Pelkäätkö jo Jumalan tuomiota kohdallesi, koska olet
eksyttänyt ihmisiä lapsikasteluharhaoppiisi?
Onko pakanallinen lapsikasteltu maailma sama asia kuin
Raamatussa ilmaistu pyhien yhteys?
Voidaanko lapsikastelumagialla koneellisesti tehtailla
Jumalan lapsia?
Kylvetäänkö koneellista mystistä maagista
lapsikastelun tapauskontoa jumalattomien
kääntymättömien sydämiin ja siitä valheen kaikella
voimalla saatuja tuloksia kastelulaitos sitten
nimittää "Jumalan seurakunnaksi"?
Voitko sinä todella uskoa kastelulaitoksen
taikatemppuun, että pelkkä sen suorittama
kastelutoimitus voisi pelastaa ihmisen?
Laitoskirkon merkityksen ylläpitäjät valvovat
kirkkonsa etuja siten, että laitoksen kansaan
kohdistama valta ja vaikutus on säilynyt
mahdollisimman suurena. Kastelulaitoksen etuja ajavien
tihutyötä on ohjannut enemmän "suotuisaan
käytännölliseen lopputulokseen" pyrkiminen keinoja
kaihtamatta äitinsä jesuiittojen ohjesääntöä seuraten
"tarkoitus pyhittää keinot" kuin puolueettomaan
Raamatun totuuden selville saaminen.
Kastelulaitoskirkko on pystytetty ihmisvoimin ja pysyy
pystyssä ja voi jatkaa olemassaoloaan vain
lapsikastelun tyhjän ulkonaisen
petostaikarituaalimenon perusteella ja voimalla.
Luonnollisen ihmisen henkinen isä on saatana, jolta
jokainen on perinyt luontonsa ja taipumuksensa, jotka
ilmenevät hämmästyttävän voimakkaina ja saavat ihmiset
pakenemaan Jumalaa ulkonaisten menojen ja toimitusten
välityksellä. Se kaikki muodostuu kuitenkin vain
itsepetokseksi ja tyhjäksi tavaksi ilman mitään iäistä
arvoa.
Vain epäraamatullisella lapsikastelulla porttolaitos
voi tehdä maailman "kirkkolaitokseksi" ja koko kansan
"kirkoksi", jolta se pumppaa etunsa ja hyötynsä
lähinnä rahana.
Lapsikastelurituaalin taianomainen merkitys on
porttolaitoksen elämän ehto, josta se ei voi luopua.
Porton palvelija palveleekin pakotetusti kirkkoaan
eikä ELÄVÄÄ HERRAA Kristusta!
Kappalaisen kirkollinen käsitys kasteesta on hyvin
epämääräistä ja tyhjän päällä tyhjin perusteluin
sepitettyä, koska tahdotaan pitää kiinni vallalla
olevan laitoksen porton lahkoharhaoppeja.
Laitoksen etuja nauttivien omatunto on valaistu siten,
että hän katsoo laitoksensa pääjohtajien olevan
vastuusssa siitä, mitä he teettävät alaisillaan. He
sanovat vain: "Vanhemmat viranhoitajat ovat
menetelleet aina näin." Ja se tyynnyttää valheellaan
heidän omaatuntoaan. Laitosporton palvelijoiden
yleinen tunnuspiirre on Raamatun huono tunteminen ja
Raamatun sivuuttaminen ratkaisuissa.
Valveutuneimpien ja parhaimpien jäsenten täytyy
erottautua sen piiristä, koska he toteavat
poikkeuksetta, että laitoksen "seurakunta"
-kasteltujen maailma! on kaikkea muuta kuin maailmasta
uloskutsuttu pyhien yhteys, elävä Kristuksen ruumis,
seurakunta, jonka jokainen jäsen on omakohtaisesti
uskoon tullut ihminen.
Edellä esitettyihin lapsikastelua puoltaviin
sepustuksiin on todettava,
että ne ovat taas kerran vain näyte selvästä
yrityksestä pettää ja eksyttää, jolla talutusnuoraan
tottuneita kansanjoukkoja pidetään ja yritetään väen
vängällä pitää siinä
vallitsevassa epäraamatullisessa käsityksessä, minkä
valtiokastelukirkko oli nähnyt itselleen
hyödylliseksi.
Täytyihän jokaisen noiden tarkoituksella laadittujen
sepitelmien lukijan joutua siihen harhaluuloon, että
ensiksikin Raamatussa mainittaisiin jotain
lapsikasteesta, ja toiseksi, että tämä
lapsikastelumeno esitettäisiin jopa selvästi ja
perusteltuna ja valaistuna Raamatussa.
Leikki sikseen!
Tuo umpimähkäinen sepustaminen lapsikastelun puolesta
ei voi näyttää ainoatakaan Raamatun jaetta, jossa
olisi puhuttu selkeästi sanallakaan lapsikasteesta,
vaan Raamatussa on totta aivan päinvastainen kuin se,
mitä lapsikasteluharhalle tunnustautuneet esittävät.
Koko Raamatun opetus kasteesta ja sen merkityksestä
sekä myös sen toimitustavasta käytännössä osoittaa
selvästi alkukristillisen ja apostolisen kasteen
kuuluneen vain kääntymyksen kautta omakohtaiseen
uskoon tulleille ihmisille.
Raamatun asettamaan arvoon tulee asettaa kaikki
harhaopit, kuten esim. lapsikasteharhaoppi, sillä ei
ole Raamatun Hengen mukaista helliä pimeyden
ruhtinaan, saatanan, perkeleen valhekyhäelmiä -ja
sepitelmiä kuten juuri lapsikaste.
Ellei lapsikastelua puoltavat henkilöt ole selvillä
siitä, että hänen täytyisi ohjeeksi osoittaa joitakin
Raamatun kohtia, jotka kelpaisivat valaisemaan asiaa
Raamatusta, niin Raamatun Hengen mukaista on
irtisanoutua lapsikasteesta välittömästi.
Raamatullisen kasteopin rehelliselle tutkijalle lienee
sen sijaan tukea siitä, mikä on ilmituotu Raamatussa
tarjottavassa yksinkertaisessa ja selkeässä
muodossa.
Tyhjien sanojen esittelemisen sijasta olisi sen sijaan
paikallaan seikkaperäinen näyttö Raamatulla, jos
siihen kyetään ilman että koetetaan taivuttaa Raamatun
apostolista kasteoppia epäraamatulliseksi
lapsikasteluksi.
Petos ja suuri eksytys on se tosiasia, että
valtiokirkon etuja pönkittävät kirjoittavat ja
selostavat lapsikasteesta niin kuin Raamattu siitä
mukamas selvästi jotakin opettaisi!
Raamattu EI kuitenkaan mainitse lapsikasteesta
sanallakaan!
Olisiko meidän pitänyt vaatia Kristuksen apostoleilta
ja evankelistoilta, että he olisivat kirjoittaneet
Raamattuun näin: "Kun Jeesus sanoi ennen taivaaseen
astumistaan, että "joka uskoo ja kastetaan, se
pelastuu"; niin apostolit tottelivat Herraansa ja
Mestariaan eivätkä toimineet päinvastaisessa
järjestyksessä."
Lapsikaste ei ole mikään kaste vaan epäraamatullisia
perinteitä ylläpitävän kirkon tyhjä taikarituaali,
jolla se saa pirun kierosti veronmaksajat ja jäsenet.
Raamattu osoittaa vain, miten Herra Jeesus Kristus
opetti ja miten apostolit ja evankelistat toimivat.
Ei Raamatussa ole seuraavanlaisiakaan
välihuomautuksia: "Eivät toimineet monella eri
tavalla, vaan noudattivat Herransa ja Mestarinsa
ohjeita!"
Jos joku tällaisten lisämainintojen puutteessa ottaa
itselleen oikeuden ajatella apostoleita ja
evankelistoja "syvällisemmin", niin sitä tuskin
voidaan estää. Mutta Raamattu kieltää ihmisten
harhaanjohtamisen ja eksyttämisen ja pettämisen.
Osa valtiokirkon papistoa epäilee itsekin
lapsikastelun raamatullisuutta.
Täytyy tosiaankin sääliä sellaisia pappeja, jotka
vastoin omaatuntoaan vain rahasta palvelevat
epäraamatullisia muotomenoja ylläpitävää
valtiokastelukirkkoaan.
