Hieman etiikasta.
Maailma piste net sivustolla on artikkeli Kongon kobolttikaivoksista.
Artikkelin mukaan 80 prosenttia koboltista tulee isoista teollisista, usein kiinalaisten omistamista kaivoksista ja noin 20 prosenttia kaivajista taas on pienkaivajia.
Pienkaivajat tienaavat yhden tai kaksi dolllaria päivässä.
Kirjoittajan mielestä pitäisi eettisistä syistä suosia suuria teollisia kaivoksia, koska niissä on paremmat työolot. Koboltti pitäisi siis ostaa suurkaivoksilta ja jättää pienkaivajat nuolemaan näppejään. Taitaisi jäådä se yksikin dollari päivässä haaveeksi, jos heidän tuotteitaan ei ostettaisi. Näin siis, jos toimittaisiin eettisesti.
Kävisikö tämä yleiseksi eettiseksi ohjeeksi muussakin tuotannossa eli aletaan suosia kansainvälisiä suuryrityksiä pienten paikallisten yritysten kustannuksella? Osoittaahan se, että yritys on kasvanut suureksi sen, että se osaa hoitaa asiansa kunnolla?
Entäpä, jos alettaisiin suosia koboltin hankinnassa paikallisia pienkaivajia ja siten parannettaisiin heidän olojaan, sen sijaan, että yrittäisimme näännyttää heitä?
Eikö tämä ole suuri haaste luterilaisellekin etiikalle? Kumpi on eettisempää; suosia paremmat työolot tarjoavia suuryrityksiä vai kurjissa oloissa eläviä pienyrittäjiä?
Maailma piste net sivustolla on artikkeli Kongon kobolttikaivoksista.
Artikkelin mukaan 80 prosenttia koboltista tulee isoista teollisista, usein kiinalaisten omistamista kaivoksista ja noin 20 prosenttia kaivajista taas on pienkaivajia.
Pienkaivajat tienaavat yhden tai kaksi dolllaria päivässä.
Kirjoittajan mielestä pitäisi eettisistä syistä suosia suuria teollisia kaivoksia, koska niissä on paremmat työolot. Koboltti pitäisi siis ostaa suurkaivoksilta ja jättää pienkaivajat nuolemaan näppejään. Taitaisi jäådä se yksikin dollari päivässä haaveeksi, jos heidän tuotteitaan ei ostettaisi. Näin siis, jos toimittaisiin eettisesti.
Kävisikö tämä yleiseksi eettiseksi ohjeeksi muussakin tuotannossa eli aletaan suosia kansainvälisiä suuryrityksiä pienten paikallisten yritysten kustannuksella? Osoittaahan se, että yritys on kasvanut suureksi sen, että se osaa hoitaa asiansa kunnolla?
Entäpä, jos alettaisiin suosia koboltin hankinnassa paikallisia pienkaivajia ja siten parannettaisiin heidän olojaan, sen sijaan, että yrittäisimme näännyttää heitä?
Eikö tämä ole suuri haaste luterilaisellekin etiikalle? Kumpi on eettisempää; suosia paremmat työolot tarjoavia suuryrityksiä vai kurjissa oloissa eläviä pienyrittäjiä?
Vastaukset 27
Vanhimmat
Läheyssaarnaajathan ovat häärineet Kongossa jo vuosisatoja ja opettaneet oikean etiikan yhdelle maailman kristityimmistä maista. Kun kaikilla on kurjaa muutamaa hyötyjää lukuunottamatta ovat ihmiset alttiimpia ottamaan vastaan kirkon tarjoaman pelastuksen.
Enpä tiedä miten hyödyllistä tuollaisen kysymyksen miettiminen on tavan tallaajalle, kun Motonettiin olet menossa poraterää ostamaan, niin eipä siellä paljon ole vaihtoehtoja valittavissa, haluaako ostaa "pienten käsinlouhijoiden" tuottamasta koboltista vai Kiinalaisten kaivurilla louhitusta koboltista valmistetun poranterän.
