Millaisella vilunkipelillä Juha Sipilä loi miljoonaomaisuutensa?

Millaiset Keskustalaiset voimat vaikuttivat tautalla kun Sipilä järjesteli itselleen maksuvalmiutta - eli RAHAA - jolla sai firmansa pystyyn? Millaisia kauppoja Sipilä teki, jotta hän teki itsestään miljonäärin? Mikä oli Keskustan osuus näissä kaupoissa? Miten valtion rahoitusta annettiin juuri Sipilälle? Saivatko sitä muut yrittäjät?

Miksi näitä asioita ei perin juurin tutkita ja miksi Kepu vaikenee näistä? Ei ihme, että maaseudun väestö ja jopa viljelijät siirtyvät Persuihin kun kansan rahat on kupattu yhdelle perheelle ja muut tekevät työtä saamatta mitään vastinetta!
1021329
1Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 102

Vanhimmat

googlaa kun aukaiset ensimmäimmäisen sanan lisävokaalilla a
pskalaki achives

Äänestä
  • Sipilä toi maahan mamuja....
    Kutsu kiiri ympäri maailman.

    Oulun käräjäoikeudessa on ollut viime vuosina lukuisia alaikäisiin kohdistuneista ryhmäräiskaus juttuja ..

    Äänestä

siis archives kirjoitsuvirhe yllä

Äänestä
  • Saahan se kepu ja vasut samaa rahaa vieläkin venäjältä ja mikä on yhteys Putiiniin ja hänen rahoihin? Siihen vielä em. suomalaisten pimeät tuet päälle ja silti kannatus laahaa jälessä ku juopon räkä.

    Äänestä

tienasiko tuttavat maahanmuutolla?

Äänestä

Onko rehellistä kepukoplaajaa edes lautakasassa tai taulukaupoissa.

1Äänestä

Ompa ikävää että tällaista rikollisuutta
Ja vieläpä ministereissä 🤮🤮🤮🤮🤮🤮
eikö heitä kosketa lait?
jos lakeja ei ministereille niin ne pitää laatia
ja pikaisesti.
Miten joku voi tehä niin ,eikö heillä ole
omaa järkeä ja jarrua siittä mikä on
oikein ja väärin.
Miksi pahimmat rikolliset pääsevät ministeriksi.
Ministereille pitää laatia lakeja ja asetuksia
muuten suomi velkaantuu rikollisten
ministeriksi päässeiden takia.
Niihin pitäisi laittaa valvoja ja hällekkin
lait ettei ummista silmiään ja kaikille
hallituksen ihmisille valvonta velvollisuus
Varsinkin pressan valvottava myös
eikä vaan virnuilla.

1Äänestä

Tämä saitti on täynnä täysin rehellisiä persuja. Valitettavasti.

Äänestä

Maailman helpoin juttu on nussiapersua silmään.

Äänestä

Sipilä istuu vielä monta vuotta vankilassa.

Äänestä
  • Toivottavasti ja perseraiskataan useasti.

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Toivottavasti ja perseraiskataan useasti.

    Kyllä ja nyrkkiä perään.

    1Äänestä

Ei ainakaan kadehtimalla, vaan kovalla työllä, ja yrittämisellä. Yritäppä sinäkin kadehtimisesi sijaan, se ei mihinkään johda jos ei muuta osaa.

Äänestä
  • Tulikos se itse suojatiekoheltaja puolustelemaan petoksiaan ja kavalluksiaan?

    Äänestä

  • Hyväveljien sisäpiirivatuloinnilla ei ole mitään tekemistä kovan työn ja yrittämisen kanssa.

    Sipilä ja sukulaisensa saavat odotella seuraavaa suojatieseikkailuaan.

    Voi jäädä märkä läiskä.

    1Äänestä

  • Toisten ihmisten kusettamisessa ei terveen ihmisen mielestä ole mitään kadehdittavaa. Kepuleista moni toki polveutuu vuoden 1918 teinityttöjen raiskaajista tai jatkosodan aikana mustassa pörsissä elintarvikkeilla rikastuneista evakkojen vihaajista. On se kyllä, isoäidin kaveri totesi isoäiteelle omin sanoin kylän suurimman mustalla pörsillä rikastuneen maalaisliittolaisen isännän työntyneen väkisin hänen sisälleen 1918.

    Äänestä

Ei ainakaan sillä mitä sinä osaat haukkkuma automaattina olla, siihen joukkoon pääsee räksyttämällä joka ei johda mihinkään..Onpahan sullakin jotain hommaa Sipilää kadehtia , tienaako sillä hyvin ainakin leukojaan jaksaa loksuttaa. yäk.

Äänestä
  • Kukaan ei kadehdi Kempeleen ketkua. Minä saan myös naista ilmankin rahaa, kepuleilla monella ei edes onnistu rahalla. Maajuntille morsioon menee tukijussi Vappu Pimiältä apua kerjäämään naisten saantiin.

    Äänestä

Hauskaa, kun on taas kateellisten lauma liikkeellä.

Kumpi harmittaa enemmän:
- se, että Sipilä on rikastunut, vai
- se, että Sipilä on älykkäämpi kuin te?

Äänestä
  • Valmiiksihan sille on etenkin Virolainen ja Kuusi silottaneet tien. Pekka Kuusi ja Johannes Virolainen kertoivat typerälle Kekkoselle ettei Sipilän tapaiset 'omilla voimillaan putkinotkolaisesta ja ryysyrantalaisesta köyhyydestä nouse', Linna ja Päätalo nyökyttelivät hovinarreina. Maalaisliitto muistutti vielä 50-luvulla Amerikan republikaaneeja, Virolaisen johdolla muutettiin nimi ja alettiin jakamaan ryöstösaalista myös niille jotka eivät Sipilän tavoin elintarvikkeeksi kutsutun sonnan tuottamisessa pärjänneet. Sipilä olisi ilman tukia joku 'johtaja' jossain räkälässä Kempeleellä.

    Äänestä

Miksi Sipilälle annettiin pääomia firmaansa? Miksi muille yrittäjille ei anneta? Onko Sipilä käytännössä huijannut miljoonaomaisuutensa suomalaisilta veronmaksajilta, joilla ei ole rahaa ei varoja elää tässä viherkeskustavasemmistoilaisessa valtiossa?

Onko suomalaisilla enää mitään muuta virkaa kuin hölmönhymy naamalla virnottaa ja niiata Sipilälle ja hänen arvokkaalle suvulleen?

Äänestä
  • ja kaikkonen nuorisosäätiö?

    mitä se oli?

    Äänestä

  • mrrrr-mu.lkku maahanmuutto 2015

    Äänestä

Rajut paljastukset löytyvät Seura-lehdestä:


Seuran selvitys: Juha Sipilästä tuli miljonääri valtion tuella ja härskeillä tutunkaupoilla
Jaa artikkeli

Jaa Facebookissa
Twiittaa
Jaa Sähköpostilla

Tilaa Seura
© Kuvitus Jussi Jääskeläinen Kuvat Om-arkisto
Pääministeri Juha Sipilä on julistanut panevansa valtion omistamien yritysten ”taseet töihin”. Tämä juttu kertoo, kuinka Sipilä hyödynsi yhteistä rahaa tehdäkseen itsestään yksityisen miljonäärin.

Suomi nousuun!

Ennen vaaleja Juha Sipilä pyöritteli itse nikkaroimaansa ”kakkaraa” Suomen ongelmien ratkaisuksi. Pääministerinä ja omistusohjausministerinä hän on käytännön toimena kaavaillut muun muassa valtionyhtiöiden myymistä ”taseiden töihin panemiseksi”. Biotaloudesta pitäisi saada kauan toivottu ”uusi Nokia”.

