Suomi oli 1939 pieni puolueeton maa joka ei ollut varustautunut käymään yksin sotaa suurvalta Neuvostoliittoa vastaan. Suomen johtohan puhui ettei sotaa tule eikä kalliita aseita tarvitse hankkia.
Suomen armeijan aseistus oli niin ollen aivan liian puutteellinen jotta puna-armeijan joukot olisi voitu tuhota heti rajalla.
Neuvostojoukoille pystyttiin kuitenkin aiheuttamaan suuria tappioita kuolleina ja haavoittuneina ja Mannerheim-linja kannaksella kesti 2, 5 kuukautta murtumatta.
Sinä aikana Ranska ja Englanti alkoivat valmistella apujoukon lähettämistä Suomelle mikä uhka sai Stalinin luopumaan Terijoen hallituksesta ja suostumaan rauhaan Helsingin hallituksen kanssa.
Talvisodan jälkeen Molotov sanoi kesäkuussa 1940 Liettuan ulkoministerille että Baltian maat Suomi mukaan lukien liitetään Neuvostoliittoon.
Baltian maat liitettiinkin NL:n ja Suomi pelkäsi täysin aiheellisesti meille käyvän samoin.
Saksan kanssa tehtiin syksyllä 1940 kauttakulkusopimus ja Hitler ei marraskuussa 1940 suostunut Molotovin vaatimuksiin saada sovjetisoida Suomi.
Jatkosotaa ei voitu välttää, kun Suomessa oli saksalaisia joukkoja, mutta ilman saksalaisia joukkoja Suomi olisi sovjetisoitu syksyllä 1940. Kuten Mannerheim sanoo muistelmissaan.
Saksa piti NL:a ahtaalla 3vuotta jona aikana Suomi kävi suhteellisen rauhallista asemasotaa Itä-Karjalassa.
Kesällä 1944 Saksa vielä auttoi Suomea pysäyttämään NL:n hyökkäyksen ja NL:lle tuli sen jälkeen kiire ehtiä Berliiniin ennen samaan aikaan Normandiassa maihinnousseita länsiliittoutuneita eikä koko Suomen valtaukseen annettu tarvittavia lisäjoukkoja.
Suomen armeijan aseistus oli niin ollen aivan liian puutteellinen jotta puna-armeijan joukot olisi voitu tuhota heti rajalla.
Neuvostojoukoille pystyttiin kuitenkin aiheuttamaan suuria tappioita kuolleina ja haavoittuneina ja Mannerheim-linja kannaksella kesti 2, 5 kuukautta murtumatta.
Sinä aikana Ranska ja Englanti alkoivat valmistella apujoukon lähettämistä Suomelle mikä uhka sai Stalinin luopumaan Terijoen hallituksesta ja suostumaan rauhaan Helsingin hallituksen kanssa.
Talvisodan jälkeen Molotov sanoi kesäkuussa 1940 Liettuan ulkoministerille että Baltian maat Suomi mukaan lukien liitetään Neuvostoliittoon.
Baltian maat liitettiinkin NL:n ja Suomi pelkäsi täysin aiheellisesti meille käyvän samoin.
Saksan kanssa tehtiin syksyllä 1940 kauttakulkusopimus ja Hitler ei marraskuussa 1940 suostunut Molotovin vaatimuksiin saada sovjetisoida Suomi.
Jatkosotaa ei voitu välttää, kun Suomessa oli saksalaisia joukkoja, mutta ilman saksalaisia joukkoja Suomi olisi sovjetisoitu syksyllä 1940. Kuten Mannerheim sanoo muistelmissaan.
Saksa piti NL:a ahtaalla 3vuotta jona aikana Suomi kävi suhteellisen rauhallista asemasotaa Itä-Karjalassa.
