli rovastilla tai kirkkoherralla yhdessä seurakunnan etevimpien eli kirkkoraadin kanssa.
Kirkkokurin väline
Kirkkokurista huolehtivat kirkkoherra ja kirkkoraati. Kurinpidon välineinä olivat nuhtelu, varoitus, kirkolle tehtävä työ, sakko, jalkapuu, häpeäpenkki, julkirippi, ehtoolliselta pois sulkeminen ja seurakunnasta erottaminen. Oikeus kirkolliseen jalkapuurangaistukseen tuomitsemiseen oli rovastilla tai kirkkoherralla yhdessä seurakunnan etevimpien eli kirkkoraadin kanssa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuota, siis niin kun minkä uskottavuuden. Ei millään mikä perustuu muinaisiin paimentolaistarinoihin ole mitään uskottavuutta
Nyt ei ihmiset välitä mistään ja vanhoolliset piirit yrittävät pitää kirkon rippeitä koossa että kirkkoa voi edes kirkoksi sanoa ennen oli asiat toisin mutta senkin pilasivat aikansa liberaalit ja poistivat kirkon keinoja olla oikea kirkko
Jumalanpalveluksissa, rippikoulussa ja lukukinkereillä käynti oli kansalaisen velvollisuus. Laiminlyönnistä sai yleensä sakkoja, mutta toistuvasta, uppiniskaisesta teosta saattoi joutua jalkapuuhun.
Yleisin syy jalkapuuhun joutumiseen oli se, ettei oppinut lukemaan tai ettei osannut ulkoa tiettyjä kristinopin kappaleita. Nuoren oli yleensä osattava lukea 16-vuotiaana tai ennen rippikouluun menoaan. Paattisilla joutui jalkapuuhun, jos ei 15-vuotiaana osannut tavata eikä Vähää katekismusta ulkoa. Usein kuitenkin vältti rangaistuksen, jos oli luonnostaan kykenemätön oppimaan eikä kyse siis ollut haluttomuudesta[3].
Pappi saattoi kuljettaa jalkapuun lukukinkereillekin mukanaan joko käyttöön tai pelotteeksi. Ilmajoella nimismies toi tällaisia laiskalukijoita rautakahleissa rippikouluun ja kirkkoherra laittoi heitä lukukinkereillä pöydän alle istumaan. Tammelassa joutui vuonna 1786 äiti jalkapuuhun siksi, ettei hänen 19-vuotias poikansa oppinut lukemaan.
Nuoret jättävät uskonperinteensä yhä enenevässä määrin kun kuri on mitä on tai sitä ei ole ollenkaan ennen nämä asiat osattiin hoitaa jämtisti ja uskosta todellakin sai jokainen nauttia joka sunnuntai ihmiset olivat iloisia ja hurskaita
Koska jumalanpalvelus kesti useita tunteja, joskus jopa kuusi tuntia, yrittivät nuoret joskus poistua ennen tilaisuuden loppua. Tätä yritettiin estää pitämällä kirkon ovet suljettuina ja päästämällä ihmisiä tarpeilleen vain yhdestä ovesta. Luvattomasta poistumisesta oli rangaistuksena joko sakkoja tai jalkapuuta. Tohmajärvellä sai ensimmäisestä kerrasta istua jalkapuussa yhtenä sunnuntaina, toisesta kerrasta kahtena ja kolmannesta kerrasta neljänä sunnuntaina. Myös Houtskarissa päätettiin 1838 panna jalkapuuhun, jos myöhästyy jumalanpalveluksesta tai lähtee siitä kesken pois.
Nuorisolla oli ennen pahana tapana kokoontua urheilemaan, keinumaan, tanssimaan tai korttia pelaamaan sunnuntaisin. Hämeen ja Uudenmaan läänin maaherra määräsi vuonna 1792 tällaisesta hyödyttömästä ja turmiollisesta ajanvietosta eli sapatin rikkomuksesta ankarat rangaistukset: ensimmäisellä kerralla sakkoja, toisella jalkapuuta ja kolmannesta kerrasta lähetettiin naiset kehruuhuoneeseen ja miehet sotaväkeen, tai jos ei huolittu sotaväkeen niin sitten työhön linnoitukseen. Alle 15-vuotiaat selvisivät pelkällä jalkapuulla. Vuonna 1742 pantiin Lapualla kortinpeluusta syytetyt jalkapuuhun istumaan jo käräjillä oikeuden vasta pohtiessa syyllisyyttä
;Kyllä nuo vanhat rangaistukset tuntuvat kovin epäkristillisiltä eivätkä perustu uskovan ihmisen touhulta. Onneksi kirkko on noista päivistä muuttunut parempaan suuntaan.
Onko mielestäsi parempi että kirkko uudistuu koko ajan ja vanhat perinteet ovat jäämässä edelleen pois kirkko ei siis saa olla kirkko mitä se aikoinaan oli ja miten se alunperin suomessakin toimi .
Maa pysyi kristittynä ja kaikki kuuluivat kirkkoon ja kirkko oli osa jokaisen elämää.