Koska markkinaehtoista rahaa ei ole – vastoin yleistä tietoa mutta Sipilän mukaan – tarpeeksi saatavilla, on tarkoitus myydä valtionyhtiöitä ja sijoittaa myyntituloja biotalousfirmoihin.

Näin Sipilä mallintaa omaa kokemustaan: sijoittajana hän on onnistunut rahastamaan valtiota monet kerrat ennenkin. Näissä kaupoissa Sipilän ympärille on kertynyt liikemiesten verkosto, joka on nyt vahvasti mukana myös biojalostamoteknologiaa kehittävän Chempolis Oy:n hankkeissa.

Tämä on ehyt kertomus siitä, miten tullaan miljonääriksi, ei pelkän onnen tai liikemiesosaamisen avulla, vaan hyväksikäyttämällä veronmaksajien – ja hyvin veljien – tukea.
MAINOS

Lue lisää
Pääomasijoittajaksi

Juha Sipilästä tuli rikas vuonna 1996.

Valtionyhtiö Rautaruukki myi Sipilän holdingyhtiölle enemmistöomistuksensa Solitra Oy:stä, jonka toimitusjohtajana Sipilä toimi ja jonka vähemmistöomistaja hän oli. Rahat, yli 30 miljoonaa markkaa, Sipilälle tähän kauppaan lainasi Rautaruukki itse. Lisää rahaa pöytään toi sykemittarivalmistaja Polar Electro, josta tuli Solitran vähemmistöomistaja. Runsas vuosi myöhemmin Sipilä viimeisteli kaupat myymällä omistuksensa lähes nelinkertaisella hinnalla yhdysvaltalaiselle ADC Telecommunicationsille.

Sipilän rikastumisesta voi olla monta mieltä: ehkä valtionyhtiö teki erityisen huonot kaupat tai Sipilä erityisen hyvät. Ainakaan Rautaruukista poliittista vastuuta kantaneiden hallintoneuvoston puheenjohtajan Paavo Väyrysen (kesk) tai silloisen kauppa- ja teollisuusministerin Seppo Kääriäisen (kesk) ei tarvinnut ottaa vastuuta kasvavan yhtiön myymisestä ulkomaille.

Solitran perustaja ja Sipilän suoraan koulunpenkiltä töihin palkannut Lauri Kuokkanen vastusti yhtiön myymistä ulkomaille ”epäisänmaallisena”, mutta ei voinut estää sitä, koska ei enää omistanut yhtiötä vaikka sen hallituksessa istuikin.

Sanotaan, että ensimmäisen miljoonan hankkiminen on vaikeinta, loppu on pelkkää monistamista.

Äänestä
  • Päin mäntykalusteita

    Yhteistyö Terentjeffin ja Lesosen kanssa toi Sipilän Incapin äärelle, jossa liikemiesverkostoon liittyi nykyisten biotaloushankkeiden kannalta tärkeä mies, keskustan entinen kansanedustaja Markku Koski.

    Ennen fuusiota Incapin tärkeimpiä asiakkaita olivat muun muassa elektroniikkakomponentteja ostava Nokia ja mäntykalusteita ostava Ikea. Erikoinen tuotevalikoima johtui siitä, että Incap oli yhtiönä kokoelma vanhoja valtion työllisyydenhoitoprojekteja.

    Incap oli jo jonkin aikaa pyrkinyt eroon huonekaluvalmistuksesta, kun vuonna 2001 sen huonekalutehdas Kärsämäellä paloi poroksi. Tehtaan rakentaminen uudelleen ei ollut yhtiön ensisijainen vaihtoehto, sillä palovakuutusrahoille keksittiin muutakin käyttöä.

    Hätiin riensi keskustapoliitikko, Kärsämäen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Markku Koski. Hän lobbasi voimakkaasti sen puolesta, että Incap rakentaisi palaneen huonekalutehtaan uudelleen ja pelastaisi työpaikat. Näin lopulta tapahtuikin, kunhan valtio ja kunta ensin saatiin osallistumaan kustannuksiin suurella panoksella.

    Nyt myös Koskelle itselleen aukesi bisnesmahdollisuus. Hän oli myös valtion puu- ja turve-energiayhtiö Vapon hallintoneuvoston puheenjohtaja. Koski perusti puupellettitehtaan, joka nousi Incapin huonekalutehtaan naapuriin. Hän osti raaka-ainetta huonekalutehtaalta ja myi pelletit Vapolle. Muutaman vuoden jälkeen hän myi Vapolle koko yrityksen.
    Tukisyöppö Chempolis

    Juha Sipilän sijoittajahistoriaan kuuluu kymmeniä yrityksiä. Jo varhaisessa vaiheessa hän alkoi sijoittaa it-firmojen ohella myös bioalan yrityksiin.

    Näistä sijoituksista kiinnostavin ja ajankohtaisin on Chempolis Oy. Se on yksi kolmesta yrityksestä, joiden omistuksesta Sipilä on pitänyt kiinni, vaikka hänen sijoitusyhtiönsä kymmenistä sijoituksista on valtaosin luovuttu. Nykyään Sipilän sijoitusyhtiö on hänen lastensa omistama.
    Teksti jatkuu alempana

    Chempolisiin liittyvät olennaisesti myös Markku Koski ja Kalevi Laurila.

    Chempolisin perusti 1990-luvulla Kemiralla tehtaanjohtajana toiminut Esa Rousu, joka osti valtionyhtiö Kemiralta teknologian, jolla oli tarkoitus valmistaa sellua lehtipuista muurahaishapon avulla.

    Chempolisista tuli ”ikuinen start-up”, johon muun muassa Tekes on upottanut valtion rahaa kahdenkymmenen vuoden ajan yli kymmenen miljoonaa euroa. Rahat ovat menneet yhtiön tappioiden kattamiseen, sillä vuosikausia toistellut suuret lupaukset eivät ole toteutuneet.

    Valtio sekä Pohjois-Suomen kunnat olivat Chempolisissa myös osaomistajana Teknoventuren ja Sitran kautta. Teknoventure sijoitti Chempolisiin ensimmäisen kerran vuonna 1999, jolloin Juha Sipilä istui jo Teknoventuren hallituksessa. Seuraavana vuonna rahaston sijoitusesitykset tekevän rahaston hallinnnointiyhtiön suurimmaksi omistajaksi tuli Juha Sipilän sijoitusyhtiö.

    Sipilän omistajakaudella Teknoventure jatkoi veronmaksajien rahojen sijoittamista Chempolisiin.
    Ystävänkauppaa

    Sipilän luovuttua Teknoventuren hallinnointiyhtiön omistuksesta Sitran ja Teknoventuren omistuksille Chempolisissa etsittiin ottajaa. Sellainen löytyi Juha Hulkosta.

    Pitkään toisensa tunteneet sielunveljet, Hulkko ja Sipilä, ovat nykyäänkin hyviä ystäviä. Vuonna 2002 Hulkon perheyhtiö Elektrobit osti vaikeuksiin ajautuneen JOT Automationin. Tämän jälkeen Juha Hulkko nosti JOTin hallituksessa toimineen Sipilän Elektrobitin toimitusjohtajaksi ja itsensä hallituksen puheenjohtajaksi. Hulkko osti veronmaksajien eli Sitran ja Teknoventuren osuudet Chempolisista.

    Seuraavana vuonna osa Hulkon ostamista Chempolis-osakkeista päätyi Juha Sipilän Fortel Investille. Miehet hyppäsivät kyytiin juuri oikeaan aikaan, sillä samana vuonna yhtiön liikevaihto nousi 25 000 eurosta yli neljään miljoonaan, josta voitoksi jäi hurjat kolme miljoonaa euroa. Tuloksenteko jatkui heikompana mutta edelleen erittäin kannattavana vielä seuraavankin vuoden.

