Akun lataus

Suuret kiitokset hyvästä vastauksestasi! 👍

Anonyymi kirjoitti:

Suuret kiitokset hyvästä vastauksestasi! 👍

Aika pitkä on kokemukseni auton akuista ja kaikki akkuni ovat kestäneet yli 10 vuotta seuraavalla konstilla.
A odotetaan että tulee muutaman päivän lämmisjakso ja akku lämpenee asteille ja laitetaan lataukseen älylaturilla. Pakkasella oleva akku ei juurikaan ota latausta vastaan eli latailu on aika turhaa.

B käytän viimasuojaa ja kun menen pilkille moottori lämpenee ja kun 4-6 tunnin päästä lähden kotimatkalle, niin akkukin on vähän lämmennyt ja ottaa virtaa sisäänsä. Ilman viimasuojaa lämpö karkaa harakoille ja akku ei lämpene. Tämän huomaa hyvin siitä että kun starttaan autoni niin heti puhaltaa lämmintä ilmaa sisälle.

C ostaa hieman laadukkaamman akun jos on tarve. Viimeksi ostin Tranen akun, vähän kalliimpi, mutta luettuani kauhutarinoita akkujen takuiden kanssa riitelyistä. Niin ajattelin että köyhän ei kannata ostaa halpaa. ( kauhea riesakin akun vaihto parin vuoden välein.

Tässäpä Tranesta luettavaa>http://www.pjp-batteries.com/trane-akut/


Kopioin ylläolevan toisesta ketjusta ja lisään että veneeni ja päältäajettavan akkuja lataan samoin talvisin kun eivät ole käytössä. Kesällä käytän veneessäni myös sähkömoottoria ja taidan laittaa älylaturin päähän aina reissun päätteeksi. ( yleensä ei juurikaan ota virtaa, mutta varmuuden vuosi)

Nämä eivät ole oikein: "Käynnistyskaapeleilla tarjotaan auton käynnistysakulle pikalatausta"sekä "Vapaa-ajanakun lataamiselle auton akusta suoraan kaapeleilla ei ole kunnollista syytä muutoin kuin erikoistapauksissa"

Kun lyijyakkujen (olivatpa tahansa teknologiaa, tai mitä tahansa käyttötarkoitusta varten) nimellisjännitespeksi on sama, eli henkilöautoissa 12 V, niin vaikka yksi akku olisi erittäin purkautunut, niin toinen täydessä latinkissa oleva 12V akku ei sitä purkaunutta akkua käynistysskaapeleita käyttäen voi varata lainkaan, ei ollenkaan. Sillä tyypillinen latausjännite on 12 V speksin omaavalle tavalliselle lyijyakulle välillä 12,9 V ... 14,1 V (ja hopea-kalsium lyijyakulle välillä 14,2 V ... 14,8 V) muuten ne ei ota virtaa ollenkaan. Ja toisaalta kaikkien lyiyakkujen napajännite (kun niitä ei ladata) on 12,6 V tai sen alle, eli ei edes täydessä latinkissa ollessaan yllä sille jännitetasolle jossa lyijyakku alkaa varautumaan.

Käynnistyskaapeleita käyttäen auto jossa on purkautunut akku käynnistyy yksinomaan sen akun avulla joka virtaa tarjoaa, siitä huolimatta että tyhjentyneessä akussa olisikin vielä jonkin verran varausta, koska hyvässä latinkissa olevan akun napajännite on kaikissa kuormitustilanteissa korkempi kuin purkautunen akun napajännite (edellyttän tietenkin että on asianmukaisen paksut ja lyhyet kaapelit joissa hyvälaatuiset pihdit).

Tämä ei ole oikein: "Kaapeleiden avulla on helppo rikkoa "modernin" auton sähköjärjestelmä joten sellaisia tilanteita pitää välttää."