Monet papit ovat tästä syystä luopuneet
valtiokirkkonsa suomista maallisista eduistaan ja
katkaisseet kahleensa tuohon porttolaitokseen.
Kastekysymyksessä näkee valtiokirkon puolestapuhujain
suuren avuttomuuden ja sen sekaannuksen, mikä sen
omassa piirissä vallitsee yleensäkin opillisissa
kysymyksissä. Suo siellä vetelä täältä sopii
opillisesti kuvaamaan tuota porttokirkon oppia.
Tutki rehellisesti yksin Raamattua äläkä uskonnollista
ja teologista sekasotkua!
Kaikkia asioita ei voi panna Pyhän Hengen
johdatukseksi! Paavali kirjoittaa 2Kor 11:3
(11:3) Mutta minä pelkään, että niin kuin käärme
kavaluudellaan petti Eevan, niin teidän mielenne
ehkä turmeltuu pois vilpittömyydestä ja puhtaudesta,
joka teissä on Kristusta kohtaan.
Paavali siis pelkäsi, että tuo viettelijä turmelisi
heidän uskonsa lankeamaan pois alkuperäisestä
puhtaudesta.
Jeesus paljasti Johannekselle Vähän -Aasian
seurakuntien sisäisen tilan, ja sieltä löytyi mitä
moninaisinta hapatusta ja lankeemusta, väärää oppia
ja maailmanrakkautta. Eikä Raamattu suinkaan sano,
että Pyhä Henki on johdattanut Jumalan seurakunnan
tähän kurjuuteen, vaan Raamattu nimeää tämän kurjuuden
ja sekasotkun aiheuttajaksi pimeyden ruhtinaan,
saatanan, perkeleen, joka seurakunnan valvomattomuuden
tähden pääsi tekemään tuhojaan.
Niin kuin maailman ja seurakunnan rajaa umpeuttavat ja
hämärtävät ilmiöt tulkitaan Raamatussa
uskottomuudeksi, haureudeksi, pornoiluksi, niin on
myöskin lapsikaste katsottava uskottomuudeksi,
haureudeksi, pornoiluksi!, sillä sen välityksellä on
saatana, pimeyden ruhtinas, perkele saanut koko
jumalattoman maailman tulvailemaan mukamas "pyhäin
yhteyteen" niin, että valtiokirkollinen
paikalliskirkko on nyt sama kuin jokin maallinen
hallintopiiri rajoineen: kaupunki, pitäjä, kauppala
suurimpine ja iljettävine huorineen ja kauhistavine
rikollisineen ja varkaineen ja murhaajineen jne. Jos
tämä kaikki pannaan Jumalan Pyhän Hengen tilille, mitä
sitten on jäänyt pimeyden ruhtinaan, saatanan,
perkeleen osuudeksi? Oi miten pimeyden ruhtinas,
saatana, perkele on onnistunut pettämään ja
eksyttämään ihmisiä sepittämällään lapsikastelulla!
lapsikastelijat, jos käytte
kuitenkin väittämään, että uskotte Pyhän Hengen
johtaneen Kristuksen seurakunnan alkukristillisestä
kirkkaudesta kasteasiassa paavikirkon pimeyteen
(lapsikastelun avulla se on saanut vaivattomasti
kääntymättämän ja maailmanmielisen kansanpaljouden
orjuuteensa), niin minkä sille kukaan mahtaa
(Lutheruskin sanoi saaneensa kasteoppinsa paavilta
eikä Raamatusta), mutta jos lisäksi vielä väitätte,
että paavikirkon piirissä esiintyvät muutkin
epäraamatulliset mahdottomat väärinkäytökset voidaan
nimittää koko Kristuksen seurakunnan totuuden
ilmentymäksi, niin se vaikuttaa jo siltä, että olette
häväisseet törkeästi Kristusta ja tehneet Pyhän Hengen
pilkan!
Pyhän Hengen johdossa ja vapaudessa elävällä
apostolisella raamatullisella seurakunnalla oli oikea
kaste, joka kuului uskoon tulleille, mutta, kun
kirkkolaitos kehitti rituaalinsa ja käsikirjansa ja
muut muotomenonsa - missä usko loppuu, siellä temput
alkaa - niin Pyhän Hengen vapautta ei ollut ja
ihmisviisauden (riivaajien viisautta! ja
pappispimitystä!) määräämisvalta vallitsi
poikkeuksetta säännönmukaisesti. Papit eivät ole
Kristuksen pappeja eikä Hengen johtamia elämän
kanavia, vaan valtion virkamiehiä, joiden on pakko
alistua ja alistaa kaikki suuren epäraamatullisen
laitoksensa ohjesääntösepitelmien ja kyhäelmien
noudattamiseen. Kirkon ulkonainen voima takaa sen
pelonsekaisen kunnioituksen ja siksi se on kasvanut
tämän kautta ja siitä on tullut maallisesti mahtava
laitos, mutta sillä EI ole sisäistä puhtautta ja se on
luisumassa aina vain surkeampaan tilaan.
HJ. Holmquistin Kirkkohistorian I osassa sivulla 106
kirkkohistorioitsija paljastaa, että apostolinen
alkuperäinen seurakunnan kastekäytäntö muunnettiin
taikauskoiseksi taikatemppuiluksi, koska aistilinen ja
lihallinen antiikin ihminen ei välittänyt puhtaasta
kristinuskosta.
Kristinuskon ulkonainen "menestyminen" katsottiin niin
tärkeäksi, että pidettiin sopivana väärentää sen
hengellinen perusluonne, jotta se kelpaisi suurille
jumalattomille kansanjoukoille, joille Raamatun
mukaisen opin sisäinen pyhyys oli pahennus ja
loukkaus. Raamatun mukaisen opin sisäinen pyhyys
vaihdettiin uskonnolliseksi materialismiksi, joka oli
vaivatonta ja helposti sulatettavaa rappeutuneille
jumalattomille ja lihallisille elostelijoille.
Lapsikastelu on jatkuvasti ollut porttolaitoksella se
keino, jolla maailmallisia ihmisiä voidaan pitää
porttolaitoksen uskollisena kannattajana ja tukijana.
Lapsikastelu on vaivaton eksyttävä muodollisuus, johon
liittyy kauniita ja taianomaisia tunnelmia ja
lihallista jumalatonta ihmistä viihdyttävää
uskonnollista hartautta.
Lapsikastelulla petetyt eivät voi alistua
puolueettomaan rehelliseen Raamatun tutkisteluun, ja
he eivät anna pelastaa itseään "isiltä peritystä
turhasta vaelluksesta", vaikka saisivat nähdä kuinka
varmoja todisteita, koska he ovat lihallisensa
mielensä sokaisemia ja saatanalle raamatullinen
upotuskaste muistuttaa liikaa tappiosta, jonka se koki
kun israelilaiset ylittivät Punaisen Meren ja saatanan
omat hukkuivat vesiin, ja vedenpaisumuskaan ei ole
siltä unohtunut, siksi saatana ja sen pettämät eivät
voi sietää oikeaa raamatullista uskoon tulleiden
upotuskastetta.
Lapsikastelun kannattajat antautuvat toimimaan
lapsikasteluharhan hyväksi Raamatun kastenäkemystä
vastaan vaivautumatta edes omakohtaisesti ottamaan
selvää asiasta. Tämä osoittaa vain sen, kuinka he
ovatkaan kirkkonsa pettämiä. He luottavat kirkkonsa
omaksumaan ja esittämään kantaan yhtä sokeasti kuin
äitiporttonsa - katolisetkin. He eivät voi pitää
mahdollisenakaan, että laitosportto voisi olla
väärässä. Mutta miten harhaan johtavaa oli sekin
luottamus, jota Jeesuksen ajan juutalaiset osoittivat
ylipapeilleen ja sen laitoksen sen aikaisille
edustajistolle. Oppimattomat kalastajat olivat
kuitenkin oikeassa ja isien perinnäissääntöjen kunnian
puolesta kiivailevat muotouskonnollisuuden lihalliset
elostelijat väärässä!
Porton liehittelevät ja luihut palvelijat tulkaa
Raamatun VALON paljastamiksi!