Että siinä mielssä en näkisi tuota itseni kannalta ainakaan kovinkaan merkittävänä asiana ruveta kauheasti laittamaan paukkuja miettiäkseni asiaa luterilaisen etiikan kannalta.
Tietysti jos on joku reaalimaaailmasta erillään elävä viher-idealisti taivaanrannanmaalari, joka jättää sen takia sen kolmen euron terän kokonaan ostamatta ja arvelee sillä pelastavansa edes yhden surkean koboltinlouhijan elämän, niin siitä vaan! En minä ainakaan pane vastaan. Onhan niitä jotka järsivät ulkomailta lentokoneella rahadattuja itujakin kun ovat niin viher-idealisteja että uskovat ihan oikeasti pelastavansa maapallon ilmaston teollaan, samalla tietäen esim. suurvaltojen tolkuttoman massasaastuttamisen määrän.
Onhan näitä vinkuintiaaneja aina ollut. Kunhan pysyvät omissa oloissaan eivätkä ala rettelöidä muiden elämää, niin mnusta ovat harmittomia. LÄhinnähän noita kai ihmetellään...
Miksi pienkaivajat ansaitsevat niin vähän? Siksikö, että he joutuvat kilpailemaan ahneen kapitalistiporsaan kanssa? Entä kuinka monta dollaria suurten teollisten kaivosten työntekijät ansaitsevat päivässä?
Kongosta tuli mieleen Jean Zieglerin kirja "Le capitalisme expliqué à ma petite-fille
(en espérant qu’elle en verra la fin)", koska siinä puhuttiin Kongon kaivoksista. Mutta tarkistin, ja siinä puhuttiin koltaanista, ei koboltista. Joka tapauksessa Kongossa käytetään lapsityövoimaa koltaanin kaivuussa, ensinnäkin varmasti siksi, että se on mahdollista, mutta toisaalta siksi, että lapset ovat kyllin pienikokoisia mahtuakseen kapeisiin tunneleihin. Koltaania kaivavat pienet paikalliset yritykset, jotka ovat kaiketi käytännössä jonkinlaisia alihankkijoita. Lopulta malmi päätyy lihottamaan ahneiden kapitalistiporsaiden kukkaroita.
Ziegler ei ole koskaan halunnut matkapuhelinta, koska matkapuhelimen näkeminen tuo hänen mieleensä Kongon kauhut. Ylivoimaisesti suurin osa elektroniikassa käytetystä koltaanista tulee Kongosta (jopa 80 prosenttia). Voitaneen siis todeta, että kännykän käyttö on syntiä. Kännykän käyttäjä on ansainnut helvetin tulen.
Minusta artikkelissa tehdään se paha virhe, että kategorisesti tuomitaan paikalliset pienyrittäjät. Sanomana tuntuu olevan, että älkää ostako paikallisilta pienkaivajilta. Eettisistä syistä pitäisi tukea kolonialismia? Kyseessä on raaka-aineen tuotanto, joten hintojen tulee pysyä alhaalla, eikä mikään taho halua maksaa kunnon palkkaa sivukustannuksineen. Jean Zieglerin varmaan tietää asiasta enemmän.
Onko se kolonialismia, mitä kiinalaisten omistamat suuret kaivokset tekevät? Onko kapitalismi kolonialismia?
Jean Ziegler murskaa kapitalismin ja perustaa tilalle sosialistisen paratiisin. Luin Wikipediasta, että hänen nimensä oli alun perin Hans, mutta sitten Simone de Beauvoir päätti, että hänen nimensä on Jean, koska "Hans ei ole mikään nimi".
Euroopan parlamentin jäsenten kysymyksessä vuodelta 2010 (löytyy googlella) puhutaan uudenlaisesta kolonialismista Afrikassa. Kysymyksessä puhutaan kiinalaisten tulvasta Afrikkaan painaen paikallisen elinkeinoelämän polvilleen alhaisten työntekijäkustannusten ansiosta. Saatetaan jopa lähettää vankeja kärsimään rangaistustaan Afrikkaan. Heille tuskin maksetaan korkeaa palkkaa.
