Aihe

Millaisella vilunkipelillä Juha Sipilä loi miljoonaomaisuutensa?

Anonyymi

Millaiset Keskustalaiset voimat vaikuttivat tautalla kun Sipilä järjesteli itselleen maksuvalmiutta - eli RAHAA - jolla sai firmansa pystyyn? Millaisia kauppoja Sipilä teki, jotta hän teki itsestään miljonäärin? Mikä oli Keskustan osuus näissä kaupoissa? Miten valtion rahoitusta annettiin juuri Sipilälle? Saivatko sitä muut yrittäjät?

Miksi näitä asioita ei perin juurin tutkita ja miksi Kepu vaikenee näistä? Ei ihme, että maaseudun väestö ja jopa viljelijät siirtyvät Persuihin kun kansan rahat on kupattu yhdelle perheelle ja muut tekevät työtä saamatta mitään vastinetta!

35

84

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      googlaa kun aukaiset ensimmäimmäisen sanan lisävokaalilla a
      pskalaki achives

    • Anonyymi

      siis archives kirjoitsuvirhe yllä

      • Anonyymi

        Saahan se kepu ja vasut samaa rahaa vieläkin venäjältä ja mikä on yhteys Putiiniin ja hänen rahoihin? Siihen vielä em. suomalaisten pimeät tuet päälle ja silti kannatus laahaa jälessä ku juopon räkä.


    • Anonyymi

      tienasiko tuttavat maahanmuutolla?

    • Anonyymi

      Onko rehellistä kepukoplaajaa edes lautakasassa tai taulukaupoissa.

    • Anonyymi

      Ompa ikävää että tällaista rikollisuutta
      Ja vieläpä ministereissä 🤮🤮🤮🤮🤮🤮
      eikö heitä kosketa lait?
      jos lakeja ei ministereille niin ne pitää laatia
      ja pikaisesti.
      Miten joku voi tehä niin ,eikö heillä ole
      omaa järkeä ja jarrua siittä mikä on
      oikein ja väärin.
      Miksi pahimmat rikolliset pääsevät ministeriksi.
      Ministereille pitää laatia lakeja ja asetuksia
      muuten suomi velkaantuu rikollisten
      ministeriksi päässeiden takia.
      Niihin pitäisi laittaa valvoja ja hällekkin
      lait ettei ummista silmiään ja kaikille
      hallituksen ihmisille valvonta velvollisuus
      Varsinkin pressan valvottava myös
      eikä vaan virnuilla.

    • Anonyymi

      Tämä saitti on täynnä täysin rehellisiä persuja. Valitettavasti.

    • Anonyymi

      Maailman helpoin juttu on nussiapersua silmään.

    • Anonyymi

      Sipilä istuu vielä monta vuotta vankilassa.

      • Anonyymi

        Toivottavasti ja perseraiskataan useasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toivottavasti ja perseraiskataan useasti.

        Kyllä ja nyrkkiä perään.


    • Anonyymi

      Ei ainakaan kadehtimalla, vaan kovalla työllä, ja yrittämisellä. Yritäppä sinäkin kadehtimisesi sijaan, se ei mihinkään johda jos ei muuta osaa.

      • Anonyymi

        Tulikos se itse suojatiekoheltaja puolustelemaan petoksiaan ja kavalluksiaan?


      • Anonyymi

        Hyväveljien sisäpiirivatuloinnilla ei ole mitään tekemistä kovan työn ja yrittämisen kanssa.

        Sipilä ja sukulaisensa saavat odotella seuraavaa suojatieseikkailuaan.

        Voi jäädä märkä läiskä.


      • Anonyymi

        Toisten ihmisten kusettamisessa ei terveen ihmisen mielestä ole mitään kadehdittavaa. Kepuleista moni toki polveutuu vuoden 1918 teinityttöjen raiskaajista tai jatkosodan aikana mustassa pörsissä elintarvikkeilla rikastuneista evakkojen vihaajista. On se kyllä, isoäidin kaveri totesi isoäiteelle omin sanoin kylän suurimman mustalla pörsillä rikastuneen maalaisliittolaisen isännän työntyneen väkisin hänen sisälleen 1918.


    • Anonyymi

      Ei ainakaan sillä mitä sinä osaat haukkkuma automaattina olla, siihen joukkoon pääsee räksyttämällä joka ei johda mihinkään..Onpahan sullakin jotain hommaa Sipilää kadehtia , tienaako sillä hyvin ainakin leukojaan jaksaa loksuttaa. yäk.

      • Anonyymi

        Kukaan ei kadehdi Kempeleen ketkua. Minä saan myös naista ilmankin rahaa, kepuleilla monella ei edes onnistu rahalla. Maajuntille morsioon menee tukijussi Vappu Pimiältä apua kerjäämään naisten saantiin.


    • Anonyymi

      Hauskaa, kun on taas kateellisten lauma liikkeellä.

      Kumpi harmittaa enemmän:
      - se, että Sipilä on rikastunut, vai
      - se, että Sipilä on älykkäämpi kuin te?

      • Anonyymi

        Valmiiksihan sille on etenkin Virolainen ja Kuusi silottaneet tien. Pekka Kuusi ja Johannes Virolainen kertoivat typerälle Kekkoselle ettei Sipilän tapaiset 'omilla voimillaan putkinotkolaisesta ja ryysyrantalaisesta köyhyydestä nouse', Linna ja Päätalo nyökyttelivät hovinarreina. Maalaisliitto muistutti vielä 50-luvulla Amerikan republikaaneeja, Virolaisen johdolla muutettiin nimi ja alettiin jakamaan ryöstösaalista myös niille jotka eivät Sipilän tavoin elintarvikkeeksi kutsutun sonnan tuottamisessa pärjänneet. Sipilä olisi ilman tukia joku 'johtaja' jossain räkälässä Kempeleellä.


