ET:n kehittämisellä ja avaamisella eteenpäin
Uskonnottomille elämänkatsomustiedolla (ET) on erittäin tärkeä merkitys uskonnon ja katsomuksen vapauden kannalta – sekä periaatteessa että käytännössä. Elämänkatsomustietoa on ansiokkaasti kehitetty innovatiiviseksi tieto- ja taitoaineeksi, jossa elämän ilmiöitä, eettisiä ja filosofisia kysymyksiä tarkastellaan avoimesti ja annetaan oppilaiden ja opiskelijoiden rakentaa omaa elämän- ja maailmankatsomustaan.
Oppiainehan saatiin aikaan vuonna 1985 Vapaa-ajattelijain YK:n ihmisoikeuskomitealle aiemmin tekemän kantelun jälkeen. Kantelu koski uskontojen historian ja siveysopin uskontopainotteisuutta, jota ihmisoikeuskomitea siis moitti. ET:n korvaaminen jollain uskontopainotteisella pakollisella katsomusaineella johtaisi todennäköisesti valitus- ja kantelutulvaan. Tarvitaan ET:n vahvistamista eikä heikentämistä. Elämänkatsomustiedon likvidointipyrkimykset herättävät huolta.
Huoli liittyy myös eräissä kunnissa tai kouluissa toteutettuun uskonnon ja ET-opetuksen osittaiseen yhdistämiseen. Useiden kanteluiden kautta on tullut esiin, että ET:n sisällöt on syrjäytetty olennaisin osin; joku 9/10 uskontoa ja 1/10 ET:tä ei käy. Erityisen härski yhteisopetuksen toteutus tuli kantelun kautta ilmi Kauhajoella. Valitettavasti AVI ei ole lähettänyt päätöstään tiedoksi ns. Etelä-Pohjanmaan mallin muihin kuntiin. ET:n opetussuunnitelman tulee toteutua.
Uskonnottomien keskuudessa nähdään vakavana ongelmana, että opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa säädetty ”uskonnollinen, katsomuksellinen ja puoluepoliittinen sitouttamattomuus” ei toteudu, vaan kollektiivisia uskonnonharjoitustilaisuuksia liitetään koulupäivään. Uskonnollista tai uskonnotonta katsomusta koskeva arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojakaan toteudu, vaan perheitä pakotetaan paljastamaan katsomuksensa, kun heidän pitää valita, osallistuuko heidän lapsensa koulupäivään liitettyyn uskonnonharjoitustilisuuteen vai ei.
Uskonnottomille elämänkatsomustiedolla on näissä olosuhteissa erittäin tärkeä merkitys, mutta valitettavasti oppiaine on paikoin vajaakäytössä. Pienissä kunnissa ja pienillä kouluilla ei välttämättä ole ET:n opetusryhmää. Sitä vuosittain toistelemalla tammikuussa, kun koulutulokaita ilmoitetaan, ja saatu monet huoltajat vastentahtoisesti valitsemaan katsomusaineeksi uskonnon. Liian harvoin positiivisia erityistoimia suunnataan opetusryhmien perustamiseksi ilmoittamalla parin ylemmän luokan oppilaiden huoltajille ET-opetusryhmän syntymisen mahdollisuudesta.
Jos ET-opetusta ei ole tarjolla, ET-opetukseen oikeutettua oppilasta ei ole pakko laittaa uskonnonopetukseen. Katsomusaineesta voi vaan olla pois, jolloin oppilaalla on muuta ohjattua toimintaan. ET-toiveesta kiinni pitäminen voi aikaansaada ryhmän syntymisen.
Myös uusien ET-ryhmien uusien opettajien perehtymiseen tarvitaan täydennyskoulutusta. Työn aloittamista auttaisi myös uusien ET:n oppikirjojen hankkiminen koululle, edes kiertoon. Opetusta voi silti hoitaa monella tavalla.
