Miten uskonnottomat viettävät joulua ja miksi?
Uskonnottomat viettävät joulua käytännössä samaan tapaan kuin useimmat muutkin ja koska se on kivaa.
Talvipäivän seisausta on vuosituhansia vietetty valon juhlana ennen kristinuskoa. Kun pimeyden lisääntymisen sijasta päivät alkavat pidentyä, parempaa syytä juhlimiseen saa etsiä. Välimeren alueella Rooman valtakunnassa Saturnalia-juhla oli iso, monipäiväinen tapahtuma. Itämeren piirissä Yule, Jól ja Hjul ilmensivät vanhaa valon juhlan perinnettä talvipäivän seisauksen aikaan. Suomen kielen ”joulu” on jo sanana enemmän maallinen tai ei-kristillinen kuin uskonnollinen, luterilainen.
Kun joulu on maallisella lailla säädetty aatosta alkaen palkallisiksi vapaapäiviksi, se sopii juhannusvapaiden lailla uskonnottomille vähintään yhtä hyvin kuin viisipäiväinen työviikko luterilaisille.
Uskonnottomat ja ei-uskonnolliset ihmiset viettävät joulua käytännössä samaan tapaan kuin suurin osa suomalaisista: perinteiseen suomalaiseen tapaan joululahjojen, jouluruokien ja -juomien, joulukuusen, kynttilöiden ja joulukoristeiden kanssa. Joulukorttejakin lähetetään, ja myös joulupukki kuuluu asiaan, moni on sen nähnytkin. Mukana ovat myös joulutontut, joulusiivous, joulusauna, vainajien muistamiset, Tapaninajelut. Suomalaiseen jouluun on siirtynyt myös kekrin perinteitä.
Joulua vietetään yleensä perhejuhlana joko omassa kodissa tai isovanhempien kotona. Ennen tätä koronavuotta liikkuminen rakkaiden luo on ollut tavanomaista.
Toki uskonnottomat viettävät joulua ilman uskonnollista, kirkollista sisältöä, siis maallisesti, sekulaaristi. Joulupukin tulo on tärkeämpää kuin usko Jeesuksen toiseen tulemiseen. Joululauluja saatetaan kuunnella, myös uskonnollisia, jos radio on auki. Jouluna ei ole tarvetta lukea Raamattua tai lähteä jumalanpalvelukseen, samoin kuin ei suurimmalla osalla suomalaisista.
Tosin osa uskonnottomista, samoin kuin uskonnollisistakin, pyrkii välttämään kaupallisen joulun viettämistä ja muutakin jouluhössötystä. Tämä ei ole ainakaan vielä valtavirtaa, eikä raja kulje uskonnottomien ja uskovien välillä. Samoin on osa ihmisistä, ennen korona-aikaa, kadonnut kaukomaille viettämään rauhallista joulua. Ja voi kotimaassakin matkailla valmiisiin pöytiin erilaisen rauhallisin joulun viettoon. Toki monet jäävät kotiin ja kotikulmille, nyt tänä vuonna enemmän kuin ennen.
Lyhyesti sanoen uskonnottomat ja ei-uskonnolliset ihmiset nauttivat joulun vietosta ja siihen valmistautumisesta täysillä, kukin perhe tai yksilö tavallaan.
Esa Ylikoski
Uskonnottomat viettävät joulua käytännössä samaan tapaan kuin useimmat muutkin ja koska se on kivaa.
Talvipäivän seisausta on vuosituhansia vietetty valon juhlana ennen kristinuskoa. Kun pimeyden lisääntymisen sijasta päivät alkavat pidentyä, parempaa syytä juhlimiseen saa etsiä. Välimeren alueella Rooman valtakunnassa Saturnalia-juhla oli iso, monipäiväinen tapahtuma. Itämeren piirissä Yule, Jól ja Hjul ilmensivät vanhaa valon juhlan perinnettä talvipäivän seisauksen aikaan. Suomen kielen ”joulu” on jo sanana enemmän maallinen tai ei-kristillinen kuin uskonnollinen, luterilainen.
Kun joulu on maallisella lailla säädetty aatosta alkaen palkallisiksi vapaapäiviksi, se sopii juhannusvapaiden lailla uskonnottomille vähintään yhtä hyvin kuin viisipäiväinen työviikko luterilaisille.
Uskonnottomat ja ei-uskonnolliset ihmiset viettävät joulua käytännössä samaan tapaan kuin suurin osa suomalaisista: perinteiseen suomalaiseen tapaan joululahjojen, jouluruokien ja -juomien, joulukuusen, kynttilöiden ja joulukoristeiden kanssa. Joulukorttejakin lähetetään, ja myös joulupukki kuuluu asiaan, moni on sen nähnytkin. Mukana ovat myös joulutontut, joulusiivous, joulusauna, vainajien muistamiset, Tapaninajelut. Suomalaiseen jouluun on siirtynyt myös kekrin perinteitä.
Joulua vietetään yleensä perhejuhlana joko omassa kodissa tai isovanhempien kotona. Ennen tätä koronavuotta liikkuminen rakkaiden luo on ollut tavanomaista.
Toki uskonnottomat viettävät joulua ilman uskonnollista, kirkollista sisältöä, siis maallisesti, sekulaaristi. Joulupukin tulo on tärkeämpää kuin usko Jeesuksen toiseen tulemiseen. Joululauluja saatetaan kuunnella, myös uskonnollisia, jos radio on auki. Jouluna ei ole tarvetta lukea Raamattua tai lähteä jumalanpalvelukseen, samoin kuin ei suurimmalla osalla suomalaisista.
Tosin osa uskonnottomista, samoin kuin uskonnollisistakin, pyrkii välttämään kaupallisen joulun viettämistä ja muutakin jouluhössötystä. Tämä ei ole ainakaan vielä valtavirtaa, eikä raja kulje uskonnottomien ja uskovien välillä. Samoin on osa ihmisistä, ennen korona-aikaa, kadonnut kaukomaille viettämään rauhallista joulua. Ja voi kotimaassakin matkailla valmiisiin pöytiin erilaisen rauhallisin joulun viettoon. Toki monet jäävät kotiin ja kotikulmille, nyt tänä vuonna enemmän kuin ennen.
Lyhyesti sanoen uskonnottomat ja ei-uskonnolliset ihmiset nauttivat joulun vietosta ja siihen valmistautumisesta täysillä, kukin perhe tai yksilö tavallaan.
Esa Ylikoski
Vastaukset 1
Vanhimmat
Enemmän taisi huomiota koulujuttuja eikä joulujuttu. Hyviä molemmat.