    • Anonyymi

      Miksi Sipilälle annettiin pääomia firmaansa? Miksi muille yrittäjille ei anneta? Onko Sipilä käytännössä huijannut miljoonaomaisuutensa suomalaisilta veronmaksajilta, joilla ei ole rahaa ei varoja elää tässä viherkeskustavasemmistoilaisessa valtiossa?

      Onko suomalaisilla enää mitään muuta virkaa kuin hölmönhymy naamalla virnottaa ja niiata Sipilälle ja hänen arvokkaalle suvulleen?

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Rajut paljastukset löytyvät Seura-lehdestä:

      Seuran selvitys: Juha Sipilästä tuli miljonääri valtion tuella ja härskeillä tutunkaupoilla
      Jaa artikkeli

      Jaa Facebookissa
      Twiittaa
      Jaa Sähköpostilla

      Tilaa Seura
      © Kuvitus Jussi Jääskeläinen Kuvat Om-arkisto
      Pääministeri Juha Sipilä on julistanut panevansa valtion omistamien yritysten ”taseet töihin”. Tämä juttu kertoo, kuinka Sipilä hyödynsi yhteistä rahaa tehdäkseen itsestään yksityisen miljonäärin.

      Suomi nousuun!

      Ennen vaaleja Juha Sipilä pyöritteli itse nikkaroimaansa ”kakkaraa” Suomen ongelmien ratkaisuksi. Pääministerinä ja omistusohjausministerinä hän on käytännön toimena kaavaillut muun muassa valtionyhtiöiden myymistä ”taseiden töihin panemiseksi”. Biotaloudesta pitäisi saada kauan toivottu ”uusi Nokia”.

      Koska markkinaehtoista rahaa ei ole – vastoin yleistä tietoa mutta Sipilän mukaan – tarpeeksi saatavilla, on tarkoitus myydä valtionyhtiöitä ja sijoittaa myyntituloja biotalousfirmoihin.

      Näin Sipilä mallintaa omaa kokemustaan: sijoittajana hän on onnistunut rahastamaan valtiota monet kerrat ennenkin. Näissä kaupoissa Sipilän ympärille on kertynyt liikemiesten verkosto, joka on nyt vahvasti mukana myös biojalostamoteknologiaa kehittävän Chempolis Oy:n hankkeissa.

      Tämä on ehyt kertomus siitä, miten tullaan miljonääriksi, ei pelkän onnen tai liikemiesosaamisen avulla, vaan hyväksikäyttämällä veronmaksajien – ja hyvin veljien – tukea.
      MAINOS

      Lue lisää
      Pääomasijoittajaksi

      Juha Sipilästä tuli rikas vuonna 1996.

      Valtionyhtiö Rautaruukki myi Sipilän holdingyhtiölle enemmistöomistuksensa Solitra Oy:stä, jonka toimitusjohtajana Sipilä toimi ja jonka vähemmistöomistaja hän oli. Rahat, yli 30 miljoonaa markkaa, Sipilälle tähän kauppaan lainasi Rautaruukki itse. Lisää rahaa pöytään toi sykemittarivalmistaja Polar Electro, josta tuli Solitran vähemmistöomistaja. Runsas vuosi myöhemmin Sipilä viimeisteli kaupat myymällä omistuksensa lähes nelinkertaisella hinnalla yhdysvaltalaiselle ADC Telecommunicationsille.

      Sipilän rikastumisesta voi olla monta mieltä: ehkä valtionyhtiö teki erityisen huonot kaupat tai Sipilä erityisen hyvät. Ainakaan Rautaruukista poliittista vastuuta kantaneiden hallintoneuvoston puheenjohtajan Paavo Väyrysen (kesk) tai silloisen kauppa- ja teollisuusministerin Seppo Kääriäisen (kesk) ei tarvinnut ottaa vastuuta kasvavan yhtiön myymisestä ulkomaille.

      Solitran perustaja ja Sipilän suoraan koulunpenkiltä töihin palkannut Lauri Kuokkanen vastusti yhtiön myymistä ulkomaille ”epäisänmaallisena”, mutta ei voinut estää sitä, koska ei enää omistanut yhtiötä vaikka sen hallituksessa istuikin.

      Sanotaan, että ensimmäisen miljoonan hankkiminen on vaikeinta, loppu on pelkkää monistamista.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

        Päin mäntykalusteita

        Yhteistyö Terentjeffin ja Lesosen kanssa toi Sipilän Incapin äärelle, jossa liikemiesverkostoon liittyi nykyisten biotaloushankkeiden kannalta tärkeä mies, keskustan entinen kansanedustaja Markku Koski.

        Ennen fuusiota Incapin tärkeimpiä asiakkaita olivat muun muassa elektroniikkakomponentteja ostava Nokia ja mäntykalusteita ostava Ikea. Erikoinen tuotevalikoima johtui siitä, että Incap oli yhtiönä kokoelma vanhoja valtion työllisyydenhoitoprojekteja.

        Incap oli jo jonkin aikaa pyrkinyt eroon huonekaluvalmistuksesta, kun vuonna 2001 sen huonekalutehdas Kärsämäellä paloi poroksi. Tehtaan rakentaminen uudelleen ei ollut yhtiön ensisijainen vaihtoehto, sillä palovakuutusrahoille keksittiin muutakin käyttöä.