Vajaakäytöstä huolimatta on hyvä korostaa, että ET ei ole mikään marginaalinen oppiaine. Ei numeroina eikä ihmisoikeusnäkökulmasta. Toiseksi suurimman katsomusaineen noin 10 prosentin ”markkinaosuus” on samaa luokkaa kuin Keskustan tai Vihreiden gallup-kannatus koko väestöstä eli ”nukkuvien puolue” samoin kuin nukkuvat oppilaat mukaan laskien.
ET:n oppilasmäärä on kasvussa, sillä pikkulasten kastaminen kirkon jäsenyyteen on nyt huomattavasti pienempää kuin kirkon jäsenosuus yläkouluikäisten keskuudessa.
Uskonnottomien näkökulmasta on erittäin OK, että elämänkatsomustieto avataan kaikkien valittavissa olevaksi katsomusaineeksi. Nykytilanne on epäsymmetrinen ja epäreilu, se rikkoo yhdenvertaisuutta ja on lapsen oikeuksien sopimuksen 2. artiklan vastainen. (Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2018.)
Onneksi tilanne voidaan korjata pienellä sanamuutoksella peruskoulu- ja lukiolaeissa. Muutos voidaan valmistella ja ottaa käyttöön nopeasti, sillä oppiaine- ja tuntijakoa ei tarvitse muuttaa ja tuoreita opetussuunnitelman perusteita ei tarvitse uusia ET:n avaamisen vuoksi. Oppikirjatkin käyvät.
Teettämämme, Taloustutkimuksen normaaliin tapaan toteuttaman mielipidetiedustelun mukaan 79 prosenttia suomalaisista kannattaa ET:n avaamista kaikille valittavissa olevaksi. Nuorista ja opiskelijoista kannatus on 86 ja 87 prosentin luokkaa. Lukiolakia säädettäessä 2019 mm. Kuntaliitto, Lukiolaisten liitto ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto puolsivat ET:n avaamista kaikille.
Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan ev.-lut. kirkon jäsenenä on varsin paljon ei-uskonnollisia ihmisiä, jotka eivät usko kristinuskon opinkappaleita, erityisesti kouluikäisten lasten huoltajien ikäluokissa. Heidän lapsensa ovat kirkon jäseninä muista kuin katsomuksellisista syistä. Elämänkatsomustieto vastaisi monen perheen katsomuksellista tilannetta ”omaa uskontoa” paremmin.
Mutta antakaamme se perheiden päätettäväksi – ja lukiolaisille itselleen.
ET:n avaaminen ei kuitenkaan merkitsisi mitään
Uskonnottomille elämänkatsomustiedolla (ET) on erittäin tärkeä merkitys uskonnon ja katsomuksen vapauden kannalta – sekä periaatteessa että käytännössä. Elämänkatsomustietoa on ansiokkaasti kehitetty innovatiiviseksi tieto- ja taitoaineeksi, jossa elämän ilmiöitä, eettisiä ja filosofisia kysymyksiä tarkastellaan avoimesti ja annetaan oppilaiden ja opiskelijoiden rakentaa omaa elämän- ja maailmankatsomustaan.
Oppiainehan saatiin aikaan vuonna 1985 Vapaa-ajattelijain YK:n ihmisoikeuskomitealle aiemmin tekemän kantelun jälkeen. Kantelu koski uskontojen historian ja siveysopin uskontopainotteisuutta, jota ihmisoikeuskomitea siis moitti. ET:n korvaaminen jollain uskontopainotteisella pakollisella katsomusaineella johtaisi todennäköisesti valitus- ja kantelutulvaan. Tarvitaan ET:n vahvistamista eikä heikentämistä. Elämänkatsomustiedon likvidointipyrkimykset herättävät huolta.