Kesällä 1944 Saksa vielä auttoi Suomea pysäyttämään NL:n hyökkäyksen ja NL:lle tuli sen jälkeen kiire ehtiä Berliiniin ennen samaan aikaan Normandiassa maihinnousseita länsiliittoutuneita eikä koko Suomen valtaukseen annettu tarvittavia lisäjoukkoja.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Pieni maa voi voittaa sotia vain voittavan liittouman jäsenenä eikä Suomi kuulunut sellaiseen liittoumaan 1939-1944.
On uskomatonta ettei Suomea miehitetty ja siviilejäkin kuoli vain 2000 eli vähiten kaikista sotaan osallistuneista maista.
Suomi saavutti torjuntavoitot talvella 1939-1940 ja kesällä 1944 mikä on täysin poikkeuksellista pienelle maalle.
Ei mikään toinen pieni maa ole koskaan muulloin pysäyttänyt suurvallan hyökkäyksiä raja-alueellaan.
Mikään toinen pieni maa ei maallmanhistoriassa ole koskaan torjunut suurvallan maanvaltaushyökkäyksiä raja-alueellaan kuin Suomi talvella 1930-1940 ja kesällä 1944.
Ellei mennä antiikin Kreikan ja Persian suurvallan sotiin.
"Mikään toinen pieni maa ei maallmanhistoriassa ole koskaan torjunut suurvallan maanvaltaushyökkäyksiä raja-alueellaan kuin Suomi talvella 1930-1940 ja kesällä 1944."
No, se nyt riippuu käytetyistä demarkaatioista. Kreikan armeija onnistui pysäyttämään parikin merkittävää Italian armeijan offensiivia materiaalisesta kynnyksestä huolimatta, mutta kahden suurvalta-armeijan pysäyttämiseen heidänkään rahkeensa eivät sentään yltäneet, joten siinä mielessä he lopulta epäonnistuivat maanvaltauksen estämisen suhteen.
///MeAgaln
Italiaa ei sotilaallisesti voinut verrata alkuunkaan Neuvostoliittoon.
Italia ei ollut suurvalta.
"Italiaa ei sotilaallisesti voinut verrata alkuunkaan Neuvostoliittoon."
Minkään suurvalta-armeijoiden keskeinäinen vertailu ei oikeastaan kerro koko tarinaa, mutta Italian armeija oli suurimpien joukossa tuohon aikaan. Tärkeämpi tekijä on se, että sotilaallisten resurssien suhteen Suomi ja Kreikka olivat molemmat selvästi hyökkääjiin verrattuna alivoimaisia.
///MeAgaln
Italian sotilaalliset saavutukset oli olemattomia. Siksi sitä on vaikea sanoa suurvallaksi.
Italia hyökkäsi Ranskaankin yhtä aikaa Saksan kanssa muttei saavuttanut sielläkään silti mitään.
"Italia ei ollut suurvalta."
Ns. "suurvallalle" ei ole varsinaisesti mitään paikalleen naulattua määritelmää. Italialla oli esim. yksi maailman suurimpia laivastoja, kyky projisoida voimaa oman imperiuminsa alueen ulkopuolella ja haastaa muita muita valtiota, jotka voitiin laskea "suurvalloiksi".
///MeAgaln
Italian armeija oli liian heikosti varustettu ja koulutettu jotta sitä voisi verrata neuvostoarmeijaan.
Italialla ei ollut tarvittavaa omaa aseteollisuutta.
Italiaa sanottiin "pieneksi suurvallaksi"
"Italian sotilaalliset saavutukset oli olemattomia. Siksi sitä on vaikea sanoa suurvallaksi."
No, tuokin demarkaatio ontuu monessa mielessä. Ranskan sotilaalliset saavutukset esimerkiksi jäivät vielä vähäisemmiksi ja kolmannen tasavallan valtava sotilaallinen potentiaali pääosin eliminoitiin yhdellä reilun kuukauden mittaisella offensiivilla. Silti en näkisi kovin tarkkana arviona dissata Ranskaa suurvaltana ;)
"Italia hyökkäsi Ranskaankin yhtä aikaa Saksan kanssa muttei saavuttanut sielläkään silti mitään."