        Hätiin riensi keskustapoliitikko, Kärsämäen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Markku Koski. Hän lobbasi voimakkaasti sen puolesta, että Incap rakentaisi palaneen huonekalutehtaan uudelleen ja pelastaisi työpaikat. Näin lopulta tapahtuikin, kunhan valtio ja kunta ensin saatiin osallistumaan kustannuksiin suurella panoksella.

        Nyt myös Koskelle itselleen aukesi bisnesmahdollisuus. Hän oli myös valtion puu- ja turve-energiayhtiö Vapon hallintoneuvoston puheenjohtaja. Koski perusti puupellettitehtaan, joka nousi Incapin huonekalutehtaan naapuriin. Hän osti raaka-ainetta huonekalutehtaalta ja myi pelletit Vapolle. Muutaman vuoden jälkeen hän myi Vapolle koko yrityksen.
        Tukisyöppö Chempolis

        Juha Sipilän sijoittajahistoriaan kuuluu kymmeniä yrityksiä. Jo varhaisessa vaiheessa hän alkoi sijoittaa it-firmojen ohella myös bioalan yrityksiin.

        Näistä sijoituksista kiinnostavin ja ajankohtaisin on Chempolis Oy. Se on yksi kolmesta yrityksestä, joiden omistuksesta Sipilä on pitänyt kiinni, vaikka hänen sijoitusyhtiönsä kymmenistä sijoituksista on valtaosin luovuttu. Nykyään Sipilän sijoitusyhtiö on hänen lastensa omistama.
        Teksti jatkuu alempana

        Chempolisiin liittyvät olennaisesti myös Markku Koski ja Kalevi Laurila.

        Chempolisin perusti 1990-luvulla Kemiralla tehtaanjohtajana toiminut Esa Rousu, joka osti valtionyhtiö Kemiralta teknologian, jolla oli tarkoitus valmistaa sellua lehtipuista muurahaishapon avulla.

        Chempolisista tuli ”ikuinen start-up”, johon muun muassa Tekes on upottanut valtion rahaa kahdenkymmenen vuoden ajan yli kymmenen miljoonaa euroa. Rahat ovat menneet yhtiön tappioiden kattamiseen, sillä vuosikausia toistellut suuret lupaukset eivät ole toteutuneet.

        Valtio sekä Pohjois-Suomen kunnat olivat Chempolisissa myös osaomistajana Teknoventuren ja Sitran kautta. Teknoventure sijoitti Chempolisiin ensimmäisen kerran vuonna 1999, jolloin Juha Sipilä istui jo Teknoventuren hallituksessa. Seuraavana vuonna rahaston sijoitusesitykset tekevän rahaston hallinnnointiyhtiön suurimmaksi omistajaksi tuli Juha Sipilän sijoitusyhtiö.

        Sipilän omistajakaudella Teknoventure jatkoi veronmaksajien rahojen sijoittamista Chempolisiin.
        Ystävänkauppaa

        Sipilän luovuttua Teknoventuren hallinnointiyhtiön omistuksesta Sitran ja Teknoventuren omistuksille Chempolisissa etsittiin ottajaa. Sellainen löytyi Juha Hulkosta.

        Pitkään toisensa tunteneet sielunveljet, Hulkko ja Sipilä, ovat nykyäänkin hyviä ystäviä. Vuonna 2002 Hulkon perheyhtiö Elektrobit osti vaikeuksiin ajautuneen JOT Automationin. Tämän jälkeen Juha Hulkko nosti JOTin hallituksessa toimineen Sipilän Elektrobitin toimitusjohtajaksi ja itsensä hallituksen puheenjohtajaksi. Hulkko osti veronmaksajien eli Sitran ja Teknoventuren osuudet Chempolisista.

        Seuraavana vuonna osa Hulkon ostamista Chempolis-osakkeista päätyi Juha Sipilän Fortel Investille. Miehet hyppäsivät kyytiin juuri oikeaan aikaan, sillä samana vuonna yhtiön liikevaihto nousi 25 000 eurosta yli neljään miljoonaan, josta voitoksi jäi hurjat kolme miljoonaa euroa. Tuloksenteko jatkui heikompana mutta edelleen erittäin kannattavana vielä seuraavankin vuoden.

        Syynä nousukiitoon oli ilmeisesti UPM:n kanssa suunniteltu hanke, jossa Chempolis olisi viimeinkin saanut selluteknologiansa käyttöön oikeassa tuotantolaitoksessa. Tämä hanke kuitenkin kuivui kokoon. Nyt Chempolis alkoi markkinoida teknologiaansa bioetanolin valmistamiseen sellun sijaan.

        Vuonna 2009 Chempolisin liikevaihto oli enää parisataa tuhatta euroa ja tappioita syntyi puolitoista miljoonaa. Chempolis tarvitsi ehdottomasti oikean kaupallisen mittakaavan laitoksen, joka valaisi uskoa sen teknologian toimivuuteen, jota ei ollut koskaan teollisessa mittakaavassa kokeiltu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Päin mäntykalusteita

        Yhteistyö Terentjeffin ja Lesosen kanssa toi Sipilän Incapin äärelle, jossa liikemiesverkostoon liittyi nykyisten biotaloushankkeiden kannalta tärkeä mies, keskustan entinen kansanedustaja Markku Koski.

        Ennen fuusiota Incapin tärkeimpiä asiakkaita olivat muun muassa elektroniikkakomponentteja ostava Nokia ja mäntykalusteita ostava Ikea. Erikoinen tuotevalikoima johtui siitä, että Incap oli yhtiönä kokoelma vanhoja valtion työllisyydenhoitoprojekteja.