Huoli liittyy myös eräissä kunnissa tai kouluissa toteutettuun uskonnon ja ET-opetuksen osittaiseen yhdistämiseen. Useiden kanteluiden kautta on tullut esiin, että ET:n sisällöt on syrjäytetty olennaisin osin; joku 9/10 uskontoa ja 1/10 ET:tä ei käy. Erityisen härski yhteisopetuksen toteutus tuli kantelun kautta ilmi Kauhajoella. Valitettavasti AVI ei ole lähettänyt päätöstään tiedoksi ns. Etelä-Pohjanmaan mallin muihin kuntiin. ET:n opetussuunnitelman tulee toteutua.
Uskonnottomien keskuudessa nähdään vakavana ongelmana, että opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa säädetty ”uskonnollinen, katsomuksellinen ja puoluepoliittinen sitouttamattomuus” ei toteudu, vaan kollektiivisia uskonnonharjoitustilaisuuksia liitetään koulupäivään. Uskonnollista tai uskonnotonta katsomusta koskeva arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojakaan toteudu, vaan perheitä pakotetaan paljastamaan katsomuksensa, kun heidän pitää valita, osallistuuko heidän lapsensa koulupäivään liitettyyn uskonnonharjoitustilisuuteen vai ei.
Uskonnottomille elämänkatsomustiedolla on näissä olosuhteissa erittäin tärkeä merkitys, mutta valitettavasti oppiaine on paikoin vajaakäytössä. Pienissä kunnissa ja pienillä kouluilla ei välttämättä ole ET:n opetusryhmää. Sitä vuosittain toistelemalla tammikuussa, kun koulutulokaita ilmoitetaan, ja saatu monet huoltajat vastentahtoisesti valitsemaan katsomusaineeksi uskonnon. Liian harvoin positiivisia erityistoimia suunnataan opetusryhmien perustamiseksi ilmoittamalla parin ylemmän luokan oppilaiden huoltajille ET-opetusryhmän syntymisen mahdollisuudesta.
Jos ET-opetusta ei ole tarjolla, ET-opetukseen oikeutettua oppilasta ei ole pakko laittaa uskonnonopetukseen. Katsomusaineesta voi vaan olla pois, jolloin oppilaalla on muuta ohjattua toimintaan. ET-toiveesta kiinni pitäminen voi aikaansaada ryhmän syntymisen.
Myös uusien ET-ryhmien uusien opettajien perehtymiseen tarvitaan täydennyskoulutusta. Työn aloittamista auttaisi myös uusien ET:n oppikirjojen hankkiminen koululle, edes kiertoon. Opetusta voi silti hoitaa monella tavalla.
Vajaakäytöstä huolimatta on hyvä korostaa, että ET ei ole mikään marginaalinen oppiaine. Ei numeroina eikä ihmisoikeusnäkökulmasta. Toiseksi suurimman katsomusaineen noin 10 prosentin ”markkinaosuus” on samaa luokkaa kuin Keskustan tai Vihreiden gallup-kannatus koko väestöstä eli ”nukkuvien puolue” samoin kuin nukkuvat oppilaat mukaan laskien.
ET:n oppilasmäärä on kasvussa, sillä pikkulasten kastaminen kirkon jäsenyyteen on nyt huomattavasti pienempää kuin kirkon jäsenosuus yläkouluikäisten keskuudessa.
Uskonnottomien näkökulmasta on erittäin OK, että elämänkatsomustieto avataan kaikkien valittavissa olevaksi katsomusaineeksi. Nykytilanne on epäsymmetrinen ja epäreilu, se rikkoo yhdenvertaisuutta ja on lapsen oikeuksien sopimuksen 2. artiklan vastainen. (Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2018.)
Onneksi tilanne voidaan korjata pienellä sanamuutoksella peruskoulu- ja lukiolaeissa. Muutos voidaan valmistella ja ottaa käyttöön nopeasti, sillä oppiaine- ja tuntijakoa ei tarvitse muuttaa ja tuoreita opetussuunnitelman perusteita ei tarvitse uusia ET:n avaamisen vuoksi. Oppikirjatkin käyvät.
