Jos fysiikan lait ovat määriteltävissä ja laskettavissa, niin tarkoittaako se vapaan tahdon pois sulkemista? Atomit kimpoilevat toisistaan tietyn lain alaisuuden mukaan.
Ajatellaan asiaa alkuräjähdyksestä aloittaen. Alussa oli todennäköisesti suuria ja erittäin tiivis massa, mikä purkautui ja levisi räjähdysmäisesti luoden tuntemamme Universumin. Atomit ja hiukkaset törmäilivät toisiinsa suurella nopeudella muodostaen uusia erilaisia alkuaineita. Ajan saatossa Universumi laajeni alkuräjähdyksen jälkiseurauksena.
Atomit kasaantuivat ja muodostivat tähtisumuja, joissa kaasut sekoittuivat ja kasaantuivat palloiksi joista syntyi tähtiä. Tähdet taas räjähtivät muodostaen lisää uusia alkuaineita, joista syntyi planeettoja sekä kuita, asteroideja ja komeettoja.
Kaikki tämä voidaan osittain laskelmoida ja simuloida tehokkailla tietokoneilla, koska perusfysiikka ja fysikaaliset lait ovat määriteltävissä. Pallon lentorata voidaan laskea erittäin tarkasti, kun tiedetään siihen vaikuttavat voimat, ilmanvastus, pallon ja Maan massat, lähtönopeus ym. asiaan vaikuttavat seikat.
Mutta onko kvanttimaailmassakin tietyt omat fysikaaliset lakinsa? Törmääkö kaksi samanlaista atomia aina toisiinsa samalla tavalla, jos törmäykset ovat identtisiä vai tapahtuuko niissä jotain satunnaisuutta?
Ajatellaan ensimmäistä vaihtoehtoa. Silloin kaikki alkuräjähdyksen jälkeiset tapahtumat voidaan määriittää ja selvittää. Yksi atomi törmää toiseen aiheuttaen valtaisan ketjureaktion.
Ihminen ja kaikki eläväinen muodostuu myös atomeista, sekä sähköimpulsseista. Voisiko olla, että toimiamme ohjaa pelkkä ketjureaktio? Seurataan ensimmäisen atomin törmäämistä toiseen ja siitä seuraavaan ja seuraavaan aina vajaan neljäntoista miljardin vuoden ajan. Päätyykö tuo liikesarja vaikka törmäämään minuun aiheuttaen synapsisen reaktion aivoissani, aiheuttaen kysymyksen vapaasta tahdosta....
Vapaa tahto?
58
982
Vastaukset
- Anonyymi
Avajjan perustiedot "alkuräjähdyksestä" ovat virheellisiä. Mitään massaa ei ollut kaiken alussa ja atomitkin syntyivät vasta satojatuhansia vuosia myöhemmin, kun elektronit vapautuivat vapaaseen liikkeeseen.
Kaiken alussa ei myöskään massat leviä räjähdysmäisesti minnekään, vaan prosessi olisi mielikuvana päinvastainen: ensin on epämääräistä "puuroa", josta aijan myötä järjestyy enemmän rakenteita. Mitään ei siis hajoa kuin räjähdyksessä, vaan muodostuu lisää rakenteita: kvarkkeja, atomien ytimiä, välittäjäbosoneja yms. hiukkasia.
Nämä kaikki aineen "palaset" ovat sitten aineen ja energian ekvivalenttisuuden vuoksi itse asiassa samaa alkuperää, vain muuntuneet eri muotoon.- Anonyymi
Tuo ei ole aloituksen kannalta olennaista.
Kysymys on vain siitä, onko universumi deterministinen ja onko vapaa tahto pelkkä illuusio. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo ei ole aloituksen kannalta olennaista.
Kysymys on vain siitä, onko universumi deterministinen ja onko vapaa tahto pelkkä illuusio.Kysymys vapaudesta on selviö: ihminen on radikaalisti vapaa. Ja se ahdistaa useimpia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kysymys vapaudesta on selviö: ihminen on radikaalisti vapaa. Ja se ahdistaa useimpia.
On kaksi syytä, miksi se ei ahdista useimpia:
1. Useimmat eivät ajattele (ainakaan kovin syvällisesti) vapaan tahdon olemassaoloa.
2. Vapaan tahdon olemassaolossa tai -olemattomuudessa ei ole mitään ahdistavaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On kaksi syytä, miksi se ei ahdista useimpia:
1. Useimmat eivät ajattele (ainakaan kovin syvällisesti) vapaan tahdon olemassaoloa.
2. Vapaan tahdon olemassaolossa tai -olemattomuudessa ei ole mitään ahdistavaa.Voin kertoa, miksi vapaus ahdistaa useimpia.
Kysymys vapaan tahdon aiheuttamasta ahdistuksesta on tiedostamatonta. Se näkyy henkilön käytöksessä mm. liiallisena päihteiden käyttönä. Näitä on Suomessa satojatuhansia henkilöitä. Lisäksi muut mielenterveyden ongelmatatapaukset.
Se on totta, että yleensä ihmiset eivät ajattele juuri mitään syvällistä, mikä näkyy erityisesti kommentoijan kommentista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voin kertoa, miksi vapaus ahdistaa useimpia.
Kysymys vapaan tahdon aiheuttamasta ahdistuksesta on tiedostamatonta. Se näkyy henkilön käytöksessä mm. liiallisena päihteiden käyttönä. Näitä on Suomessa satojatuhansia henkilöitä. Lisäksi muut mielenterveyden ongelmatatapaukset.
Se on totta, että yleensä ihmiset eivät ajattele juuri mitään syvällistä, mikä näkyy erityisesti kommentoijan kommentista.Varsin yksisilmäinen näkemys, että ihmisten ahdistus johtuu (enimmäkseen) jostain niin tyhjänpäiväisestä kuin vapaasta tahdosta.
En epäile vähääkään, etteikö se joitain yksilöitä ahdistaisi suurestikin, kuten Sartréa itseään, mutta suurin osa ihmisistä ei ajattele asiaa, ja niistäkin, jotka ajattelevat, suurin osa hyväksyy sen, ettei meidän elämämme kannalta ole olennaista, onko vapaa tahto todellista vai illuusiota, koska meistä tuntuu siltä, että se on todellista. Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin elää kuin meillä olisi vapaa tahto.
Ihmisiä ei ahdista epätieto siitä, onko heillä vapaa tahto vai ei, vaan heidän omat valintansa elämässä, jota he elävät kuin heillä olisi vapaa tahto.
Ei kukaan ajattele, että harmi kun universumi on pakottanut minut naimisiin tuon läskipään kanssa, vaan että teinpäs minä huonon valinnan kun menin naimisiin tuon läskipäihin kanssa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Varsin yksisilmäinen näkemys, että ihmisten ahdistus johtuu (enimmäkseen) jostain niin tyhjänpäiväisestä kuin vapaasta tahdosta.
En epäile vähääkään, etteikö se joitain yksilöitä ahdistaisi suurestikin, kuten Sartréa itseään, mutta suurin osa ihmisistä ei ajattele asiaa, ja niistäkin, jotka ajattelevat, suurin osa hyväksyy sen, ettei meidän elämämme kannalta ole olennaista, onko vapaa tahto todellista vai illuusiota, koska meistä tuntuu siltä, että se on todellista. Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin elää kuin meillä olisi vapaa tahto.