        Incap oli jo jonkin aikaa pyrkinyt eroon huonekaluvalmistuksesta, kun vuonna 2001 sen huonekalutehdas Kärsämäellä paloi poroksi. Tehtaan rakentaminen uudelleen ei ollut yhtiön ensisijainen vaihtoehto, sillä palovakuutusrahoille keksittiin muutakin käyttöä.

        Hätiin riensi keskustapoliitikko, Kärsämäen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Markku Koski. Hän lobbasi voimakkaasti sen puolesta, että Incap rakentaisi palaneen huonekalutehtaan uudelleen ja pelastaisi työpaikat. Näin lopulta tapahtuikin, kunhan valtio ja kunta ensin saatiin osallistumaan kustannuksiin suurella panoksella.

        Nyt myös Koskelle itselleen aukesi bisnesmahdollisuus. Hän oli myös valtion puu- ja turve-energiayhtiö Vapon hallintoneuvoston puheenjohtaja. Koski perusti puupellettitehtaan, joka nousi Incapin huonekalutehtaan naapuriin. Hän osti raaka-ainetta huonekalutehtaalta ja myi pelletit Vapolle. Muutaman vuoden jälkeen hän myi Vapolle koko yrityksen.
        Tukisyöppö Chempolis

        Juha Sipilän sijoittajahistoriaan kuuluu kymmeniä yrityksiä. Jo varhaisessa vaiheessa hän alkoi sijoittaa it-firmojen ohella myös bioalan yrityksiin.

        Näistä sijoituksista kiinnostavin ja ajankohtaisin on Chempolis Oy. Se on yksi kolmesta yrityksestä, joiden omistuksesta Sipilä on pitänyt kiinni, vaikka hänen sijoitusyhtiönsä kymmenistä sijoituksista on valtaosin luovuttu. Nykyään Sipilän sijoitusyhtiö on hänen lastensa omistama.
        Teksti jatkuu alempana

        Chempolisiin liittyvät olennaisesti myös Markku Koski ja Kalevi Laurila.

        Chempolisin perusti 1990-luvulla Kemiralla tehtaanjohtajana toiminut Esa Rousu, joka osti valtionyhtiö Kemiralta teknologian, jolla oli tarkoitus valmistaa sellua lehtipuista muurahaishapon avulla.

        Chempolisista tuli ”ikuinen start-up”, johon muun muassa Tekes on upottanut valtion rahaa kahdenkymmenen vuoden ajan yli kymmenen miljoonaa euroa. Rahat ovat menneet yhtiön tappioiden kattamiseen, sillä vuosikausia toistellut suuret lupaukset eivät ole toteutuneet.

        Valtio sekä Pohjois-Suomen kunnat olivat Chempolisissa myös osaomistajana Teknoventuren ja Sitran kautta. Teknoventure sijoitti Chempolisiin ensimmäisen kerran vuonna 1999, jolloin Juha Sipilä istui jo Teknoventuren hallituksessa. Seuraavana vuonna rahaston sijoitusesitykset tekevän rahaston hallinnnointiyhtiön suurimmaksi omistajaksi tuli Juha Sipilän sijoitusyhtiö.

        Sipilän omistajakaudella Teknoventure jatkoi veronmaksajien rahojen sijoittamista Chempolisiin.
        Ystävänkauppaa

        Sipilän luovuttua Teknoventuren hallinnointiyhtiön omistuksesta Sitran ja Teknoventuren omistuksille Chempolisissa etsittiin ottajaa. Sellainen löytyi Juha Hulkosta.

        Pitkään toisensa tunteneet sielunveljet, Hulkko ja Sipilä, ovat nykyäänkin hyviä ystäviä. Vuonna 2002 Hulkon perheyhtiö Elektrobit osti vaikeuksiin ajautuneen JOT Automationin. Tämän jälkeen Juha Hulkko nosti JOTin hallituksessa toimineen Sipilän Elektrobitin toimitusjohtajaksi ja itsensä hallituksen puheenjohtajaksi. Hulkko osti veronmaksajien eli Sitran ja Teknoventuren osuudet Chempolisista.

        Seuraavana vuonna osa Hulkon ostamista Chempolis-osakkeista päätyi Juha Sipilän Fortel Investille. Miehet hyppäsivät kyytiin juuri oikeaan aikaan, sillä samana vuonna yhtiön liikevaihto nousi 25 000 eurosta yli neljään miljoonaan, josta voitoksi jäi hurjat kolme miljoonaa euroa. Tuloksenteko jatkui heikompana mutta edelleen erittäin kannattavana vielä seuraavankin vuoden.

        Syynä nousukiitoon oli ilmeisesti UPM:n kanssa suunniteltu hanke, jossa Chempolis olisi viimeinkin saanut selluteknologiansa käyttöön oikeassa tuotantolaitoksessa. Tämä hanke kuitenkin kuivui kokoon. Nyt Chempolis alkoi markkinoida teknologiaansa bioetanolin valmistamiseen sellun sijaan.

        Vuonna 2009 Chempolisin liikevaihto oli enää parisataa tuhatta euroa ja tappioita syntyi puolitoista miljoonaa. Chempolis tarvitsi ehdottomasti oikean kaupallisen mittakaavan laitoksen, joka valaisi uskoa sen teknologian toimivuuteen, jota ei ollut koskaan teollisessa mittakaavassa kokeiltu.

