Tässäpä miettimistä. Olen ystäväni kanssa pohtinut tätä kysymystä noin yleisellä tasolla.
Katolilaisuudessa uskotaan, että pääsee jos tekijä pyytää tekoaan anteeksi Jumalalta ennen tekoaan.
Mikä on teidän mielipiteenne?
Katolilaisuudessa uskotaan, että pääsee jos tekijä pyytää tekoaan anteeksi Jumalalta ennen tekoaan.
Mikä on teidän mielipiteenne?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Raamattu lupaa ikuisen elämän vanhurskaille. On epätdennäköistä, että murhaaja olisi vanhurskas = oikeamielinen.
"Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."
Mat. 25:46
" Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme."
Room. 6:23
Etkö todella näe eroa murhalla ja itsemurhalla, jonka syy voi olla vaikkapa hirveitä kipuja aiheuttava parantumaton sairaus?
> Etkö todella näe eroa murhalla ja itsemurhalla, jonka syy voi olla vaikkapa hirveitä kipuja aiheuttava parantumaton sairaus?
Murhan voisi perustella samoilla ajatuksilla kuin itsemurhan.
Itse en tuomitse ketään itsemurhasta. Mutta, asia on silti niin, että ikuinen elämä on vanhurskaille Raamatun mukaan. Jos ihminen on vanhurskas, vaikka tekee itsemurhan, silloin ei ole hätää. Pidän kuitenkin asiaa epätodennäköisenä ja silloin todellinen ongelma ei ole se murha, vaan se epävanhurskaus.
En todella tiedä vastausta. Myös aina joskus asiaa joudun miettimään.
Eiköhän tuo ole tilannekohtaista. Jumala näkee kunkin itsemurhantekijän sieluntilan, syyt jotka johtivat tekoon, tuon ihmisen henkisen paineen jne.
En usko että itsemurha itse tekona olisi kadottava, asiaan vaikuttaa muut seikat. Useimmiten itsarin tehnyt ei kai ole ollut uskovainen, mutta tiedän tällaistakin tapahtuneen.
Jumala tuon asian ratkaisee, ei ihminen.
En tiedä. Tuntuu kuitenkin, ettei asia ole yhtä mustavalkoinen kuin mitä usein esitetään
Voiko ihmistä, joka on masentunut ja vailla toivoa lukea syylliseksi? Jospa hän ei ole edes täydessä ymmärryjsessä enää tehdessään itsemurhan.
En osaa vastata varmaksi, mutta luotan että Jumala on tuossakin asiassa ennenkaikkea oikeudenmukainen.
Itse en tekisi itsemurhaa kuitenkaan. Tosin en ole koskaan ollut sellaisessa tikanteessa, wttä hörkintakyky olisi tyystin mennyt epätouvoon hukkuneena niin etten olisi nähnyt muuta pakokeinoa kuin itsemurhan.
ST
Kun ei tiedetä on viisaampaa olla tekemättä itsemurhaa.
Näinhän se on kun tällä hetkellä järjissään ajattelee, mutta entä sitten kun napsahtaa ja pukkaa psykoosin päälle. Jos ihminen tappaa itsensä ymmärrystä vailla olevana.
Pääsee!
Ei pääse. Taivasta ei ole olemassa. Jumala on satuolento, kuten Aku Ankka.
Oletko sinä Hupu, Tupu vai Lupua joka syntyi tyhjästä?
Kysymys samaan sarjaan. Entäpä kehitysvammainen? Olen yhtä tietämätön heidän iäsyyskohtalosta. Toisille heistä Jumala on antanut vähän, niin vähän voi myös vaatia. Elämä voi kestää heillä 80-v. Missään tapauksessa en asetu tuomariksi. En löydä tähän sopivaa raamatunjaetta.
Kehitysvammaisen iäisyyskohtalo?
Eiköhän Jumala tuomitse heidät samalla mittapuulla kuin muutkin ihmiset.
Jos tarkoitat heidän joidenkin tietoisen ymmärryksen tasoa, niin samoinhan voisi kysyä myös esim. 5-vuotiaan lapsen ymmärryksen tasosta. Me emme kuitenkaan pelastu omalla ymmärryksellämme, vaan "yliluonnollisella uskolla, jonka Jeesus vaikuttaa". Hyvinkin vajaa ihminen voi tässä uskossaan olla täydellisesti pelastettu.
Olen nähnyt dementtejä mummoja, joille ympäröivä maailma ja hetki ovat rinnakkaistodellisuutta, mutta se nk. henki, joka heissä vaikuttaa... Toisilta tulee raivoa ja kirosanoja suun täydeltä, joku toinen heti hymyillen "tunnistaa Jeesuksen".
Samoin on varmaankin myös kehitysvammaisten kanssa. Ei heidän itse henkensä, eli iankaikkinen sielunsa ole muita alempi (ei myöskään ylempi), vaikka nk. maallinen liha ja ymmärrys voikin olla.
Jumala tuomitsee oikein. Kaikkea emme tiedä.
~
Jeesuksen mukaan ei ruumis vaan henki. Tämän tiedon valossa ei pitäisi olla vaikeaa päätellä, vaikuttaako itsemurha pelastukseen vai ei.