Ihmisiä ei ahdista epätieto siitä, onko heillä vapaa tahto vai ei, vaan heidän omat valintansa elämässä, jota he elävät kuin heillä olisi vapaa tahto.
Ei kukaan ajattele, että harmi kun universumi on pakottanut minut naimisiin tuon läskipään kanssa, vaan että teinpäs minä huonon valinnan kun menin naimisiin tuon läskipäihin kanssa."Ihmisiä ei ahdista epätieto siitä, onko heillä vapaa tahto vai ei, vaan heidän omat valintansa elämässä, jota he elävät kuin heillä olisi vapaa tahto."
Koska oletkin samaa mieltä kanssani, niin OK. Valinnat nimenomaan ahdistaa ja tiedostamaton vapaus niissä. Kaikki on suhteellista. Räjähdysmäinen (Erittäin nopea) laajeneminen tapahtui, jos vertaa 375 000 vuotta 13,77 miljardiin vuoteen.
Totta, energiahan ei häviä mihinkään. Se muuttaa vain muotoaan. Luokitellaanko Universumimme silloin suljettuun systeemiin? Mutta se kuitenkin luo itse itselleen tilaa kulkiessaan kohti entropiaa.
Kivi hajoaa painottomassa tyhjiössä ja pöly leviää suhteellisen tasaisesti pallon muotoisena pilvenä ja hajaantuu hiljalleen harvemmaksi ajan kulkiessa eteenpäin "räjähdyksen" jälkeen. Satunnaisia epämuodostumia esiintyy, koska hajoamisen jälkeiset pölyhiukkaset törmäilevät ja takertuvat toisiinsa. Hajoamisen loppupäässä pöly on jakautunut isolle alueelle ja yksittäiset hiukkaset eivät ole enää havaittavissa paljaalla silmällä. Siitä pääseekin sitten toiseen aiheeseen, jos haluaa. Onko Universumi syklinen vai kertalaaki? Kasautuuko se takaisin kasaan vai jatkaako se leviämistä olemattomiin.- Anonyymi
Avaruushörhö kirjoitti:
Kaikki on suhteellista. Räjähdysmäinen (Erittäin nopea) laajeneminen tapahtui, jos vertaa 375 000 vuotta 13,77 miljardiin vuoteen.
Totta, energiahan ei häviä mihinkään. Se muuttaa vain muotoaan. Luokitellaanko Universumimme silloin suljettuun systeemiin? Mutta se kuitenkin luo itse itselleen tilaa kulkiessaan kohti entropiaa.
Kivi hajoaa painottomassa tyhjiössä ja pöly leviää suhteellisen tasaisesti pallon muotoisena pilvenä ja hajaantuu hiljalleen harvemmaksi ajan kulkiessa eteenpäin "räjähdyksen" jälkeen. Satunnaisia epämuodostumia esiintyy, koska hajoamisen jälkeiset pölyhiukkaset törmäilevät ja takertuvat toisiinsa. Hajoamisen loppupäässä pöly on jakautunut isolle alueelle ja yksittäiset hiukkaset eivät ole enää havaittavissa paljaalla silmällä. Siitä pääseekin sitten toiseen aiheeseen, jos haluaa. Onko Universumi syklinen vai kertalaaki? Kasautuuko se takaisin kasaan vai jatkaako se leviämistä olemattomiin."Räjähdysmäinen (Erittäin nopea) laajeneminen tapahtui, jos vertaa 375 000 vuotta 13,77 miljardiin vuoteen."
Baryonigeneesin aikana tapahtui myös antimateriapommin räjähdys sekunnin sadasmiljardisosassa (10^-11 sekuntia), kvarkkeja ja antikvarkkeja annihiloitui 60 miljoonaa kertaa enemmän kuin on koko universumissa jäljelle jääneiden kvarkkien lukumäärä.
Eli todella voimakas antimateriapommi joka räjähti nopeasti ja vapautti paljon energiaa jonka sijainnista ei ole enää tietoa.
- Anonyymi
Vapaa tahto on vain illuusio, jota ei ole olemassa. Elämme markkinataloudessa ja jokaisen ihmisen kulutus- ja investointipäätöstä rajoittaa käytettävissä olevat tulot ja varallisuus. Tämä budjettirajoite on niin voimakas erityisesti köyhien ihmisten kohdalla, joita Suomessa on laskentatavasta riippuen n. 1 milj. ja näiden ihmisten budjettirajoite on niin suuri, että raha ei riitä edes välttämättömyyshyödykkeiden (tavaroiden ja palvelusten) hankkimiseen.
Harva ihminen tienaa kuten Lionel Messi (kk-palkka 10 mrd Euroa), jotta voi toteuttaa itseään vapaasti markkinoilla.
Kaviaaria koko kansalle on toki kaunis ajatus, mutta epävapaa tahto estää tämän toteutumisen käytännössä.
Ihmisen vapaalla tahdolla tai sen puutteella ei ole mitään tekemistä maailmankaikkeuden kanssa, sen deterministisyyden tai stokastisuuden kanssa, sillä maailmankaikkeus on olemassa ihmisen tahdosta riippumatta.
Koko käsite vapaa tahto on idealistista höttöä, jolla ei ole mitään käytännön relevanssia reaalimaailmassa.- Anonyymi
Politiikka kuuluu Politiikka-palstalle. Tiedät kyllä vallan mainiosti, mitä vapaa tahto tarkoittaa, joten älä esitä idioottia selittämällä omia näkemyksiäsi talouspolitiikasta keskustelussa, joka ei liity siihen mitenkään.
- Anonyymi
Muista aina, että ensin ei ollut mitään... tai sittenkin oli... tai ei ollut... no oli kuulemma joku pinkeä matemaattinen piste, tai jotain väräjäviä säikeitä... tai jotain jotain... mutta ei missään, eikä milloinkaan. Sitten se poksahti, se pinkeä piste, mutta ei missään, eikä milloinkaan. Sitten se levisi nopeammin kuin itse ehti levitä äärimmäisyyksiin. Kulki valoa nopeammin. Ja jotta ei tule riitaa, että miten niin pinkeään pieneen pisteeseen mahtuu kaikki, niin sopiva selitys on, oli niin kova poksahdus, että siinä syntyi lisää ainetta, ei mistään. Sitten yhtäkkiä oli kaikki... tila, paikka, aine, energia, aika... Voila, selitetty on, ei saa kyseenalaistaa, tai lähtee apurahat ja maine.
Jep. Alussa ei ollut mitään ja sitten se räjähti. Mutta mistä se tuli? Onko tilaa Universumin ulkopuolella? Luoko Universumi itse sitä tilaa jatkuvasti? Posahti kuin ilmapallo tyhjiössä, paitsi ei ollut sitä tyhjiötäkään.
Tuo on vekkulia sinänsä. Universumi laajenee valoa nopeammin, mutta valonnopeus itsessään Universumin sisällä on vakio, eikä mikään voi edetä sitä nopeammin. Paitsi Universumi itse. Periaatteessa siis valo voi kulkea itseään nopeammin (Suhteellisuus), mutta ei siinä paikassa missä se valo kulkee.