        Biojalostamo Sieviin
        Teksti jatkuu alempana

        Helpotusta Chempolisin hätään yritti tarjota Sievin kunnanjohtajaksi noussut entinen Kärsämäen pellettitehtailija Markku Koski. Hän ajoi voimakkaasti bioetanolilaitoksen perustamista johtamaansa kuntaan.

        Hän ei säästellyt vaivojaan hankkeen lobbaamiseksi ja piti lobbauksesta jopa kirjaa, jonka Sievin kunta luovutti Seuran käyttöön.

        Vuoden 2008 syksyltä alkava lobbauskalenteri on vaikuttavaa luettavaa: esimerkiksi Sauli Niinistön kanssa on keskusteltu Euroopan investointipankin rahoituksesta hankkeelle. Koski tapasi kirjanpitonsa mukaan myös Vapon toimitusjohtajan Matti Hillin, eduskunnan varapuhemiehen Pekka Ravin (kok) ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk). Biotalouden edistäminen tarvitsi poliitikkojen myötämielisyyttä, sillä markkinoilta tarvittavia rahoja ei saatu kerättyä.

        Onneksi Sievin laitoksen käyttämä teknologia oli pian saamassa Juha Sipilästä oman puolestapuhujan Arkadianmäelle.
        Sipilä lähtee politiikkaan

        Kansanedustajaehdokkaaksi kevään 2011 vaaleihin lähtenyt liikemies Juha Sipilä kampanjoi ennen kaikkea bioenergiateemalla.

        Syyskuussa 2010 hän kutsui väkeä bioenergiaseminaariin Siikajoelle Ruukin kartanolle. Sipilän vanha liikekumppani Kalevi Laurila oli luvannut vastata tarjoilusta, ja Sievin kunnanjohtaja Markku Koski tuli keskustelukumppaniksi. Yleisöryntäys jäi saavuttamatta, mutta viitisentoista vierasta sai kuulla Sipilän ja Kosken näkemyksiä biotalouden edistämiseksi.

        Joulukuun ensimmäisenä päivänä Juha Sipilän autotallissa Kempeleessä kävi kuhina. Talkooväki kasasi vaalikampanjatuotteita, joilla oli määrä rahoittaa Sipilän ensimmäinen eduskuntavaalikampanja.

        Vaalirahat oli tarkoitus kerätä myymällä Stirling-moottorin toimivia pienoismalleja. 1800-luvulla kehitetty mutta unhoon jäänyt moottorityyppi soveltui hyvin häkäpönttöautollaan kampanjamatkat taittaneelle Sipilälle. Moottorin mukana toimitettiin pieni pullollinen Chempolisin valmistamaa olkietanolia, jolla moottoria saattoi käyttää.

        Sipilä myi moottoreitaan, teki uutteran kampanjan ja pääsi eduskuntaan juuri ja juuri 5 543 äänellä kevään vaaleissa.
        Teksti jatkuu alempana

        Vaalikautta myöhemmin Juha Sipilä oli pääministeri.
        Bisnestä politiikan kautta

        Kalevi Laurila, Sipilän kumppani Incapin kaappauksessa, oli alkanut lobata Sipilää keskustapäättäjille ensin puolueen varapuheenjohtajaksi. Laurila arvattavasti maksoi näin hyvä veli -velkojaan takaisin ja saattoi haistaa hankkeen onnistuessa myös itselleen menestyksen saumaa.

        Sipilä valittiin puolueen puheenjohtajaksi 2012. Uusi oppositiojohtaja puhui erityisen paljon uusien työpaikkojen luomisesta biotalouteen.

        Tätä talouden rakennemuutosta vauhdittamaan tosin pitäisi myydä valtionomistuksia ja perustaa miljardien eurojen rahasto tekemään sijoituksia lupaaviin hankkeisiin, Juha Sipilä selitti eduskunnalle.
        Unelmiinsijoittajat

        Loppuvuodesta 2012 kunnanjohtaja Koski antoi Hankintavinkit-lehdelle haastattelun, jossa Sievin laitoshankkeen kerrottiin lähtevän käyntiin vuoden 2013 puolella.

        Laitos olisi rakennettu Sievin Matalamaalle joidenkin kilometrien päähän Sievi–Nivala-maantiestä, VR:n ratayhtiön sepelilouhoksen viereen. Louhoskuopassa olisi voitu jäähdyttää bioetanolilaitoksen vettä. Lauhdevesialtaasta puoletaan olisi Kosken mukaan saanut turistivetonaulan ulkoilmakylpylänä saunamaailmoineen ja ravintoloineen.

        ”Mikäpä eksoottisempaa ulkomaan ja kotimaankin ihmisille kuin uida 30 asteen pakkasella keskitalven pakkastähtitaivaan alla upeasti höyryävässä altaassa, jossa on kirkas vesi ja lämpötilaero ympäröivään ilmaan n. 60 astetta”, Koski intoili haastattelussa.

        Kunnanjohtaja Koski kertoi, että laitoksesta tulisi kuitenkin yksityinen yritys.

        ”Kunta ei tule tätä businesta pyörittämään vaan jatkosta vastaa asian osaava toimija/toimijat, joiden kanssa neuvottelut ovat edenneet myönteisessä hengessä. Niistä lisää tuonnempana”, hän kertoi lehdelle.

        Asian osaavat toimijat löytyivät pian. Hankeesta vastuun otti vastaperustettu yhtiö Sievi Biofuels Oy. Yhtiön pääomistajina olivat itse kunnanjohtaja Markku Koski ja liikemies Kalevi Laurila perheenjäsenineen.
        Teksti jatkuu alempana

        Koski jatkoi lobbaustaan. Hän tapasi muun muassa ministeriöiden virkamiehiä, keskustan kansanedustajaa Kimmo Tiilikaista, venäläisen pankin johtajaa sekä keväällä 2013 oppositiojohtaja Juha Sipilää.