Vastauksessaan Euroopan komissio piti Kiinan vaikutusta Afrikassa positiivisena, tervetulleena asiana.
Sosialistinen valtio voisi pärjätä kapitalistisessa kilpailussa vallan hyvin, jos voi käyttää vankeja tekemään työt osana rangaistustaan. Uusi kilpailuvaltti. Kiinalla on niin paljon rahaa, että se pystyy ostamaan kaivoksia ja jos samalla paikallinen elinkeinoelämä painetaan polvilleen, niin paikalliset ihmiset jäävät kiinalaisten armoille. Ilmeisesti tämä on uudenlaista kapitalismin, sosialismin ja kolonialismin yhdistelmää. Sosialismi ei enää näytä olevan vaihtoehto kapitalismille.
Vaikuttaa siltä, että tulevaisuuden suuntaus tulee olemaan yleisestikin se, että vahva valtio tulee toimimaan yhteistyössä suuryritysten kanssa. Tästä hyötyvät molemmat osapuolet. Intiassakin mellakoidaan.
Ensinnäkin kyse on yleisestä ansiotasosta. Eikä pientuottaja pysty tuottamaan tarpeeksi.
Kiinan toiminta ei ole vain kapitalismia, vaan myös poliittista vaikuttamista. Monissa Afrikan maissa Kiina on lahjonut poliitikot, rakentanut infrastruktuurin ja tuo suurimman osan työpaikoista. Siitä seuraa, että näitä maita on helppo "motivoida" äänestämään Kiinan edun mukaisesti esim. YK:ssa tai WTO:ssa. Kyllä sitä voi kutsua neokolonialismiksi. Ero vanhaan kolonialismiin on ainoastaan siinä, että sotilaallinen elementti puuttuu.
”Ilmeisesti tämä on uudenlaista kapitalismin, sosialismin ja kolonialismin yhdistelmää. Sosialismi ei enää näytä olevan vaihtoehto kapitalismille.”
Oikeastaan asia on niin, että tuon sosialismin voisi jo unohtaa. Kiina toteuttaa markkinataloutta, mutta aivan omaan malliinsa, jolle se on antanut nimen sosialistinen markkinatalous. Ja juuri tuollaista mallia Kiina toteuttaa Afrikassa.
Ei ole olemassa mitään tuollaista kuin luterilainen etiikka , vai eikö hellarit kovasti mainosta olevansa luterilaisia ja silti, eniten varmaan niiden saarnamiehet tekee huijauksia ;)
Raamatun etiikka on yleensä se että mitä teet yhdelle ihmiselle, siitä sinut tuomitaan.
Sen suhteen voisi ajatella että parempi auttaa yksilöä kuin firmaa.
Ne suuryritykset pärjäävät jo muutenkin suuruutensa takia joten velvollisuus voisi olla tukea sitä joka ei vielä pärjää, eli köyhää.
Ja+päävastuu+on+kyllä+"naapurilla".+Eli+kukin+auttakoon+sitä+joka+on+"lähellä".+Ei+meitä+tuomita+Kongon+vääryyksistä.+Kongolaiset+tuomitaan+kongon+vääryyksistä.
"Jotkut ovat lähinnä keksineet "auttaa kaukaisia" jotta ei tarvitsisi välittää "läheisistä".
Oman navan ympärillä työkseen pyörivät kärsivät aina myopiasta. Ikävä tosiasia on, että ellei tehdä jotain paikan päällä, niin autettavat löytyvät oven takaa.
Et sitten ole huomannut, että Eurooppa on Afrikan naapuri. Ja Afrikan ongelmat kulkeutuvat helposti Eurooppaan, ellei jotain tehdä myös paikan päällä. Brasilian sademetsät ovat maailman keuhkot. Metsäpalot vaikuttavat maailman ilmastoon, jne...
Niin tuo on politiikkaa mutta nyt oli kyse etiikasta eli moraalista.