Hyljätkää epäraamatulliset verukkeenne, joilla
yritätte viimeiseen saakka jäädä kaksimielisyytenne
varaan.
taas näimme, miten kirkon virassa oleva
lapsikastelulahkolainen
harrastaa tietoista ihmisten harhaanjohtamista.
lapsikastelulahkolainen on paatunut harhaoppinen
eksyttäjä, joka
ei kaihda keinoja eksyttää jopa valittuja.
kappalaisella ei ole esittää yhtään Raamatun kohtaa
harhaoppinsa tueksi.
Tämän em. vuoksi on tarpeen ilmaista, että pienten
lasten, vauvojen, kastaminen on yksi katolisen kirkon
ja sitä kasteopissa seuraavien
kirkkojen ratkaisevimpia ja arveluttavimpia oppeja.
Katolinen kirkko, kuten sen tyttäretkin opettavat
samaa, että "syntyessään, langenneine ihmisluontoineen
ja perisynnin saastuttamina, lapsillakin on tarve
saada uusi syntymä kasteessa, jossa heidät vapautetaan
pimeyden vallasta ja otetaan Jumalan lasten vapauden
valtakuntaan. Pelastuksen armon täysi maksuttomuus
ilmenee nimenomaan pienten lasten kastamisessa. Kirkko
ja vanhemmat kieltäisivät lapselta korvaamattoman
armon tulla Jumalan lapseksi mikäli he eivät soisi
hänelle Kastetta pian tämän syntymänsä jälkeen." Katso
KKK:sta (Katolisen kirkon katekismus) s. 319 kohta
1250.
Tuo KKK kertoo meille, mistä tämä kirkonkulmakivioppi
myös on peräisin:
"Käytäntö kastaa pienet lapset on ikivanha Kirkon
traditio. Tästä tavasta on selvä todistus toiselta
vuosisadalta lähtien..." (s. 319, kohta 1252)
Tässä KKK katekismus myöntää, että tämä oppi ei
perustu Raamattuun!!!!!!!!!!!
Se on ihmistekoinen traditio!!!!!!
Paavalin varoitus saattaisi sopia hyvin tähän:
"Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen
järkeisopilla ja tyhjällä petoksella pitäytyen
ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin
eikä Kristukseen." Kol. 2:8.
Pitäydy siis Raamatun Kristukseen äläkä
epäraamatulliseen lapsikasteeseen.
Kaste Raamatussa
Mikä tekee tämän pienten lasten, vauvojen,
kastamistavan harjoittamisen erityisen sekoittavaksi
ja hämmentäväksi, on se, että Raamattu ei kerro
yhdestäkään pienten lasten kastamistapahtumasta. Sitä
vastoin jokainen maininta kasteesta sisältää riittävän
vanhoja ihmisiä, jotka kuulevat ja vastaanottavat
evankeliumin Jeesuksesta Kristuksesta.
Jeesus oli aikuinen, kun HÄNET kastettiin:
"Kun Jeesus oli kastettu, nousi HÄN kohta vedestä."
Matt. 3:16.
Kaikkialla Raamatussa kaste seurasi aina pelastusta.
Etiopialainen hoviherra, jonka Filippus
johdatti pelastukseen, oli aikuinen, kun hänet
kastettiin.
"...he astuivat kumpikin veteen, sekä Filippus että
hoviherra, ja Filippus kastoi hänet." Ap.t. 8:38.
Myös muutkin kastettiin sitten, kun he olivat tulleet
uskoon:
"Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen
perhekuntansa uskoivat Herraan; ja myöskin monet
korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa, uskoivat, ja
heidät kastettiin." Ap.t. 18.8.
Sen jälkeen, kun ihmiset olivat ottaneet vastaan
Johannes Kastajan sanoman parannuksesta:
"...hän kastoi heidät Jordanin virrassa, kun he
tunnustivat syntinsä." Matt. 3:6.
Ilmeisestikään vastasyntyneet pienet lapset, vauvat
eivät pysty katumaan, tekemään parannusta, uskomaan
tai tunnustamaan syntejään.
Sen tähden heillä ei milloinkaan ole Pyhän Raamatun
mukaisia edellytyksiä kasteelle.
Filippiläinen vanginvartija
Kun Filippiläinen vanginvartija, joka vartioi apostoli
Paavalia, kysyi:
"Mitä minun pitää tehdä, että minä
pelastuisin?"(Ap.t.16:30)
Paavali vastasi: "Usko Herraan Jeesukseen."(Jae31).
Sitten, kun vanginvartija oli tullut uskoon, Paavali
kastoi hänet (jae 33).
Kun Pietari saarnasi Apostolien tekojen 2. Luvussa:
"...jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne
kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä
noin3000 sielua." Ap.t. 2:41.
Kun Filippus saarnasi Samarian kansalle, miehiä ja
naisia kastettiin, mutta ei pikkulapsia, vauvoja:
"Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti
evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen
Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä
miehet että naiset." "Ap.t. 8:12.
Jos Jumalan Sana ilmaisee kantansa näin tarkasti ja
suoraan ja selvästi, että vain ne, jotka ovat
tarpeeksi vanhoja kuulemaan ja vastaanottamaan
Jumalan Sanan, pitäisi kastaa, niin miksi katolisuus
vaatii vastasyntyneet pienet lapset, vauvat
kasteltaviksi, sillä se ei ole raamatullinen kaste?
Onko kysymys vain ihmisten ottamisesta kirkon
orjuuteen heti heidän syntymänsä jälkeen?
Sinun on ratkaistava tämä kysymys omassa sydämessäsi.
Johtopäätöksen aika tässä asiassa.
Kun sinä olit vauva, pieni lapsi,sinut
kastettiin. Kastettiinko sinut todella vai
pirskoteltiinko tai valeltiinko päällesi vain vähän
vettä?
Kaikki riippuu siitä, kumpaa näkökantaa uskot -
Jumalan Sanaa vai ihmisten traditioita?
Pidä ihmeessä mielessä Jeesuksen sanat oman aikansa
uskonnollisille johtajille:
"Hyvin te kumoatte Jumalan käskyn noudattaaksenne
omaa perinnäissääntöänne." Mark. 7:9.
eksyttänyt ihmisiä lapsikasteluharhaoppiisi?
Onko pakanallinen lapsikasteltu maailma sama asia kuin
Raamatussa ilmaistu pyhien yhteys?
Voidaanko lapsikastelumagialla koneellisesti tehtailla
Jumalan lapsia?
Kylvetäänkö koneellista mystistä maagista
lapsikastelun tapauskontoa jumalattomien
kääntymättömien sydämiin ja siitä valheen kaikella
voimalla saatuja tuloksia kastelulaitos sitten
nimittää "Jumalan seurakunnaksi"?
Voitko sinä todella uskoa kastelulaitoksen
taikatemppuun, että pelkkä sen suorittama
kastelutoimitus voisi pelastaa ihmisen?
Laitoskirkon merkityksen ylläpitäjät valvovat
kirkkonsa etuja siten, että laitoksen kansaan
kohdistama valta ja vaikutus on säilynyt
mahdollisimman suurena. Kastelulaitoksen etuja ajavien
tihutyötä on ohjannut enemmän "suotuisaan
käytännölliseen lopputulokseen" pyrkiminen keinoja
kaihtamatta äitinsä jesuiittojen ohjesääntöä seuraten
"tarkoitus pyhittää keinot" kuin puolueettomaan
Raamatun totuuden selville saaminen.
Kastelulaitoskirkko on pystytetty ihmisvoimin ja pysyy
pystyssä ja voi jatkaa olemassaoloaan vain
lapsikastelun tyhjän ulkonaisen
petostaikarituaalimenon perusteella ja voimalla.
Luonnollisen ihmisen henkinen isä on saatana, jolta
jokainen on perinyt luontonsa ja taipumuksensa, jotka
ilmenevät hämmästyttävän voimakkaina ja saavat ihmiset
pakenemaan Jumalaa ulkonaisten menojen ja toimitusten
välityksellä. Se kaikki muodostuu kuitenkin vain
itsepetokseksi ja tyhjäksi tavaksi ilman mitään iäistä
arvoa.
Vain epäraamatullisella lapsikastelulla porttolaitos
voi tehdä maailman "kirkkolaitokseksi" ja koko kansan
"kirkoksi", jolta se pumppaa etunsa ja hyötynsä
lähinnä rahana.
Lapsikastelurituaalin taianomainen merkitys on
porttolaitoksen elämän ehto, josta se ei voi luopua.
