Hyvä englanninkielinen artikkeli aiheesta,
http://www.noetic.org/publications/review/issue61/r61_Grossman.html
Tiedeyhteisön suurin pelko on, että materialistisen monismin paradigma menee kokonaan uusiksi - ja monelta ateistilta putoaa pohja koko elämästä.
Fundiksien suurin pelko on, että Jumala ei olekaan se Pyhä Viha, jota he ovat tähän saakka sauhunneet ja jolla he ovat kiristäneet ihmisiä ja pitäneet heitä pelossa.
Taviksien suurin pelko on, että kaikki, mitä he ovat saaneet elämässään aikaan ja kaikki vauraus, maine, kunnia, arvostus ja menestys tässä yhteiskunnassa osoittautuukin nollan arvoiseksi, ja heidän luusereina pitämänsä ihmiset vetävätkin loppupeleissä pitemmän korren.
http://www.noetic.org/publications/review/issue61/r61_Grossman.html
Tiedeyhteisön suurin pelko on, että materialistisen monismin paradigma menee kokonaan uusiksi - ja monelta ateistilta putoaa pohja koko elämästä.
Fundiksien suurin pelko on, että Jumala ei olekaan se Pyhä Viha, jota he ovat tähän saakka sauhunneet ja jolla he ovat kiristäneet ihmisiä ja pitäneet heitä pelossa.
Taviksien suurin pelko on, että kaikki, mitä he ovat saaneet elämässään aikaan ja kaikki vauraus, maine, kunnia, arvostus ja menestys tässä yhteiskunnassa osoittautuukin nollan arvoiseksi, ja heidän luusereina pitämänsä ihmiset vetävätkin loppupeleissä pitemmän korren.
Vastaukset 8
Vanhimmat
ellei ole tehnyt jotakin typerää ja siitä sitten tietää joutuvansa uudelleen kiertoon tänne. Olisi sekin kurjaa tietää ettei pois täältä pääsisikään, vaikka on odottanut niin kauan. Vaikka eihän kaikki tiedä sitäkään edes mikä odottaa heitä siellä viimeisellä portilla. Sillä vaikka kaikille annetaan jo tässä elämässä mahdollisuus tarttua Jeesuksen käteen, he eivät sitä jostakin kumman syystä tee. Ikävä vain, että joutuvat sitten luopumaan niin paljosta. Kenties moneenkin kertaan.
Kuoleminen pikemminkin jännittää kuin pelottaa. Tiedän muuttuvani kuollessani täydelliseksi kuin Jumala, luultavasti yhdyn Jumalan olemukseen. Sieluni on osa Jumalaa. Koko elämäni yritän päästä lähemmäksi tietoisuutta sieluni Jumalallisuudesta/täydellisyydestä.(Heh, sen tietäminen ei riitä -se pitää tuntea ja ymmärtää) Elämäni päätyttyäni sieluni siis palaa Jumalan yhteyteen, jolloin ymmärrän.
Sitä en tiedä, loppuuko tietoisuuteni vai jatkuuko se ja miten.
Ajattelen, että ruumis inhimillisine haluineen on kahle. Virheet ovat inhimillisiä, sanotaan. Niinpä hyvinkin :) Uskon, että ihminen tahtoessaan voi rimpuilla kahleistaan ja yrittää lähentyä tosiolemustaan.
Palaamme sinne, mistä olemme tulleetkin. Takaisin Isukin yhteyteen. Mitä enemmän luen näistä asoista ja otan selvää, sitä vähemmän pelkään kuolemaa ja sitä enemmän kaipaan takaisin Taivaan kotiin.
Sielumme on todellakin osa Jumalaa - olemme Jumalan lapsia, ja se, mitä VT:ssa sanotaan - Jumala loi meidät omaksi kuvakseen, pitää sanasta sanaan paikkaansa. Sielumme on Jumalan kuva, osa Jumalaa ja Pyhän Hengen kautta olemme osa valtavaa kokonaisuutta.
