Kukaan ei ole pystynyt kertomaan millä toisella tavalla Suomi olisi varmuudella säilynyt itsenäisenä maana ja maana jota ei miehitetty.
On sanottu, että olisi kannattanut suostua Stalinin vaatimuksiin syksyllä 1939 jolloin sota olisi vältetty. Tutkijat eivät ole tästä yksimielisiä. Venäläinen professori Juri Kilin sanoo, että Stalin olisi hyökännyt joka tapauksessa ja hyökkäys olisi ollut erittäin vaarallinen kun Mannerheim-linjan länsiosa olisi luovutettu .
Mannerheim-linja pidätteli venäläisiä hyökkääjiä talvisodassa 2,5 kuukautta minä aikana Ranska ja Englanti valmistelivat avun antamista Suomelle. Tämä uhka sai Stalinin luopumaan Terijoen hallituksesta ja suostumaan rauhaan Helsingin hallituksen kanssa.
Talvisodan jälkeen NL jatkoi Suomen itsenäisyyden uhkaamista ja Molotov sanoi kesäkuussa 1940 Liettuan ulkoministerille, että Baltian maat, Suomi mukaan lukien, liitetään NL:n.
Baltian maat liitettiinkin NL:n ja Suomi pelkäsi täysin aiheellisesti meille käyvän samoin.
Suomi teki siksi syksyllä 1940 Saksan kanssa kauttakulkusopimuksen joka toi Suomeen tuhansia saksalaissotilaita.
Marraskuussa 1940 Molotov kävi Berliinissä hakemassaHitlerin suostumusta Suomen miehitykseen. Molotov sanoi, että elokuun 1940 etupiirijako on tarkoitetulla tavalla toteutettu Suomea lukuunottamatta. Molotov halusi saksalaset sotilaat pois Suomesta Suomelle saman mittakaavan ratkaisun kuin Bessarabialle ja Baltian maille.
Hitler vastasi, ettei Suomea vastaan saa tulla sotaa. Molotov totesi, että tämä Hitlerin vastaus muuttaa elokuun 1939 salaista etupiirijakoa.
Jatkosotaa ei voitu välttää, kun Suomessa oli saksalaisia joukkoja. mutta jos Suomeen ei olisi syksyllä 1940 päästetty saksalaisia joukkoja NL olisi syksyllä 1940 hyökännyt Suomeen, kuten Mannerheim sanoo muistelmissaan.
Jatkosodan tuhot oli mitättömän pienet verrattuna niihin valtaviin tuhoihin mitä olisi seurannut jos NL olisi syksyllä 1940 hyökännyt Suomeen.
Kesällä 1944 Saksa vielä auttoi Suomea pysäyttämään NL:n hyökkäyksen ja NL:lle tuli kiire ehtiä Berliiniin ennen Normandiassa samaan aikaan maihinnousseita länsiliittoutuneita eikä Suomen valtaukseen annettu tarvittavia lisäjoukkoja.
Neuvostoliittolainen kenraaliluutnantti S P Platonov myöntää kirjassaan Taistelut Suomen rintamalla 1941-1944 Suomen saavuttaman torjuntavoiton jatkosodassa.
Platonov sanoo : "tuomalla alueelle riittävästi lisävoimaa Suomen sodanjohto pysäytti neuvostojoukkojen hyökkäyksen Karjalan kannakselta syvälle Suomeen."
Mainittakoon lopuksi, että NL:lla oli kesällä 1944 laadittuna 56 kohtainen antautumisasiakirja joka suomalaisten tulisi allekirjoittaa. Sen mukaan Suomi olisi antautunut ehdoitta ja koko maa olisi miehitetty ja satojatuhansia suomalaisia viety Siperiaankin.
Suomalaisten ja saksalaisten saavuttaman torjuntavoiton jälkeen ehdottomasta antautumisesta luovuttiin.
On sanottu, että olisi kannattanut suostua Stalinin vaatimuksiin syksyllä 1939 jolloin sota olisi vältetty. Tutkijat eivät ole tästä yksimielisiä. Venäläinen professori Juri Kilin sanoo, että Stalin olisi hyökännyt joka tapauksessa ja hyökkäys olisi ollut erittäin vaarallinen kun Mannerheim-linjan länsiosa olisi luovutettu .