- Anonyymi
Vapaa tahto... kuka sen keksi? Huutia sille. Kun mietimme jokaista tekoa, tapahtumaa, ilmiötä, niin huomaamme, että kaikki tapahtumat ovat tapahtuneet jonkin ehdoilla, ainoalla mahdollisella tavalla. Tapahtumalla on seuraukset, seuraukset vaikuttaa seuraavaan tapahtumaan, jolla on seuraukset, jotka vaikuttaa seuraavaan tapahtumaan.... deterministinen "ennaltamäärätty" todellisuus on sitä itseään, todellista. Ei ole sattumaa, sillä sattuma on vain tapahtuma, jonka aiheuttajaa ei tunneta, mutta joka silti on olemassa ja sen tapahtumiseksi on ollut vain yksi mahdollisuus. Tämänkin kirjoitan ilman vapaata tahtoa, koska jokainen asia, jonka olen nähnyt ja kokenut ohjaa ajatuksiani yhtä ainoaa "reittiä" ainoaan mahdolliseen tulokseen, joka on tämä kommentti.
Hyviä pointteja. Mutta, olisiko vapaa tahto antanut sinulle mahdollisuuden jättää kirjoittamatta. Taistella sitä luotua / ohjattua ajatusta vastaan? Sitä emme saa koskaan tietää, koska se on jo tapahtunut. Nyt voimme enää pohtia kysymystä: Miksi niin kävi.
(En tarkoita, että miksi kirjoitit. Oli hyvä teksti.)
Sattumasta olen samaa mieltä. Sattuma voisi olla suuren ketjureaktion sivuhaara mitä ei olla aikaisemmin havaittu, esimerkiksi.- Anonyymi
"Tämänkin kirjoitan ilman vapaata tahtoa, koska jokainen asia, jonka olen nähnyt ja kokenut ohjaa ajatuksiani yhtä ainoaa "reittiä" ainoaan mahdolliseen tulokseen, joka on tämä kommentti."
Mistä kommentoija voisi tämän tietää, että hän on kirjoittanut kommenttinsa ainoan mahdollisen tapahtumakulun tuloksena? Mietipä asiaa uudestaan ja tulet siihen lopputulokseen, että se on mahdotonta. Jos sen nimittäin voisit tietää, olisit voinut valita toisin.
- Anonyymi
Itselläni mieli muuttuu ja takki kääntyy tuon tuosta. Enkä osaa sanoa hävettääkö.
Kysymys on mielestäni lähinnä: kompleksisuus vai kaoottisuus? Jossa kompleksisuus indikoisi jonkinasteista determinismiä (joka voi näyttää satunnaisuudelta), ja kaoottisuus on taas by definition satunnaisuutta, arvaamatonta.
Yhtenä päivänä voin vannoa kompleksisuus, jonain toisena päivänä kaoottisuus.
Ja joskus en tiedä mitä ajatella, hämmästellä vaan ja yrittää tarttua johonkin.
Esimerkki tällaisesta oli eräskin paperi Kolmen kappaleen ongelmasta, joka on kaoottinen erittäin hankala matemaattinen klassisen fysiikan ongelma kaiken kaikkiaan. Satoja vuosia vanhakin, esimerkkinä kolmen kappaleen systeemistä klassinen aurinko-maa-kuu systeemi. Systeemin tapahtumien laskenta (ennustaminen) vie rutosti aikaa ja kysyy kaksin verroin lyijykynä ja hermoja. Tai rahaa ja sähköä. Sanottu mahdottomaksi myös.
Ja sitten yhtenä päivänä joku vaan tekee neuroverkon, opettaa sille kikkailut ja hupsistakeikkaa, se peijooni tekee kaiken 100 000 000 kertaa nopeammin vieläpä "hämmästyttävällä tarkkuudella".
( Linkki : https://arxiv.org/abs/1910.07291 )
Päällimmäinen ihmetys oli, että mitä oikein tapahtui? Miten se asia perinjuurin on, oltiinko jotain ymmärretty alun alkaen väärin, vai löytyikö vain työkalu kaaoksen käsittelyyn?
Pitkä johdanto siihen, että julistan kuitenkin olevani kaikesta huolimatta enemmän kompleksisuus- ajattelun puolella ainakin tänään.
Kosmosta koskien, ajattelu pohjaa siihen, että _mielestäni_ (ja välttämättä) kaikki ei ole ihan niin vakiota kuin oletetaan. Gut feeling. Ja säännöt eivät ole aina olleet samat, varsinkin jos oletetaan alkuräjähdys ja inflatoorinen vaihe ennen varsinaisen olevan ilmestymistä. Noissa kohdissa tulee vastaan jotain todella perustavaa laatua olevaa, jotka määräävät nykyisyyden, ja jota heilauttamalla koko nykyisyys muuttuu, kuten määrittivät alkuajan otaksutut epookit. Perustavaa laatua olevat on siis edelleen olemassa, ne voi muuttua, jos kerran aiemminkin on muuttuneet, mutta onko muutos kertajysäys vai pikkuhiljaa, no jotain ainakin voi muuttua pikkuhiljaa ajansaatossa kuten H0.
Kausaalisuus on kuitenkin vahvasti mukana kaikessa, se mitä tapahtuu johtuu hyvin usein siitä mitä aiemmin tapahtui, ja usein tietyt ehkä ei niin moninaiset jaan säännöt määrittelevät mahdollisuudet. Joten jonkun anomalian tai systemaattisen tai molempien jälkiseurauksena tässä sitä ollaan mit-vit kysymyksien äärellä kuten niin monta kertaa aiemminkin. Yhtenä kysymysmerkkinä.
Näihin pitäis varmaan laittaa joku disclsimeri loppuun, saa olla eri mieltä ja en vastaa sisällön oikeellisuudesta :-)
--planeettaKaaottisuutta voisikin miettiä enemmän. Mutta uskoisin / ajattelen sen olevan yksinkertaisesti ajateltuna vain monien sekalaisten asioiden summa.
Miten sen muotoilisi; asia on kaaottinen, kun emme pysty sen kaikkia osasia havaitsemaan, kontrolloimaan ja laskemaan. Vertauskuvana; kaikki on taikaa, kunnes pystymme todistamaan sen toisin. Yliluonnolliset asiat muuttuvat luonnollisiksi ilmiöiksi kun pystymme selittämään ja ymmärtämään ne.
Mitä enemmän ymmärrämme, sitä vähemmän maailma näyttää kaaottiselta.
Voisikin tutustua tuohon kolmen kappaleen ongelmaan.
Kvanttitietokoneita odotellessa. Luulisi siinä vaiheessa aukeavan ainakin muutaman mysteerin.
Hyvä teksti / ajattelu. Pitää mutustella sitä vielä lisää.
- Anonyymi
Mun sydän hakkaa nopeaan tahtiin ja pientä vapinaa on ollut jo joku kolmisen päivää. Täytyy sanoa ettei ole mukavaa nyt.
- Anonyymi
Kysymys on teologinen: oletus kaikkitietäväisestä luojajumalasta johtaa väistämättä täydelliseen determinismiin.
Pelastuskonnoille, kuten kristinuskolle, tällä on tietysti sellainen merkitys, ettei uskonnonharjoittajan tekemisillä ja ajatuksilla ole mitään vaikutusta hänen ikuisuuskohtaloonsa tuonpuoleisuudessa, ja jos onkin, hänen tekemisesnsä ja aivoituksensa ovat jo aikojen alussa tiukasti määrätyt.Ei se teologinen kysymys taida olla kuitenkaan. Se on kysymys fysiikan toiminnasta ja voiko sen laskea mihin se johtaa. Jos seurataan yhtä atomia ja sen matkaa.
- Anonyymi
Edes Jumala ei pysty ennustamaan kaaoottisia deterministisiä systeemejä. Voidaan matemaattisesti osoittaa, että kaaoottiset systeemit eivät ole ennustettavia.