Vaan: Käynnistysvirtaa tarjoava auto on ehdottomasti syytä sammuttaa käynnistyksen ajaksi, koska sen laturi tai latauksen ohjaus sattaa kärsiä. Käynnistysvirran tarjoamien ei rasita virtaa tarjoavan auton sähköjärjestelmiä yhtään sen kummemmin/enempää riippumatta siitä käynnistetäänkö akulla auton oma moottori tai tarjotaanko akusta virtaa toisen auton moottorin käynnistämiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Nämä eivät ole oikein: "Käynnistyskaapeleilla tarjotaan auton käynnistysakulle pikalatausta"sekä "Vapaa-ajanakun lataamiselle auton akusta suoraan kaapeleilla ei ole kunnollista syytä muutoin kuin erikoistapauksissa"

Kun lyijyakkujen (olivatpa tahansa teknologiaa, tai mitä tahansa käyttötarkoitusta varten) nimellisjännitespeksi on sama, eli henkilöautoissa 12 V, niin vaikka yksi akku olisi erittäin purkautunut, niin toinen täydessä latinkissa oleva 12V akku ei sitä purkaunutta akkua käynistysskaapeleita käyttäen voi varata lainkaan, ei ollenkaan. Sillä tyypillinen latausjännite on 12 V speksin omaavalle tavalliselle lyijyakulle välillä 12,9 V ... 14,1 V (ja hopea-kalsium lyijyakulle välillä 14,2 V ... 14,8 V) muuten ne ei ota virtaa ollenkaan. Ja toisaalta kaikkien lyiyakkujen napajännite (kun niitä ei ladata) on 12,6 V tai sen alle, eli ei edes täydessä latinkissa ollessaan yllä sille jännitetasolle jossa lyijyakku alkaa varautumaan.

Käynnistyskaapeleita käyttäen auto jossa on purkautunut akku käynnistyy yksinomaan sen akun avulla joka virtaa tarjoaa, siitä huolimatta että tyhjentyneessä akussa olisikin vielä jonkin verran varausta, koska hyvässä latinkissa olevan akun napajännite on kaikissa kuormitustilanteissa korkempi kuin purkautunen akun napajännite (edellyttän tietenkin että on asianmukaisen paksut ja lyhyet kaapelit joissa hyvälaatuiset pihdit).

Tämä ei ole oikein: "Kaapeleiden avulla on helppo rikkoa "modernin" auton sähköjärjestelmä joten sellaisia tilanteita pitää välttää."

Vaan: Käynnistysvirtaa tarjoava auto on ehdottomasti syytä sammuttaa käynnistyksen ajaksi, koska sen laturi tai latauksen ohjaus sattaa kärsiä. Käynnistysvirran tarjoamien ei rasita virtaa tarjoavan auton sähköjärjestelmiä yhtään sen kummemmin/enempää riippumatta siitä käynnistetäänkö akulla auton oma moottori tai tarjotaanko akusta virtaa toisen auton moottorin käynnistämiseen.

Lue lisää

" niin toinen täydessä latinkissa oleva 12V akku ei sitä purkaunutta akkua käynistysskaapeleita käyttäen voi varata lainkaan, ei ollenkaan. "

Kokeileppa ja hämmästy.

Anonyymi kirjoitti:

" niin toinen täydessä latinkissa oleva 12V akku ei sitä purkaunutta akkua käynistysskaapeleita käyttäen voi varata lainkaan, ei ollenkaan. "

Kokeileppa ja hämmästy.

Lue lisää

Olen kokeillut, useita kertoja vuosien varrella. Ja usein/pitkään aina epäilin että ammattiluokan multimetreissäni/DVM:ssä täytyy olla vikaa, minulla on niitä useampia. Silloin olen aina testannut/varmistanut DVM:ien toimivuuden, ja aina ovat olleet OK. Mitään latausta ei tapahdu akusta akkuun, ikinä. Pientä, korkeitaan muutaman tai jokusen kymmenen mA vuotovirtaa voi kulkea, silloin on kunnoltaan huonohko/huono akku varausyrityksen kohteena. Mutta muutaman kymmenen mA tason virralla ei ole mitään lataavaa merkitystä vaikka se menisi hyötykäyttöön, eikä akun lämmittämiseen.

Olen myös lataillut akkuja rajun ammattiluokan labralähteillä, niitäkin minulla on useampia, niistä näen hyvin tarkasti jännitteen ja virran.