Teettämämme, Taloustutkimuksen normaaliin tapaan toteuttaman mielipidetiedustelun mukaan 79 prosenttia suomalaisista kannattaa ET:n avaamista kaikille valittavissa olevaksi. Nuorista ja opiskelijoista kannatus on 86 ja 87 prosentin luokkaa. Lukiolakia säädettäessä 2019 mm. Kuntaliitto, Lukiolaisten liitto ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto puolsivat ET:n avaamista kaikille.
Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan ev.-lut. kirkon jäsenenä on varsin paljon ei-uskonnollisia ihmisiä, jotka eivät usko kristinuskon opinkappaleita, erityisesti kouluikäisten lasten huoltajien ikäluokissa. Heidän lapsensa ovat kirkon jäseninä muista kuin katsomuksellisista syistä. Elämänkatsomustieto vastaisi monen perheen katsomuksellista tilannetta ”omaa uskontoa” paremmin.
Mutta antakaamme se perheiden päätettäväksi – ja lukiolaisille itselleen.
ET:n avaaminen ei kuitenkaan merkitsisi mitään
Vastaukset 87
Vanhimmat
Vaikuttaa liiton edustajana puheenvuorolta ministeriön kuulemistilaisuudessa. Tammikuussa 2021.
Hyvä jos noin on. ETn avaaminen nyt agendalle.
Asiasta voi kuulla myös puolueiden vaaliehdokkailta. Varsinkin kansanedustajilta.
ET on vapaa-ajattelijain aikaansaannos 1985, ja sitä on kehitetty laajalla pohjalla luovaksi oppiaineeksi.
Tiekkaa settiä, jos minulta kysytään. Ja vaikkei kysyttäisikään.
Tarkoitatko tiukkaa? No, loogista, asiallista.
Oppiainehan saatiin aikaan vuonna 1985 Vapaa-ajattelijain YK:n ihmisoikeuskomitealle aiemmin tekemän kantelun jälkeen. Kantelu koski uskontojen historian ja siveysopin uskontopainotteisuutta, jota ihmisoikeuskomitea siis moitti. ET:n korvaaminen jollain uskontopainotteisella pakollisella katsomusaineella johtaisi todennäköisesti valitus- ja kantelutulvaan. Tarvitaan ET:n vahvistamista eikä heikentämistä. Elämänkatsomustiedon likvidointipyrkimykset herättävät huolta.
Tässä tähdellistä asiaa myös linkitettynä: https://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2021/01/27/etn-kehittamisella-ja-avaamisella-eteenpain/
Tuo huoli liittyy myös eräissä kunnissa tai kouluissa toteutettuun uskonnon ja ET-opetuksen osittaiseen yhdistämiseen. Useiden kanteluiden kautta on tullut esiin, että ET:n sisällöt on syrjäytetty olennaisin osin; joku 9/10 uskontoa ja 1/10 ET:tä ei käy. Erityisen härski yhteisopetuksen toteutus tuli kantelun kautta ilmi Kauhajoella. Valitettavasti AVI ei ole lähettänyt päätöstään tiedoksi ns. Etelä-Pohjanmaan mallin muihin kuntiin. ET:n opetussuunnitelman tulee toteutua.
Tärkeitä hegemonismia. Uskomatonta röyhkeyttä.
Jotkut pelkäävät ETn vshvistymista lähivuosina ja koittavat raivata sen pois.
Tämähän on Ylikosken pitämä puheenvuoro blogina. Nyt sntivapari kommentoimaan, hipi hipi.
Mahtavaa. Mainio asia. Moraalinen enrmmistö.
Tosiaan, uskonnottomille elämänkatsomustiedolla on näissä olosuhteissa erittäin tärkeä merkitys, mutta valitettavasti oppiaine on paikoin vajaakäytössä. Pienissä kunnissa ja pienillä kouluilla ei välttämättä ole ET:n opetusryhmää. Sitä vuosittain toistelemalla tammikuussa, kun koulutulokaita ilmoitetaan, ja saatu monet huoltajat vastentahtoisesti valitsemaan katsomusaineeksi uskonnon. Liian harvoin positiivisia erityistoimia suunnataan opetusryhmien perustamiseksi ilmoittamalla parin ylemmän luokan oppilaiden huoltajille ET-opetusryhmän syntymisen mahdollisuudesta.