    Syynä nousukiitoon oli ilmeisesti UPM:n kanssa suunniteltu hanke, jossa Chempolis olisi viimeinkin saanut selluteknologiansa käyttöön oikeassa tuotantolaitoksessa. Tämä hanke kuitenkin kuivui kokoon. Nyt Chempolis alkoi markkinoida teknologiaansa bioetanolin valmistamiseen sellun sijaan.

    Vuonna 2009 Chempolisin liikevaihto oli enää parisataa tuhatta euroa ja tappioita syntyi puolitoista miljoonaa. Chempolis tarvitsi ehdottomasti oikean kaupallisen mittakaavan laitoksen, joka valaisi uskoa sen teknologian toimivuuteen, jota ei ollut koskaan teollisessa mittakaavassa kokeiltu.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Päin mäntykalusteita

    Yhteistyö Terentjeffin ja Lesosen kanssa toi Sipilän Incapin äärelle, jossa liikemiesverkostoon liittyi nykyisten biotaloushankkeiden kannalta tärkeä mies, keskustan entinen kansanedustaja Markku Koski.

    Ennen fuusiota Incapin tärkeimpiä asiakkaita olivat muun muassa elektroniikkakomponentteja ostava Nokia ja mäntykalusteita ostava Ikea. Erikoinen tuotevalikoima johtui siitä, että Incap oli yhtiönä kokoelma vanhoja valtion työllisyydenhoitoprojekteja.

    Incap oli jo jonkin aikaa pyrkinyt eroon huonekaluvalmistuksesta, kun vuonna 2001 sen huonekalutehdas Kärsämäellä paloi poroksi. Tehtaan rakentaminen uudelleen ei ollut yhtiön ensisijainen vaihtoehto, sillä palovakuutusrahoille keksittiin muutakin käyttöä.

    Hätiin riensi keskustapoliitikko, Kärsämäen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Markku Koski. Hän lobbasi voimakkaasti sen puolesta, että Incap rakentaisi palaneen huonekalutehtaan uudelleen ja pelastaisi työpaikat. Näin lopulta tapahtuikin, kunhan valtio ja kunta ensin saatiin osallistumaan kustannuksiin suurella panoksella.

    Nyt myös Koskelle itselleen aukesi bisnesmahdollisuus. Hän oli myös valtion puu- ja turve-energiayhtiö Vapon hallintoneuvoston puheenjohtaja. Koski perusti puupellettitehtaan, joka nousi Incapin huonekalutehtaan naapuriin. Hän osti raaka-ainetta huonekalutehtaalta ja myi pelletit Vapolle. Muutaman vuoden jälkeen hän myi Vapolle koko yrityksen.
    Tukisyöppö Chempolis

    Juha Sipilän sijoittajahistoriaan kuuluu kymmeniä yrityksiä. Jo varhaisessa vaiheessa hän alkoi sijoittaa it-firmojen ohella myös bioalan yrityksiin.

    Näistä sijoituksista kiinnostavin ja ajankohtaisin on Chempolis Oy. Se on yksi kolmesta yrityksestä, joiden omistuksesta Sipilä on pitänyt kiinni, vaikka hänen sijoitusyhtiönsä kymmenistä sijoituksista on valtaosin luovuttu. Nykyään Sipilän sijoitusyhtiö on hänen lastensa omistama.
    Teksti jatkuu alempana

    Chempolisiin liittyvät olennaisesti myös Markku Koski ja Kalevi Laurila.

    Chempolisin perusti 1990-luvulla Kemiralla tehtaanjohtajana toiminut Esa Rousu, joka osti valtionyhtiö Kemiralta teknologian, jolla oli tarkoitus valmistaa sellua lehtipuista muurahaishapon avulla.

    Chempolisista tuli ”ikuinen start-up”, johon muun muassa Tekes on upottanut valtion rahaa kahdenkymmenen vuoden ajan yli kymmenen miljoonaa euroa. Rahat ovat menneet yhtiön tappioiden kattamiseen, sillä vuosikausia toistellut suuret lupaukset eivät ole toteutuneet.

    Valtio sekä Pohjois-Suomen kunnat olivat Chempolisissa myös osaomistajana Teknoventuren ja Sitran kautta. Teknoventure sijoitti Chempolisiin ensimmäisen kerran vuonna 1999, jolloin Juha Sipilä istui jo Teknoventuren hallituksessa. Seuraavana vuonna rahaston sijoitusesitykset tekevän rahaston hallinnnointiyhtiön suurimmaksi omistajaksi tuli Juha Sipilän sijoitusyhtiö.

    Sipilän omistajakaudella Teknoventure jatkoi veronmaksajien rahojen sijoittamista Chempolisiin.
    Ystävänkauppaa

    Sipilän luovuttua Teknoventuren hallinnointiyhtiön omistuksesta Sitran ja Teknoventuren omistuksille Chempolisissa etsittiin ottajaa. Sellainen löytyi Juha Hulkosta.

    Pitkään toisensa tunteneet sielunveljet, Hulkko ja Sipilä, ovat nykyäänkin hyviä ystäviä. Vuonna 2002 Hulkon perheyhtiö Elektrobit osti vaikeuksiin ajautuneen JOT Automationin. Tämän jälkeen Juha Hulkko nosti JOTin hallituksessa toimineen Sipilän Elektrobitin toimitusjohtajaksi ja itsensä hallituksen puheenjohtajaksi. Hulkko osti veronmaksajien eli Sitran ja Teknoventuren osuudet Chempolisista.

    Seuraavana vuonna osa Hulkon ostamista Chempolis-osakkeista päätyi Juha Sipilän Fortel Investille. Miehet hyppäsivät kyytiin juuri oikeaan aikaan, sillä samana vuonna yhtiön liikevaihto nousi 25 000 eurosta yli neljään miljoonaan, josta voitoksi jäi hurjat kolme miljoonaa euroa. Tuloksenteko jatkui heikompana mutta edelleen erittäin kannattavana vielä seuraavankin vuoden.

    Syynä nousukiitoon oli ilmeisesti UPM:n kanssa suunniteltu hanke, jossa Chempolis olisi viimeinkin saanut selluteknologiansa käyttöön oikeassa tuotantolaitoksessa. Tämä hanke kuitenkin kuivui kokoon. Nyt Chempolis alkoi markkinoida teknologiaansa bioetanolin valmistamiseen sellun sijaan.

    Vuonna 2009 Chempolisin liikevaihto oli enää parisataa tuhatta euroa ja tappioita syntyi puolitoista miljoonaa. Chempolis tarvitsi ehdottomasti oikean kaupallisen mittakaavan laitoksen, joka valaisi uskoa sen teknologian toimivuuteen, jota ei ollut koskaan teollisessa mittakaavassa kokeiltu.

    Biojalostamo Sieviin
    Teksti jatkuu alempana

    Helpotusta Chempolisin hätään yritti tarjota Sievin kunnanjohtajaksi noussut entinen Kärsämäen pellettitehtailija Markku Koski. Hän ajoi voimakkaasti bioetanolilaitoksen perustamista johtamaansa kuntaan.

    Hän ei säästellyt vaivojaan hankkeen lobbaamiseksi ja piti lobbauksesta jopa kirjaa, jonka Sievin kunta luovutti Seuran käyttöön.

    Vuoden 2008 syksyltä alkava lobbauskalenteri on vaikuttavaa luettavaa: esimerkiksi Sauli Niinistön kanssa on keskusteltu Euroopan investointipankin rahoituksesta hankkeelle. Koski tapasi kirjanpitonsa mukaan myös Vapon toimitusjohtajan Matti Hillin, eduskunnan varapuhemiehen Pekka Ravin (kok) ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk). Biotalouden edistäminen tarvitsi poliitikkojen myötämielisyyttä, sillä markkinoilta tarvittavia rahoja ei saatu kerättyä.