Porton palvelija palveleekin pakotetusti kirkkoaan
eikä ELÄVÄÄ HERRAA Kristusta!
Kappalaisen kirkollinen käsitys kasteesta on hyvin
epämääräistä ja tyhjän päällä tyhjin perusteluin
sepitettyä, koska tahdotaan pitää kiinni vallalla
olevan laitoksen porton lahkoharhaoppeja.
Laitoksen etuja nauttivien omatunto on valaistu siten,
että hän katsoo laitoksensa pääjohtajien olevan
vastuusssa siitä, mitä he teettävät alaisillaan. He
sanovat vain: "Vanhemmat viranhoitajat ovat
menetelleet aina näin." Ja se tyynnyttää valheellaan
heidän omaatuntoaan. Laitosporton palvelijoiden
yleinen tunnuspiirre on Raamatun huono tunteminen ja
Raamatun sivuuttaminen ratkaisuissa.
Valveutuneimpien ja parhaimpien jäsenten täytyy
erottautua sen piiristä, koska he toteavat
poikkeuksetta, että laitoksen "seurakunta"
-kasteltujen maailma! on kaikkea muuta kuin maailmasta
uloskutsuttu pyhien yhteys, elävä Kristuksen ruumis,
seurakunta, jonka jokainen jäsen on omakohtaisesti
uskoon tullut ihminen.
Edellä esitettyihin lapsikastelua puoltaviin
sepustuksiin on todettava,
että ne ovat taas kerran vain näyte selvästä
yrityksestä pettää ja eksyttää, jolla talutusnuoraan
tottuneita kansanjoukkoja pidetään ja yritetään väen
vängällä pitää siinä
vallitsevassa epäraamatullisessa käsityksessä, minkä
valtiokastelukirkko oli nähnyt itselleen
hyödylliseksi.
Täytyihän jokaisen noiden tarkoituksella laadittujen
sepitelmien lukijan joutua siihen harhaluuloon, että
ensiksikin Raamatussa mainittaisiin jotain
lapsikasteesta, ja toiseksi, että tämä
lapsikastelumeno esitettäisiin jopa selvästi ja
perusteltuna ja valaistuna Raamatussa.
Leikki sikseen!
Tuo umpimähkäinen sepustaminen lapsikastelun puolesta
ei voi näyttää ainoatakaan Raamatun jaetta, jossa
olisi puhuttu selkeästi sanallakaan lapsikasteesta,
vaan Raamatussa on totta aivan päinvastainen kuin se,
mitä lapsikasteluharhalle tunnustautuneet esittävät.
Koko Raamatun opetus kasteesta ja sen merkityksestä
sekä myös sen toimitustavasta käytännössä osoittaa
selvästi alkukristillisen ja apostolisen kasteen
kuuluneen vain kääntymyksen kautta omakohtaiseen
uskoon tulleille ihmisille.
Raamatun asettamaan arvoon tulee asettaa kaikki
harhaopit, kuten esim. lapsikasteharhaoppi, sillä ei
ole Raamatun Hengen mukaista helliä pimeyden
ruhtinaan, saatanan, perkeleen valhekyhäelmiä -ja
sepitelmiä kuten juuri lapsikaste.
Ellei lapsikastelua puoltavat henkilöt ole selvillä
siitä, että hänen täytyisi ohjeeksi osoittaa joitakin
Raamatun kohtia, jotka kelpaisivat valaisemaan asiaa
Raamatusta, niin Raamatun Hengen mukaista on
irtisanoutua lapsikasteesta välittömästi.
Raamatullisen kasteopin rehelliselle tutkijalle lienee
sen sijaan tukea siitä, mikä on ilmituotu Raamatussa
tarjottavassa yksinkertaisessa ja selkeässä
muodossa.
Tyhjien sanojen esittelemisen sijasta olisi sen sijaan
paikallaan seikkaperäinen näyttö Raamatulla, jos
siihen kyetään ilman että koetetaan taivuttaa Raamatun
apostolista kasteoppia epäraamatulliseksi
lapsikasteluksi.
Petos ja suuri eksytys on se tosiasia, että
valtiokirkon etuja pönkittävät kirjoittavat ja
selostavat lapsikasteesta niin kuin Raamattu siitä
mukamas selvästi jotakin opettaisi!
Raamattu EI kuitenkaan mainitse lapsikasteesta
sanallakaan!
Olisiko meidän pitänyt vaatia Kristuksen apostoleilta
ja evankelistoilta, että he olisivat kirjoittaneet
Raamattuun näin: "Kun Jeesus sanoi ennen taivaaseen
astumistaan, että "joka uskoo ja kastetaan, se
pelastuu"; niin apostolit tottelivat Herraansa ja
Mestariaan eivätkä toimineet päinvastaisessa
järjestyksessä."
Lapsikaste ei ole mikään kaste vaan epäraamatullisia
perinteitä ylläpitävän kirkon tyhjä taikarituaali,
jolla se saa pirun kierosti veronmaksajat ja jäsenet.
Raamattu osoittaa vain, miten Herra Jeesus Kristus
opetti ja miten apostolit ja evankelistat toimivat.
Ei Raamatussa ole seuraavanlaisiakaan
välihuomautuksia: "Eivät toimineet monella eri
tavalla, vaan noudattivat Herransa ja Mestarinsa
ohjeita!"
Jos joku tällaisten lisämainintojen puutteessa ottaa
itselleen oikeuden ajatella apostoleita ja
evankelistoja "syvällisemmin", niin sitä tuskin
voidaan estää. Mutta Raamattu kieltää ihmisten
harhaanjohtamisen ja eksyttämisen ja pettämisen.
Osa valtiokirkon papistoa epäilee itsekin
lapsikastelun raamatullisuutta.
Täytyy tosiaankin sääliä sellaisia pappeja, jotka
vastoin omaatuntoaan vain rahasta palvelevat
epäraamatullisia muotomenoja ylläpitävää
valtiokastelukirkkoaan.
Monet papit ovat tästä syystä luopuneet
valtiokirkkonsa suomista maallisista eduistaan ja
katkaisseet kahleensa tuohon porttolaitokseen.
Kastekysymyksessä näkee valtiokirkon puolestapuhujain
suuren avuttomuuden ja sen sekaannuksen, mikä sen
omassa piirissä vallitsee yleensäkin opillisissa
kysymyksissä. Suo siellä vetelä täältä sopii
opillisesti kuvaamaan tuota porttokirkon oppia.
Tutki rehellisesti yksin Raamattua äläkä uskonnollista
ja teologista sekasotkua!
Kaikkia asioita ei voi panna Pyhän Hengen
johdatukseksi! Paavali kirjoittaa 2Kor 11:3
(11:3) Mutta minä pelkään, että niin kuin käärme
kavaluudellaan petti Eevan, niin teidän mielenne
ehkä turmeltuu pois vilpittömyydestä ja puhtaudesta,
joka teissä on Kristusta kohtaan.
Paavali siis pelkäsi, että tuo viettelijä turmelisi
heidän uskonsa lankeamaan pois alkuperäisestä
puhtaudesta.
Jeesus paljasti Johannekselle Vähän -Aasian
seurakuntien sisäisen tilan, ja sieltä löytyi mitä
moninaisinta hapatusta ja lankeemusta, väärää oppia
ja maailmanrakkautta. Eikä Raamattu suinkaan sano,
että Pyhä Henki on johdattanut Jumalan seurakunnan
tähän kurjuuteen, vaan Raamattu nimeää tämän kurjuuden
ja sekasotkun aiheuttajaksi pimeyden ruhtinaan,
saatanan, perkeleen, joka seurakunnan valvomattomuuden
tähden pääsi tekemään tuhojaan.