Jos ET-opetusta ei ole tarjolla, ET-opetukseen oikeutettua oppilasta ei ole pakko laittaa uskonnonopetukseen. Katsomusaineesta voi vaan olla pois, jolloin oppilaalla on muuta ohjattua toimintaan. ET-toiveesta kiinni pitäminen voi aikaansaada ryhmän syntymisen.
Alaluokilka voi hyvin olla vuoden tai kaksi pois ja odottaa oman ai een ryhmän syntyä.
Pois jäänti edistää ja nopeuttaa oman aineen ryhmän syntymistä.
Hyväkään ops ei vielä yksin takaa, että opetus on hyvää ja ops:n mukaista.
Tänään on ystävänpäivä myös erilaisilla ystävillä. Haittaaks se?
ET:n oppilasmäärä on nyt ja ennen pitkää yhä enemmän kasvussa, sillä pikkulasten kastaminen kirkon jäsenyyteen on nyt huomattavasti pienempää kuin kirkon jäsenosuus yläkouluikäisten keskuudessa.
Hyvä, että uskonnottomien näkökulmasta on erittäin OK, että elämänkatsomustieto avataan kaikkien valittavissa olevaksi katsomusaineeksi. Nykytilanne on epäsymmetrinen ja epäreilu, se rikkoo yhdenvertaisuutta ja on lapsen oikeuksien sopimuksen 2. artiklan vastainen. (Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2018.)
Onneksi tilanne voidaan korjata pienellä sanamuutoksella peruskoulu- ja lukiolaeissa. Muutos voidaan valmistella ja ottaa käyttöön nopeasti, sillä oppiaine- ja tuntijakoa ei tarvitse muuttaa ja tuoreita opetussuunnitelman perusteita ei tarvitse uusia ET:n avaamisen vuoksi. Oppikirjatkin käyvät.
Isot plussat kyllä Et-jutusta. Kyllä.
Uskonnonharjoitus on vielä oma ongelmansa. Rinnakkaisten uskonnollisten/ei-uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen on käytännössä osoittautunut ongelmalliseksi ja niistä on tehty paljon kanteluita. Järjestelyt, tiedotus ja valinta eivät käytännössä toimi lapsia syrjimättä. Lasten jako kahteen ryhmään uskonnollisuuden/uskonnottomuuden perusteella rikkoo perheen arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojaa. Kahden ohjelman tarjoaminen vaatii ylimääräistä työtä, johon ei aina ole riittävästi henkilöstöä varsinkaan päiväkodeissa. Tästä mallista luopuminen olisi suuri helpotus johtajille, rehtoreille, varhaiskasvattajille, opettajille, oppilaille ja useimmille huoltajille.
Teettämämme, Taloustutkimuksen normaaliin tapaan toteuttaman mielipidetiedustelun mukaan 79 prosenttia suomalaisista kannattaa ET:n avaamista kaikille valittavissa olevaksi. Nuorista ja opiskelijoista kannatus on 86 ja 87 prosentin luokkaa. Lukiolakia säädettäessä 2019 mm. Kuntaliitto, Lukiolaisten liitto ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto puolsivat ET:n avaamista kaikille.
Niin totta. Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan ev.-lut. kirkon jäsenenä on varsin paljon ei-uskonnollisia ihmisiä, jotka eivät usko kristinuskon opinkappaleita, erityisesti kouluikäisten lasten huoltajien ikäluokissa. Heidän lapsensa ovat kirkon jäseninä muista kuin katsomuksellisista syistä. Elämänkatsomustieto vastaisi monen perheen katsomuksellista tilannetta ”omaa uskontoa” paremmin.