Joku unohti ilmeisesti kertoa minulle, että etiikka ja politiikka ovat eri asioita. Olen epähuomiossa kirjoittanut vuosikymmeniä eettistä politiikan sisältöä.:D
Onhan tuosta aika ajoin tullut todisteita, että esim. kobolttikaivoksilla on lapsityvoimaa.
Joitain vuosia sitten paljastui mm. Länsi-Afrikkalainen reilun kaupan puuvillatuottaja, joka käytti lapsia orjatyövoimana.
Silti suomen suvakit auttaa mieluummin niitä afrikan joukkomurhaajia kuin noita lapsia. Tämä yksiselitteisesti kertoo suvakkien arvomaailman joka on terrorismin tukeminen.
Kaikkialla kehitysmaissa käytetään lapsityövoimaa. Sillä palkat ovat niin pieniä, että perheen elättämiseen tarvitaan kaikki kynnelle kykenevät. Niin käytetiin aikanaan Suomessakin. Oma äitini lähetettiin vieraisiin töihin jo 12-vuotiaana.
Kehitysmaiden lapsityövoimaan puuttuminen ei ole yksinkertaista. Sillä vaihtoehto ei ole huoleton lapsuus ja koulu, vaan liian usein nälkä ja prostituutio. Länsimaiden kuluttajaprotesteilla lapsityövoimaa vastaan on ollut paljon myös surullisia seurauksia.
Yhteiskuntien taloudellinen kehitys lopettaa lapsityövoiman käytön tehokkaammin kuin saarnaaminen. Sillä kaikki vanhemmat haluavat lapsilleen paremman elämän, jos se suinkin on mahdollista.
Joka tapauksessa Suomen "etiikka" on että suvakit auttaa mieluummin noiden maiden terroristimiehiä kuin noiden maiden lapsiorjia.
Sulla on vaan säälittävän huonot tiedot Suomen etiikasta.
”Silti suomen suvakit auttaa mieluummin niitä afrikan joukkomurhaajia kuin noita lapsia.”
Ikävä kyllä usein nuo ovat sama asia. Lapset raatavat saadakseen rahaa ja ruokaa. Kun tulee joku armeija, niin se tarjoaa paremman palkan ja edut, ja näin nämä lapset lähtevät näihin eri armeijoihin – joskus myös pakotettuina.
Sota raaistaa aina ihmistä, joten ikävä kyllä se tuottaa näitä raakalaisia.
No+enpä+tiedä+onko+olemassa+sellaista+kuin+luterilainen+etiikka+liittyen+kysymykseesi.
Elävässä uskossa eläminen ei juuri tarvitse etikoita.
No siis ei kait sellaista olekkaan olemassa kuin luterilainen etiikka siis liittyen aiheeseen mutta kyllä olet siinä mielessä oikeassa, että kaikki mikä on kyllin suurta ja olevinaan läpinäkyvää ei välttämättä ole hyvä. Tuo ei välttämättä jokaiselle kuluttajalla nykyajan suitsutuksessa selviä.
Pientuottajilla ei ole mahdollisuutta edes lähteä siihen pesukamppanjaan mitä suuryritykset harjoittaa eli toisin sanoen sitä rahaa ei ole liikaa.
Kannattaa siis ehdottomasti kaikessa kantaa ne rahansa sinne lähistölle, olkoon kyseessä mikä palvelu tai hyödyke tahansa. Vain noin toimiimalla saadaan aikaiseksi oikeasti vireitä yhteisöjä joilla omavaraisuus melko korkea sekä kannattaa aina muistaa sekin, että nyt ne suurfirmat jotka vimmatusti itseään lanseeraavat monin eri sanankäänteinen ovat todellisuudessa vähintään eilisen riistofirmoja.
Oikeastaan teidän moisten pitäisi maksaa tuulen mukanaan tuomasta saharan hiekasta jos ihan vakavasti aiotaan elää. Sille ei kannata rakentaa.
Poliisille ei kannata kilauttaa😨ei enää