Vuosi 1918 oli ensimmäisen maailmansodan viimeinen vuosi. Sota oli jatkunut jo neljä vuotta, ja koko Eurooppa näki nälkää. Suomessa elintarviketilanne paheni voimakkaasti vuonna 1917, kun viljan tuonti Venäjältä loppui. Valtaosa viljasta tuotiin aikaisemmin Venäjältä. Sosialistien järjestämät maatalouslakot heikensivät nekin ruokahuoltoa. Ruoka oli kortilla ja korttiannokset olivat pieniä.
Kulkutaudit riehuivat nälkiintyneen kansan keskuudessa. Rokotuksia ei ollut, joten mikään ei estänyt tautien leviämistä nälkiintyneisiin ihmisiin. Perinteisten kulkutautien lisäksi espanjantauti levisi kaikkialle maailmaan vuonna 1918. Se tappoi maailmanlaajuisesti noin 50 miljoonaa ihmistä. Kolmen miljoonan asukkaan Suomessakin siihen kuoli kymmeniä tuhansia.
Punakapina kukistettiin toukokuussa 1918, jonka jälkeen kapinalliset vietiin tutkintavankeuteen kapinarikosten selvittämiseksi, ja samalla estettiin uuden kapinan aloittaminen. Kesällä 1918 vankileireillä oli kymmeniä tuhansia kapinallisia, ja siinä tilanteessa taudit levisivät nopeasti vankien keskuudessa. Espanjantauti oli pahin tappaja, mutta muutkin tartuntataudit, kuten puna- ja lavantauti, tappoivat vankeja. Punavangit kuolivat monien huonojen yhteensattumien vuoksi.
Kulkutaudit riehuivat nälkiintyneen kansan keskuudessa. Rokotuksia ei ollut, joten mikään ei estänyt tautien leviämistä nälkiintyneisiin ihmisiin. Perinteisten kulkutautien lisäksi espanjantauti levisi kaikkialle maailmaan vuonna 1918. Se tappoi maailmanlaajuisesti noin 50 miljoonaa ihmistä. Kolmen miljoonan asukkaan Suomessakin siihen kuoli kymmeniä tuhansia.
Punakapina kukistettiin toukokuussa 1918, jonka jälkeen kapinalliset vietiin tutkintavankeuteen kapinarikosten selvittämiseksi, ja samalla estettiin uuden kapinan aloittaminen. Kesällä 1918 vankileireillä oli kymmeniä tuhansia kapinallisia, ja siinä tilanteessa taudit levisivät nopeasti vankien keskuudessa. Espanjantauti oli pahin tappaja, mutta muutkin tartuntataudit, kuten puna- ja lavantauti, tappoivat vankeja. Punavangit kuolivat monien huonojen yhteensattumien vuoksi.
Vastaukset 26
Vanhimmat
"Punavangit kuolivat monien huonojen yhteensattumien vuoksi."
No jos tilanne oli noin paha, niin keskitysleireihin sulkeminen ei ollut se paras ratkaisu?
Huono hygienia, paljon ihmisiä pienellä alueella, sadistiset ja opportunistiset vartijat jne. ?
Tietysti historia on jälkiviisautta täynnä, mutta parempi olisi ollut lähettää vangit maatöihin tjms. kuin kasata parakkeihin.
Vaarallisia rikollisia ei voitu tietenkään laskea vapaaksi odottamaan oikeudenkäyntiä. Oli olemassa suuri vaara, että he siirtyvät Venäjälle jatkamaanSuomen vastaisia rikollisia toimiaan.
Tunnet historiaa huonosti. Jos tuntisit paremmin, tietäisit, että valtaosa punavangeista päästettiin tutkinnan jälkeen kotiin jo kesän 1918 aikana, Syksyllä 1918 vankiloissa oli vain pieni murto-osa alunperin vangituista.
Maanrgeim levitti siellä virusta tahallaan pienestä purkista.
Mannergeim
Nämä vangit olisi pitänyt laittaa vaikkapa heinätöihin. Ymmärrän kyllä, että Suomi vasta itsenäistyi ja oikeuslaitos oli huonolla tolalla, mutta pistää porukkaa kulkutauteja poreileviin häkkeihin oli aikamoinen "suoritus".
,,,, samalla estettiin uuden kapinan aloittaminen.,,,,,,
Huono yritys jopa vitsiksikin. Millä aseettomat olisivat kapinan aloittaneet, heinäsepäiläkö lahtareita mätkineet ?
,,,,,,,,Punavangit kuolivat monien huonojen yhteensattumien vuoksi.,,,,,
Toinen huono vitsi. Leiritoimintaa johti valkoarmeija neroksi ylistetyn kokeneen kenraalin Mannerheimin johdolla. Näin voitaneen uskoa, että mikään ei leireillä ollut sattumaa vaan tarkoin harkittua ja suunniteltua.
Luin tuossa juuri Arvo Poika Tuomisen mistelmia. Tuominen, joka oli SKP:n pääsihteeri, muistelee, miten SKP:ssa hyvin monet olivat varmoja, että uusi kapina alkaa pian. Lahtarit tapetaan, ja Suomesta tulee kommunistinen neuvostotasavalta Neuvostoliiton yhteydessä.
Äkillinen nikkelimyrkytyskin tappoi aikoinaan tuhansia punavankeja keskitysleireillä Suomessa vuonna 1918.
Ja ihmeen paljon tuo samainen myrkytys tappoi ihmisiä valkoisten koko sodan ajan hallitsemilla alueilla joissa kapinaa tietenkään ei ollut vaikka lahtariselityksen mukaan ammuttiin vain murhaajia ja ryöstelijöitä.