Mannerheim-linja pidätteli venäläisiä hyökkääjiä talvisodassa 2,5 kuukautta minä aikana Ranska ja Englanti valmistelivat avun antamista Suomelle. Tämä uhka sai Stalinin luopumaan Terijoen hallituksesta ja suostumaan rauhaan Helsingin hallituksen kanssa.
Talvisodan jälkeen NL jatkoi Suomen itsenäisyyden uhkaamista ja Molotov sanoi kesäkuussa 1940 Liettuan ulkoministerille, että Baltian maat, Suomi mukaan lukien, liitetään NL:n.
Baltian maat liitettiinkin NL:n ja Suomi pelkäsi täysin aiheellisesti meille käyvän samoin.
Suomi teki siksi syksyllä 1940 Saksan kanssa kauttakulkusopimuksen joka toi Suomeen tuhansia saksalaissotilaita.
Marraskuussa 1940 Molotov kävi Berliinissä hakemassaHitlerin suostumusta Suomen miehitykseen. Molotov sanoi, että elokuun 1940 etupiirijako on tarkoitetulla tavalla toteutettu Suomea lukuunottamatta. Molotov halusi saksalaset sotilaat pois Suomesta Suomelle saman mittakaavan ratkaisun kuin Bessarabialle ja Baltian maille.
Hitler vastasi, ettei Suomea vastaan saa tulla sotaa. Molotov totesi, että tämä Hitlerin vastaus muuttaa elokuun 1939 salaista etupiirijakoa.
Jatkosotaa ei voitu välttää, kun Suomessa oli saksalaisia joukkoja. mutta jos Suomeen ei olisi syksyllä 1940 päästetty saksalaisia joukkoja NL olisi syksyllä 1940 hyökännyt Suomeen, kuten Mannerheim sanoo muistelmissaan.
Jatkosodan tuhot oli mitättömän pienet verrattuna niihin valtaviin tuhoihin mitä olisi seurannut jos NL olisi syksyllä 1940 hyökännyt Suomeen.
Kesällä 1944 Saksa vielä auttoi Suomea pysäyttämään NL:n hyökkäyksen ja NL:lle tuli kiire ehtiä Berliiniin ennen Normandiassa samaan aikaan maihinnousseita länsiliittoutuneita eikä Suomen valtaukseen annettu tarvittavia lisäjoukkoja.
Neuvostoliittolainen kenraaliluutnantti S P Platonov myöntää kirjassaan Taistelut Suomen rintamalla 1941-1944 Suomen saavuttaman torjuntavoiton jatkosodassa.
Platonov sanoo : "tuomalla alueelle riittävästi lisävoimaa Suomen sodanjohto pysäytti neuvostojoukkojen hyökkäyksen Karjalan kannakselta syvälle Suomeen."
Mainittakoon lopuksi, että NL:lla oli kesällä 1944 laadittuna 56 kohtainen antautumisasiakirja joka suomalaisten tulisi allekirjoittaa. Sen mukaan Suomi olisi antautunut ehdoitta ja koko maa olisi miehitetty ja satojatuhansia suomalaisia viety Siperiaankin.
Suomalaisten ja saksalaisten saavuttaman torjuntavoiton jälkeen ehdottomasta antautumisesta luovuttiin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006352401.html
https://www.verkkouutiset.fi/tasan-75-vuotta-sitten-hitler-ja-stalin-yrittivat-salaa-toista-sopimusta-suomesta-43270/#114bff36
Näin olisi käynyt jos Stalinin vaatimuksiin olisi suostuttu syksyllä 1939 ja jos kauttakulkusopimusta Saksan kanssa ei olisi tehty syksyllä 1940.
"Suomessa oli välillä vallalla sellainen ajattelu , että joustavammalla linjalla olisi päästy parempaan tulokseen. Omalta osaltani en ole törmännyt tietoon johon tämä usko voisi nojata.
Ei ole näyttöä siitä, että Neuvostoliitolla olisi ollut Suomen osalta toisenlaiset suunnitelmat kuin Baltian maiden osalta. Stalin korosti useasti Baltian mallin seuraamista myös Suomen kohdalla."
Presidentti Mauno Koivisto kirjassaan