Oikeastaan on samantekevää onko todellisuus aidosti deterministinen vai ei. Kummassakaan tapauksessa sen käytöstä ei pysty etukäteen ennustamaan. Kvanttimekaniikka voi olla determinististä ja noudattaa kvanttikaaosta, mutta se ei poikkea siitä että kvanttimekaniikka olisikin aidosti satunnaista.
- Anonyymi
On ne, vaikket ikinä päättäisi uskoa. Tykkään huonona ampujana ampua, ihan vaan harjoitellessa tiedätkö? Ai hitto kun panoksia riittäisi.
Ah taisin ymmärtää väärin tuon aikaisemman viestisi. Siis joo, voihan se olla teologinenkin kysymys. Mutta tässä tapauksessa enemmänkin fysikaalinen kysymys. Tuonpuoleisesta riittäisikin juttua, sekä Jumalan armottomasta itsekeskeisyydestä. Mutta siitä voidaan keskustella tuolla Uskonnon puolella.
- Anonyymi
Se kysymys onkin itsekunkin. Se on elämän kysymys ennenkaikkea.
https://m.youtube.com/watch?v=aXvLRPoQpQ0 - Anonyymi
Jos jokaisella ihmisellä on illuusio siitä, että heillä on vapaa tahto, mitä merkitystä on ylipäätään sanoa, että ihmisellä ei tosiasiassa ole vapaata tahtoa?
hieman eri sanoin sama:
Jos jokainen ihminen toimii sen mukaan, että ajattelee omaavansa vapaan tahdon, niin mitä merkitystä on ylipäätään sanoa, että ihmisellä ei tosiasiassa ole vapaata tahtoa? - Anonyymi
"Jos fysiikan lait ovat määriteltävissä ja laskettavissa, niin tarkoittaako se vapaan tahdon pois sulkemista? Atomit kimpoilevat toisistaan tietyn lain alaisuuden mukaan."
Parin fyysikon näkemystä:
https://youtu.be/B6HryoK4_4g
https://youtu.be/zpU_e3jh_FY
Steven Pinker:
https://youtu.be/_FiErgfdFwQ
Ilmeisesti nykyiseen fysiikan tietoon ja näkemykseen sopii huonosti "vapaa tahto".- Anonyymi
Nykyisen fysiikan ennusteet eivät riitä kunnolla laskemaan edes kolmen kappaleen liikettä keskenään. Voisi siis sanoa, että fyysikoilla menee vielä pitkään ennustaa ensimmäistäkään vapaan tahdon mukaista seurausta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nykyisen fysiikan ennusteet eivät riitä kunnolla laskemaan edes kolmen kappaleen liikettä keskenään. Voisi siis sanoa, että fyysikoilla menee vielä pitkään ennustaa ensimmäistäkään vapaan tahdon mukaista seurausta.
Kolmen kappaleen liike on mainio esimerkki, sitä ei osata kai laskea juurikaan, silti sen tiedetään noudattavan täydellisesti luonnonlakeja. Samoin on neurologisten ilmiöiden laita.
Hiukkasfysiikan puolen ilmiöt ovat oikeastaan kaikki satunnaisia l. tilastollisia. Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että perustan ollessa "epävakaa", ovat makromaailmankin ilmiöt enemmän tai vähemmän satunnaisia.
Yleensä toki vähemmän, sillä ilmiöön osallistuessa hyvin suuri määrä hiukkasia, jotka erittäin suurella todennäköisyydellä toimivat ja liikkuvat tavalla A, niin makromaailman kappalekin, oli se sitten jalkapallo tai auto liikkuvat "fysiikan lakien mukaisesti" tavalla A.
Ainakin melkein. ; )- Anonyymi
Tahto pitää määritellä. Käsittääkseni sen voi määritellä vapaaksi, eli voin päättää kirjoitanko tätä vai en. Sen voi määritellä myös deterministiseksi fysiikan lakeihin perustuvaksi.
Eli se riippuu asiasta josta puhutaan. Tahto on maailmassani kuitenkin kokonaan eri käsitetasolla kuin fysikaaliset ilmiöt, ja välistä puuttuu lisäksi selittäviä palasia. En siis voi sanoa, että koska atomein kuvattu maailma liikkuu fysiikan lakien mukaan, minulla ei olisi tahtoa tehdä jotain asioita.
Luultavasti tahto ei kuitenkaan ole ainakaan kokonaan vapaa, vaan toteutan tässäkin kirjoittaessani jotain ihmisyyden brassailun/filosofoinnin apinaviettiä.
Toisaalta ihminen voi valita mitä tekee, mutta se tekee asiat monesti halujensa pohjalta, joihin se taas ei voi ainakaan suoraan tahdollansa vaikuttaa. Haluja ohjaa mm. perustarpeet: ruoka uni seksi yms, jonka jälkeen tulee arvostus. Ja siihen liittyy myös joku tarvekolmio. Toisaalta omaa tekemistään voi ohjata ja uusia aivoratoja voi saada aikaiseksi. Itseään voi kehittää ja vastuuta voi ottaa. Tavoitteen voi ottaa. Aikataulun ja suunnitelman voi tavoitteeseen pääsemiseen tehdä. - Anonyymi
Elottomilla tai tiedottomilla objekteilla ei ole tahtoa, eikä valinnanvapautta. Niiden maailma on 100% deterministinen. Ihmisellä ja useimmilla eläimillä on tahto, mutta se ei ole koskaan täysin vapaa, vaan vaihtoehtojen määrään/mahdollisuuteen, sekä aiempiin tapahtumiin, kuin myös erilaisiin rajoitteisiin sidottu. Determinismi ei toteudu 100% täydellisesti silloin, jos on useampi vaihtoehto, joista valita.
- Anonyymi
Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-419)
Vapaa tahto on sellainen mahdoton, olematon, tarpeeton ja hyödytön asia, josta ei ole mitään havaintoja, jonka olemassaoloon mikään ei viittaa, jonka edellytyksiä ei ole olemassa, joka ei voi perustua mihinkään ja jolla ei voi olla mitään vaikutusta mihinkään ja siten jotain sellaista, josta keskustelu sopii erinomaisesti filosofien tehtäväksi. :D- Anonyymi
"Vapaa tahto on sellainen mahdoton, olematon, tarpeeton..."
Vapaan tahdon puuttuessa, kyseinen luettelo on tylsä ja mekaaninen,
ei luovuuden häivääkään.
Professori kavereidensa joukossa, mahtaa olla mielenkiintoinen näky.
Tapaaminen vuosien ajan, aina vaan samat luettelot vapaan tahdon
mahdottomuudesta, eivätkä tietenkään tajua tilannetta itse,
ehkä tietoisuus on kateissa samalla tavalla.
Kaikella kunnioituksella, entinen kissani osoitti tietoisuutta ja
vapaata tahtoa enemmän kuin mitä professori haluaa meille myöntää. - Anonyymi
Erinomainen tiivistys Professori Realistilta.