Niin kuin maailman ja seurakunnan rajaa umpeuttavat ja
hämärtävät ilmiöt tulkitaan Raamatussa
uskottomuudeksi, haureudeksi, pornoiluksi, niin on
myöskin lapsikaste katsottava uskottomuudeksi,
haureudeksi, pornoiluksi!, sillä sen välityksellä on
saatana, pimeyden ruhtinas, perkele saanut koko
jumalattoman maailman tulvailemaan mukamas "pyhäin
yhteyteen" niin, että valtiokirkollinen
paikalliskirkko on nyt sama kuin jokin maallinen
hallintopiiri rajoineen: kaupunki, pitäjä, kauppala
suurimpine ja iljettävine huorineen ja kauhistavine
rikollisineen ja varkaineen ja murhaajineen jne. Jos
tämä kaikki pannaan Jumalan Pyhän Hengen tilille, mitä
sitten on jäänyt pimeyden ruhtinaan, saatanan,
perkeleen osuudeksi? Oi miten pimeyden ruhtinas,
saatana, perkele on onnistunut pettämään ja
eksyttämään ihmisiä sepittämällään lapsikastelulla!
lapsikastelijat, jos käytte
kuitenkin väittämään, että uskotte Pyhän Hengen
johtaneen Kristuksen seurakunnan alkukristillisestä
kirkkaudesta kasteasiassa paavikirkon pimeyteen
(lapsikastelun avulla se on saanut vaivattomasti
kääntymättämän ja maailmanmielisen kansanpaljouden
orjuuteensa), niin minkä sille kukaan mahtaa
(Lutheruskin sanoi saaneensa kasteoppinsa paavilta
eikä Raamatusta), mutta jos lisäksi vielä väitätte,
että paavikirkon piirissä esiintyvät muutkin
epäraamatulliset mahdottomat väärinkäytökset voidaan
nimittää koko Kristuksen seurakunnan totuuden
ilmentymäksi, niin se vaikuttaa jo siltä, että olette
häväisseet törkeästi Kristusta ja tehneet Pyhän Hengen
pilkan!
Pyhän Hengen johdossa ja vapaudessa elävällä
apostolisella raamatullisella seurakunnalla oli oikea
kaste, joka kuului uskoon tulleille, mutta, kun
kirkkolaitos kehitti rituaalinsa ja käsikirjansa ja
muut muotomenonsa - missä usko loppuu, siellä temput
alkaa - niin Pyhän Hengen vapautta ei ollut ja
ihmisviisauden (riivaajien viisautta! ja
pappispimitystä!) määräämisvalta vallitsi
poikkeuksetta säännönmukaisesti. Papit eivät ole
Kristuksen pappeja eikä Hengen johtamia elämän
kanavia, vaan valtion virkamiehiä, joiden on pakko
alistua ja alistaa kaikki suuren epäraamatullisen
laitoksensa ohjesääntösepitelmien ja kyhäelmien
noudattamiseen. Kirkon ulkonainen voima takaa sen
pelonsekaisen kunnioituksen ja siksi se on kasvanut
tämän kautta ja siitä on tullut maallisesti mahtava
laitos, mutta sillä EI ole sisäistä puhtautta ja se on
luisumassa aina vain surkeampaan tilaan.
HJ. Holmquistin Kirkkohistorian I osassa sivulla 106
kirkkohistorioitsija paljastaa, että apostolinen
alkuperäinen seurakunnan kastekäytäntö muunnettiin
taikauskoiseksi taikatemppuiluksi, koska aistilinen ja
lihallinen antiikin ihminen ei välittänyt puhtaasta
kristinuskosta.
Kristinuskon ulkonainen "menestyminen" katsottiin niin
tärkeäksi, että pidettiin sopivana väärentää sen
hengellinen perusluonne, jotta se kelpaisi suurille
jumalattomille kansanjoukoille, joille Raamatun
mukaisen opin sisäinen pyhyys oli pahennus ja
loukkaus. Raamatun mukaisen opin sisäinen pyhyys
vaihdettiin uskonnolliseksi materialismiksi, joka oli
vaivatonta ja helposti sulatettavaa rappeutuneille
jumalattomille ja lihallisille elostelijoille.
Lapsikastelu on jatkuvasti ollut porttolaitoksella se
keino, jolla maailmallisia ihmisiä voidaan pitää
porttolaitoksen uskollisena kannattajana ja tukijana.
Lapsikastelu on vaivaton eksyttävä muodollisuus, johon
liittyy kauniita ja taianomaisia tunnelmia ja
lihallista jumalatonta ihmistä viihdyttävää
uskonnollista hartautta.
Lapsikastelulla petetyt eivät voi alistua
puolueettomaan rehelliseen Raamatun tutkisteluun, ja
he eivät anna pelastaa itseään "isiltä peritystä
turhasta vaelluksesta", vaikka saisivat nähdä kuinka
varmoja todisteita, koska he ovat lihallisensa
mielensä sokaisemia ja saatanalle raamatullinen
upotuskaste muistuttaa liikaa tappiosta, jonka se koki
kun israelilaiset ylittivät Punaisen Meren ja saatanan
omat hukkuivat vesiin, ja vedenpaisumuskaan ei ole
siltä unohtunut, siksi saatana ja sen pettämät eivät
voi sietää oikeaa raamatullista uskoon tulleiden
upotuskastetta.
Lapsikastelun kannattajat antautuvat toimimaan
lapsikasteluharhan hyväksi Raamatun kastenäkemystä
vastaan vaivautumatta edes omakohtaisesti ottamaan
selvää asiasta. Tämä osoittaa vain sen, kuinka he
ovatkaan kirkkonsa pettämiä. He luottavat kirkkonsa
omaksumaan ja esittämään kantaan yhtä sokeasti kuin
äitiporttonsa - katolisetkin. He eivät voi pitää
mahdollisenakaan, että laitosportto voisi olla
väärässä. Mutta miten harhaan johtavaa oli sekin
luottamus, jota Jeesuksen ajan juutalaiset osoittivat
ylipapeilleen ja sen laitoksen sen aikaisille
edustajistolle. Oppimattomat kalastajat olivat
kuitenkin oikeassa ja isien perinnäissääntöjen kunnian
puolesta kiivailevat muotouskonnollisuuden lihalliset
elostelijat väärässä!
Porton liehittelevät ja luihut palvelijat tulkaa
Raamatun VALON paljastamiksi!
Hyljätkää epäraamatulliset verukkeenne, joilla
yritätte viimeiseen saakka jäädä kaksimielisyytenne
varaan.
taas näimme, miten kirkon virassa oleva
lapsikastelulahkolainen
harrastaa tietoista ihmisten harhaanjohtamista.
lapsikastelulahkolainen on paatunut harhaoppinen
eksyttäjä, joka
ei kaihda keinoja eksyttää jopa valittuja.
kappalaisella ei ole esittää yhtään Raamatun kohtaa
harhaoppinsa tueksi.
Tämän em. vuoksi on tarpeen ilmaista, että pienten
lasten, vauvojen, kastaminen on yksi katolisen kirkon
ja sitä kasteopissa seuraavien
kirkkojen ratkaisevimpia ja arveluttavimpia oppeja.
Katolinen kirkko, kuten sen tyttäretkin opettavat
samaa, että "syntyessään, langenneine ihmisluontoineen
ja perisynnin saastuttamina, lapsillakin on tarve
saada uusi syntymä kasteessa, jossa heidät vapautetaan
pimeyden vallasta ja otetaan Jumalan lasten vapauden
valtakuntaan. Pelastuksen armon täysi maksuttomuus
ilmenee nimenomaan pienten lasten kastamisessa. Kirkko
ja vanhemmat kieltäisivät lapselta korvaamattoman
armon tulla Jumalan lapseksi mikäli he eivät soisi
hänelle Kastetta pian tämän syntymänsä jälkeen." Katso
KKK:sta (Katolisen kirkon katekismus) s. 319 kohta
1250.
Tuo KKK kertoo meille, mistä tämä kirkonkulmakivioppi
myös on peräisin:
"Käytäntö kastaa pienet lapset on ikivanha Kirkon
traditio. Tästä tavasta on selvä todistus toiselta
vuosisadalta lähtien..." (s. 319, kohta 1252)
Tässä KKK katekismus myöntää, että tämä oppi ei
perustu Raamattuun!!!!!!!!!!!
Se on ihmistekoinen traditio!!!!!!
Paavalin varoitus saattaisi sopia hyvin tähän:
"Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen
järkeisopilla ja tyhjällä petoksella pitäytyen
ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin
eikä Kristukseen." Kol. 2:8.
Pitäydy siis Raamatun Kristukseen äläkä
epäraamatulliseen lapsikasteeseen.
Kaste Raamatussa
Mikä tekee tämän pienten lasten, vauvojen,
kastamistavan harjoittamisen erityisen sekoittavaksi
ja hämmentäväksi, on se, että Raamattu ei kerro
yhdestäkään pienten lasten kastamistapahtumasta. Sitä
vastoin jokainen maininta kasteesta sisältää riittävän
vanhoja ihmisiä, jotka kuulevat ja vastaanottavat
evankeliumin Jeesuksesta Kristuksesta.