Mutta antakaamme se perheiden päätettäväksi – ja lukiolaisille itselleen.
Kirkko vastustaa raivokkaasti ja haluaa pitää kiinni etuoikeuksistaan. Siksi tarvitaan tukea vapaa-ajattelijain ponnisteluille uudistuksen puolesta.
Täällähän on vielä huomattavaa jatkoa tuohon avaukseen: https://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2021/01/27/etn-kehittamisella-ja-avaamisella-eteenpain/
Mitä "ensimmäisen askeleen" jälkeen?! Hyvää pohdintaa.
Mitään yhtä 9-12-vuotista "katsomustietoa" ei tarvita, "uskontotiedosta" puhumattakaan. Filosofiaa ja etiikkaa peruskouluun.
Uskontoon suostuminen ei ole koko peruskoulusikaa koskeva luopumus ET-opetuksesta.
Uskonnosta pois jääminen nopeuttaa pääsyä ET-opetukseen. Ryhmäxsyntyy.
Rakastan tätä myönteistä kehittävän konkreettista otetta.
Pääsääntöisesti jota ei tunneta. Uskonnonopetukseen ei ole pakko osallistua jos ei ole kirkon jäsen.
Onko ET joku uhanalainen eläin, jota vainotaan syrjemmälle ja syrjemmälle?
Käytännön toimien esille nosto hyvä. Ei pakkouskontoa.
Rakentavaa: Myös uusien ET-ryhmien uusien opettajien perehtymiseen tarvitaan täydennyskoulutusta. Työn aloittamista auttaisi myös uusien ET:n oppikirjojen hankkiminen koululle, edes kiertoon. Opetusta voi silti hoitaa monella tavalla.
ET on ollut sorrettu uhanalainen laji. Onneksi on suojelija.
Tähän tarvitaan muutos: Pienissä kunnissa ja pienillä kouluilla ei välttämättä ole ET:n opetusryhmää. Sitä vuosittain toistelemalla tammikuussa, kun koulutulokaita ilmoitetaan, ja saatu monet huoltajat vastentahtoisesti valitsemaan katsomusaineeksi uskonnon.
On ne sitkeitä tämän asian kanssa Jo 40 vuotta.
Tietävätkö kuntapoliitikot ha -ehdokkaat ET-opetuksen tilanteen kunnassaan?
Sehän selviää kysymällä. Kilpailuta.
Uskontoon ei ole pakollista, jos ei taho. Tämä tieto tietoon.
Ei pakko jos ei taho. Tästä tieto on pimitetty.
Kuuluu kuitenkin pwrusinfoon. Voi valita nollavaihtoehdon, jos omaa ainetta ei ole.
Oikeus kieltäytyä on ollut suuri zotasalaizuus kunnilka. Hys, Hys
Hei, tue tukijaa, edistä edistäjää eteenpäin: https://vapaa-ajattelijat.fi/liity-jaseneksi/
Jo yksin tämän takia kannattaa liittyä vapaa-ajattelijoihin. Suositus.
ET-asia ekana. Niin sitä pitää. Oikea valinta.
Sitä voi tehokkaasti tukea liittymällä lobbyyn eli va-yhdistyksen jäseneksi. Muutakin hyvää edistää samalla.
Hyvä että ollaan tyrnevästi tämän asian puolesta. Liittyisin, mutta olen jo liittynyt 10 vuotta sitten.
Iso askel myös liiton uskonnonopetusta koskevan perustsvoitteen kannalta. Oppilas oppilaalta.
Tätä voi edistää sekä mikro- että makrotasolla. Oppilas oppilaalta ja systeemisesti.
Tästä on hyvä kirjoittaa erilaisilla foorumeilla ja maakuntalehdissä.
Avauksessa hyvä, painava puheenvuoro. ET:n avaamisen tarvitaan nyt kansalaisaloite.
Oletko Sinä valmis tukemaan kansalaisaloitetta ja tekemään sitä tunnetuksi?