Minulla on näitä ammattivehkeitä, koska olen sovelletun elektroniikan korkeakoulutettu ammattilainen, ja duunissa uusitaan suurella innokkuudella labralaitteita vain sen tähden että on tullut karvan verran tarkempia tai funktioiltaan hieman monipuolisempia laitteita markkinoille. Laitteet jotka korvataan "vanhentuneita" ensin kalibroidaan firman ISO sertifioidussa kalibrointilabrassa ja menevät sitten lahjoituksena mm alan oppilaitoksella, mutta minulla on lupa pelastaa/haalia niitä omaan käyttööni.

Jotta otapa DVM tai ampeerimittari kätöseen ja testaile.

Anonyymi kirjoitti:

Olen kokeillut, useita kertoja vuosien varrella. Ja usein/pitkään aina epäilin että ammattiluokan multimetreissäni/DVM:ssä täytyy olla vikaa, minulla on niitä useampia. Silloin olen aina testannut/varmistanut DVM:ien toimivuuden, ja aina ovat olleet OK. Mitään latausta ei tapahdu akusta akkuun, ikinä. Pientä, korkeitaan muutaman tai jokusen kymmenen mA vuotovirtaa voi kulkea, silloin on kunnoltaan huonohko/huono akku varausyrityksen kohteena. Mutta muutaman kymmenen mA tason virralla ei ole mitään lataavaa merkitystä vaikka se menisi hyötykäyttöön, eikä akun lämmittämiseen.

Olen myös lataillut akkuja rajun ammattiluokan labralähteillä, niitäkin minulla on useampia, niistä näen hyvin tarkasti jännitteen ja virran.

Minulla on näitä ammattivehkeitä, koska olen sovelletun elektroniikan korkeakoulutettu ammattilainen, ja duunissa uusitaan suurella innokkuudella labralaitteita vain sen tähden että on tullut karvan verran tarkempia tai funktioiltaan hieman monipuolisempia laitteita markkinoille. Laitteet jotka korvataan "vanhentuneita" ensin kalibroidaan firman ISO sertifioidussa kalibrointilabrassa ja menevät sitten lahjoituksena mm alan oppilaitoksella, mutta minulla on lupa pelastaa/haalia niitä omaan käyttööni.

Jotta otapa DVM tai ampeerimittari kätöseen ja testaile.

Lue lisää

"koska olen sovelletun elektroniikan korkeakoulutettu ammattilainen"

-tämä selittääkin kaiken

Anonyymi kirjoitti:

"koska olen sovelletun elektroniikan korkeakoulutettu ammattilainen"

-tämä selittääkin kaiken

Melkoista selontekoa juu huomasin itsekin, mutta kaikkihan ollaan varsakoulu käyty.

Elämänkoulun pohjalta tuntuu niin yksinkertaiselta, että menee ihan omin lailla. Akulla on sisäinen vastus, joka kasvaa varaustilan noustessa. Vastus määrää vastakkaisesti napajännitteen tai latausvirran, riippuen kumpi on asetusarvona.

Toisella akulla on huono ladata toista koska virta ei kulje, jos ei ole jännite-eroa. Jos laittaa 3kpl 6V akkuja sarjaan niin kyllä latautuu yksi 12V akku.

Aloittaja kysyy ladatako ylläpitolaturilla vain auton laturilla moottorin käydessä. Jos autossa on vaikka 150A laturi niin varmaan 60Ah akku lähes suoraan nousee asetettuun jänniterajaan, jolloin akun latausvirta määräytyy sisäisen vastuksen mukaan, eli virta tippuu akun täyttyessä. Tässä tilanteessa auton omalla akulla ei ole merkitystä, olettaen että se on jo täyteen varautunut.

Anonyymi kirjoitti:

" niin toinen täydessä latinkissa oleva 12V akku ei sitä purkaunutta akkua käynistysskaapeleita käyttäen voi varata lainkaan, ei ollenkaan. "

Kokeileppa ja hämmästy.

Lue lisää

Jos on asioiden hahmotuskyvyssä puutteita, niin sahaa jostain rimasta 1,2m ja 1,4m pituiset kepit. Vertaile niitä, niin hämmästyt.