Unio mysticaa - jumalayhteyttä - kuvataan tilaksi, jossa ihminen on samalla täydellisesti osa kokonaisuutta Jumalassa että myös samanaikaisesti säilyttää täysin oman tietoisuutensa. Edgar Cayce koki sekä unio mystican että nirvanan; yhteyden Jumalaan sekä täysin omasta minuudestaan luopuneena että sen säilyttäneenä. Hän oman kokemuksensa mukaan ensin koki tuon minuudestaan luopumisen, ja jokin aika sen jälkeen "puoliminuuden" ja tuon jälkeen minuuden säilyttävän jumalayhteyden.
Ruumis inhimillisine haluineen on sekä kahle että temppeli. Se ei ole kirous, mutta taakka hyvin usein. Se on hengen käyttöliittymä aineeseen. Meille on tämän maanpäällisen elämämme ajaksi annettu vain yksi ruumis; siksi siitä on syytä pitää hyvää huolta niin kauan kuin elämme täällä.
Ilmeisesti theravada, jota pidetään buddhalaisuuden "puhdasoppisimpana" linjana, ei sittenkään sisällä koko totuutta, vaan mahayana on lähempänä totuutta: nirvana omasta minuudesta luopuen on mahdollinen, mutta mahayanan mukainen oman minuuden säilyttävä nirvana on Edgar Caycen kokemuksen mukaisesti myös aivan yhtä mahdollinen.
Minä olen valmis luopumaan materialistisen monismin paradigmasta, jos tosiasiat viittaavat dualismin suuntaan. Tieteellisen metodin perusvaatimus on itsekorjaavuus, ja jopa paradigman on kaaduttava, jos todisteet osoittavat sitä vastaan. Muussa tapauksessa kyse ei enää ole paradigmasta vaan dogmista.
Minä itse asiassa odotan sitä uteliaisuudella. Olen yrittänyt antaa ja pyytää anteeksi heiltä, ketä vastaan olen loukannut ja ketkä ovat loukanneet minua, ja tehdä tilit selviksi Luojamme kanssa.
Vaikken ajattelekaan kaikista asioista samalla tavoin kuin kirkko opettaa, uskon kuitenkin, että Luojamme on Universaali Rakkaus, ja että olemme täällä oppiaksemme ja kehittyäksemme - emme harhaillaksemme maallisen maineen, muhinoinnin ja mammonan harhapoluilla. Ja juuri tätä tarkoittavat Jeesuksen sanat siitä, että monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja monet viimeiset ensimmäisiksi.
Yksinkertainen asia, Jumala rakastaa sinua niin että hän antoi ainokaisen poikansa, että pelastuisit.
Ei meidän tarvitse pohtia eri uskontojen problematiikkaa ja mahdollisuuksia, muuta kuin siinä mielessä, kuinka me heille saamme oman asiamme selväksi.
Jumala on antanut sinulle jotain, mutta jotain olet myös jäänyt paitsi, älä mene niin etäälle asioista.
Yksinkertainen asia, Jumala rakastaa sinua niin että hän antoi ainokaisen poikansa, että pelastuisit.
Ei meidän tarvitse pohtia eri uskontojen problematiikkaa ja mahdollisuuksia, muuta kuin siinä mielessä, kuinka me heille saamme oman asiamme selväksi.
Jumala on antanut sinulle jotain, mutta jotain olet myös jäänyt paitsi, älä mene niin etäälle asioista.
Ihan melenkiintoinen sivusto.
Tiedeyhteisö, fundikset ja tavikset sulavat hiljaisiksi vaeltajiksi, joilla on sama mieli, He ovat saman mielen ilmentymiä, ja tämä antaa kaikille asian kokeneille täydellisen varmuuden elämänmuotojen moninaisissa temmellyksissä.
Ne temmellykset olivatkin näennäisiä.
Mainittu kolmen eri yhteisön harhaa. Pimeässä narunpätkä voi näyttää käärmeeltä. Kun sytytämme valot, huomaamme todellisen laidan.
Sama koskee ihmisiä. Heitä ei ole. On kaiken yhteensulattava virta, joka on hiljaisuus. Ihmisten hiljaiset olemukset, jotka ovat yhtä, NE ovat.