😄
👍
- Anonyymi
Ajatuksenvirtaa. Tajusin, että vähän on pakko olla vapaa tahto olemassa maan päällä, kun muuten asiat vaan vajoaisivat "entropian lakien" mukaan epäjärjestykseen... Mutta toisaalta, onko tämä suljettu systeemi, joka vaadittaisiin entropian lakiin? Ei, vaan energia tulee auringosta ja ainakin joissain taloissa maalämpöpumpuista. Ja ydinvoimasta tulee energiaa myös. (Sekään energia ei ole kai auringosta, vaikka ihmisten energia on kuulemma peräisin auringosta). Mutta mikä saa sen kompleksisuuden kasvun aikaan? Miksi pystyn tätä viestiä matkapuhelimellani kirjoittelemaan, vaikka 20 vuotta sitten en pystynyy. Entropian laki ei ole soveltuva tähän, koska maailma, kuin sen koemme, ei noudata sitä. Saadaanko energia kanavoitua vapaalla tahdolla, vai sattumalla? Ei se sattumalta kyllä tunnu, vaan tavoitteelliselta toiminnalta. Ratkaisut ehkä löydetään sattumalta kahta asiaa yhdistämällä ja huonot vaihtoehdot hylkäämällä. Ja niinhän se on. Joten ehkä kirjoitinkin viestini aluksi paskaa ja vapaata tahtoa ei ole. Kompleksisuus kasvaa sattumalta, ja sekin on tosi harvinaista, kuten avaruuteen katsomalla voi havaita.
- Anonyymi
Ei minullakaan ole ollut ikinä vapaata tahtoa joku tyttö vain maaliailman kauheuteen ..
Ei ole olllut ikinä vcapaata tahtoa. - Anonyymi
Onko sellainen mahdollista että Sinulla ei ole aivo ja aja ajutkisa todellisessa 4lämässä ollenkän?
- Anonyymi
"Jos fysiikan lait ovat määriteltävissä ja laskettavissa, niin tarkoittaako se vapaan tahdon pois sulkemista? Atomit kimpoilevat toisistaan tietyn lain alaisuuden mukaan."
'Vapaa tahto' ei ole mielekäs käsite fysikalistisessa viitekehyksessä koska tahtoa ei voi havaita eikä mitata vaan ainoastaan subjektiivisesti kokea tahtotilana.
'Vapaa tahto' on myös sisäisesti ristiriitainen käsite koska tahtominen pyrkii olemaan kunkin omassa kokemuksessa aina johonkin suuntautunutta ja siinä mielessä havaintojen tasolla aina deterministiseltä näyttävää kun taas vapaus tarkoittaa aina usempia mahdollisuuksia ja mahdollisuudet taas eivät myöskään voi olla havainto-objekteja vaan ne ovat epäsuorasti pääteltyjä asioita.
Vapaan tahdon sijasta pitäisi puhua vapaasta valinnasta koska se valinta edeltää aina sitä tahtomista ja ennen sitä valintaa ei voi olla tahtotilaa. Tahto taas on minusta suurin piirtein sama asia kuin intentio jonka suurta merkitystä korostetaan mm. Carlos Castanedan nagualismissa.
Vapaan tahdon ongelma on aika tyypillinen esimerkki siitä että perinteinen logiikka toimii ainoastaan saman viitekehyksen/paradigman/näkökulman sisällä ja jos sotketaan samaan loogiseen päättelyyn kuten vapaan tahdon tapauksessa väitteitä jotka ovat mielekkäitä vain kunkin henkilökohtaisen kokemisen tasolla (tahto ja siihen liittyvä valinnan vapaus) ja sitten toisaalta fysikalistinen eli luonnontieteiden näkökulmaan liittyviä asioita jotka käsittelevät oletuksenaan tietoisuudesta riippumattomia havaittavissa ja mitattavissa olevia asioita niin päädytään väistämättä loogisiin virhepäätelmiin ja ilmeisen loputtomaan sekoiluun.
Jos tiede ja varsinkin kokonaisuuden konsensusymmärrys olisi niin suurta että käytännössä kyettäisiin ja osattaisiin käsitellä kaikkien mahdollisten tieteenalojen tutkimuskohteita menestyksellisesti saman yhtenäisen ja riittävän täydellisen viitekehyksen/paradigman puitteissa niin vapaan tahdon ja monet muutkin ns. filosofiset ikuisuusongelmat olisivat ehkä myös oikeasti ratkaistavissa mutta minusta vielä ei olla lähelläkään sellaista tilannetta.
Tieteelliset ja filosofiset "ikuisuus" kiistat lähinnä kertovat siitä että ei ole vielä reaalisia edellytyksiä ratkaista sellaisia kysymyksiä ja myös siitä että ko. asioiden suhteen vallitsee voimakkaita filosofisia ja metafysiikkaan sekä ideologioihin/uskontoihin liittyviä intressejä jotka helposti vääristävät kokonaiskuvaa.- Anonyymi
Peukku sulle.
- Anonyymi
"Vapaan tahdon ongelma on aika tyypillinen esimerkki siitä että perinteinen logiikka toimii ainoastaan saman viitekehyksen/paradigman/näkökulman sisällä ja jos sotketaan samaan loogiseen päättelyyn kuten vapaan tahdon tapauksessa väitteitä jotka ovat mielekkäitä"
Kommentti tuohon.
Kommentoija viittaa aivankuin se olisi perinteisen logiikan vika, "ainoastaan",
ilmaisulla.
Paradigmoissa vaaditaan loogista koherenssia, joka onkin aivan järkevää,
eikä mikään kauhea rajoite.
Jos johonkin paradigmaan ujutetaan käsitteitä, jotka rikkovat loogista koherenssia,
silloin voidaan lähes puhua kategoriavirheestä, jonka suhteen pitäisi yleensä
olla varovainen.
Realistinen realisti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Vapaan tahdon ongelma on aika tyypillinen esimerkki siitä että perinteinen logiikka toimii ainoastaan saman viitekehyksen/paradigman/näkökulman sisällä ja jos sotketaan samaan loogiseen päättelyyn kuten vapaan tahdon tapauksessa väitteitä jotka ovat mielekkäitä"
Kommentti tuohon.
Kommentoija viittaa aivankuin se olisi perinteisen logiikan vika, "ainoastaan",
ilmaisulla.
Paradigmoissa vaaditaan loogista koherenssia, joka onkin aivan järkevää,
eikä mikään kauhea rajoite.
Jos johonkin paradigmaan ujutetaan käsitteitä, jotka rikkovat loogista koherenssia,
silloin voidaan lähes puhua kategoriavirheestä, jonka suhteen pitäisi yleensä
olla varovainen.
Realistinen realisti."Kommentoija viittaa aivankuin se olisi perinteisen logiikan vika, "ainoastaan",
ilmaisulla.
Paradigmoissa vaaditaan loogista koherenssia, joka onkin aivan järkevää,
eikä mikään kauhea rajoite."
Looginen koherenssi eo säily jos samaan loogiseen päättelyyn sotketaan väitteitä toisenlaisen näkökulman kannalta. Tämä näkyy jo ihan yksinkertaisella tasolla esim. havainnoissa (esim. esineet näyttävät erilaisilta erilaisista katselukulmista).
Kyse ei ole perinteisen logiikan viasta vaan ominaisuudesta :D
Perinteisen 2-arvoisen logiikan ja periaatteessa koko länsimaisen ajattelun viaksi voisi kyllä lukea dialektisen ja binäärisen ajattelutavan joka helposti luo näennäisiä vastakohtaisuuksia ja mustavalkoista kirjaimellista ajattelua joka taas tuottaa ns. sosiaalisessa tilassa hajaannusta ja jakaantumista erilaisiin keskenään tappeleviin koulukuntiin.