        Pääministeri Sipilä kieltäytyi kommentoimasta näitä tapaamisia Seuralle mitenkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Biojalostamo Sieviin
        Teksti jatkuu alempana

        Helpotusta Chempolisin hätään yritti tarjota Sievin kunnanjohtajaksi noussut entinen Kärsämäen pellettitehtailija Markku Koski. Hän ajoi voimakkaasti bioetanolilaitoksen perustamista johtamaansa kuntaan.

        Hän ei säästellyt vaivojaan hankkeen lobbaamiseksi ja piti lobbauksesta jopa kirjaa, jonka Sievin kunta luovutti Seuran käyttöön.

        Vuoden 2008 syksyltä alkava lobbauskalenteri on vaikuttavaa luettavaa: esimerkiksi Sauli Niinistön kanssa on keskusteltu Euroopan investointipankin rahoituksesta hankkeelle. Koski tapasi kirjanpitonsa mukaan myös Vapon toimitusjohtajan Matti Hillin, eduskunnan varapuhemiehen Pekka Ravin (kok) ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk). Biotalouden edistäminen tarvitsi poliitikkojen myötämielisyyttä, sillä markkinoilta tarvittavia rahoja ei saatu kerättyä.

        Onneksi Sievin laitoksen käyttämä teknologia oli pian saamassa Juha Sipilästä oman puolestapuhujan Arkadianmäelle.
        Sipilä lähtee politiikkaan

        Kansanedustajaehdokkaaksi kevään 2011 vaaleihin lähtenyt liikemies Juha Sipilä kampanjoi ennen kaikkea bioenergiateemalla.

        Syyskuussa 2010 hän kutsui väkeä bioenergiaseminaariin Siikajoelle Ruukin kartanolle. Sipilän vanha liikekumppani Kalevi Laurila oli luvannut vastata tarjoilusta, ja Sievin kunnanjohtaja Markku Koski tuli keskustelukumppaniksi. Yleisöryntäys jäi saavuttamatta, mutta viitisentoista vierasta sai kuulla Sipilän ja Kosken näkemyksiä biotalouden edistämiseksi.

        Joulukuun ensimmäisenä päivänä Juha Sipilän autotallissa Kempeleessä kävi kuhina. Talkooväki kasasi vaalikampanjatuotteita, joilla oli määrä rahoittaa Sipilän ensimmäinen eduskuntavaalikampanja.

        Vaalirahat oli tarkoitus kerätä myymällä Stirling-moottorin toimivia pienoismalleja. 1800-luvulla kehitetty mutta unhoon jäänyt moottorityyppi soveltui hyvin häkäpönttöautollaan kampanjamatkat taittaneelle Sipilälle. Moottorin mukana toimitettiin pieni pullollinen Chempolisin valmistamaa olkietanolia, jolla moottoria saattoi käyttää.

        Sipilä myi moottoreitaan, teki uutteran kampanjan ja pääsi eduskuntaan juuri ja juuri 5 543 äänellä kevään vaaleissa.
        Teksti jatkuu alempana

        Vaalikautta myöhemmin Juha Sipilä oli pääministeri.
        Bisnestä politiikan kautta

        Kalevi Laurila, Sipilän kumppani Incapin kaappauksessa, oli alkanut lobata Sipilää keskustapäättäjille ensin puolueen varapuheenjohtajaksi. Laurila arvattavasti maksoi näin hyvä veli -velkojaan takaisin ja saattoi haistaa hankkeen onnistuessa myös itselleen menestyksen saumaa.

        Sipilä valittiin puolueen puheenjohtajaksi 2012. Uusi oppositiojohtaja puhui erityisen paljon uusien työpaikkojen luomisesta biotalouteen.

        Tätä talouden rakennemuutosta vauhdittamaan tosin pitäisi myydä valtionomistuksia ja perustaa miljardien eurojen rahasto tekemään sijoituksia lupaaviin hankkeisiin, Juha Sipilä selitti eduskunnalle.
        Unelmiinsijoittajat

        Loppuvuodesta 2012 kunnanjohtaja Koski antoi Hankintavinkit-lehdelle haastattelun, jossa Sievin laitoshankkeen kerrottiin lähtevän käyntiin vuoden 2013 puolella.

        Laitos olisi rakennettu Sievin Matalamaalle joidenkin kilometrien päähän Sievi–Nivala-maantiestä, VR:n ratayhtiön sepelilouhoksen viereen. Louhoskuopassa olisi voitu jäähdyttää bioetanolilaitoksen vettä. Lauhdevesialtaasta puoletaan olisi Kosken mukaan saanut turistivetonaulan ulkoilmakylpylänä saunamaailmoineen ja ravintoloineen.

        ”Mikäpä eksoottisempaa ulkomaan ja kotimaankin ihmisille kuin uida 30 asteen pakkasella keskitalven pakkastähtitaivaan alla upeasti höyryävässä altaassa, jossa on kirkas vesi ja lämpötilaero ympäröivään ilmaan n. 60 astetta”, Koski intoili haastattelussa.

        Kunnanjohtaja Koski kertoi, että laitoksesta tulisi kuitenkin yksityinen yritys.

        ”Kunta ei tule tätä businesta pyörittämään vaan jatkosta vastaa asian osaava toimija/toimijat, joiden kanssa neuvottelut ovat edenneet myönteisessä hengessä. Niistä lisää tuonnempana”, hän kertoi lehdelle.