Punavankeja teloitettiin oikeuden päätöksellä 7.000 ja aseellisessa taistelussa kaatui 5.000.
Espanjan tautiin menehtyi 14.000 vankia.
Paljonkos teloitettiin ilman oikeuden päätöstä, esim. Tampereen tavara-asemalla sekä ihan pitkin kaupunkia? Siellä kun on kuulemma vieläkin muistoseiniä missä näkyy teloittajien luotien jäljet.
Eniten punikkeja nikkelimyrkytys tappoi kuitenkin Neuvostoliitossa. Useimmat suomalaispunikit ammuttiin Neuvostoliitossa niskalaukauksella.
Vain 555 punakaartilaista sai oikeuden päätöksellä kuolemantuomion. Heistäkin suurin osa armadettiin siten, että kuolemantuomio muutettiin elinakautiseksi vankeustuomioksi. Loppujen lopuksi heidätkin armahdettiin viimeistään reilun kymmenen vuoden kuluttua.
Tuosta linkistä voi katsella punaisten muistomerkkien määrää ja todeta ne paikkakunnat joissa sotaa ei käyty mutta lahtari tappoi ihmisiä satamäärin. Heitä ei mikään oikeus ollut tuominnut, se pitää muistaa.
Siis linkki jäi:
http://www.tyovaenliike.fi/punaisten-muistomerkit/lista-punaisten-muistomerkeista/
Tässä se on.
Mainitsetko yhdenkin sotaa käymättömän kunnan, jossa "lahtari tappoi ihmisiä satamäärtin".
Molemmin puolin tapahtui ( kuten lähes kaikissa sodissa) vasta-antautuneitten satunnaisia tappamisia. Määrää on vaikea arvioida. Yleensä nämä päätyivät kaatuneiden lukumäärään.
Jämsä.
Mihin tuo lukusi 14 000 perustuu?
Minkään vankileirin kuolinsyytilastot eivät puhu espanjantautiepidemiasta. Luurangonlaihat vangit kirjoittivat viimeisissä korteissa kotiin, että omaiset lähettäisivät vaikka palan leipää. Ei vaikuta flunssapotilaan puheilta.
Jämsässä kuolleita oli 72. Ei "satoja".
Lahtari saikin Espanjan taudista oivan apurin tekemään likaisen työn. Ei tarvinnut muuta kuin järjestää varta vasten olot sopiviksi jotta taudin tuhovaikutus maksimoituisi ja sehän toimi. Näin vieläkin eräät huitovat käsiään, että "ei ne valkoiset mitään tehneet kun tauti se oli joka tappoi".
” Lahtari saikin Espanjan taudista oivan apurin tekemään likaisen työn. ”
Kyllä se tuli maahan kutsumatta ja vaati uhreja yhtälailla myös lerien ulkopuolella!
”Ei tarvinnut muuta kuin järjestää varta vasten olot sopiviksi jotta taudin tuhovaikutus maksimoituisi ja sehän toimi. ”
Sotavankileireillä on aina suuri joukko samassa paikassa. Niin meillä ja muualla. Jos vangit olisi haluttu surmata niin toki heidät olisi voitu teloittaa, joten a ei ollut tarkoitus!
”Näin vieläkin eräät huitovat käsiään, että "ei ne valkoiset mitään tehneet kun tauti se oli joka tappoi".”
Itse lienet ainoa huitoja kun noin kuumana käyt. Lienet ainoa, joka katsot kulkutautiin kuolleen surmatuksi?
” Lahtari saikin Espanjan taudista oivan apurin tekemään likaisen työn. ”
Kyllä se tuli maahan kutsumatta ja vaati uhreja yhtälailla myös lerien ulkopuolella!
Niin kuoli mutta suhteessa väkimäärään vain murto-osa. Pakkohan sen oli olla tappava tauti, ei lahtari muutoin olisi voinut sitä surmaamiseen käyttää.
”Ei tarvinnut muuta kuin järjestää varta vasten olot sopiviksi jotta taudin tuhovaikutus maksimoituisi ja sehän toimi. ”
Sotavankileireillä on aina suuri joukko samassa paikassa.
Paljon on samassa paikassa kun oikein vartavasten tiivistetään että olisi mahdollisimman paljon ja taudille otollisemmat olosuhteet. Tietenkin nälkä ja alkeellisimmankin hygienian puute ajavat sitä samaa asiaa. Jos ken ei tautiin kuollutkaan niin kuolipahan ainakin nälkään. Sama asia mihin kuoli, kunhan vaan kuoli. Kuolihan niitä leireillä ammuttuinakin.
Niin meillä ja muualla. Jos vangit olisi haluttu surmata niin toki heidät olisi voitu teloittaa, joten a ei ollut tarkoitus!
Olisi ollut jopa lahtarillekin kova urakka ampua suitsait 80 000 vankia. Oli paljon siistimpää antaa nälän, tautien ja kurjuuden hoitaa homma. Näin myös sekä silloiset että nykyiset retardit pääsivät vonkumaan, että "eihän me mitään, tauti ne tappoi".
Lienet ainoa, joka katsot kulkutautiin kuolleen surmatuksi?
Kun taudilla tapetaan tarkoituksellisesti niin surmaa ja murhaa se on.
Hohhoijaa. Kun vanki kuolee isorokkoon isorokkosairaalassa, niin se ei ole surmaa ja murhaa.
Isoisäni oli tuolloin kymmenen vuotias ja kertoi Helsingistä miten maito jonossa ihmiset tuupertuivat kadulle. Jotkut kuumeen takia ja jotkut kuolivat.