Perinteinen logiikka tuottaa helposti joko-tai ajattelua ja putkinäköistä hahmotusta kuten kaikki muutkin mekaaniset ja kaavamaiset ajattelutavat joita voidaan tosin yrittää kehittää esim. tekoälylle sopiviksi mistä taas helposti seuraa massiivisia riskejä koska tietotekniikan vitsaus on roskaa sisään-roskaa ulos prosessointi.
Sekä-että ajattelu on toimivampaa kuin joko-tai ajattelu koska siinä otetaan huomioon se että samaa tutkimuskohdetta voi yrittää hahmottaa samanaikaisesti useampien erilaisten oletusten ja tulkintojen (=paradigmat) kautta jolloin kokonaisukuvasta muodostuu monipuolisempi ja kattavampi. Erilaiset paradigmat tuottavat erilaisia osa-totuuksia ja koko totuutta voi yrittää lähestyä erilaisista suunnista ilman että jämähdetään niiden erilaisten paradigmojen väliseen loputtomaan kiistelyyn.
"Jos johonkin paradigmaan ujutetaan käsitteitä, jotka rikkovat loogista koherenssia,
silloin voidaan lähes puhua kategoriavirheestä, jonka suhteen pitäisi yleensä
olla varovainen."
Sen takia on hyvä yrittää ottaa huomioon todellisuuden monimuotoisuus ja moniaspektisuus ja ylläpitää ja kannustaa uudenlaisten näkökulmien hyödyntämistä ja välttää koulukuntakiistoja jotka muosituttavat uskonnollisten lahkojen keskenään kinastelua. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Kommentoija viittaa aivankuin se olisi perinteisen logiikan vika, "ainoastaan",
ilmaisulla.
Paradigmoissa vaaditaan loogista koherenssia, joka onkin aivan järkevää,
eikä mikään kauhea rajoite."
Looginen koherenssi eo säily jos samaan loogiseen päättelyyn sotketaan väitteitä toisenlaisen näkökulman kannalta. Tämä näkyy jo ihan yksinkertaisella tasolla esim. havainnoissa (esim. esineet näyttävät erilaisilta erilaisista katselukulmista).
Kyse ei ole perinteisen logiikan viasta vaan ominaisuudesta :D
Perinteisen 2-arvoisen logiikan ja periaatteessa koko länsimaisen ajattelun viaksi voisi kyllä lukea dialektisen ja binäärisen ajattelutavan joka helposti luo näennäisiä vastakohtaisuuksia ja mustavalkoista kirjaimellista ajattelua joka taas tuottaa ns. sosiaalisessa tilassa hajaannusta ja jakaantumista erilaisiin keskenään tappeleviin koulukuntiin.
Perinteinen logiikka tuottaa helposti joko-tai ajattelua ja putkinäköistä hahmotusta kuten kaikki muutkin mekaaniset ja kaavamaiset ajattelutavat joita voidaan tosin yrittää kehittää esim. tekoälylle sopiviksi mistä taas helposti seuraa massiivisia riskejä koska tietotekniikan vitsaus on roskaa sisään-roskaa ulos prosessointi.
Sekä-että ajattelu on toimivampaa kuin joko-tai ajattelu koska siinä otetaan huomioon se että samaa tutkimuskohdetta voi yrittää hahmottaa samanaikaisesti useampien erilaisten oletusten ja tulkintojen (=paradigmat) kautta jolloin kokonaisukuvasta muodostuu monipuolisempi ja kattavampi. Erilaiset paradigmat tuottavat erilaisia osa-totuuksia ja koko totuutta voi yrittää lähestyä erilaisista suunnista ilman että jämähdetään niiden erilaisten paradigmojen väliseen loputtomaan kiistelyyn.
"Jos johonkin paradigmaan ujutetaan käsitteitä, jotka rikkovat loogista koherenssia,
silloin voidaan lähes puhua kategoriavirheestä, jonka suhteen pitäisi yleensä
olla varovainen."
Sen takia on hyvä yrittää ottaa huomioon todellisuuden monimuotoisuus ja moniaspektisuus ja ylläpitää ja kannustaa uudenlaisten näkökulmien hyödyntämistä ja välttää koulukuntakiistoja jotka muosituttavat uskonnollisten lahkojen keskenään kinastelua."Looginen koherenssi eo säily jos samaan loogiseen päättelyyn sotketaan väitteitä toisenlaisen näkökulman kannalta. Tämä näkyy jo ihan yksinkertaisella tasolla esim. havainnoissa (esim. esineet näyttävät erilaisilta erilaisista katselukulmista)."
"Kyse ei ole perinteisen logiikan viasta vaan ominaisuudesta :D"
Perspektiivin käsite riittää tuohon esimerkkiin. Tosin tuo esimerkki on
ollut idealistien lempiargumentti, pitävät sitä jostain syystä vakuuttavana.
Taitaa olla Belisario kyseessä, idealististen käsitteiden ujuttaminen reaaliseen
viitekehykseen. "Moniaspektisuus" on Belisarion termi millä idealismin
ujuttaminen tapahtuu, siinä ohessa lyödään tiede lyttyyn.
Vuosisatoja idealistit ovat sitä yrittäneet, huonolla
menestyksellä, ei Belisario ole oppinut mitään filosofian historiasta.
Tälläisessä vänkäilyssä hämärtyy käsitteiden ja logiikan luonne, hyvä
esimerkki vaikka kreationistit, ensin Jumalaa pidettiin Israelin kansan
kiinteistövälittäjänä, nykyään Jumala on alennettu lavastemestariksi,
jonka tarkoitus on huijata tiedemiehiä maan iän suhteen.
Toinen hyvä esimerkki on Hegel, joka idealisminsa tueksi, väänsi uuden
logiikan ja melkoisen määrän käsitteitä, jotka väänsivät ajattelun sellaiseen
solmuun, että jos siitä toipui, huuli pyöränä ihmetteli miten olen voinut
"ajatella" tuolla tavalla.
Sitten täytyi mielenrauhan takia hävittää sen ajan filosofiset päiväkirjansa,
ettei vaan kukaan löydä niitä.
Sentään yksi kuuluisa filosofi, joka oli hegeliläinen useita vuosia, piti
muistiinpanonsa tallella ja julkisti niitä, Ihmetteli aidosti mitä tämä roska
yleensä tarkoittaa, kieltämättä erinomaisen huvittavaa luettavaa, jos sitä
edes ymmärtää mitenkään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Looginen koherenssi eo säily jos samaan loogiseen päättelyyn sotketaan väitteitä toisenlaisen näkökulman kannalta. Tämä näkyy jo ihan yksinkertaisella tasolla esim. havainnoissa (esim. esineet näyttävät erilaisilta erilaisista katselukulmista)."
"Kyse ei ole perinteisen logiikan viasta vaan ominaisuudesta :D"
Perspektiivin käsite riittää tuohon esimerkkiin. Tosin tuo esimerkki on
ollut idealistien lempiargumentti, pitävät sitä jostain syystä vakuuttavana.
Taitaa olla Belisario kyseessä, idealististen käsitteiden ujuttaminen reaaliseen
viitekehykseen. "Moniaspektisuus" on Belisarion termi millä idealismin
ujuttaminen tapahtuu, siinä ohessa lyödään tiede lyttyyn.
Vuosisatoja idealistit ovat sitä yrittäneet, huonolla
menestyksellä, ei Belisario ole oppinut mitään filosofian historiasta.