Ranska ei koskaan saanut omaa suurta offensiiviaan koskaan liikkeelle ja sen sodanjohto oli suurissa vaikeuksissa pelkästään yrittäessään organisoida pieniä rajallisia vastaiskuja saksalaisten offensiivia vastaan.
"Italian armeija oli liian heikosti varustettu ja koulutettu jotta sitä voisi verrata neuvostoarmeijaan."
Verrattuna miten? Neuvostoliiton armeija ei täsmälleen ottaen loistanut logistisella osaamisella tai operatiivisella joustavuudella talvisodassa sekään. Molemmat armeijat lopulta turvautuivat miehistöä kuluttavaan näännytyssotaan puolustajan tuhoamiseksi.
Mitä varustukseen tulee, en näe kauheasti eroa suomalaisen tai kreikkalaisen sotilaan näkökulmasta. Heille jäi lopulta käteen rooli yrittää tilapäisvälineillä särkeä mekanisoidun vihollisen panssarivaunuja ;)
///MeAgaln
Afganistan kyllä voitti Neuvostoliiton 10 vuotta kestäneellä sissisodalla mutta ei pystynyt torjumaan Neuvostoliiton miehitystä raja-alueellaan.
Kuten Suomi pystyi talvella 1939-1940.
Onko "voitto" jos infrastruktuuri tuhoutuu sissisodassa ja miljoonia siviilejä kuolee ja pakenee maasta.
Suomen torjuntavoitot oli arvokkaampia. Siviilejä ei kuollut kuin 2000 ja Etelä-Suomi säästyi tuhoilta.
Sotilaalliseksi suurvallaksi Italiaa on vaikea sanoa kun saavutukset sillä alalla oli olemattomia.
Neuvostoliitto valtasi puoli Eurooppaa ja oli sotilaallinen supervalta.
Suomea ei onnistunut valtaamaan talvella 1939-1940
"Sotilaalliseksi suurvallaksi Italiaa on vaikea sanoa kun saavutukset sillä alalla oli olemattomia."
Kuten juuri pääsin sanomasta, tässäkin demarkaatiossa törmäämme siihen Ranskan ongelmaan.
///MeAgaln
Toivottavasti Suomi ei enää milloinkaan hyökkää uudestaan Venäjälle kuten silloiseen Neuvostoliittoon. Jatkosodan koohotustaisteluissa tappiot oli valtavat ja naiset sekä lapset jätettiin oman onnensa nojaan. Selviytyyn kovista talvista ja ruokkiin, vaatettaan lapset, jotka kovasti ikävöivät isää. Miksi isä on poissa? Isä vietiin hyökkäyssotaan kohti Neuvostoliittoa, vaikka edes sotilasvala, ei antanut siihen valtakirjaa. Koska Suomi valtiona tunnustaa tämän sotarikoksen? Joka kohdistu satoihintuhansiin sotilaisiin. Miten voimme luottaa siihen, ettei sama toistu? Nytkin sotilasvalan vannoneita on paljon. Onko mahdollista, että isät vietäisiin taas hyökkäyssotaan, vieraalle maalle. Koska siis Suomi tunnustaa tehdyn sotarikoksen? Muutoin jälkipolvet eivät voi luottaa sotilasvalan oikeellisuuteen!
"Toivottavasti Suomi ei enää milloinkaan hyökkää uudestaan Venäjälle kuten silloiseen Neuvostoliittoon. "
Toivottavasti Venäjä ei koskaan enää uhkaa Suomea kuten NL talvisodan jälkeen uhkasi.
Suomelle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin tukeutua Saksaan eikä jatkosotaa voitu välttää.
