Pieni maa voi voittaa sodan vain voittavan liittouman osana. Yksin tai häviävän liittouman osana pieni maa voi parhaimmillaan saavuttaa torjuntavoitot ja nehän Suomi saavutti talvella 1939-1940 ja kesällä 1944.
Talvella 1939-1940 Suomi onnistui yksin viivyttämään puna-armeijaa niin kauan, että Ranska ja Englanti alkoivat valmistella apujoukon lähettämistä Suomeen.
Stalin katsoi paremmaksi lopettaa hyökkäyksen ja luopua Terijoen hallituksesta ja suostua rauhaan Helsingin hallituksen kanssa. Kuin ottaa riskiä joutua Suomen takia sotaan kahta suurvaltaa vastaan.
Talvisodan jälkeen NL jatkoi Suomen itsenäisyyden uhkaamista ja Suomen ainoa mahdollinen auttaja oli sodan hävinnyt Saksa. Suomi teki Saksan kanssa kauttakulkusopimuksen syksyllä 1940
Hitler torjui marraskuussa 1940 Berliinissä Molotovin vaatimuksen poistaa Saksan kauttakulkujoukot Suomesta ja saada miehittää Suomi.
Jatkosotaa ei voitu välttää kun Saksa halusi hyökätä NL:n ja Suomessa oli saksalaisia joukkoja. Mutta jatkosota oli paljon pienempi paha kuin olisi ollut sovjetisointi. Mikä olisi seurannut jos kauttakulkusopimus Saksan kanssa olisi torjuttu syksyllä 1940.
NL pommitti Suomea ja jatkosota alkoi. Saksa piti 3 vuotta NL:a ahtaalla ja Suomi kävi sen ajan suhteellisen rauhallista asemasotaa Itä-Karjalassa.
Kesällä 1944 suomalaiset ja saksalaiset onnistuivat pysäyttämään NL:n suur hyökkäyksen ja NL:lle tuli kiire ehtiä Berliiniin ennen samaan aikaan Normandiassa maihinnousseita länsiliittoutuneita eikä Suomen valtaukseen annettu tarvittavia lisäjoukkoja.
Talvella 1939-1940 Suomi onnistui yksin viivyttämään puna-armeijaa niin kauan, että Ranska ja Englanti alkoivat valmistella apujoukon lähettämistä Suomeen.
Stalin katsoi paremmaksi lopettaa hyökkäyksen ja luopua Terijoen hallituksesta ja suostua rauhaan Helsingin hallituksen kanssa. Kuin ottaa riskiä joutua Suomen takia sotaan kahta suurvaltaa vastaan.
Talvisodan jälkeen NL jatkoi Suomen itsenäisyyden uhkaamista ja Suomen ainoa mahdollinen auttaja oli sodan hävinnyt Saksa. Suomi teki Saksan kanssa kauttakulkusopimuksen syksyllä 1940
Hitler torjui marraskuussa 1940 Berliinissä Molotovin vaatimuksen poistaa Saksan kauttakulkujoukot Suomesta ja saada miehittää Suomi.
Jatkosotaa ei voitu välttää kun Saksa halusi hyökätä NL:n ja Suomessa oli saksalaisia joukkoja. Mutta jatkosota oli paljon pienempi paha kuin olisi ollut sovjetisointi. Mikä olisi seurannut jos kauttakulkusopimus Saksan kanssa olisi torjuttu syksyllä 1940.
NL pommitti Suomea ja jatkosota alkoi. Saksa piti 3 vuotta NL:a ahtaalla ja Suomi kävi sen ajan suhteellisen rauhallista asemasotaa Itä-Karjalassa.
Kesällä 1944 suomalaiset ja saksalaiset onnistuivat pysäyttämään NL:n suur hyökkäyksen ja NL:lle tuli kiire ehtiä Berliiniin ennen samaan aikaan Normandiassa maihinnousseita länsiliittoutuneita eikä Suomen valtaukseen annettu tarvittavia lisäjoukkoja.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Suomi pelasi huonot korttinsa uskomattoman hyvin. Tuskin mikään pieni maa on koskaan pärjännyt sodissa suurvaltaa vastaan paremmin yksin ja häviävän liittouman osana.
Kuten Suomi pärjäsi talvisodassa ja jatkosodassa. Molemmat päättyivät Suomen torjuntavoittoon.
Sovjetisoiti oli todellinen uhka Suomelle ja sen aiheuttamat tuhot olisivat olleet valtavan paljon suuremmat kuin talvisodan ja jatkosodan tuhot.
Sovjetisointi vältettiin sillä politiikalla mitä Suomi toteutti.
https://seura.fi/ilmiot/historia/suomen-kohtalo-veitsenteralla-molotovin-ja-hitlerin-valissa/
Marraskuussa 1940 ulkoministeri Vjatsheslav Molotov matkusti Adolf Hitlerin pyynnöstä Berliiniin neuvottelemaan. Yksi keskustelun aiheista oli Suomen kysymys.
Molotov kierteli ja kaarteli, mutta palasi aina lopulta asian ytimeen:
Vuoden 1939 salainen lisäpöytäkirja on vain osin toteutunut. Baltian maat ovat siirtyneet Neuvostoliiton etupiiriin kesän aikana, mutta Suomi lentelee edelleen vapaana kuin taivaan lintu. Neuvostoliiton on saatava vapaat kädet Suomen suhteen.
Hitler toisti, ettei Itämerelle saa tulla sotaa.
Suomen hallitus sai pääosin tietää, mitä Berliinissä oli puhuttu. Sitä ei kyllä tiedetty, mitä Molotov oli kesäkuun lopulla sanonut Liettuan ulkoministerille Vincas Kreve-Miskeviciukselle:
”Teidän Liettuanne yhdessä toisten Baltian kansojen kanssa, Suomi mukaanlukien, liitetään neuvostokansojen kunniakkaaseen perheeseen.”
https://seura.fi/ilmiot/historia/vastustamaton-himo/
Neuvostoliiton marsalkka ja kaksinkertainen Neuvostoliiton sankari Ivan Konev kertoo muistelmissaan, kuinka Stalin oli hänen kuultensa sanonut, että ”Suomessa on vähemmän asukkaita kuin Leningradissa, ja heidät on helppo siirtää muualle.”
Keskustelu käytiin joitakin aikoja ennen kuin Neuvostoliitto aloitti talvisodan marraskuun viimeisenä päivänä 1939.
Kirjailija ja sotakirjeenvaihtaja Konstantin Simonovin teoksesta Todistaja: Stalin sukupolveni ihmisten silmin (WSOY, 1988) löytyy tietoa keskusteluista, joita hän oli käynyt useiden merkittävien sotilashenkilöiden kanssa.
Yksi heitä oli Josif Stalinin tavannut laivastoamiraali I. S. Isakov, jonka kanssa Stalin oli keskustellut kysymyksestä, olisiko syytä siirtää Suomen kansa kokonaan uusille asuinsijoille. Simonov palkittiin kolmasti Leninin kunniamerkillä.
Myös Nobel-kirjailija Aleksandr Solzhenitsyn vihjaa samaan suuntaan teoksessaan Vankileirien saaristo. Hän käsittelee Baltian maiden väestön pakkosiirtoja ja puhuu virolaisista, latvialaisista ja liettualaisista, jotka ”paiskattiin lannoitteeksi Arkkipelagin kohmeiseen maahan”. Saman tien hän toteaa epäilevänsä, että ”Stalin tunsi vastustamatonta himoa karkottaa koko Suomi autiomaihin Kiinan vastaisen rajan tuntumaan, mutta – se ei onnistunut häneltä 1940 eikä 1947 (Leinon keikausyritys).”