        Asian osaavat toimijat löytyivät pian. Hankeesta vastuun otti vastaperustettu yhtiö Sievi Biofuels Oy. Yhtiön pääomistajina olivat itse kunnanjohtaja Markku Koski ja liikemies Kalevi Laurila perheenjäsenineen.
        Teksti jatkuu alempana

        Koski jatkoi lobbaustaan. Hän tapasi muun muassa ministeriöiden virkamiehiä, keskustan kansanedustajaa Kimmo Tiilikaista, venäläisen pankin johtajaa sekä keväällä 2013 oppositiojohtaja Juha Sipilää.

        Pääministeri Sipilä kieltäytyi kommentoimasta näitä tapaamisia Seuralle mitenkään.

        Vaikeudet alkavat

        Vuonna 2013 Markku Koskella ja Kalevi Laurilalla oli siis tekeillä bioetanolilaitos, jonka piti olla kultamuna. Lupausten mukaan yhtiö pystyisi tekemään jäteoljesta biopolttoainetta, jonka kysyntä kasvoi koko ajan ja jonka kysyntää säädettiin poliittisilla päätöksillä tuista ja polttoaineen sekoitusvelvoitteesta.

        Lisäksi tämä hanke olisi erittäin tärkeä Chempolisille, josta kolmanneksen omistivat todennäköinen tuleva pääministeri ja tämän hyvä ystävä. Kaiken olisi luullut sujuvan kuin rasvattu.

        Tekes, jonka johtokunnassa kansanedustaja Juha Sipilä istui, myönsikin Chempolisille jälleen kerran puoli miljoonaa euroa lisää rahaa keväällä 2013. Rahoitus kuitenkin peruttiin samana syksynä, kun Tekesille selvisi Chempolisin taloudellisten vaikeuksien syvyys. Lisärahoitusta olisi tarvittu miljoonia euroja.

        Seuraavan joulun alla vuonna 2014 tuli toinen isku. Kokoomuslainen työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori hylkäsi Laurilan ja Kosken yhtiön hakemuksen 100 miljoonan euron investointituesta. Päätöksen mukaan oli ongelmallista, että Koski oli kunnanjohtajana valmistellut laitoshanketta, joka tulisi hänen henkilökohtaiseen omistukseensa.
        Auringon uusnousu

        Sipilästä tuli odotetusti pääministeri kevään 2015 vaalien jälkeen.

        Poikkeuksellisesti hän otti omistajaohjausministerin tehtävät itselleen. Samoihin aikoihin sähköverkkojen myynnistä valtavasti käteistä saanut valtionyhtiö Fortum alkoi yhtiön kertoman mukaan tutkailla Chempolista sijoituskohteena.

        Syksyllä Fortum sijoitti umpivelkaiseen yhtiöön yli kuusi miljoonaa euroa ja sijoitusyhtiö Taalerin rahasto yli neljä miljoonaa. Asiasta nousseen kohun vuoksi pääministeri Sipilä antoi oikeuskanslerille selvityksen, jonka mukaan hän ei vaikuttanut järjestelyyn mitenkään.

        Chempolisin tämä ratkaisu kuitenkin pelasti toistaiseksi, samoin vähintään osan Sipilän lapsilleen jättämän sijoitusyhtiön sekä Juha Hulkon saatavista.
        Teksti jatkuu alempana

        Fortum on neuvotellut osallistumisesta Sievin biotehtaaseen. Siihen haetaan nyt työ- ja elinkeinoministeriöltä 120 miljoonan euron tukea. Hanke on siirretty Markku Kosken toiselle yhtiölle, jossa mukana ovat vanhat liikekumppanit Kärsämäen pellettitehtaan ajoilta.

        Kalevi Laurila puolestaan perusti oman yhtiön Furetan Oy:n, jonka osakkaiksi tulivat muun muassa Pohjolan Voiman entinen toimitusjohtaja Timo Rajala sekä poliitikkoja Sipilän tueksi aikanaan taivutellut entinen keskustaministeri Martti Pura. Pura tosin kertoo luopuneensa ainakin valtaosasta omistustaan viime vuoden lopulla.

        Samoin teki Kalevi Laurila.
        Uusi liiga

        Elinkeinoelämä, EK ja sen tutkimuselin Etla, Suomen Yrittäjät ry sekä kotimaiset taloustutkijat ovat vaatineet nykyisten miljardien elinkeinotukien radikaalia leikkaamista.

        Vaikka Sipilän hallituksen aikana tukia on tullut vain lisää – viimeksi pikkuriikkinen miljoona tuli kaupallisten tv-yhtiöiden uutistuotantoon – hallituksen runsaan kuukauden takaisesta niin sanotusta puoliväliriihestä odotettiin isoja uutisia ja linjan muutosta. Pettymys oli kuitenkin melkoinen, sillä tuista ei saatu leikattua ensimmäistäkään euroa.

        Furetan Oy hakee tällä hetkellä kolmelle eri biojalostamolle yhteensä yli 650 miljoonan euron tukia työ- ja elinkeinoministeriöltä. Juuri ennen vappua Juha Sipilä siirsi omistajaohjausasiat elinkeinoministeriksi nostamalleen keskustan Mika Lintilälle. Elinkeinoministeri Lintilältä taas siirtyvät energia-asiat ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle.

        Sipilän haaveileman ”kasvurahaston” tehtävää ajamaan perustettu valtion kehittämisyhtiö Vake Oy taas varautuu myymään valtion omistuksia mahdollistaakseen tuntuvat sijoitukset muun muassa biotalousyritysten kasvun vauhdittamiseen.

