En osaa englantia kunnolla

Olen keski-ikäinen. Itse en ole pärjännyt koskaan kielissä. Peruskoulussa aika vähällä sai arvosanat, eli arvosanat eivät kertoneet osaamisesta mitään. Olen onnistunut välttämään englannin (ruotsista puhumattakaan) käyttämisen. Olen aranpuoleinen, joten en suin päin säntää harjoittelemaan puhetta natiivin kanssa, vaikka sellainen tilaisuus koittaisi.

Kai osa kielellisestä lahjakkuudesta on oikeasti lahjakkuutta. Eli pitää hyväksyä, että toiset pärjäävät paremmin ja toiset huonommin. Sen sijaan oppia voi, kunhan mitoittaa oppimisensa itselleen sopivaksi. Itse en tajuaisi edes jotain suomenkielistä kapulakielistä tekstiä - joten kohtuutonta edellyttää, että ymmärtäisin vastaavaa tekstiä englanniksi.

Olen käsittänyt, että osa kielellisestä lahjakkuudesta korreloisi esim. joidenkin musikaalisten kykyjen kanssa. Itselläni on todetusti onnettoman heikko rytmitaju. Ilmeisesti se osaltaan vaikeuttaa myös kuullun ymmärtämistä.

Yhden asian omasta oppimisesta olen tajunnut vasta ihan viime aikoina. Itselleni olisi ollut hyödyllistä treenata englannin kuuntelemista esim. katsomalla elokuvia ilman tekstitystä tai englanninkielistä äänikirjaa. Tajuan niistä todella vähän. Mutta yllättäen ymmärtäminen alkaa paranemaan, kun vaikka kuuntelen samaa äänikirjaa eteenpäin. Sanavarastoni on huonohko, mutta ainakin vaatimattoman kirjallisuuden kohdalla pysyn sen verran kärryillä, että missä ollaan ja mitä tehdään, vaikka moni hienous jää huomaamatta.

Olen keski-ikäinen ja en osaa englantia.Hyvin olen pärjännyt Suomessa ihan sumenkielellä.Ruotsiakaan ei ole tarvinnut osata.Eli minusta sinun ei tarvitse olla huolissaan.

Se, ettei osaa kunnolla kieliä, ei todellakaan tarkoita mitään alkeellisuutta.
Toiset ovat hyviä kielissä, ja toiset jossain muussa.
Kukaan ei ole hyvä aivan kaikessa.

Jos sen verran osaa vaikka englantia tai ruotsia, ettei kukaan pysty sinua torilla myymään " vieraalla " kielellä, niin Suomessa pärjää ihan hyvin ilman hyvää kielitaitoakin.

Tietysti kielten osaaminen on silloin paikallaan, jos elämässä tekee tai aikoo tehdä jotain sellaista, jossa kielitaitoa tarvitsee.

Olen suorittanut ruotsin ja englannin tutkinnoissa, ylioppilas, opisto- ja korkeakoulu, kovalla vaivalla. Pitänyt esitelmät ja kaikki vaadittavat. Satsannut sikana sillä vaaditulla hetkellä. Mutta en puhu enkä ymmärrä puhetta. Kirjallinen menee ja käänöskään ei ole mahdoton vaikka vaikeahko.
Olen tarvinnut kieliä kirjallisena töissä ainakin 20 v, enkä siitä paremmaksi tullut.
Kyllä vaan avioista jotain puuttuu kun kielipäätä ei ole, minulta puuttuu myös kiinnostus kieliin. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Mutta on vajavaisuuksia, joille ei oikein voi mitään, eikä edes pänttääminen auta kuin hetken ja sen jälkeen sanat unohtuvat.
Meitä on paljon. Kokemuksesta tiedän myös, että heillä joilla on hyvä kielipää, puuttuu jotain sellaista osaamista, jota taas meillä kielissä huonoilla on.

Minulla on sama ongelma. En ole oppinut koskaan englantia. Suorastaan viituuttaa. Minä unohdan myös katujen nimet, eli kaikki nimet ja numerosarjat pyörii kielen päässä, mutta ei tule esille. Asioita ja tapahtumia taas muistan, muita paremmin. Todella hyvin.

En ole myöskään lukenut yhtään kirjaa elämäni aikana.

Nyt aikuisena (56) minulla on todettu lukihäiriö.