Osaksi hallituskriisin kompromissia. Ei maksa juuri mitään. Ihme toki olisi - kuin ihmedieetissä.
"Saa syödä mitä vaan ja ihme on jos laihtuu!" Eikös tämä ole se ihmedieetti. Jos Marin ja Saarikko sopisivat ET:n avaaamisesta Saramon esityksestä?
Ja Li Anderssonin esityksestä. Onhan siellä se Kurvinekin.
Loppuuko tuo avauksen teksti vähän kuin kesken?
Kyllä se loppuu. Ei merkitse suurta oppilasmäärän lisäystä?
Iso tunnustus tästä työstä.
Sitouttamatto.uus toteen - ei liikaa vaadittu.
Hyvä priorisointi. Tsemppiä.
Tämä on selvästikin ns. vakavasti otettavaksi tarkoitettu puheenvuoro. Jääkö hieman kesken.
ET:n opiskelun salliminen kaikille, ET:n avaaminen kaikille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi ei kuitenkaan merkitsisi mitään päätepistettä uskontoja, katsomuksia sekä niiden historiaa sekä etiikkaa ja filosofiaa koskevalle keskustelulle. ET:n avaaminen voidaan toki nähdä ”ensimmäisenä askeleena” eteenpäin nykytilanteesta.
Mutta askel minne? Siihen meillä on muita näkökulmia kuin takertuminen ajatukseen yhdestä ainoasta oppiaineesta, joka jatkuisi ja jatkuisi kaikki 9 vuotta peruskoulussa ja päälle 3 vuotta lukiossa.
Vapaa-ajattelijain liiton perusvaatimuksena on, että uskonnonopetus loppuu kouluissa. Uskonnoista ja katsomuksista voidaan opettaa muissa aineissa, kuten historia, yhteiskuntaoppi ja maantieto sekä etiikka ja filosofia.
Jos katsomusaineita kuitenkin edelleen on, niiden kehittämistarpeita on syytä katsoa ikäkausittain, kuten 1-2 luokkien alkuopetuksen tai 1-3-luokkalaisten, 4-6-luokkalaisten, 7-9- luokkalaisten sekä lukiolaisten osalta erikseen.
Koko asiaa varjostaa luottamuspula, joka kohdistuu peruskoulujen ja lukioiden toiminnassa yhä jatkuviin evankelis-luterilaisen kirkon etuoikeuksiin. Vaikka perusopetus- ja lukiolakien mukaan uskonnonharjoitustilaisuuksien järjestäminen ei kuulu perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tehtäviin ja vaikka opetussuunnitelmien valtakunnallisissa perusteissa opetuksen tulisi olla ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta”, käytännössä peruskoulujen ja lukioiden vuosisuunnitelmiin ja päiväohjelmiin yhä liitetään tunnustuksellisia ja sitouttavia uskonnollisia tilaisuuksia, kuten kirkkojumalanpalvelukset ja uskonnolliset päivänavaukset. Niiden lisäksi oppilaitosten yhteistyö ev.-lut. seurakuntien kanssa sisältää usein muitakin sitouttamattomuusvaatimusta rikkovia toimintatapoja.
Käsityksemme mukaan opetussuunnitelman perusteet ohjaavat koko koulun toimintaa eikä vain sitä, mikä tapahtuu luokkahuoneessa. Opetussuunnitelmien perusteiden sitouttamattomuusvaatimus sitoo myös luokkaopetuksen ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa, toteutettiinpa sitä koulurakennuksen sisällä, pihassa tai kokonaan koulualueen ulkopuolella. Tätä rikotaan edelleen jatkuvasti. Uskonnollisten ja niille vaihtoehtoisten tilaisuuksien kyselyt ja järjestelyt ovat sekä periaatteessa että käytännössä syrjiviä. Kahden tilaisuuden malli ei toimi, ei ole oikein, joten uskonnollisista ja vaihtoehtoisista tilaisuuksista luopuminen olisi suuri helpotus rehtoreille, opettajille, perheille ja oppilaille.