Tälläisessä vänkäilyssä hämärtyy käsitteiden ja logiikan luonne, hyvä
esimerkki vaikka kreationistit, ensin Jumalaa pidettiin Israelin kansan
kiinteistövälittäjänä, nykyään Jumala on alennettu lavastemestariksi,
jonka tarkoitus on huijata tiedemiehiä maan iän suhteen.
Toinen hyvä esimerkki on Hegel, joka idealisminsa tueksi, väänsi uuden
logiikan ja melkoisen määrän käsitteitä, jotka väänsivät ajattelun sellaiseen
solmuun, että jos siitä toipui, huuli pyöränä ihmetteli miten olen voinut
"ajatella" tuolla tavalla.
Sitten täytyi mielenrauhan takia hävittää sen ajan filosofiset päiväkirjansa,
ettei vaan kukaan löydä niitä.
Sentään yksi kuuluisa filosofi, joka oli hegeliläinen useita vuosia, piti
muistiinpanonsa tallella ja julkisti niitä, Ihmetteli aidosti mitä tämä roska
yleensä tarkoittaa, kieltämättä erinomaisen huvittavaa luettavaa, jos sitä
edes ymmärtää mitenkään.En pidä itseäni idealistina vaikka olenkin sitä mieltä että 1. persoonan henkilökohtaiset kokemukset ovat paljon paremmin hahmotettavissa idealistisessa viitekehyksessä kuin fysikalistisessa viitekehyksessä joka kykenee prosessoimaan ainoastaan 3. persoonan ulkopuolelta nähtyä todellisuutta ja joka taas toimii parhaiten puhtaasti mekaanisten systeemien mallinnuksessa.
Idealismi on vain yksi todellisuuden aspekti joka ei ole palautettavissa muihin saman kokonaisuuden aspekteihin.
Realismin perusoletukset ovat minusta lähes kaikki jollain tavalla virheellisiä tai ainakin hyvin puuttellisia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Realismi_(tieteenfilosofia)
Ns. "totuuden" ja varsinkin ihmisjoukkojen intention välillä vallitsee hyvin selkeä takaisinkytkentä ja kielen käsitteiden merkityksiä muokkaamalla muokataan samalla joukkointentiota ja sitä kautta viivellä myös ns. fysikaalista todellisuutta mikä selittää mm. mainonnan ja propagandan ja muun vastaavan joukkoehdollistamisen toimivuuden.
Realismi on minusta lähinnä naiivia realismia ja toiveajattelua ja suurelta osin skientismiä joka ei toiminut loogisen empirismin ja positivismin muodossakaan kovin hyvin ja koko tuo tieteenfilosofinen suunta on minusta lähinnä perusteetonta haaveilua jonka taustalla ovat vahvat ideologiset ja historialliset agendat.
Itse asiassa pohdin tuollaista näkökulmien filosofiaa jo 1980-luvun alussa ja vastaavanlainen näkemys on myös Antti Hautamäellä.
https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2018/10/nakokulmarelativismi-tiedon-suhteellisuuden-ongelma-1
....
Vapaan tahdon ongelma on tyypillinen esimerkki jossa realistinen lähestymistapa johtaa selkeään sekoiluun ja koska ketjun aihe on "vapaa tahto" niin en viitsi enempää vängätä kaltaisesi tosiuskovaisen kanssa ketjun aiheen vierestä . :D - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En pidä itseäni idealistina vaikka olenkin sitä mieltä että 1. persoonan henkilökohtaiset kokemukset ovat paljon paremmin hahmotettavissa idealistisessa viitekehyksessä kuin fysikalistisessa viitekehyksessä joka kykenee prosessoimaan ainoastaan 3. persoonan ulkopuolelta nähtyä todellisuutta ja joka taas toimii parhaiten puhtaasti mekaanisten systeemien mallinnuksessa.
Idealismi on vain yksi todellisuuden aspekti joka ei ole palautettavissa muihin saman kokonaisuuden aspekteihin.
Realismin perusoletukset ovat minusta lähes kaikki jollain tavalla virheellisiä tai ainakin hyvin puuttellisia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Realismi_(tieteenfilosofia)
Ns. "totuuden" ja varsinkin ihmisjoukkojen intention välillä vallitsee hyvin selkeä takaisinkytkentä ja kielen käsitteiden merkityksiä muokkaamalla muokataan samalla joukkointentiota ja sitä kautta viivellä myös ns. fysikaalista todellisuutta mikä selittää mm. mainonnan ja propagandan ja muun vastaavan joukkoehdollistamisen toimivuuden.
Realismi on minusta lähinnä naiivia realismia ja toiveajattelua ja suurelta osin skientismiä joka ei toiminut loogisen empirismin ja positivismin muodossakaan kovin hyvin ja koko tuo tieteenfilosofinen suunta on minusta lähinnä perusteetonta haaveilua jonka taustalla ovat vahvat ideologiset ja historialliset agendat.
Itse asiassa pohdin tuollaista näkökulmien filosofiaa jo 1980-luvun alussa ja vastaavanlainen näkemys on myös Antti Hautamäellä.
https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2018/10/nakokulmarelativismi-tiedon-suhteellisuuden-ongelma-1
....
Vapaan tahdon ongelma on tyypillinen esimerkki jossa realistinen lähestymistapa johtaa selkeään sekoiluun ja koska ketjun aihe on "vapaa tahto" niin en viitsi enempää vängätä kaltaisesi tosiuskovaisen kanssa ketjun aiheen vierestä . :DKun itse tyrkytät idealismiasi filosofiapalstalla, niin muut ovat aivan
oikeutettuja kritisoida sitä soopaa, Noin filosofisesti sanottuna.
Realismista sen verran, että kun kerran elät siinä, väistelet autoja,
käyt kaupassa yms. tarkoittanee se sitä että sitten kotona haaveilet
idealistisesta todellisuudesta.
Realistit eivät ole tosiuskovaisia, me kyllä koemme realistisen maailman
myös kotona. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun itse tyrkytät idealismiasi filosofiapalstalla, niin muut ovat aivan
oikeutettuja kritisoida sitä soopaa, Noin filosofisesti sanottuna.
Realismista sen verran, että kun kerran elät siinä, väistelet autoja,
käyt kaupassa yms. tarkoittanee se sitä että sitten kotona haaveilet
idealistisesta todellisuudesta.
Realistit eivät ole tosiuskovaisia, me kyllä koemme realistisen maailman
myös kotona."Kun itse tyrkytät idealismiasi filosofiapalstalla, niin muut ovat aivan
oikeutettuja kritisoida sitä soopaa, Noin filosofisesti sanottuna."
Ei ole olemassa mitään staattista totuutta tai todellisuutta tuolla jossain odottamassa löytäjäänsä. Kaikki tiede ja filosofia toimii vain työkaluina joilla muokkaamme todellisuutta ja periaatteessa vain mielikuvitus on rajana sille millaiseksi kykenemme sen todellisuuden muokkaamaan.
Ainoa aidosti todellinen asia on intentio ja kaikki muu on sen intention seurausta. Sitä voi joku pitää idealismina eikä minulla periaatteessa ole mitään sellaista vastaan. En kuitenkaan koskaan ole itse innostunut Berkeleystä, Hegelistä ja muista perinteisistä idealisteista vaikka Bernardo Kastrupin modernissa idealismissa on minusta paljon oikean suuntaista.
"Realismista sen verran, että kun kerran elät siinä, väistelet autoja,
käyt kaupassa yms. tarkoittanee se sitä että sitten kotona haaveilet
idealistisesta todellisuudesta."