Jeesus oli aikuinen, kun HÄNET kastettiin:
"Kun Jeesus oli kastettu, nousi HÄN kohta vedestä."
Matt. 3:16.
Kaikkialla Raamatussa kaste seurasi aina pelastusta.
Etiopialainen hoviherra, jonka Filippus
johdatti pelastukseen, oli aikuinen, kun hänet
kastettiin.
"...he astuivat kumpikin veteen, sekä Filippus että
hoviherra, ja Filippus kastoi hänet." Ap.t. 8:38.
Myös muutkin kastettiin sitten, kun he olivat tulleet
uskoon:
"Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen
perhekuntansa uskoivat Herraan; ja myöskin monet
korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa, uskoivat, ja
heidät kastettiin." Ap.t. 18.8.
Sen jälkeen, kun ihmiset olivat ottaneet vastaan
Johannes Kastajan sanoman parannuksesta:
"...hän kastoi heidät Jordanin virrassa, kun he
tunnustivat syntinsä." Matt. 3:6.
Ilmeisestikään vastasyntyneet pienet lapset, vauvat
eivät pysty katumaan, tekemään parannusta, uskomaan
tai tunnustamaan syntejään.
Sen tähden heillä ei milloinkaan ole Pyhän Raamatun
mukaisia edellytyksiä kasteelle.
Filippiläinen vanginvartija
Kun Filippiläinen vanginvartija, joka vartioi apostoli
Paavalia, kysyi:
"Mitä minun pitää tehdä, että minä
pelastuisin?"(Ap.t.16:30)
Paavali vastasi: "Usko Herraan Jeesukseen."(Jae31).
Sitten, kun vanginvartija oli tullut uskoon, Paavali
kastoi hänet (jae 33).
Kun Pietari saarnasi Apostolien tekojen 2. Luvussa:
"...jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne
kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä
noin3000 sielua." Ap.t. 2:41.
Kun Filippus saarnasi Samarian kansalle, miehiä ja
naisia kastettiin, mutta ei pikkulapsia, vauvoja:
"Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti
evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen
Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä
miehet että naiset." "Ap.t. 8:12.
Jos Jumalan Sana ilmaisee kantansa näin tarkasti ja
suoraan ja selvästi, että vain ne, jotka ovat
tarpeeksi vanhoja kuulemaan ja vastaanottamaan
Jumalan Sanan, pitäisi kastaa, niin miksi katolisuus
vaatii vastasyntyneet pienet lapset, vauvat
kasteltaviksi, sillä se ei ole raamatullinen kaste?
Onko kysymys vain ihmisten ottamisesta kirkon
orjuuteen heti heidän syntymänsä jälkeen?
Sinun on ratkaistava tämä kysymys omassa sydämessäsi.
Johtopäätöksen aika tässä asiassa.
Kun sinä olit vauva, pieni lapsi,sinut
kastettiin. Kastettiinko sinut todella vai
pirskoteltiinko tai valeltiinko päällesi vain vähän
vettä?
Kaikki riippuu siitä, kumpaa näkökantaa uskot -
Jumalan Sanaa vai ihmisten traditioita?
Pidä ihmeessä mielessä Jeesuksen sanat oman aikansa
uskonnollisille johtajille:
"Hyvin te kumoatte Jumalan käskyn noudattaaksenne
omaa perinnäissääntöänne." Mark. 7:9.
Vastaukset 8
Vanhimmat
häntä enää vatkaa, mutta käärmeen pää on poljettu rikki
lapsikastelulahkolaisten epäjumalan pää on murskattu! sen häntä vatkaa ja sekään ei enää kauaa!
missä ihmeen paljussa sut on uitettu, kun tollasen uskon ja Ramseksen hengen olet sisällesi vetässy?
aivan omituisia horiset täällä keskustelupalstoilla
Ensimmäiset Jeesuksen Kristuksen opetuslapset
noudattivat Jeesuksen kastekäskyä. Ja Jeesuksen
Kristuksen opetuslapset noudattavat Jeesuksen
kastekäskyä edelleenkin eivätkä missään tapauksessa
koskaan epäraamatullista lapsikasteluharhaoppia.
Kastaminen seurasi silloin ja seuraa aina vain
evankeliointia, mikä tarkoitti silloin ja tarkoittaa
edelleenkin, että Kristuksen Jeesuksen evankeliumista
uskoontulleet Jeesuksen Kristuksen opetuslapset
kastettiin silloin ja kastetaan edelleenkin Raamatun
SANAN mukaisesti ainoastaan juuri niin kuin
Raamatussa on kirjoitettu!
Älä kulje enää ohi Raamatun SANAN, vaan pakota itsesi
katsomaan Raamatun Sanaa:
1. Helluntaina opetuslapset saivat voiman
todistamiseen (Apt. 1:8).
Pietari puhui kansanjoukolle: "Tehkää parannus ja
ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen
Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi,
niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja
teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille,
jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän
Jumalamme, kutsuu" (Apt. 2:38, 39).
Pietari seurasi tarkasti Jeesuksen käskyä:
Syntien anteeksisaamiseksi tuli tehdä parannus ja
ottaa kaste.
Myös lapsille kuului sama lupaus: He saavat Pyhän
Hengen, kun tekevät parannuksen ja ottavat
kasteen.
Lupaus koskee vieläkin kaikkia. "Jotka nyt ottivat
hänen sanansa vastaan ne kastettiin ja niin heitä
lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua"
(Apt.2:41).
Sanan vastaanottaminen merkitsi sitä, että nämä
kolmetuhatta antoivat pelastaa itsensä nurjasta
sukupolvesta (Apt. 2:40). Raamatullisesti pelastetut
ottivat sitten raamatullisesti kasteen. Uskoontulleet
ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
2. "Filippus meni Samarian kaupunkiin ja saarnasi
heille Kristusta. Ja kansa otti yksimielisesti
vaarin siitä, mitä Filippus puhui, kun he kuulivat
hänen
sanansa ja näkivät ne tunnusteot, jotka hän teki.
Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti
evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen
Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä
miehet että naiset" (Apt. 8:5, 6, 12).
Alkukielen sana "ottaa vaarin" tarkoittaa myös
noudattamista ja pitäytymistä. Koko kansa tuli
raamatullisesti uskoon, ja he ottivat sitten myös
raamatullisesti kasteen. Uskoontulleet ottivat
raamatullisen kasteen raamatullisesti.
3. Enkeli lähetti Filippuksen Gassan tielle, ja
tämä tapasi Etiopian kuningattaren Kandaken
hoviherran.
"Niin Filippus avasi suunsa ja ... julisti hänelle
evankeliumia Jeesuksesta. Ja kulkiessaan tietä he
tulivat veden ääreen; ja hoviherra sanoi: 'Katso,
tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua?' Niin
Filippus sanoi hänelle: 'Jos uskot koko
sydämestäsi, niin se tapahtukoon.' Hän vastasi ja
sanoi:
'Minä
uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika.' Ja
hän käski pysäyttää vaunut, ja he astuivat kumpikin
veteen sekä Filippus että hoviherra, ja Filippus
kastoi
hänet"(Apt. 8:36—38).
Filippus edellytti kastettavaltaan
henkilökohtaista uskonsuhdetta Jeesukseen. Riitti, kun
hoviherra
tunnusti raamatullisesti suullaan Jeesuksen ja
pyysi raamatullisesti raamatullista kastetta.
Raamatullinen uskovien kaste oli ainoa käytäntö
alkuseurakunnassa.
Kandaken hoviherran kohdalla on kysymys uskovien
raamatullisesti kasteesta.
4. Jeesus ilmestyi Saulukselle tiellä. Kohta sen
jälkeen "Ananias pani molemmat kätensä hänen
päälleen ja sanoi: 'Veljeni Saul, Herra lähetti minut
—
Jeesus, joka ilmestyi sinulle tiellä, jota tulit —
että
saisit näkösi jälleen ja tulisit täytetyksi Pyhällä
Hengellä.' Ja heti putosivat hänen silmistään
ikäänkuin suomukset, ja hän sai näkönsä ja nousi
ja otti kasteen. Ja kun hän nautti ruokaa, niin hän
vahvistui. Ja hän oli opetuslasten seurassa
Damaskossa jonkun aikaa. Ja kohta hän saarnasi
synagoogissa
Jeesusta, julistaen, että hän on Jumalan Poika"
(Apt.9:17—20).