    Onneksi Sievin laitoksen käyttämä teknologia oli pian saamassa Juha Sipilästä oman puolestapuhujan Arkadianmäelle.
    Sipilä lähtee politiikkaan

    Kansanedustajaehdokkaaksi kevään 2011 vaaleihin lähtenyt liikemies Juha Sipilä kampanjoi ennen kaikkea bioenergiateemalla.

    Syyskuussa 2010 hän kutsui väkeä bioenergiaseminaariin Siikajoelle Ruukin kartanolle. Sipilän vanha liikekumppani Kalevi Laurila oli luvannut vastata tarjoilusta, ja Sievin kunnanjohtaja Markku Koski tuli keskustelukumppaniksi. Yleisöryntäys jäi saavuttamatta, mutta viitisentoista vierasta sai kuulla Sipilän ja Kosken näkemyksiä biotalouden edistämiseksi.

    Joulukuun ensimmäisenä päivänä Juha Sipilän autotallissa Kempeleessä kävi kuhina. Talkooväki kasasi vaalikampanjatuotteita, joilla oli määrä rahoittaa Sipilän ensimmäinen eduskuntavaalikampanja.

    Vaalirahat oli tarkoitus kerätä myymällä Stirling-moottorin toimivia pienoismalleja. 1800-luvulla kehitetty mutta unhoon jäänyt moottorityyppi soveltui hyvin häkäpönttöautollaan kampanjamatkat taittaneelle Sipilälle. Moottorin mukana toimitettiin pieni pullollinen Chempolisin valmistamaa olkietanolia, jolla moottoria saattoi käyttää.

    Sipilä myi moottoreitaan, teki uutteran kampanjan ja pääsi eduskuntaan juuri ja juuri 5 543 äänellä kevään vaaleissa.
    Teksti jatkuu alempana

    Vaalikautta myöhemmin Juha Sipilä oli pääministeri.
    Bisnestä politiikan kautta

    Kalevi Laurila, Sipilän kumppani Incapin kaappauksessa, oli alkanut lobata Sipilää keskustapäättäjille ensin puolueen varapuheenjohtajaksi. Laurila arvattavasti maksoi näin hyvä veli -velkojaan takaisin ja saattoi haistaa hankkeen onnistuessa myös itselleen menestyksen saumaa.

    Sipilä valittiin puolueen puheenjohtajaksi 2012. Uusi oppositiojohtaja puhui erityisen paljon uusien työpaikkojen luomisesta biotalouteen.

    Tätä talouden rakennemuutosta vauhdittamaan tosin pitäisi myydä valtionomistuksia ja perustaa miljardien eurojen rahasto tekemään sijoituksia lupaaviin hankkeisiin, Juha Sipilä selitti eduskunnalle.
    Unelmiinsijoittajat

    Loppuvuodesta 2012 kunnanjohtaja Koski antoi Hankintavinkit-lehdelle haastattelun, jossa Sievin laitoshankkeen kerrottiin lähtevän käyntiin vuoden 2013 puolella.

    Laitos olisi rakennettu Sievin Matalamaalle joidenkin kilometrien päähän Sievi–Nivala-maantiestä, VR:n ratayhtiön sepelilouhoksen viereen. Louhoskuopassa olisi voitu jäähdyttää bioetanolilaitoksen vettä. Lauhdevesialtaasta puoletaan olisi Kosken mukaan saanut turistivetonaulan ulkoilmakylpylänä saunamaailmoineen ja ravintoloineen.

    ”Mikäpä eksoottisempaa ulkomaan ja kotimaankin ihmisille kuin uida 30 asteen pakkasella keskitalven pakkastähtitaivaan alla upeasti höyryävässä altaassa, jossa on kirkas vesi ja lämpötilaero ympäröivään ilmaan n. 60 astetta”, Koski intoili haastattelussa.

    Kunnanjohtaja Koski kertoi, että laitoksesta tulisi kuitenkin yksityinen yritys.

    ”Kunta ei tule tätä businesta pyörittämään vaan jatkosta vastaa asian osaava toimija/toimijat, joiden kanssa neuvottelut ovat edenneet myönteisessä hengessä. Niistä lisää tuonnempana”, hän kertoi lehdelle.

    Asian osaavat toimijat löytyivät pian. Hankeesta vastuun otti vastaperustettu yhtiö Sievi Biofuels Oy. Yhtiön pääomistajina olivat itse kunnanjohtaja Markku Koski ja liikemies Kalevi Laurila perheenjäsenineen.
    Teksti jatkuu alempana

    Koski jatkoi lobbaustaan. Hän tapasi muun muassa ministeriöiden virkamiehiä, keskustan kansanedustajaa Kimmo Tiilikaista, venäläisen pankin johtajaa sekä keväällä 2013 oppositiojohtaja Juha Sipilää.

    Pääministeri Sipilä kieltäytyi kommentoimasta näitä tapaamisia Seuralle mitenkään.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Biojalostamo Sieviin
    Teksti jatkuu alempana

    Helpotusta Chempolisin hätään yritti tarjota Sievin kunnanjohtajaksi noussut entinen Kärsämäen pellettitehtailija Markku Koski. Hän ajoi voimakkaasti bioetanolilaitoksen perustamista johtamaansa kuntaan.

    Hän ei säästellyt vaivojaan hankkeen lobbaamiseksi ja piti lobbauksesta jopa kirjaa, jonka Sievin kunta luovutti Seuran käyttöön.

    Vuoden 2008 syksyltä alkava lobbauskalenteri on vaikuttavaa luettavaa: esimerkiksi Sauli Niinistön kanssa on keskusteltu Euroopan investointipankin rahoituksesta hankkeelle. Koski tapasi kirjanpitonsa mukaan myös Vapon toimitusjohtajan Matti Hillin, eduskunnan varapuhemiehen Pekka Ravin (kok) ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk). Biotalouden edistäminen tarvitsi poliitikkojen myötämielisyyttä, sillä markkinoilta tarvittavia rahoja ei saatu kerättyä.

    Onneksi Sievin laitoksen käyttämä teknologia oli pian saamassa Juha Sipilästä oman puolestapuhujan Arkadianmäelle.
    Sipilä lähtee politiikkaan

    Kansanedustajaehdokkaaksi kevään 2011 vaaleihin lähtenyt liikemies Juha Sipilä kampanjoi ennen kaikkea bioenergiateemalla.

    Syyskuussa 2010 hän kutsui väkeä bioenergiaseminaariin Siikajoelle Ruukin kartanolle. Sipilän vanha liikekumppani Kalevi Laurila oli luvannut vastata tarjoilusta, ja Sievin kunnanjohtaja Markku Koski tuli keskustelukumppaniksi. Yleisöryntäys jäi saavuttamatta, mutta viitisentoista vierasta sai kuulla Sipilän ja Kosken näkemyksiä biotalouden edistämiseksi.

    Joulukuun ensimmäisenä päivänä Juha Sipilän autotallissa Kempeleessä kävi kuhina. Talkooväki kasasi vaalikampanjatuotteita, joilla oli määrä rahoittaa Sipilän ensimmäinen eduskuntavaalikampanja.

    Vaalirahat oli tarkoitus kerätä myymällä Stirling-moottorin toimivia pienoismalleja. 1800-luvulla kehitetty mutta unhoon jäänyt moottorityyppi soveltui hyvin häkäpönttöautollaan kampanjamatkat taittaneelle Sipilälle. Moottorin mukana toimitettiin pieni pullollinen Chempolisin valmistamaa olkietanolia, jolla moottoria saattoi käyttää.

