Juutalaisuudessa perusajatus kulkee niin, että ihmisellä on vapaa tahto. Ihminen luoto luonnoltaan dualistiseksi. Ihminen voi vapaasti valita hyvän tai pahan. Hänellä tosin saattaa olla taipumus paremminkin valita paha, eli itsekäs, vaihtoehto.
MUTTA juutalaisuus ei ole, eikä myöskään e.a.a ollut, monoliittinen rakennelma. Juutalaisuudessakin kulkee mukana ajatus personifioidusta pahasta. Kun lukee vaikkapa tätä pätkää juulaisuuden FAG:ista huomaa sen asian:
"The yetzer ra (the desire to satisfy personal needs), is generally seen as something internal to a person, not as an external force acting on a person. The idea that "the devil made me do it" is not in line with the majority of thought in Judaism. Although it has been said that Satan and the yetzer ra are one and the same, this_is_more_ often_uderstood_as meaning that Satan is merely a personification of our own selfish desires, rather than that our selfish desires are caused by some external force. http://www.jewfaq.org/human.htm
Eli useimmiten Saatanan on ajateltu olevan heijastuma ihmisen omista itsekkäistä haluista, useimmiten, ei aina. Juutalaisuuteen on kuulunut toisenlaisiakin ajattelu linjoja.
Vaikka itse katselen asioita kristityn "silmälasien" läpi, en ole sokea tälle tulkinnalle. Mutta tiedän myöskin sen, että ei ajatusta persoonallisesta pahasta ole kristinuskoon tyhjästä nyhjästy. Kaikkien keskeisten asioiden takana on juutalainen traditio, jota on kehitetty eteenpäin Kristuskeskeisestä ajattelusta käsin. Ei ne juuret välttämättä juutalaisuuden valtavirrasta ole, mutta juutalaisuudesta ne ovat. Kolminaisuusoppi, kärsivä Messiashahmo, oppi Satanasta (Jesaja 14:12-15. toki ennustus Babyloniaa vastaan, mutta se on myös nähty Saatanaan liitettynä asiana. Katso myös Daniel 10 luku. Jumlan enkeliä vastustava Persian enkeliruhtinas).
MUTTA juutalaisuus ei ole, eikä myöskään e.a.a ollut, monoliittinen rakennelma. Juutalaisuudessakin kulkee mukana ajatus personifioidusta pahasta. Kun lukee vaikkapa tätä pätkää juulaisuuden FAG:ista huomaa sen asian:
"The yetzer ra (the desire to satisfy personal needs), is generally seen as something internal to a person, not as an external force acting on a person. The idea that "the devil made me do it" is not in line with the majority of thought in Judaism. Although it has been said that Satan and the yetzer ra are one and the same, this_is_more_ often_uderstood_as meaning that Satan is merely a personification of our own selfish desires, rather than that our selfish desires are caused by some external force. http://www.jewfaq.org/human.htm
Eli useimmiten Saatanan on ajateltu olevan heijastuma ihmisen omista itsekkäistä haluista, useimmiten, ei aina. Juutalaisuuteen on kuulunut toisenlaisiakin ajattelu linjoja.
Vaikka itse katselen asioita kristityn "silmälasien" läpi, en ole sokea tälle tulkinnalle. Mutta tiedän myöskin sen, että ei ajatusta persoonallisesta pahasta ole kristinuskoon tyhjästä nyhjästy. Kaikkien keskeisten asioiden takana on juutalainen traditio, jota on kehitetty eteenpäin Kristuskeskeisestä ajattelusta käsin. Ei ne juuret välttämättä juutalaisuuden valtavirrasta ole, mutta juutalaisuudesta ne ovat. Kolminaisuusoppi, kärsivä Messiashahmo, oppi Satanasta (Jesaja 14:12-15. toki ennustus Babyloniaa vastaan, mutta se on myös nähty Saatanaan liitettynä asiana. Katso myös Daniel 10 luku. Jumlan enkeliä vastustava Persian enkeliruhtinas).
Vastaukset 2
Vanhimmat
tahto valita, synti juutalaisuudessa on teko, ei ihmisen tai ihmiskunnan tila. Ortodoksinen juutalainen aloittaa jokaisen päivänsä rukouksella jossa kiitetään luojaa siitä että tämä on antanut ihmiselle puhtaan sielun.
Juutalaisuudesta ei löydy kolminaisuutta. Jesaja 14 puhuu Babylonian kuninkaasta kuten itsekin toteat,juutalaisuus ei siinä ole milloinkaan muuta nähnyt. Danielin kirja kertoo taistelusta kreikkalaisia vastaan ja eufemismit siinäkään eivät tarkoita sitä miksi myöhempi kristillinen teologia ne selitti.
" ja kiitos myös siitä etten ole syntynyt naiseksi", toteavat hurskaat juutalaismiehet. Naiset taas toteavat, että kiitos siitä, että olet luonut meidät mielesi mukaisesti.
Mutta persoonallisen pahan juurista. Vaikka juutalaisuus ymmärtää Saatanan ja hänen roolinsa erilailla kuin kristinusko, on juutalaisuudessakin olemassa ajatus siitä, että Saatana on persoonallinen olento: "The Hebrew word "Satan" means "Hinderer." To hinder someone means to hold him back, to try to prevent him from doing something. G-d created the Hinderer to give us work to do in this world (see my article Why did G-d Create the World?). Satan is here to make things difficult for us, so we can overcome our evil temptations, and PASS the test. That is the purpose of Satan. Satan is an angel whose purpose has been determined by G-d. "http://qumran.com/For_a_Better_Understanding/does_judaism_believe_in_satan.htm
Toisaalta itse otin kantaa lähinnä tähän asiaan Saatanan alkuperästä: "The Babylonian exile had exposed the Israelites to new ideas, and it is to that period that the notions of identifiable angels (such as Michael and Raphael), of the personification of evil (Satan), and of the resurrection of the dead can probably be traced." The Columbia Encyclopedia, Sixth Edition. 2001. http://www.bartleby.com/65/ju/Judaism.html
Esitin ajatuksen siitä, että eksiilin tuomisena ei ole täysin uusi konsepti juutalaisuuteen, vaan juutalaisuus on voinut viedä zarahustralaisuuteen uusia ajatuksia.
Juutalaisuus on laajempi ilmiö kuin ilmeiseti ajattelet (tai mistä minä sen tiedän). Juutalaisuudessa on omat apokryfikirjat, ja niistä löytää monia mielenkiintoisia ajattelupolkuja. No, jaa!
Jokatapauksessa rabbiininen kirjallisuus antaa ainakin kaksi tulkintaa Saatanan alkuperälle. A) Saatana luotiin 6:na päivänä samaan aikaan Eevan kanssa. Tämän tradition mukaan Saatanalla oli oma roolinsa ihmisten Paratiisista karkoituksessa (kristinuskon piirissä tämä johti omiin tulkintapainotuksiin, koska sitä myöhemmin "taaksepäin katsoen " tulkittiin siitä vanhasta lohikäärmeestä, => ilmestyskirja, käsin)
B) Saatana on yksi langenneista enkeleistä. Lähinnä hänet yhdistetään silloin Sammaeliin.
Ihmisessä itsessään oleva paha taipumus, Yetzer ha Ra, antaa personifioidulle pahalle, Saatanalle, kosketuskohdan ihmiseen. Eli kuten kristityt sanovat Saatana voi kiusata ihmisiä.
Rabbinisessa kirjallisuudessa pohdiskellaan myöskin Saatanan tulevaa hävittämistä. Esimerkiksi Jalkut Jesajassa pohditaan sitä kuinka tuleva Messias tulee voittamaan Saatanan.
Myöskin sellainen ajatus esiintyy, että on olemassa kokonainen ryhmä "saatanoita", joita johtaa "pääsaatana" (esim. ensimmäinen Eenokin kirja)
Tottahan se on, että Saatanasta tuli Saatana. Pahan henkilöitymä. Jumalan luoma, mutta Jumalan (pää)vastustaja vasta kristnuskon piirissä. Mutta ajatuskulkuni olikin, että juuret ovat juutalaisuudessa. Niistä juutalaisuuden juurista on kasvanut kaksi runkoa. Toinen on se mikä on nykyajan juutalaisuutta. Toinen on se mikä on nykyajan kristinskoa. Täysin eri rungot, mutta samat juuret.
Menee pitkäksi, mutta hiukan vielä kolminaisuudesta. Tässä takana samanlainen ajattelu. Juutalainen uskontunnustus menee suurin piirtein näin: Sema Israel! Elohiim ehad, Elohiim Adonai! (Kuule Israel! Jumala on yksi, Jumala on Herra!). Elohiim on sanana yksikkö, jossa on maskuliinin monikko. Samantappaista päätettä yksikölle käytetään tietääkseni viinirypäletertulle. Yksi terttu, monta "marjaa". Yksi monikossa. Monta ykseydessä. Juuri kolminaisuusopille, mutta ei kolminaisuusoppi. Kolminaisuusoppia oppina sinänsä, ei ollut alkukristittyjenkään aikana. Se kehittyi ulkoisten paineiden takia myöhemmin. Mutta ajatus, josta oppi kehittyi, oli.
Hauskaa, että huomasit tämän vaihdon uuteen alkuun.