Saulus oli jo raamatullisesti uskossa, kun
Ananias tuli, sillä Herra oli lähettänyt Ananiaan
rukoilemaan hänelle Pyhän Hengen täyteyttä, ei
uudestisyntymistä. Ottaessaan raamatullisesti
kasteen Saulus oli jo Jumalan valittu, sillä
Ananias sanoi hänelle: "Saul, veljeni, saa näkösi
jälleen (Saulus sai näön). Meidän isiemme Jumala
on valinnut sinut tuntemaan hänen tahtonsa . . .
Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi
hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä
pois syntisi" (Apt.22:14, 16).
On väitetty, että Uuden testamentin alkukielessä
ei ole ollenkaan muotoa 'kastattaa itsensä', vaan
verbi on aina passiivissa. Esimerkiksi jakeessa Mark.
16:16 kastaa-verbi on passiivissa. Alkukielessä uskoa-
sana ja kastaa-sana ovat aoristissa, ja Mark.
16:16 pitää tarkasti ottaen suomentaa
alkukielestä:
"Joka tuli uskoon ja kastettiin, se
pelastuu."
Se, joka ei siis usko, tuomitaan kadotukseen. Herra
Jeesus Kristus ei ole siis käskenyt kastaa
niitä, jotka eivät usko Häneen.
Tästä apostoli Paavali piti kiinni. "Minä kiitän
Jumalaa, etten ole kastanut teistä ketään
(pakanaperinteitä noudattava kirkko kiittelee
pakanaperinteitä noudattavien pappiensa kanssa
aivan päinvastaisesta) muita kuin Krispuksen ja
Gaiuksen, niin ettei kukaan saata sanoa, että te
olette minun nimeeni kastetut. Kastoinhan tosin
Stefanaankin perhekunnan; sitten en tiedä, olenko
ketään muuta kastanut. Sillä Kristus ei
lähettänyt minua kastamaan, (pakanaperinteitä
noudattava kirkko sanoo aivan päinvastaista) vaan
evankeliumia julistamaan - ei puheen viisaudella,
ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi." 1
Kor. 1:14-17.
On kuitenkin muistettava, että kreikan kielessä
on aktiivin ja passiivin lisäksi mediumimuoto.
Siinä subjekti on myös verbin välittömänä
objektina. Esim. pesen (aktiivi), minua pestään
(passiivi), peseydyn (mediumi). Kastaa-verbin
mediumimuoto merkitsee: 'kastattaudun, annan
kastaa itseni'. Tämä on yleinen muoto Uudessa
testamentissa ja esiintyy esimerkiksi jakeessa
Apt. 22:16.
Seuraavaksi Apostolien teot kertoo kokonaisten
perhekuntien kasteista:
5. Korneliuksen kotiin olivat kokoontuneet tämän
kutsumat sukulaiset ja lähimmät ystävät (Apt.
10:24). "Kornelius ... oli kutsunut koolle
sukulaisensa ja lähimmät ystävänsä."
Tilaisuudessa ei siis ollut pikkuvauvoja.
Kun Pietari puhui heille, "tuli Pyhä Henki
kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat" (Apt.
10:44). Pietarin mukana tulleet uskovaiset
"kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän
Jumalaa. Silloin Pietari vastasi: 'Ei kaiketi
kukaan voi kieltää kastamasta vedessä näitä,
jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niin kuin mekin?'
Ja hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen
nimeen" (Apt. 10:46 48).
Raamatussa kastettavat kastettiin aina "veteen"
tai "vedessä". Baptizoo-verbin kanssa käytetään
prepositiota "eis" (=johonkin) ja "en" (=jossakin)
Tässä ei ole kysymys varsinaisesti perheestä,
vaan sukulaisista ja ystävistä. Nämä kaikki tulivat
raamatullisesti uskoon (Apt. 15:9), täyttyivät
Pyhällä Hengellä ja he siis uskoon tultuaan vasta
ottivat raamatullisen kasteen. Uskoontulleet ottivat
raamatullisen kasteen raamatullisesti.
6. "Ja eräs Lyydia niminen purppuranmyyjä
Tyatiran kaupungista, jumalaapelkäävä nainen, oli
kuulemassa; ja Herra avasi hänen sydämensä ottamaan
vaarin
siitä, mitä Paavali puhui. Ja kun hänet ja hänen
perhekuntansa oli kastettu, pyysi hän meitä
sanoen: 'Jos te pidätte minua Herraan uskovaisena,
niin
tulkaa minun kotiini ja majailkaa siellä' " (Apt.
16:14,
15).
Paavali ja Silas joutuivat tämän jälkeen
vankilaan, mutta vapautuivat ihmeen kautta. "Niin he
lähtivät vankilasta ja menivät Lyydian tykö; ja
nähtyään veljet ja rohkaistuaan heitä he
lähtivätpois" (Apt. 16:40).
Lyydian perhekuntaan kuului miespuolisia
henkilöitä. Raamattu nimittää heitä veljiksi,
mikä tarkoittaa uskoon tulleita miehiä (1 Kor.
5:11).
Nämä olivat se perhekunta, joka raamatullisesti
kastettiin Lyydian kanssa. Uskoontulleet ottivat
raamatullisen kasteen raamatullisesti.
7. Vankilassa Paavali ja Silas tapasivat Filippin
vanginvartijan. He "puhuivat Jumalan Sanaa
hänelle ynnä kaikille, jotka hänen kodissansa olivat.
Ja
hän otti, heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja
pesi heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen
omaisensa kastettiin kohta. Ja hän vei heidät
ylös asuntoonsa, laittoi heille aterian ja riemuitsi
siitä, että
hän ja koko hänen perheensä oli tullut Jumalaan
uskovaksi" (Apt. 16:32—34).
Paavali ja Silas osoittivat puheensa koko
perheelle. He kaikki siis ymmärsivät puheen. Koko
perhe tuli tuon puheen kautta raamatullisesti
uskoon (jae 34).
Ainoastaan raamatullisesti uskoon tulleet
kastettiin raamatullisesti. Uskoontulleet ottivat
raamatullisen kasteen raamatullisesti.
8. "Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko
hänen perhekuntansa uskoivat Herraan: ja myöskin monet
korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa,
uskoivat, ja heidät kastettiin" (Apt. 18:8).
Uskoontulleet ottivat raamatullisen kasteen
raamatullisesti.
9. Paavali kastoi Stefanaan perhekunnan (1 Kor.
1:16).
Hän kirjoitti heistä myöhemmin: "Mutta minä
kehoitan teitä, veljet: te tunnette Stefanaan
perhekunnan
ja tiedätte, että se on Akaian ensi hedelmä ja että
he ovat antautuneet pyhien palvelukseen" (1 Kor.
16:15).
Koko Stefanaan perhekunta oli Akaian ensi
hedelmä — he olivat siis tulleet uskoon
ensimmäisinä koko Akaiassa.
Kun koko perhe oli henkilökohtaisesti
raamatullisesti uskossa, ja Paavali saattoi
kastaa heidät kaikki raamatullisesti.
Kaikkien näiden perhekuntien jäsenet olivat
ymmärtävässä iässä, tulivat raamatullisesti
uskoon ja raamatullisesti kastettiin. Uskoontulleet
ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
10. Efesossa oli 12 opetuslasta (Apt. 19:1).
Opetuslapsi-sana tarkoittaa Uudessa testamentissa
uskoon tullutta (Apt. 14:22). He ottivat kasteen
Jeesuksen nimeen (Apt. 19:5), koska olivat
kastetut vain Johanneksen kasteella (Apt. 19:3).
Raamatusta ei siis löydy kirkollista epäraamatullista
lapsikastelurituaalia, vaan Raamatussa uskoontulleet
ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.
Koska ensimmäiset Jeesuksen Kristuksen opetuslapset
noudattivat Jeesuksen kastekäskyä. Ja Jeesuksen
Kristuksen opetuslapset noudattavat Jeesuksen
kastekäskyä edelleenkin eivätkä missään tapauksessa
koskaan epäraamatullista lapsikasteluharhalahko-oppia.