    Sipilä myi moottoreitaan, teki uutteran kampanjan ja pääsi eduskuntaan juuri ja juuri 5 543 äänellä kevään vaaleissa.
    Teksti jatkuu alempana

    Vaalikautta myöhemmin Juha Sipilä oli pääministeri.
    Bisnestä politiikan kautta

    Kalevi Laurila, Sipilän kumppani Incapin kaappauksessa, oli alkanut lobata Sipilää keskustapäättäjille ensin puolueen varapuheenjohtajaksi. Laurila arvattavasti maksoi näin hyvä veli -velkojaan takaisin ja saattoi haistaa hankkeen onnistuessa myös itselleen menestyksen saumaa.

    Sipilä valittiin puolueen puheenjohtajaksi 2012. Uusi oppositiojohtaja puhui erityisen paljon uusien työpaikkojen luomisesta biotalouteen.

    Tätä talouden rakennemuutosta vauhdittamaan tosin pitäisi myydä valtionomistuksia ja perustaa miljardien eurojen rahasto tekemään sijoituksia lupaaviin hankkeisiin, Juha Sipilä selitti eduskunnalle.
    Unelmiinsijoittajat

    Loppuvuodesta 2012 kunnanjohtaja Koski antoi Hankintavinkit-lehdelle haastattelun, jossa Sievin laitoshankkeen kerrottiin lähtevän käyntiin vuoden 2013 puolella.

    Laitos olisi rakennettu Sievin Matalamaalle joidenkin kilometrien päähän Sievi–Nivala-maantiestä, VR:n ratayhtiön sepelilouhoksen viereen. Louhoskuopassa olisi voitu jäähdyttää bioetanolilaitoksen vettä. Lauhdevesialtaasta puoletaan olisi Kosken mukaan saanut turistivetonaulan ulkoilmakylpylänä saunamaailmoineen ja ravintoloineen.

    ”Mikäpä eksoottisempaa ulkomaan ja kotimaankin ihmisille kuin uida 30 asteen pakkasella keskitalven pakkastähtitaivaan alla upeasti höyryävässä altaassa, jossa on kirkas vesi ja lämpötilaero ympäröivään ilmaan n. 60 astetta”, Koski intoili haastattelussa.

    Kunnanjohtaja Koski kertoi, että laitoksesta tulisi kuitenkin yksityinen yritys.

    ”Kunta ei tule tätä businesta pyörittämään vaan jatkosta vastaa asian osaava toimija/toimijat, joiden kanssa neuvottelut ovat edenneet myönteisessä hengessä. Niistä lisää tuonnempana”, hän kertoi lehdelle.

    Asian osaavat toimijat löytyivät pian. Hankeesta vastuun otti vastaperustettu yhtiö Sievi Biofuels Oy. Yhtiön pääomistajina olivat itse kunnanjohtaja Markku Koski ja liikemies Kalevi Laurila perheenjäsenineen.
    Teksti jatkuu alempana

    Koski jatkoi lobbaustaan. Hän tapasi muun muassa ministeriöiden virkamiehiä, keskustan kansanedustajaa Kimmo Tiilikaista, venäläisen pankin johtajaa sekä keväällä 2013 oppositiojohtaja Juha Sipilää.

    Pääministeri Sipilä kieltäytyi kommentoimasta näitä tapaamisia Seuralle mitenkään.

    Vaikeudet alkavat

    Vuonna 2013 Markku Koskella ja Kalevi Laurilalla oli siis tekeillä bioetanolilaitos, jonka piti olla kultamuna. Lupausten mukaan yhtiö pystyisi tekemään jäteoljesta biopolttoainetta, jonka kysyntä kasvoi koko ajan ja jonka kysyntää säädettiin poliittisilla päätöksillä tuista ja polttoaineen sekoitusvelvoitteesta.

    Lisäksi tämä hanke olisi erittäin tärkeä Chempolisille, josta kolmanneksen omistivat todennäköinen tuleva pääministeri ja tämän hyvä ystävä. Kaiken olisi luullut sujuvan kuin rasvattu.

    Tekes, jonka johtokunnassa kansanedustaja Juha Sipilä istui, myönsikin Chempolisille jälleen kerran puoli miljoonaa euroa lisää rahaa keväällä 2013. Rahoitus kuitenkin peruttiin samana syksynä, kun Tekesille selvisi Chempolisin taloudellisten vaikeuksien syvyys. Lisärahoitusta olisi tarvittu miljoonia euroja.

    Seuraavan joulun alla vuonna 2014 tuli toinen isku. Kokoomuslainen työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori hylkäsi Laurilan ja Kosken yhtiön hakemuksen 100 miljoonan euron investointituesta. Päätöksen mukaan oli ongelmallista, että Koski oli kunnanjohtajana valmistellut laitoshanketta, joka tulisi hänen henkilökohtaiseen omistukseensa.
    Auringon uusnousu

    Sipilästä tuli odotetusti pääministeri kevään 2015 vaalien jälkeen.

    Poikkeuksellisesti hän otti omistajaohjausministerin tehtävät itselleen. Samoihin aikoihin sähköverkkojen myynnistä valtavasti käteistä saanut valtionyhtiö Fortum alkoi yhtiön kertoman mukaan tutkailla Chempolista sijoituskohteena.

    Syksyllä Fortum sijoitti umpivelkaiseen yhtiöön yli kuusi miljoonaa euroa ja sijoitusyhtiö Taalerin rahasto yli neljä miljoonaa. Asiasta nousseen kohun vuoksi pääministeri Sipilä antoi oikeuskanslerille selvityksen, jonka mukaan hän ei vaikuttanut järjestelyyn mitenkään.

    Chempolisin tämä ratkaisu kuitenkin pelasti toistaiseksi, samoin vähintään osan Sipilän lapsilleen jättämän sijoitusyhtiön sekä Juha Hulkon saatavista.
    Teksti jatkuu alempana

    Fortum on neuvotellut osallistumisesta Sievin biotehtaaseen. Siihen haetaan nyt työ- ja elinkeinoministeriöltä 120 miljoonan euron tukea. Hanke on siirretty Markku Kosken toiselle yhtiölle, jossa mukana ovat vanhat liikekumppanit Kärsämäen pellettitehtaan ajoilta.

    Kalevi Laurila puolestaan perusti oman yhtiön Furetan Oy:n, jonka osakkaiksi tulivat muun muassa Pohjolan Voiman entinen toimitusjohtaja Timo Rajala sekä poliitikkoja Sipilän tueksi aikanaan taivutellut entinen keskustaministeri Martti Pura. Pura tosin kertoo luopuneensa ainakin valtaosasta omistustaan viime vuoden lopulla.

    Samoin teki Kalevi Laurila.
    Uusi liiga

    Elinkeinoelämä, EK ja sen tutkimuselin Etla, Suomen Yrittäjät ry sekä kotimaiset taloustutkijat ovat vaatineet nykyisten miljardien elinkeinotukien radikaalia leikkaamista.

    Vaikka Sipilän hallituksen aikana tukia on tullut vain lisää – viimeksi pikkuriikkinen miljoona tuli kaupallisten tv-yhtiöiden uutistuotantoon – hallituksen runsaan kuukauden takaisesta niin sanotusta puoliväliriihestä odotettiin isoja uutisia ja linjan muutosta. Pettymys oli kuitenkin melkoinen, sillä tuista ei saatu leikattua ensimmäistäkään euroa.

    Furetan Oy hakee tällä hetkellä kolmelle eri biojalostamolle yhteensä yli 650 miljoonan euron tukia työ- ja elinkeinoministeriöltä. Juuri ennen vappua Juha Sipilä siirsi omistajaohjausasiat elinkeinoministeriksi nostamalleen keskustan Mika Lintilälle. Elinkeinoministeri Lintilältä taas siirtyvät energia-asiat ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle.