Tuo on tyypillistä olkiukkoilua. Tietyssä mielessä kaikki ihmisten keksimät ja tuottamat asiat ovat pohjimmiltaan ns. materian tasolle muokattua idealismia eikä tiede ja käsitteetkään puhumattakaan yhteiskunnan säännöistä voisi mitenkään oikeasti toimia ellei ihmismielen ja ns. fysikaalisen todellisuuden välillä olisi selkeää ja voimakasta takaisinkytkentää. Se ns. fysikalistinen on aina ns. henkisen tai "idealistisen" tason johdannaista.
"Realistit eivät ole tosiuskovaisia, me kyllä koemme realistisen maailman
myös kotona."
Realistit ovat puupäitä tai riemuidiootteja jotka eivät tajua olevansa oikeasti vain naiiveja idealisteja :D
Minä olen intentio ja kykenen sen intention(=tahto) avulla muokkaamaan omaa lokaalia todellisuuttani fysikaaliseen muotoon ja niin ovat kaikki muutkin aidosti tietoiset oliot ja yhdessä muodostamme joukkointention joka tuottaa kaiken olemassaolevan todellisuuden ja kykenee siihen periaatteessa myös suoraan ilman fysikaalisia apuvälineitä (ks. esim. William Tillerin intentiokokeet ja Robert G. Jahnin intentiokokeet Princeton Engineering Anomalies Laboratory eli PEAR labs). Tällaiset kyvyt olivat hyvin tunnettuja kaikissa muinaisissa korkeakulttuureissa ja erityisesti Intian joogien keskuudessa).
Tahto=Intentio tuottaa kaikki ns. luonnonlait jotka ovat lokaaleja luonnon tapoja eivätkä mitään ikuista totuutta ja tiede kykenee vain tutkimaan niitä tapoja ja tuottamaan puhtaasti mekaanista automaattitason tekniikkaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Kun itse tyrkytät idealismiasi filosofiapalstalla, niin muut ovat aivan
oikeutettuja kritisoida sitä soopaa, Noin filosofisesti sanottuna."
Ei ole olemassa mitään staattista totuutta tai todellisuutta tuolla jossain odottamassa löytäjäänsä. Kaikki tiede ja filosofia toimii vain työkaluina joilla muokkaamme todellisuutta ja periaatteessa vain mielikuvitus on rajana sille millaiseksi kykenemme sen todellisuuden muokkaamaan.
Ainoa aidosti todellinen asia on intentio ja kaikki muu on sen intention seurausta. Sitä voi joku pitää idealismina eikä minulla periaatteessa ole mitään sellaista vastaan. En kuitenkaan koskaan ole itse innostunut Berkeleystä, Hegelistä ja muista perinteisistä idealisteista vaikka Bernardo Kastrupin modernissa idealismissa on minusta paljon oikean suuntaista.
"Realismista sen verran, että kun kerran elät siinä, väistelet autoja,
käyt kaupassa yms. tarkoittanee se sitä että sitten kotona haaveilet
idealistisesta todellisuudesta."
Tuo on tyypillistä olkiukkoilua. Tietyssä mielessä kaikki ihmisten keksimät ja tuottamat asiat ovat pohjimmiltaan ns. materian tasolle muokattua idealismia eikä tiede ja käsitteetkään puhumattakaan yhteiskunnan säännöistä voisi mitenkään oikeasti toimia ellei ihmismielen ja ns. fysikaalisen todellisuuden välillä olisi selkeää ja voimakasta takaisinkytkentää. Se ns. fysikalistinen on aina ns. henkisen tai "idealistisen" tason johdannaista.
"Realistit eivät ole tosiuskovaisia, me kyllä koemme realistisen maailman
myös kotona."
Realistit ovat puupäitä tai riemuidiootteja jotka eivät tajua olevansa oikeasti vain naiiveja idealisteja :D
Minä olen intentio ja kykenen sen intention(=tahto) avulla muokkaamaan omaa lokaalia todellisuuttani fysikaaliseen muotoon ja niin ovat kaikki muutkin aidosti tietoiset oliot ja yhdessä muodostamme joukkointention joka tuottaa kaiken olemassaolevan todellisuuden ja kykenee siihen periaatteessa myös suoraan ilman fysikaalisia apuvälineitä (ks. esim. William Tillerin intentiokokeet ja Robert G. Jahnin intentiokokeet Princeton Engineering Anomalies Laboratory eli PEAR labs). Tällaiset kyvyt olivat hyvin tunnettuja kaikissa muinaisissa korkeakulttuureissa ja erityisesti Intian joogien keskuudessa).
Tahto=Intentio tuottaa kaikki ns. luonnonlait jotka ovat lokaaleja luonnon tapoja eivätkä mitään ikuista totuutta ja tiede kykenee vain tutkimaan niitä tapoja ja tuottamaan puhtaasti mekaanista automaattitason tekniikkaa."Ei ole olemassa mitään staattista totuutta tai todellisuutta tuolla jossain odottamassa löytäjäänsä. Kaikki tiede ja filosofia toimii vain työkaluina joilla muokkaamme todellisuutta ja periaatteessa vain mielikuvitus on rajana sille millaiseksi kykenemme
sen todellisuuden muokkaamaan."
Tässä täytyy kiittää sinua, kun annoit Antti Hautamäen kirjan osoitteen.
Olen kyllä Hautamäkeni aikoinaan lukenut, ja ollut hyvinkin tyytyväinen,
mutta sitten relativistisen totuuskäsitteen kohdalla tapahtui jotakin.
Pohjustettuaan perustaa hyvin, hän jäi makaamaan tuleen, eikä asia
enää edennyt osittain näkyvissä olevaan luontevaan lopputulokseen.
Ilkka Niiniluodon käsittely aiheesta on selvästi parempi kuin Hautamäen,
siitäkin pystyy etenemään Hautamäen viitoittamaa linjaa pitkin.
Itselleni tuli tuo avautunut linja tuli tärkeämmäksi, enkä enää seurannut
Hautamäen julkaisuja.
Hautamäellä on omat blogisivut, minne tuo linkki osoittaa, hän on hyvinkin
lähellä realistista linjaa, aivankuin ujo realisti.
https://anthauta.blogspot.com/2020/11/mita-tiede-on.html
Mikä yhteys sitten tällä on vapaan tahdon ongelmaan?
Ongelmaan on saatavissa hyviäkin, paljastavia huomioita, mutta ne on
itse löydettävä. Vain siten asian valaistuu itselle.
Kuten tuossa blogissa esiintyy kysymys, "mistä tietää mikä on totta?"
on olemassa hyviä työkaluja, joilla totuuden edessä olevaa savuverhoa
voidaan hälventää.
- Anonyymi
Kun kvanttimekaniikassa on aitoa satunnaisuutta epätarkkuusperiaatteen vuoksi niin maailma ei voi olla deterministinen. Deterministisessä maailmassa ei voi olla prosessia, jonka lopputulos on vain tilastollisessa mielessä laskettavissa alkutilanteesta.
- Anonyymi
Vapaa tahto voi olla vain kaikesta riippumattomalla eikä sellaista tiettävästi ole. Toki on niin, että vapaa tahto ei ole joko 100% tai 0% aivan kuten ei myöskään tietoisuuden kohdalla. Totuus on siellä jossakin välissä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1031595
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781234- 881147
- 1391076
Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras11047Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt5851023- 20940
Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih8922Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum12806Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida9721