        Vake Oy:n myytäväksi siirrettiin noin 2,5 miljardin euron edestä valtionyhtiöiden osakkeita, joiden myyntitulojen käytöstä maan hallitus päättää eduskunnalta kyselemättä.

        Nyt ei siis enää pelata maakunnallista Teknoventure-sarjaa vaan valtakunnallista liigaa: Sipilän itsensä toteuttama malli, miljonääriksi yhteisin varoin, mahdollistaa käsinpoimituille kasvuyrittäjille miljoonien monistamisen. Rahojen käyttö on arvatenkin hallituksen liikesalaisuus, ja yritysten omistajatietojen heikentäminen vaikeuttaa rahankäytön seuraamista entisestään.

        Juha Sipilä ei vastannut Seuran lukuisiin haastattelupyyntöihin.


      • Anonyymi

        liikemies verkosto valtion rahoilla?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        liikemies verkosto valtion rahoilla?

        Kepu jatkaa vain sitä punainen vuorineuvos-mallia jonka Virolainen ja Tehtaankatu masinoivat läpi tyhmän Kekkosen avulla. Härskimmät vuorineuvokset maksatuttivat tappionsa verovaroilla.


    • Anonyymi

      Ihmeellisiä ovat Sipilän tiet, jos puoletkaan on totta ja jos on totta, niin mitä Suomelle tapahtuu jos jotkut kusettaa isänmaan rahoja itselleen? Tätäkö tämä elämä on? Kusetustako kaikki tyynni?

      • Anonyymi

        Sipilän saavuttuksia.

        Hoiti omat ja kavereiden elintasot mallilleen. Ei kuitenkaan hyväksynyt että YLE asian julkaisee nosita saavutuksiaan ja YLE kunnitoitti tuota

        Toki oli muitakin saavutuksia joita Suomen kansa ja Suomen historia muistelee pitkään.

        1. Oman kodin tarjoaminen pakolaisille jota tunnestuti ei toteuttanut.
        2. Taksiuudistus.
        3. Suomen maaseudun unohtaminen.
        4. Kaatunut sote-uudistus.
        5. Aktiivimalli.
        6. Koulutusleikkaukset.
        7. Poliisivirkojen vähentäminen jne.
        8, Maahanmuuton kustannukset 3,2 miljardiin vuositasolle.
        9, Lääkkeiden omavastuu joka kirvelee pahasti vähävaraisia.
        10, Kiky kaikkine seurauksineen kuten lomarahojen vähennyksin.
        11. Kokopäivätöiden väheneminen Suomessa aktiivimallilla.
        12, Lapsiperheille huononnuksia.
        13, Palkitsi Postin toimitusjohtajan 611 000 euron palkan lisäksi 82 500 euron ja
        294 000 euron kannustinpalkkiolla hyvästä johtamisesta.
        15, Valtiovelka kasvoi.
        16, Kelalta loppui rahat ja kapasiteetti Sipilän toimien vuoksi, näin Kelan
        johtaja mainitsi.
        17, Sipilän hallituksen toimien vuoksi suomalaisten ostovoima väheni.
        18. Kaikki edelliset siis kun oli nousukausi?
        19. Sai aikaiseksi 140 000 uutta työpaikkaa kun työttömät saatin pois työttömyystilastoista jatkuvalla kurssitamisella ja ilman oikeaa palkkka työkokeiluihin.


    • Anonyymi

      Köysi ja silmukka

    • Anonyymi

      Tietääkö kukaan, miksi Sipilä on kepun sisäisessä valtataistelussa pudotettu pois ydinjoukosta? Miksi hän ei kuulu
      kepun sisäpiirin postilistaan joka julkaistiin lehdissä äsken?

      Siellä ei ole Väyrystäkään, joka
      lisäksi on vaipunut hiljaisuuteen

      Millä kiristyksellä kepun sisäpiiri on tukkinut Väyrysen suun?

    • Anonyymi

      Onhan vanha totuus, ettei rehellisellä työllä rikastu.
      Jotain vilppiä on taatusti ollut.

    • Anonyymi

      Miksi työllä ei rikastu? Ollaanko kaikki kusetettuja kun eurot tilillä ei nouse, vaikka kuinka duunais?

      • Anonyymi

        Tottakai työllä voi vaurastua, minäkin ansaitsin palkkatyössä yli neljä miljoonaa euroa. Siitä tosin meni verottajan kautta kaikenmaailman sakin elatukseen kaksi miljoonaa. Oleellista on ollut rahan pistäminen poikimaan. Sillälailla ihminen voi vaurastua, ei kuluttamalla kaiken ansaitsemansa.


    • Anonyymi

      Älyllä ja osaamisella.

      Eli niillä avuilla, mitä useimmilta näyttää puuttuvan.

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomeen julistettu poikkeustila

      Ulkonaliikkumiskielto pikapuoliin.
      Maailman menoa
      276
      6329
    2. Hallitus sekaisin kuin seinäkello, olis kuitenkin pitänyt ottaa se Nyrkki

      Yle: Toisen asteen rajoitukset saavat hallituksen rivit rakoilemaan. "Nuorisojärjestöt vaativat koronanyrkkiä: Onko tilanne kenenkään hallussa?" Ris
      Maailman menoa
      212
      4512
    3. Helsingin Itäkeskuksessa maskipakko, valvotaanko sitä?

      Itiksessä on nyt maskipakko mutta valvotaanko sitä mitenkään? https://www.itis.fi/fi/ajankohtaista/kauppakeskuksessa-maskipakko
      Maailman menoa
      211
      3899