    Sipilän haaveileman ”kasvurahaston” tehtävää ajamaan perustettu valtion kehittämisyhtiö Vake Oy taas varautuu myymään valtion omistuksia mahdollistaakseen tuntuvat sijoitukset muun muassa biotalousyritysten kasvun vauhdittamiseen.

    Vake Oy:n myytäväksi siirrettiin noin 2,5 miljardin euron edestä valtionyhtiöiden osakkeita, joiden myyntitulojen käytöstä maan hallitus päättää eduskunnalta kyselemättä.

    Nyt ei siis enää pelata maakunnallista Teknoventure-sarjaa vaan valtakunnallista liigaa: Sipilän itsensä toteuttama malli, miljonääriksi yhteisin varoin, mahdollistaa käsinpoimituille kasvuyrittäjille miljoonien monistamisen. Rahojen käyttö on arvatenkin hallituksen liikesalaisuus, ja yritysten omistajatietojen heikentäminen vaikeuttaa rahankäytön seuraamista entisestään.

    Juha Sipilä ei vastannut Seuran lukuisiin haastattelupyyntöihin.

    Äänestä

  • liikemies verkosto valtion rahoilla?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    liikemies verkosto valtion rahoilla?

    Kepu jatkaa vain sitä punainen vuorineuvos-mallia jonka Virolainen ja Tehtaankatu masinoivat läpi tyhmän Kekkosen avulla. Härskimmät vuorineuvokset maksatuttivat tappionsa verovaroilla.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Päin mäntykalusteita

    Yhteistyö Terentjeffin ja Lesosen kanssa toi Sipilän Incapin äärelle, jossa liikemiesverkostoon liittyi nykyisten biotaloushankkeiden kannalta tärkeä mies, keskustan entinen kansanedustaja Markku Koski.

    Ennen fuusiota Incapin tärkeimpiä asiakkaita olivat muun muassa elektroniikkakomponentteja ostava Nokia ja mäntykalusteita ostava Ikea. Erikoinen tuotevalikoima johtui siitä, että Incap oli yhtiönä kokoelma vanhoja valtion työllisyydenhoitoprojekteja.

    Incap oli jo jonkin aikaa pyrkinyt eroon huonekaluvalmistuksesta, kun vuonna 2001 sen huonekalutehdas Kärsämäellä paloi poroksi. Tehtaan rakentaminen uudelleen ei ollut yhtiön ensisijainen vaihtoehto, sillä palovakuutusrahoille keksittiin muutakin käyttöä.

    Hätiin riensi keskustapoliitikko, Kärsämäen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Markku Koski. Hän lobbasi voimakkaasti sen puolesta, että Incap rakentaisi palaneen huonekalutehtaan uudelleen ja pelastaisi työpaikat. Näin lopulta tapahtuikin, kunhan valtio ja kunta ensin saatiin osallistumaan kustannuksiin suurella panoksella.

    Nyt myös Koskelle itselleen aukesi bisnesmahdollisuus. Hän oli myös valtion puu- ja turve-energiayhtiö Vapon hallintoneuvoston puheenjohtaja. Koski perusti puupellettitehtaan, joka nousi Incapin huonekalutehtaan naapuriin. Hän osti raaka-ainetta huonekalutehtaalta ja myi pelletit Vapolle. Muutaman vuoden jälkeen hän myi Vapolle koko yrityksen.
    Tukisyöppö Chempolis

    Juha Sipilän sijoittajahistoriaan kuuluu kymmeniä yrityksiä. Jo varhaisessa vaiheessa hän alkoi sijoittaa it-firmojen ohella myös bioalan yrityksiin.

    Näistä sijoituksista kiinnostavin ja ajankohtaisin on Chempolis Oy. Se on yksi kolmesta yrityksestä, joiden omistuksesta Sipilä on pitänyt kiinni, vaikka hänen sijoitusyhtiönsä kymmenistä sijoituksista on valtaosin luovuttu. Nykyään Sipilän sijoitusyhtiö on hänen lastensa omistama.
    Teksti jatkuu alempana

    Chempolisiin liittyvät olennaisesti myös Markku Koski ja Kalevi Laurila.

    Chempolisin perusti 1990-luvulla Kemiralla tehtaanjohtajana toiminut Esa Rousu, joka osti valtionyhtiö Kemiralta teknologian, jolla oli tarkoitus valmistaa sellua lehtipuista muurahaishapon avulla.

    Chempolisista tuli ”ikuinen start-up”, johon muun muassa Tekes on upottanut valtion rahaa kahdenkymmenen vuoden ajan yli kymmenen miljoonaa euroa. Rahat ovat menneet yhtiön tappioiden kattamiseen, sillä vuosikausia toistellut suuret lupaukset eivät ole toteutuneet.

    Valtio sekä Pohjois-Suomen kunnat olivat Chempolisissa myös osaomistajana Teknoventuren ja Sitran kautta. Teknoventure sijoitti Chempolisiin ensimmäisen kerran vuonna 1999, jolloin Juha Sipilä istui jo Teknoventuren hallituksessa. Seuraavana vuonna rahaston sijoitusesitykset tekevän rahaston hallinnnointiyhtiön suurimmaksi omistajaksi tuli Juha Sipilän sijoitusyhtiö.

    Sipilän omistajakaudella Teknoventure jatkoi veronmaksajien rahojen sijoittamista Chempolisiin.
    Ystävänkauppaa

    Sipilän luovuttua Teknoventuren hallinnointiyhtiön omistuksesta Sitran ja Teknoventuren omistuksille Chempolisissa etsittiin ottajaa. Sellainen löytyi Juha Hulkosta.

    Pitkään toisensa tunteneet sielunveljet, Hulkko ja Sipilä, ovat nykyäänkin hyviä ystäviä. Vuonna 2002 Hulkon perheyhtiö Elektrobit osti vaikeuksiin ajautuneen JOT Automationin. Tämän jälkeen Juha Hulkko nosti JOTin hallituksessa toimineen Sipilän Elektrobitin toimitusjohtajaksi ja itsensä hallituksen puheenjohtajaksi. Hulkko osti veronmaksajien eli Sitran ja Teknoventuren osuudet Chempolisista.

    Seuraavana vuonna osa Hulkon ostamista Chempolis-osakkeista päätyi Juha Sipilän Fortel Investille. Miehet hyppäsivät kyytiin juuri oikeaan aikaan, sillä samana vuonna yhtiön liikevaihto nousi 25 000 eurosta yli neljään miljoonaan, josta voitoksi jäi hurjat kolme miljoonaa euroa. Tuloksenteko jatkui heikompana mutta edelleen erittäin kannattavana vielä seuraavankin vuoden.

    Syynä nousukiitoon oli ilmeisesti UPM:n kanssa suunniteltu hanke, jossa Chempolis olisi viimeinkin saanut selluteknologiansa käyttöön oikeassa tuotantolaitoksessa. Tämä hanke kuitenkin kuivui kokoon. Nyt Chempolis alkoi markkinoida teknologiaansa bioetanolin valmistamiseen sellun sijaan.

    Vuonna 2009 Chempolisin liikevaihto oli enää parisataa tuhatta euroa ja tappioita syntyi puolitoista miljoonaa. Chempolis tarvitsi ehdottomasti oikean kaupallisen mittakaavan laitoksen, joka valaisi uskoa sen teknologian toimivuuteen, jota ei ollut koskaan teollisessa mittakaavassa kokeiltu.

    Googlaappas Incap Furniture ja tuossa jutussa esiintyvä "Uutisankka-median" taannoinen tj.


    Nyt näkyy vielä konsernin kyltti katolla ja Suomenmaa lehti kituu vielä nettiversiona.


    https://keskustelu.suomi24.fi/t/15383941/kepun-lehtikonserni-loppui-oulussa--suomenmaa-rip!