Kastaminen seurasi silloin ja seuraa aina vain
evankeliointia, mikä tarkoitti silloin ja tarkoittaa
edelleenkin, että Kristuksen Jeesuksen evankeliumista
uskoontulleet Jeesuksen Kristuksen opetuslapset
kastettiin silloin ja kastetaan edelleenkin Raamatun
SANAN mukaisesti ainoastaan juuri niin kuin Raamatussa
on kirjoitettu!
Myöhempien aikojen mielipiteet
Alkuseurakunnat kehittyivät ajan myötä kirkoksi.
Kastekeskusteluissa on usein vedottu näin
syntyneen kirkon johtajien mielipiteisiin.
Heillä oli jo kuitenkin varsin toisistaan
poikkeavat näkemykset.
Toisella vuosisadalla eläneet apostoliset isät
olivat
vielä uskovien upotuskasteen kannalla.
Barnabas sanoi: "Autuaat ne, jotka ovat panneet
toivonsa ristiin ja sitten astuneet veteen."
'Kahdentoista apostolin opetus' säätää: "Mitä
kasteeseen tulee, kastakaa seuraavasti. Kun
olette lausuneet kaiken edellä olevan, kastakaa Isän
ja
Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, juoksevaa vettä
käyttäen. Mutta jos sinulla ei ole juoksevaa
vettä, kasta muuhun veteen. Jos et voi kastaa
kylmää vettä käyttäen,kasta lämpimällä. Mutta jos
sinulla ei ole kumpaakaan, valele päähän kolmesti
vettä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Ennen
kastetta paastotkoot kastaja ja kastettava sekä
jotkut muut lisäksi, jos on mahdollista.
Kastettavan käske paastota päivä tai kaksi ennen
toimitusta."
Tämä kirjoitus säätää lievennyksiä uskovien
upotuskaste käytäntöön. Jos seuraamme niitä,
olemme velvolliset noudattamaan myös
paastomääräystä. Pienille vauvoille jo yhden
päivän paasto on hengenvaarallinen. Kaksi
paastopäivää on jo pikkuvauvoille tappava.
Polykarpos sanoi tulleensa lapsena pelastetuksi.
Tätä on pidetty viittauksena lapsikasteeseen.
Hän on kuitenkin voinut tarkoittaa tuon ajan
ajatteluntavan mukaisesti mitä tahansa ikäkautta
vuosien 0 - 20 välillä.
Myöhemmin eläneiden kirkkoisien mielipiteet
olivat jo enemmän hajaantuneet:
Justinus Marttyyri nimitti kastetta
uudestisyntymiseksi.
Hän salli kastaa kuitenkin vain uskoontulleita.
Tertullianus esitti, että viattomia lapsia ei
tulisi kastaa. Näiden tulisi kasvaa ja itse
pyytää kastetta.
Origeneen väitetään kirjoittaneen: "Kirkko on
perinyt apostoleilta tavan antaa kaste pienille
lapsillekin."
On siis mahdotonta rakentaa kasteoppia
kirkkoisien mielipiteiden varaan.
Ei ole ihme, että heidän
näkemyksensä olivat niin toisistaan poikkeavat.
Esiintyihän apostoli Johanneksen aikana jo
harhautunut nikolaiittain oppi (llm. 2:15): Erottautui
papisto, joka väitti olevansa ns. maallikoiden
yläpuolella.
Jumala on nähnyt hyväksi ilmoittaa meille
Raamatussa ainoastaan alkuperäisen kastekäytännön.
Pitäytykäämme siis siihen!
"Ei yli sen, mikä kirjoitettu on, ettette
pöyhkeillen asettuisi mikä minkin puolelle toista
vastaan" (1 Kor. 4:6).
Luther opetti, että Raamattu on uskon ja elämän
ainoa ohje. Jos otamme rinnalle varhaiskirkon
mielipiteet, emme voi torjua niitäkään, jotka
nojaavat myöhäisemmän katolisen kirkon
epäraamatullisiin
pakanallisiin näkemyksiin.
Olkaamme kuin jalot Berean juutalaiset, jotka
tutkivat joka päivä Raamattuaan, oliko niin, kuin
heille
opetettiin (Apt. 17:11).
Ja tehkäämme Sanan mukaan, ettemme olisi
vain Sanan kuulijoita, vaan SANAN tekijöitä.
HJ. Holmquistin Kirkkohistorian I osassa sivulla 106
kirkkohistorioitsija paljastaa, että apostolinen
alkuperäinen seurakunnan kastekäytäntö muunnettiin
taikauskoiseksi taikatemppuiluksi, koska aistilinen ja
lihallinen antiikin ihminen ei välittänyt puhtaasta
kristinuskosta.
Kristinuskon ulkonainen "menestyminen" katsottiin niin
tärkeäksi, että pidettiin sopivana väärentää sen
hengellinen perusluonne, jotta se kelpaisi suurille
jumalattomille kansanjoukoille, joille Raamatun
mukaisen opin sisäinen pyhyys oli pahennus ja
loukkaus. Raamatun mukaisen opin sisäinen pyhyys
vaihdettiin uskonnolliseksi materialismiksi, joka oli
vaivatonta ja helposti sulatettavaa rappeutuneille
jumalattomille ja lihallisille elostelijoille.
Lapsikastelu on jatkuvasti ollut portolaitoksella se
keino, jolla maailmallisia ihmisiä voidaan pitää
porttolaitoksen uskollisena kannattajana ja tukijana.
Lapsikastelu on vaivaton eksyttävä muodollisuus, johon
liittyy kauniita ja taianomaisia tunnelmia ja
lihallista jumalatonta ihmistä viihdyttävää
uskonnollista hartautta.
Lapsikastelulla petetyt eivät voi alistua
puolueettomaan rehelliseeen Raamatun tutkisteluun, ja
he eivät anna pelastaa itseään "isiltä peritystä
turhasta vaelluksesta", vaikka saisivat nähdä kuinka
varmoja todisteita, koska he ovat lihallisensa
mielensä sokaisemia ja saatanalle raamatullinen
upotuskaste muistuttaa liikaa tappiosta, jonka se koki
kun israelilaiset ylittivät Punaisen Meren ja saatanan
omat hukkuivat vesiin, ja vedenpaisumuskaan ei ole
siltä unohtunut, siksi saatana ja sen pettämät eivät
voi sietää oikeaa raamatullista uskoon tulleiden
upotuskastetta.
Lapsikastelun kannattajat antautuvat toimimaan
lapsikasteluharhan hyväksi Raamatun kastenäkemystä
vastaan vaivautumatta edes omakohtaisesti ottamaan
selvää asiasta. Tämä osoittaa vain sen, kuinka he
ovatkaan kirkkonsa pettämiä. He luottavat kirkkonsa
omaksumaan ja esittämään kantaan yhtä sokeasti kuin
äitinporttonsa - katolisetkin. He eivät voi pitää
mahdollisenakaan, että laitosportto voisi olla
väärässä. Mutta miten harhaan johtavaa oli sekin
luottamus, jota Jeesuksen ajan juutalaiset osoittivat
ylipapeilleen ja sen laitoksen sen aikaisille
edustajistolle. Oppimattomat kalastajat olivat
kuitenkin oikeassa ja isien perinnäissääntöjen kunnian
puolesta kiivailevat muotouskonnollisuuden lihalliset
elostelijat väärässä!
ei noissa sun teksteissäsi ole mitään tolkkua, eikä ne ketään kiinnosta, koita vaan nöyrtyä kasteen armon edessä, jos mielit taivaaseen päästä, lahkokasteet vie just päinvastaiseen suuntaan, sinne missä tuo lastentappaja Herodes majailee
kaikki näkevät, että lapsikastelulahkolaisille ei merkitse RAAMATTUUN KIJOITETTU SANA YHTÄÄN MITÄÄN!
lapsikastelija, olet menossa helvettiin, koska HYLKÄÄT JUMALAN SANAN!
ei Raamattu turhaan lahkoista ja niiden vääristä anabisneskasteista varoita, "lahkot, että ne jotka sellaista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa" (Gal.5:20-21) ethän hylkää Jumalan sanoja, se voi olla kohtalokasta?
jussi, jussi, turha on sinun potkia tutkainta vastaan?
...kerran,,, jos suuren valkean valtaistuimen edessä joudsut huomaamaan, että hylkäsit armon ja kastatit itsesi uudelleen!!Miten on oletko hyljännyt kasteen!