Uskonnollista tai uskonnotonta katsomusta koskeva arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojakaan ei tällöin toteudu, vaan perheitä pakotetaan paljastamaan katsomuksensa, kun heidän pitää valita, osallistuuko heidän lapsensa koulupäivään liitettyyn uskonnonharjoitustilaisuuteen vai ei.
Edellä sanotun perusteella vallitsee täydellinen luottamuspula eli epäluottamus siihen, että myös tulevaisuudessa kauneinkaan opetussuunnitelma toteutuisi evankelis-luterilaisen kirkon ja uskonnon osalta käytännössä, olipa kyse minkä tahansa mallin toteuttamisesta.
Elämänkatsomustietoa ei saa likvidoida. ON vaarassa.
Jos+EThen+on+halukkaita+<10+%+oppilaista,+niin+koko+ET+joutaa+tuhota+tarpeettomana+turhakkeena+jo+säästösyistä.+ETn+tilalle+IUta.+Itseopiskelua+ja+urheilua,+esim.+itsepuolustustaitojen+opettelua,+nyrkkeilyä+ym+kamppailulajeja
Huoli likvidointipyrkimyksistä on aiheellinen.
Nythän on menossa kansalaisaloiteen allekirjoitus ETn sallimiseksi kaikille halukkaille. Mutta kun kansalaisaloite ei näytä saavan oikein tuulta purjeisiinsa. Jotain vikaa siinä ETssä on.
Jos edes 50 000 ei kannata kansalaisaloitetta, niin koko ET pitäisi hylätä suuressa suuttumuksessa.
Ateistien lapset voisivat opiskella sitä kotonaan iltalukemisena.
Siis: ET:n likvidointi ei käy.
Kiitos, tämä tullut selväksi. Mutta miten va-yhdistykset toimivat nyt? Miten omasi? Miten Sinä?
Klangi kuulostaa tutulta. Ettei vain olisi Y ollut asialla?
Avaus on kuin jatkokertomuksen alku. Miten jatkuu?
Pyrkimykset likvidoida ET ovat nousseet taas pinnalle.
Vapaa-ajattelijain liitto on elämänkatsomustiedon vahvistamisen ja avaamisen puolesta.
Noke.uksey yhdistämisestä ovat olleet huonoja myös Turussa.
Opetusjärjestelyt ovat kokonaiskuvassa parantuneet, mutta paikoin ongelmia on, kuten VA-lehden julkaisemassa selvityksessä kerrottiin.
Tämä kirjoitus selvästi ei ole kytkeytynyt ETn avaamiseen, vaan olemassaolon puolustamiseen.
Niinpä. ET:n likvidointi ei passaa. Se ei käy. Se ei käy. Kerta kaikkiaan, se ei käy.
Et on kyllä. Uhanalainen laji.
Sitouttamattomuuden ohittaminen ei ole oikein. Ei kerta kaikkiaan.
Kylläpäs, koska lähetyskäsky.
Katsomusaineiden opetuksen selvitystyöryhmän mukaan elämänkatsomustieto jatkaisi, ja kokeilujen ja tutkimuksen kautta osa opetuksesta toteutettaisiin yhdessä uskonnon opetuksen kanssa. Perustuen opetussuunnitelmiin.
Taistelu jatku. La lutta continua.
Niin, ET on oikeus, josta ei pidä luopua.
Kiitos tästä. Yllättävän vaivalloista on ollut. Vastustus on ollut kovaa. Nyt ongelmana tiedon katoaminen ET:n laajentumisesta.
Vapaa-ajattelijat+ryhtyivät+ajamaan+kristittyjen+kotien+lapsien+"etuja"+kun+yrittivät+oikein+kansalaisaloitteen+voimin+saada+ET-opetusta+kaikille+oppilaille.+
ET on laaa-alaisempi ja monipuolisempi kuin uskonto.