    Yksi äijä tuhosi koko kepulaisen lehtikonsernin Oulussa ja jää itse eläkkeelle. Kirjapaino lakkautettiin ensin, sanomalehden painokone myytiin ja lehdet siirrettiin pääosin Kalevan painettavaksi. Nyt pantiin lihoiksi loputkin. Jäljelle jää vain puoluetukiaisilla kitkuttava Suomenmaa ja vähän konttorikiinteistöä. Alasajo vaikuttaisi jonkun mielestä jopa systemaattiselta.

    Mitenkäs kävi aikoinaan sille huonekalufirmalle... siitä jäi vain savuavat rauniot... kun tämä kyky tuli lehtialalle.

    https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/incap-furnituren-huonekalutehtaan-vahingot-yli-sata-miljoonaa/1973432#gs.HFwZ8yE




    Kaleva ostaa valtaosan Joutsen Median toiminnoista

    AJANKOHTAISTA 25.6.2018


    https://joutsenmedia.fi/ajankohtaista/kaleva-ostaa-valtaosan-joutsen-median-toiminnoista/06-2018


    VAL­TA­O­SAJout­sen Me­di­an toi­min­nois­ta siir­tyy Ka­le­van omis­tuk­seen. Ou­lu­lai­set me­di­ayh­ti­öt ovat so­pi­neet lii­ke­toi­min­ta- ja osa­ke­kaup­po­ja si­säl­tä­väs­tä jär­jes­te­lys­tä, joka as­tuu voi­maan vii­meis­tään lo­ka­kuun alus­sa tänä vuon­na.

    Koil­lis­sa­no­mat on Ka­le­van omis­tuk­seen siir­ty­vien leh­tien jou­kos­sa.

    MO­LEM­PIENyh­ti­öi­den toi­mi­tus­joh­ta­jat – Ka­le­van Juha Laak­ko­nen ja Jout­sen Me­di­an Sau­li Hui­ku­ri – to­te­a­vat, et­tä ta­voit­tee­na on en­nen kaik­kea var­mis­taa laa­duk­kai­den pai­kal­lis­ten si­säl­tö­jen ja pal­ve­lu­jen tar­jon­ta poh­jois­suo­ma­lai­sil­le.

    Ka­le­van toi­mi­tus­joh­ta­ja Laak­ko­nen ko­ros­taa, et­tä di­gi­ta­li­saa­tio ja glo­baa­li kil­pai­lu muok­kaa­vat vah­vas­ti me­dia-alaa. Me­nes­ty­mi­nen vaa­tii alan yri­tyk­sil­tä en­tis­tä le­ve­äm­piä har­ti­oi­ta, min­kä vuok­si kon­so­li­doi­tu­mi­nen ete­nee. Hyvä osoi­tus täs­tä on nyt to­teu­tet­ta­va yri­tys­jär­jes­te­ly.

    – Saam­me Ka­le­val­le li­sää voi­ma­va­ro­ja tuot­taa di­gi­taa­li­sia tuot­tei­ta ja pal­ve­lu­ja, mut­ta tämä jär­jes­te­ly teh­dään myös pai­kal­li­suu­den puo­les­ta. Us­kom­me et­tä laa­duk­kai­ta pai­kal­li­sia tuot­tei­ta kai­va­taan ja ky­sy­tään, hän to­te­aa.

    Äänestä

  • Anonyymi00087 kirjoitti:

    Googlaappas Incap Furniture ja tuossa jutussa esiintyvä "Uutisankka-median" taannoinen tj.


    Nyt näkyy vielä konsernin kyltti katolla ja Suomenmaa lehti kituu vielä nettiversiona.


    https://keskustelu.suomi24.fi/t/15383941/kepun-lehtikonserni-loppui-oulussa--suomenmaa-rip!



    Yksi äijä tuhosi koko kepulaisen lehtikonsernin Oulussa ja jää itse eläkkeelle. Kirjapaino lakkautettiin ensin, sanomalehden painokone myytiin ja lehdet siirrettiin pääosin Kalevan painettavaksi. Nyt pantiin lihoiksi loputkin. Jäljelle jää vain puoluetukiaisilla kitkuttava Suomenmaa ja vähän konttorikiinteistöä. Alasajo vaikuttaisi jonkun mielestä jopa systemaattiselta.

    Mitenkäs kävi aikoinaan sille huonekalufirmalle... siitä jäi vain savuavat rauniot... kun tämä kyky tuli lehtialalle.

    https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/incap-furnituren-huonekalutehtaan-vahingot-yli-sata-miljoonaa/1973432#gs.HFwZ8yE




    Kaleva ostaa valtaosan Joutsen Median toiminnoista

    AJANKOHTAISTA 25.6.2018


    https://joutsenmedia.fi/ajankohtaista/kaleva-ostaa-valtaosan-joutsen-median-toiminnoista/06-2018


    VAL­TA­O­SAJout­sen Me­di­an toi­min­nois­ta siir­tyy Ka­le­van omis­tuk­seen. Ou­lu­lai­set me­di­ayh­ti­öt ovat so­pi­neet lii­ke­toi­min­ta- ja osa­ke­kaup­po­ja si­säl­tä­väs­tä jär­jes­te­lys­tä, joka as­tuu voi­maan vii­meis­tään lo­ka­kuun alus­sa tänä vuon­na.

    Koil­lis­sa­no­mat on Ka­le­van omis­tuk­seen siir­ty­vien leh­tien jou­kos­sa.

    MO­LEM­PIENyh­ti­öi­den toi­mi­tus­joh­ta­jat – Ka­le­van Juha Laak­ko­nen ja Jout­sen Me­di­an Sau­li Hui­ku­ri – to­te­a­vat, et­tä ta­voit­tee­na on en­nen kaik­kea var­mis­taa laa­duk­kai­den pai­kal­lis­ten si­säl­tö­jen ja pal­ve­lu­jen tar­jon­ta poh­jois­suo­ma­lai­sil­le.

    Ka­le­van toi­mi­tus­joh­ta­ja Laak­ko­nen ko­ros­taa, et­tä di­gi­ta­li­saa­tio ja glo­baa­li kil­pai­lu muok­kaa­vat vah­vas­ti me­dia-alaa. Me­nes­ty­mi­nen vaa­tii alan yri­tyk­sil­tä en­tis­tä le­ve­äm­piä har­ti­oi­ta, min­kä vuok­si kon­so­li­doi­tu­mi­nen ete­nee. Hyvä osoi­tus täs­tä on nyt to­teu­tet­ta­va yri­tys­jär­jes­te­ly.

    – Saam­me Ka­le­val­le li­sää voi­ma­va­ro­ja tuot­taa di­gi­taa­li­sia tuot­tei­ta ja pal­ve­lu­ja, mut­ta tämä jär­jes­te­ly teh­dään myös pai­kal­li­suu­den puo­les­ta. Us­kom­me et­tä laa­duk­kai­ta pai­kal­li­sia tuot­tei­ta kai­va­taan ja ky­sy­tään, hän to­te­aa.

    Kaikki meni, vain Kolmiokirja jäi Kalevalle.


    https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Joutsen_Media

    https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Oulu-lehti

    https://www.kolmiokirja.fi/

    Äänestä

Ihmeellisiä ovat Sipilän tiet, jos puoletkaan on totta ja jos on totta, niin mitä Suomelle tapahtuu jos jotkut kusettaa isänmaan rahoja itselleen? Tätäkö tämä elämä on? Kusetustako kaikki tyynni?

Äänestä

Köysi ja silmukka

Äänestä

Tietääkö kukaan, miksi Sipilä on kepun sisäisessä valtataistelussa pudotettu pois ydinjoukosta? Miksi hän ei kuulu
kepun sisäpiirin postilistaan joka julkaistiin lehdissä äsken?