Mutta jatkosota oli paljon parempi vaihtoehto kuin sovjetisointi. Sovjetisoinnin tuhot olisivat olleet 1000 kertaa suuremmat kuin jatkosodan tuhot.
https://seura.fi/ilmiot/historia/suomen-kohtalo-veitsenteralla-molotovin-ja-hitlerin-valissa/
Molotov oli sanonut Liettuan ulkoministerille jo kesäkuussa 1940 että Baltiaan maat, Suomi mukaan lukien liitetään Neuvostoliittoon.
"Suomen johtohan puhui ettei sotaa tule eikä kalliita aseita tarvitse hankkia."
Jaa ettäkö ei muka hankittu?
Rannikkopanssarilaivat Väinämöinen ja Ilmarinen nielivät liki puolet 1930-luvun puolustusmäärärahoista.
Halpoja panssarintorjunta-aseita js tykkejä ei sitten enää ollutkaan varaa hankkia.
Panssarilaivat valmistuivat ennen Suomen ja N-liiton hyökkäämättömyyssopimusta. Kun kyseinen sopimus oli solmittu, niin luonnollisesti puolustusmenoja voitiin pienentää, koska tietenkin venäläiset pitäisivät lupauksensa ja sotaa ei tulisi.
"Rannikkopanssarilaivat Väinämöinen ja Ilmarinen nielivät liki puolet 1930-luvun puolustusmäärärahoista."
Älä puhu pas kaa, panssarilaivat valmistuivat 30 luvun alkuun mennessä joten ne eivät vieneet 30 puolustusmäärärahoja.
Oli lähes 10 vuotta aikaa panna esim. tykistö kuntoon!
Hehe, et kai kuvittele, että panssarilaivat maksettiin heti käteisellä?
EHKÄ tunnetuimpana Suomen Puolustusvoimien virheinvestointina on pidetty laivaston panssarilaivoja. Väinämöinen ja Ilmarinen valmistuivat suuren kansallisen yksimielisyyden ja innostuksen vallitessa 1930-luvulla.
Panssarilaivojen rakentamisessa oli kysymys paitsi aseesta myös vasta itsenäistyneen kansakunnan identiteetin rakentamisesta. Nuori kansakunta tarvitsi puolustustahdon symboleja ja sellaiseksi suurvaltojenkin suosimat panssarilaivat sopivat. Eduskunta hyväksyi 1927 laivastolain, siis aikansa erillisrahoituksen, jonka nojalla Suomi ryhtyi rakentamaan panssarilaivoja ja sukellusveneitä.
Laivasto-ohjelma nieli 1930-luvulla lähes puolet puolustusmäärärahoista. Talvi- ja jatkosodassa niiden rooli jäi vähäiseksi. Ilmarinen menetettiin harhautusoperaatiossa, kun se ajoi miinaan syyskesällä 1941.
Koko Suomen valtaaminen ei ollut LeningradinRintaman tehtävä, vaan tavoitteena oli Suomen armeijan tuhoaminen ja maan antautuminen.
Mitä antautumisen jälkeen olisi tehty, onkin sitten eri asia.
Maantieteellisenä tavoittena oli ensin Säkkijärvi-Lappeenranta ja sitten Kymijoki.
Stalin halusi kuitenkin lähettämänsä lisäjoukot Baltiaan ja käski siksi palauttaa ne takaisin jo12.7. Näin jäi riittävä iskuvoima saavuttamatta, eikä hyökkäykset yrityksistä huolimatta edenneet enää missään.
Suomi sai torjuntavoiton.
Stalin suostui Mannerheimin esitykseen aselevosta ja Suomi myöntyi NL:n sanelemiin koviin rauhanehtoihin 19.9. 44.
Ehdot olivat kovat,mutta torjuntavoiton ansiota itsenäisyys säilyi, koska Suomi ei antautunut,eikä maata miehitetty.
Stallareita se korpeaa edelleen suunnattomasti,kuten tälläkin palstalla ilmenee.