Vetyä ja Mirai Toyotaa

Edes auttava liikkuminen Suomessa vaatisi useamman kymmenen tankkauspistettä. Lisäksi tuon jälleenmyyntiarvo on täysi arvoitus, mitä rajallisempi vedyn jakeluverkko sitä vähemmän kysyntää tuollaiselle on käytettynäkään.

Anonyymi kirjoitti:

Edes auttava liikkuminen Suomessa vaatisi useamman kymmenen tankkauspistettä. Lisäksi tuon jälleenmyyntiarvo on täysi arvoitus, mitä rajallisempi vedyn jakeluverkko sitä vähemmän kysyntää tuollaiselle on käytettynäkään.

Lue lisää

Saksaan on touhotettu suurella tankkauspistetiä. Tojohönöjen mukaan niitä on 200, mutta laskutaito ei kuulu tojohönöjen vahvuuksiin

https://h2me.eu/

Jenkkilässä on vajaat 50 tankkauspistettä. Tosin tojohönöt ovat julistaneet määräksi 500. Laskutaito ei kuulu tojohönöjen vahvuuksiin.

Pakollinen vertailu: Saksassa on paineistettua metaania jakavia tankkauspisteitä yli 800 ja nesteytettyä tavaraa raskaalle liikenteelle jakavat päälle.

https://www.ngva.eu/stations-map/

Lisäksi nämä Saksankin vetyasemat jakautuvat kahteen kastiin. Osa tuuttaa kaasua 350 bar paineessa ja osa 700 bar. Korkeampaa painetta käytetään henkilöautoissa ja matalampaa busseissa yms. mihin saa soviteltua isommat tankit. 700 bar on jo sen verta kova paine, että tankit joutuu uusimaan säännöllisesti.

Ei siis ihme, että täysin marginaalipipertelyksi on vetypommiautoilu Saksassakin jäämässä
https://www.cleanenergywire.org/news/little-demand-fuel-cell-cars-germany

https://insideevs.com/features/456305/german-lobbyist-government-fuel-cell-support/

Kahden rinnakkaisen jakelujärjestelmän rakentaminen on kallista hupia. Autovalikoima olematon ja hinnat taivaissa. Eikä vety tarjoa juurikaan etua täyssähköautoisin verrattuna. Biokaasuun verrattuna tulee roimasti takapakkia mm. jakeluasemien määrän suhteen. Lisäksi biokaasuauto toimii myös bensalla = matka ei katkea kaasun loppumiseen. Vetypommiautolla matka jatkuu hinausauton lavalla. Tosin tällä hetkellä ei pääse edes alkuun, koska tankkausasemia on 0 kpl.

Myös idea sähkön varastoinnista eletrolyysillä tehtäväksi vedyksi ja muutos polttokokennolla takaisin sähköksi on kuolleena syntynyt. Siinä hukataan puolet energiasta.

https://maanystavat.fi/blogit/sahkoenergian-varastointi-vetyna-ja-metaanina

Sitten toimii paremmin, jos vety valmistetaan maakaasust.a Maakaasun sisältämä hiili tietenkin tuuletetaan taivaan tuuliin ja sen jälkeen voidaan ajella päästöttömillä vetypommiautoilla!

Ai päästöinä tulee happea? Ja se oli peräisin... ilmakehästä? Tyhmä, tyhmempi, tojotero!

Päästöinä tulee CO2, kun vetyä valmistetaan maakaasusta. Vety otetaan talteen ja hiili tuuletetaan taivaalle hiilidioksidina. Mutta se päästö tulee polttoaineen valmistuksessa = poissa silmistä, poissa mielestä. Tärkeintä on, että paperilla näyttää hyvältä!