Siellä ei ole Väyrystäkään, joka
lisäksi on vaipunut hiljaisuuteen

Millä kiristyksellä kepun sisäpiiri on tukkinut Väyrysen suun?

Äänestä

Onhan vanha totuus, ettei rehellisellä työllä rikastu.
Jotain vilppiä on taatusti ollut.

Äänestä

Miksi työllä ei rikastu? Ollaanko kaikki kusetettuja kun eurot tilillä ei nouse, vaikka kuinka duunais?

Äänestä
  • Tottakai työllä voi vaurastua, minäkin ansaitsin palkkatyössä yli neljä miljoonaa euroa. Siitä tosin meni verottajan kautta kaikenmaailman sakin elatukseen kaksi miljoonaa. Oleellista on ollut rahan pistäminen poikimaan. Sillälailla ihminen voi vaurastua, ei kuluttamalla kaiken ansaitsemansa.

    Äänestä

Älyllä ja osaamisella.

Eli niillä avuilla, mitä useimmilta näyttää puuttuvan.

Äänestä

googlaa= seura juha sipilä suomi24

Äänestä

googlaa= seuralehti juha sipilä

Äänestä

seuralehti kertoo

Äänestä
  • Tarviipa lukea

    Äänestä

Tuurilla ja lahkon sisäsiittoisella järjestelmällä joka on maamme sairaus.

Äänestä

Tämä kepulaisten epärehellisyys..🤔

Äänestä

hysss

Äänestä
  • Eikö keskustalaisten epärehellisyydestä saa puhua?

    Äänestä

  • Anonyymi00047 kirjoitti:

    Eikö keskustalaisten epärehellisyydestä saa puhua?

    Saa ja pitääkin👩‍⚖️

    Äänestä

  • Anonyymi00050 kirjoitti:

    Saa ja pitääkin👩‍⚖️

    Dokumenttia odotellessa

    Äänestä

loiko tutuille pakolaisbisnestä?

Äänestä
  • Ehkä näinkin?

    Äänestä

Kyllähän nuo on tiedossa ja piti julkaistakin. Pääministeri Sipilä vain sai YLE:n hiljaiseksi ettei julkaista. Sen jälkeinen tarina on historiaa ja kai joskus julkaistaan. Tuon takia lähti moni toimittaja pois YLE:n palveluksesta.

Itse ihmettelen että miksi vielä pidetään salassa. Muutamassa viikkolehdessähän noista jo oli aikanaan tietoa.

Äänestä
  • Esille vaan, miten keskustalainen toimii!

    Äänestä

raiskattu suomi oli tulos

maahanmuutto 2015

Äänestä
  • Tämäkin kepun idea meni kiville, niinkuin kaikki muutkin.

    Äänestä

Typerä Saarikko tuhosi apupuolue Kepun kannatuksen lopullisesti.

Äänestä
  • Ja nyt Kaikkonen.

    Äänestä

  • Anonyymi00059 kirjoitti:

    Ja nyt Kaikkonen.

    Kiljusta uusi puheenjohtaja Keskusta-puolueelle!

    Äänestä

  • Anonyymi00060 kirjoitti:

    Kiljusta uusi puheenjohtaja Keskusta-puolueelle!

    Kannatan👩‍⚖️

    Äänestä

Epärehellisyys on valttia Keskustassa

Äänestä

Huijari hihulit.

Äänestä
  • Kepulestat

    Äänestä

mr lähi-itä

Äänestä

Juha on kaikkien sankari.

Itseään ei ole koskaan ajatellut vaan Suomea ja suomalaisia aina.

Äänestä
  • Tää on kyllä huippu!!😂😂 Tikahdun nauruun!🤣🤣🤣

    Äänestä

KAIKKI Sipilän kannattavat liiketoimet ovat perutuneet siihen, että keskustalainen (ja usein lestadiolainen) valtion virkamies on myynnyt alihintaan Sipilälle valtion omaisuutta ja Sipilä on myynyt sen voitolla eteenpäin.

Kepulaiset lestadiolaiset ovat Suomen mafiaveljet.

Äänestä

Juha on se mitä Suomi tarvitsee, ja millaisia äänestetään.

Kertoi kuinka sai nyrkistä kunnolla. No video sitten kertoi muuta.

No nyt sitten Saksi-Riikka ja Urpo Petteri.

Äänestä

Ei rehellistä sanaa kepulaisen suusta

Äänestä

Entäs sinä,et sinä voi naapurista kantaa tavaroita itsellesi myytäväksi,ne on naapurien omaisuutta!

Äänestä
  • Aina keskustalaisten kädet on naapurin taskuissa😁

    Äänestä

Muistakaa nyt kuitenkin vaikka Juha Sipilä edusti Keskustaa niin oli pesunkestävä Kokkari.

Äänestä

Kolminkertainen eläköön huuto Juha Sipilälle hänen toimistaan mistä hän ja sukunsa hyötyi.

Äänestä
  • Ja muut hävisi

    Äänestä

  • Anonyymi00076 kirjoitti:

    Ja muut hävisi

    Veronmaksajat hävisi

    Äänestä

seuralehti kertoo

Äänestä
  • Tutkivaa journalismia

    Äänestä

-- ne miljoonat on yhteiskunnan tukia, teollisuus tuki keinottelua... ikävä kyllä.
Juha sipilän kela.... --- yritystoiminnan tuet verovaroista...

Äänestä
  • Epätervettä ja hyväksikäyttävää "yrittämistä"

    Äänestä

  • Anonyymi00080 kirjoitti:

    Epätervettä ja hyväksikäyttävää "yrittämistä"

    Se on kepun tyyli.

    Äänestä

toyota Yaris ja naapurin rouvan navetta

vero.fi

Äänestä

teitoerevy

Äänestä

Vilunkipeliä epäillään. HO HOO, HO HOO!

Äänestä

naapurin navetta ja Yaris

Äänestä

saarikko

oma pesä?

älä moiti Purraa

Äänestä

ååmi

Äänestä

uusi

Äänestä

Mitä siellä on tehty?

Äänestä

googlaa= seuralehti Juha Sipilä

Äänestä

dddr

Äänestä

seura lehti sen kertoo

Äänestä

Yle ja Mot. Olisiko aika tuostakin kertoa, vai vieläkö Sipilä pystyy vaikuttamaan mitä kerrotte.

Äänestä
  • Yksi neljäkymmentäkuusi?

    Sinuna tekisin henkilökohtaisen ratkaisun.

    Äänestä

  • Anonyymi00100 kirjoitti:

    Yksi neljäkymmentäkuusi?

    Sinuna tekisin henkilökohtaisen ratkaisun.

    Siis tuo osui ja upposi. Etkä halua että asiaa tutkitaan. Kerro miksi jos ei mitään salattavaa?

    Äänestä

Seuralehti kertoo tarvittavan

oliko valtion rahat kyseessä?

Äänestä

666

Äänestä

vvggg

Äänestä

garden

Äänestä

muistot

Äänestä

ssssss

Äänestä

oomi

Äänestä

oomi

Äänestä

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Äänestä

Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Millaiset Keskustalaiset voimat vaikuttivat tautalla kun Sipilä järjesteli itselleen maksuvalmiutta - eli RAHAA - jolla sai firmansa pystyyn? Millaisia kauppoja Sipilä teki, jotta hän teki itsestään miljonäärin? Mikä oli Keskustan osuus näissä kaupoissa? Miten valtion rahoitusta annettiin juuri Sipilälle? Saivatko sitä muut yrittäjät?

Miksi näitä asioita ei perin juurin tutkita ja miksi Kepu vaikenee näistä? Ei ihme, että maaseudun väestö ja jopa viljelijät siirtyvät Persuihin kun kansan rahat on kupattu yhdelle perheelle ja muut tekevät työtä saamatta mitään vastinetta!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu