Suomi on osa monikulttuurista maailmaa johon kuuluu myös monia uskontoja. Helsingin yliopistossa on aloitettu nyt myös islamin historiallinen ja tieteellinen tutkimus ja opetus kristinuskon rinnalla. Islam ja kristinusko eivät ole niin kaukana toisistaa kuin on usein haluttu nähdä. Suurempi ero voi olla kristinuskon eri suuntausten välillä. Kristinusko, juutalaisuus ja islam ovat sisaruksia. Niin kuin kaikkia ideologioita myös uskontoja pitää voida kritisoida. Kun arvostelemme islamia, meidän tulisi muistaa myös se mitä kristillinen Eurooppa on historiansa aikana tehnyt Jumalansa tahtoa puolustaessaan. Kun otamme ”hirren” ensin pois omasta silmästämme, vasta sitten näemme realistisemmin muitakin uskontoja.
Kun vertaamme islamia ja kristinuskoa, löydämme hyvin paljon samankaltaisuuksia. Mm. Tablighi – moskeijat niminen islamin herätysliike näyttäytyy myös kristityille hyvin tutulta. Se on Intiassa Delhin seudulla 1920-luvun lopulla virinnyt liike. Se korostaa, että jokaisen muslimin velvollisuus on lähteä liikkeelle kutsumaan ihmisiä uskoon. Liike saavutti nopeasti jalansijaa ympäri arabimaailmaa, Turkkia ja Afrikkaa. Erityisesti länsimaat olivat 60-luvulta lähtien aktiivisen lähetystoiminnan kohteina sitä mukaa, kun muslimisiirtolaisten määrä USA:ssa ja Länsi-Euroopassa kasvoi. Liikkeen kannatusta arvioitaessa on syytä puhua yli 20 miljoonasta, ehkä jo enemmästäkin.
Liikkeen jäsenen tulee todistaa omasta henkilökohtaisesta uskostaan ja kuinka usko on muuttanut hänen elämänsä. Uskovat puhuvat uskoontulostaan ja kääntymyksestään sekä sitä seuranneesta uudesta elämän mielekkyydestä. Lopuksi he esittävät kutsun tulla heidän moskeijaansa kokouksiin, kehotuksen luopua epäuskosta ja antautua yhteen Jumalaan uskovaksi. Koraani merkitsee heille Jumalan sanaa aidossa ja lopullisessa muodossa, jota he tulkitsevat valikoidusti ja kirjaimellisesti niin kuin fundamentalistikristitytkin Raamattuaan. Tablighi moskeijat on islamilaisen maailman merkittävin ja nopeimmin leviävä fundamentalistinen uudistusliike. Sen edustama henkilökohtainen ”ratkaisuislam” on moderni konsepti, joka vetoaa vieraantuneisiin ja juurettomiin ihmisiin. Sana Tabligh tarkoittaa sanoman välittämistä, kommunikointia tai julistusta, sillä usko tulee kuulemisesta. Nimi kertoo oleellisimman liikkeestä: On kysymys islamin ilosanoman levittämisestä.
Tablighi - liikkeen uskontulkinta on siis fundamentalistinen. Liike korostaa ankaran puritaanista elämäntapaa ja islamin peruspilarien sekä sunnan huolellista noudattamista. Kyseessä on henkilökohtaista hurskautta ja kokonaisvaltaista sitoutumista vaativa liike. Voidaan perustellusti puhua sunnalaisesta herätysliikkeestä, joka edellyttää henkilökohtaista uskonratkaisua ja uskostaan todistamista. Liike muistuttaa kristillistä herätysliikettä siinäkin mielessä, että vuosijuhlat kokoavat valtavat määrät uskovia kuulemaan julistusta, rukoilemaan ja jakamaan todistuksia pienryhmissä. Sitoutuminen liikkeeseen merkitsee suostumista lähetystiimeihin ja se edellyttää myös taloudellista uhraamista.
Julistus on herätyssaarnaa, jossa kehotetaan parannukseen, uskonhurskauteen ja islamin peruspilareiden tarkkaan noudattamiseen. Toinen tunnusomainen piirre on voimakas eskatologinen paatos: Helvetin kauhut ja pelastuksen (paratiisin) ihanuus toimivat tiukkaan uskonelämään tähtäävän kehotuspuheen motivoijina. Kolmas piirre on tämän lähetysliikkeen aggressiivisuus ja poleemisuus suhteessa muihin uskontoihin ja toisin ajattelijoihin. Kun vertaa Tablighi-liikettä fundamentalistisiin kristillisiin herätysliikkeisiin, huomataan että usko Jumalaan ja Allahiin (Allah on arabiaa ja on suomeksi Jumala) näyttävät merkitsevän käytännön elämässä hyvin paljon samoja korostuksia muutamasta dogmaattis-teoreettisesta erilaisuudestaan huolimatta.
Kun vertaamme islamia ja kristinuskoa, löydämme hyvin paljon samankaltaisuuksia. Mm. Tablighi – moskeijat niminen islamin herätysliike näyttäytyy myös kristityille hyvin tutulta. Se on Intiassa Delhin seudulla 1920-luvun lopulla virinnyt liike. Se korostaa, että jokaisen muslimin velvollisuus on lähteä liikkeelle kutsumaan ihmisiä uskoon. Liike saavutti nopeasti jalansijaa ympäri arabimaailmaa, Turkkia ja Afrikkaa. Erityisesti länsimaat olivat 60-luvulta lähtien aktiivisen lähetystoiminnan kohteina sitä mukaa, kun muslimisiirtolaisten määrä USA:ssa ja Länsi-Euroopassa kasvoi. Liikkeen kannatusta arvioitaessa on syytä puhua yli 20 miljoonasta, ehkä jo enemmästäkin.
Liikkeen jäsenen tulee todistaa omasta henkilökohtaisesta uskostaan ja kuinka usko on muuttanut hänen elämänsä. Uskovat puhuvat uskoontulostaan ja kääntymyksestään sekä sitä seuranneesta uudesta elämän mielekkyydestä. Lopuksi he esittävät kutsun tulla heidän moskeijaansa kokouksiin, kehotuksen luopua epäuskosta ja antautua yhteen Jumalaan uskovaksi. Koraani merkitsee heille Jumalan sanaa aidossa ja lopullisessa muodossa, jota he tulkitsevat valikoidusti ja kirjaimellisesti niin kuin fundamentalistikristitytkin Raamattuaan. Tablighi moskeijat on islamilaisen maailman merkittävin ja nopeimmin leviävä fundamentalistinen uudistusliike. Sen edustama henkilökohtainen ”ratkaisuislam” on moderni konsepti, joka vetoaa vieraantuneisiin ja juurettomiin ihmisiin. Sana Tabligh tarkoittaa sanoman välittämistä, kommunikointia tai julistusta, sillä usko tulee kuulemisesta. Nimi kertoo oleellisimman liikkeestä: On kysymys islamin ilosanoman levittämisestä.
Tablighi - liikkeen uskontulkinta on siis fundamentalistinen. Liike korostaa ankaran puritaanista elämäntapaa ja islamin peruspilarien sekä sunnan huolellista noudattamista. Kyseessä on henkilökohtaista hurskautta ja kokonaisvaltaista sitoutumista vaativa liike. Voidaan perustellusti puhua sunnalaisesta herätysliikkeestä, joka edellyttää henkilökohtaista uskonratkaisua ja uskostaan todistamista. Liike muistuttaa kristillistä herätysliikettä siinäkin mielessä, että vuosijuhlat kokoavat valtavat määrät uskovia kuulemaan julistusta, rukoilemaan ja jakamaan todistuksia pienryhmissä. Sitoutuminen liikkeeseen merkitsee suostumista lähetystiimeihin ja se edellyttää myös taloudellista uhraamista.
Julistus on herätyssaarnaa, jossa kehotetaan parannukseen, uskonhurskauteen ja islamin peruspilareiden tarkkaan noudattamiseen. Toinen tunnusomainen piirre on voimakas eskatologinen paatos: Helvetin kauhut ja pelastuksen (paratiisin) ihanuus toimivat tiukkaan uskonelämään tähtäävän kehotuspuheen motivoijina. Kolmas piirre on tämän lähetysliikkeen aggressiivisuus ja poleemisuus suhteessa muihin uskontoihin ja toisin ajattelijoihin. Kun vertaa Tablighi-liikettä fundamentalistisiin kristillisiin herätysliikkeisiin, huomataan että usko Jumalaan ja Allahiin (Allah on arabiaa ja on suomeksi Jumala) näyttävät merkitsevän käytännön elämässä hyvin paljon samoja korostuksia muutamasta dogmaattis-teoreettisesta erilaisuudestaan huolimatta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Islamin opetus on ihan hyvä asia, koska maassamme on jo paljon uskovia muslimeja.
ja isis naiset lennätetään takaisin, toivottavasti keppostelevat sitten kirkossa.
Ei näytä paljoa eroja olevan islamin ja kristinuskon välillä ainakaan kyseisissä lahkoissa. Kuinkahan muslimit hyväksyvät yliopisto-opetuksen? Kristinuskon puolella sitä pidetään nimittäin ateistisena monissa herätysliikkeissä.
Minä en tiedä pitääkö teidät polttaa vai sahata pää 🤔
Islam tekee tuloaan kiihtyvällä vauhdilla Suomeenkin. Onko se tätä aggressiivisesti levitettävää ratkaisuislamia vai maltillisempaa kulttuuri-islamia?
Lukekaa "mitä lännen tulee tietää islamista' ja Koraanin miekkajae 9;5
Miten fundamentalisti -muslimit tulevat suhtautumaan yliopiston tieteelliseen Koraani -tutkimukseen jää nähtäväksi. Vastaava historialli-kriittinen raamatuntutkimus on saanut jyrkän kielteisen vastaanoton kristillisiltä fundamentalisteilta koska se näyttä heidän kristallipallonoituutensa ja falskiutensa selvästi.
Olet hyvin perehtynyt asiaan. Kiitos tiedoista!