Tai sähköntuotannon päästöistä, kun vety valmistetaan elektrolyysillä. Saksassa sähköntuotanto on paljon saastuttavampaa kuin Suomessa. Paremmin toimisi Ranskassa, missä suuri osa sähköstä tuotetaan ydinvoimalla. Mutta sehän ei taas viherpiiperöille sovi. Viherpiiperöiden mielestä on parempi polttaa turvetta kuin jätteitä. Jätteet kuuluu haudata maahan, kosko ne ovat silloin poissa mielestä ja poissa silmistä. Jätteiden hyötykäyttö lisää viherpiiperöiden mielestä jätteiden määrää, mutta maahan hautaaminen ei.

Vetyauton energiatehokkuus on heikko. Vaikka sähkö tehtäisiin tuulivoimalla, elektrolyysi hukkaa ainakin 30 % energiasta, sitten tulee useamman % häviöt paineistuksesta ja jakelusta, sitten auton päässä polymeeripolttokenno tahkoaa sähköä ehkä 40 % hyötysuhteella ja sen perään tulee vielä taajuusmuuttajan, moottorin yms. häviötä sekä sähkön välivarastointia akkuun. Energiatehokkuus 20-25 % ei ole montaa %-yksikköä korkeampi kuin polttomoottoreilla. Sähköautot ihan eri lukemissa (n. 70 %).

https://insideevs.com/features/456305/german-lobbyist-government-fuel-cell-support/

Vedyn energiatehokkuus romahtaa pohjamutiin, jos vetyä pitää siirrellä pitkiä matkoja tai varastoida suurempia määriä, mitä varten se pitää nesteyttää. Nesteytyksen energiankulutus on kolmannes nesteytetyn vedyn energiasisällöstä, mikä tiputtaa koko ketjun ihan tavan polttomoottoriauton tasolle. Lisäksi vedyn kanssa tulee varastohävikkiä. Vety on niin pienimolekyylinen kaasu, että se karkaa painetankkien seinien läpi ajan mittaan. Nestevetyä taas haihtuu säiliöistä koko ajan - sitä kiehuu sitä mukaa, mitä tankkiin vuotaa lämpöä. Luonnollisesti pienissä tankeissa hävikki on suurin (suuri pinta-ala suhteessa tilavuuteen).

Vetypommiautossakin pitää pieni akku olla, koska sillä saadaan tasattua tehopiikkejä (kiihdytykset) ja täytyyhän autossa olla energiavarasto, jolla polttokenno lämmitetään toimintakuntoon. Sehän ei muodostuvan veden vuoksi voi toimia pakkasessa.

Vetyhössöttöjät aina valehtelevat polttokennojen hyötysuhteeksi jotain 60-80 % lukemia.
Näihin päästään mm. 800 °C lämpötilassa toimivilla kiinteäoksidikennoilla. Ja sillionkin kenno itsessään saattaa tuottaa sähköä vähän reilun 50 % hyötysuhteella ja loppuosa otetaan talteen lämpönä.... josta osa saadaan myös muutettua sähköksi höyryturbiinin avulla. Voimalaitosluokan juttuja.

Tosin maakaasua polttavat diesel- ja kaasuturbiinikombivoimalaitoksetkin lyövät pöytään 50-70 % sähköntuotannon ja 90 % kokonaishyötysuhteen (sähkö kaukolämpö), joten what's the point? Samalla lailla niisssä voisi vetyäkin polttaa.

Tojoteron epätoivo on käsin kosketeltava. Suomessa todella hyvä argumentti se, että vetyauto tuottaa vettä. Sitähän meillä on pula.

"ainakin Toyota Mirain omistaja ei ole se henkilö joka ensimmäisenä kuolee janoon"

Luultavasti hän kuoleekin nälkään, koska sekä osto- että käyttökulut ovat huimia, eikä ruokaan enää jää rahaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ai päästöinä tulee happea? Ja se oli peräisin... ilmakehästä? Tyhmä, tyhmempi, tojotero!

Päästöinä tulee CO2, kun vetyä valmistetaan maakaasusta. Vety otetaan talteen ja hiili tuuletetaan taivaalle hiilidioksidina. Mutta se päästö tulee polttoaineen valmistuksessa = poissa silmistä, poissa mielestä. Tärkeintä on, että paperilla näyttää hyvältä!

Tai sähköntuotannon päästöistä, kun vety valmistetaan elektrolyysillä. Saksassa sähköntuotanto on paljon saastuttavampaa kuin Suomessa. Paremmin toimisi Ranskassa, missä suuri osa sähköstä tuotetaan ydinvoimalla. Mutta sehän ei taas viherpiiperöille sovi. Viherpiiperöiden mielestä on parempi polttaa turvetta kuin jätteitä. Jätteet kuuluu haudata maahan, kosko ne ovat silloin poissa mielestä ja poissa silmistä. Jätteiden hyötykäyttö lisää viherpiiperöiden mielestä jätteiden määrää, mutta maahan hautaaminen ei.

Vetyauton energiatehokkuus on heikko. Vaikka sähkö tehtäisiin tuulivoimalla, elektrolyysi hukkaa ainakin 30 % energiasta, sitten tulee useamman % häviöt paineistuksesta ja jakelusta, sitten auton päässä polymeeripolttokenno tahkoaa sähköä ehkä 40 % hyötysuhteella ja sen perään tulee vielä taajuusmuuttajan, moottorin yms. häviötä sekä sähkön välivarastointia akkuun. Energiatehokkuus 20-25 % ei ole montaa %-yksikköä korkeampi kuin polttomoottoreilla. Sähköautot ihan eri lukemissa (n. 70 %).

https://insideevs.com/features/456305/german-lobbyist-government-fuel-cell-support/

Vedyn energiatehokkuus romahtaa pohjamutiin, jos vetyä pitää siirrellä pitkiä matkoja tai varastoida suurempia määriä, mitä varten se pitää nesteyttää. Nesteytyksen energiankulutus on kolmannes nesteytetyn vedyn energiasisällöstä, mikä tiputtaa koko ketjun ihan tavan polttomoottoriauton tasolle. Lisäksi vedyn kanssa tulee varastohävikkiä. Vety on niin pienimolekyylinen kaasu, että se karkaa painetankkien seinien läpi ajan mittaan. Nestevetyä taas haihtuu säiliöistä koko ajan - sitä kiehuu sitä mukaa, mitä tankkiin vuotaa lämpöä. Luonnollisesti pienissä tankeissa hävikki on suurin (suuri pinta-ala suhteessa tilavuuteen).

Vetypommiautossakin pitää pieni akku olla, koska sillä saadaan tasattua tehopiikkejä (kiihdytykset) ja täytyyhän autossa olla energiavarasto, jolla polttokenno lämmitetään toimintakuntoon. Sehän ei muodostuvan veden vuoksi voi toimia pakkasessa.

Vetyhössöttöjät aina valehtelevat polttokennojen hyötysuhteeksi jotain 60-80 % lukemia.
Näihin päästään mm. 800 °C lämpötilassa toimivilla kiinteäoksidikennoilla. Ja sillionkin kenno itsessään saattaa tuottaa sähköä vähän reilun 50 % hyötysuhteella ja loppuosa otetaan talteen lämpönä.... josta osa saadaan myös muutettua sähköksi höyryturbiinin avulla. Voimalaitosluokan juttuja.

Tosin maakaasua polttavat diesel- ja kaasuturbiinikombivoimalaitoksetkin lyövät pöytään 50-70 % sähköntuotannon ja 90 % kokonaishyötysuhteen (sähkö kaukolämpö), joten what's the point? Samalla lailla niisssä voisi vetyäkin polttaa.

Tojoteron epätoivo on käsin kosketeltava. Suomessa todella hyvä argumentti se, että vetyauto tuottaa vettä. Sitähän meillä on pula.

Lue lisää

Hyvä kirjoitus!