Anonyymi kirjoitti:

Jos on asioiden hahmotuskyvyssä puutteita, niin sahaa jostain rimasta 1,2m ja 1,4m pituiset kepit. Vertaile niitä, niin hämmästyt.

Tarkoitatko rimateorialla sitä, että tyhjän ja täyden akun välillä on jännite-eroa ja silloin pitäisi sähkönkin kulkea? Jännite-eroa on liian vähän ja siksi latausvirtakin on liian pieni koska virtapiirin vastus on suhteessa suuri.

Jos toinen akku on purettu aivan tyhjäksi ja toinen täysi, niin kyllä sitä pystyy täydellä akulla lataamaan, ei tosin täyteen asti. Jos toisella akulla haluaa kunnolla ladata toista akkua, pitää siihen laittaa väliin jännitteennostopiiri.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoitatko rimateorialla sitä, että tyhjän ja täyden akun välillä on jännite-eroa ja silloin pitäisi sähkönkin kulkea? Jännite-eroa on liian vähän ja siksi latausvirtakin on liian pieni koska virtapiirin vastus on suhteessa suuri.

Jos toinen akku on purettu aivan tyhjäksi ja toinen täysi, niin kyllä sitä pystyy täydellä akulla lataamaan, ei tosin täyteen asti. Jos toisella akulla haluaa kunnolla ladata toista akkua, pitää siihen laittaa väliin jännitteennostopiiri.

Lue lisää

"Jos toinen akku on purettu aivan tyhjäksi ja toinen täysi, niin kyllä sitä pystyy täydellä akulla lataamaan, ei tosin täyteen asti. "

Minäkin luulin noin vuosikausia. En tuolloin mitannut koska käytössä oli vain 10 A asti yltäviä DVM:ä ja ajatteilin että virta saattaisi olla paljonkin liian suuri. Lautausyritykset kuitenkin epäonnistuivat, ja siten huomasin ettei mitään pihtien kipinöintiä tapahtunut enkä sellaista saanut aikaan vaikka kuinka pihdillä akun napaa hivelin. Sitten uskalsin mitata.

Nyt tiedän että lyijyakun kemia on sellainen että tavalliselle lyijyakulle latausjännitteen on oltava vähintään 2,15 V per kenno jotta varautumista voi tapahtua, eli 12 V akulle jossa on 6 kennoa yhtensä 6*2,15 = 12,9 V. Tämä fakta köytyy monelta verkkosivulta, esim: https://www.powerstream.com/SLA.htm Muille lyijyakkutyypeille sen tulee olla hieman suurempi.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos toinen akku on purettu aivan tyhjäksi ja toinen täysi, niin kyllä sitä pystyy täydellä akulla lataamaan, ei tosin täyteen asti. "

Minäkin luulin noin vuosikausia. En tuolloin mitannut koska käytössä oli vain 10 A asti yltäviä DVM:ä ja ajatteilin että virta saattaisi olla paljonkin liian suuri. Lautausyritykset kuitenkin epäonnistuivat, ja siten huomasin ettei mitään pihtien kipinöintiä tapahtunut enkä sellaista saanut aikaan vaikka kuinka pihdillä akun napaa hivelin. Sitten uskalsin mitata.

Nyt tiedän että lyijyakun kemia on sellainen että tavalliselle lyijyakulle latausjännitteen on oltava vähintään 2,15 V per kenno jotta varautumista voi tapahtua, eli 12 V akulle jossa on 6 kennoa yhtensä 6*2,15 = 12,9 V. Tämä fakta köytyy monelta verkkosivulta, esim: https://www.powerstream.com/SLA.htm Muille lyijyakkutyypeille sen tulee olla hieman suurempi.

Lue lisää

En ole yhtään varma oletko tosissasi mutta vastaan nyt kuitenkin. Sanoin jo, ettei toisella saman nimellisjännitteen akulla saa toista ladattua täyteen mutta kyllä sinne jonkun verran virtaa menee, molemmat akut pyrkivät tasautumaan keskenään.

Akun energiasisällön määrää Ah-lukema kertaa napajännite. Energian yksikkönä voidaan käyttää wattituntia, vaikka si-järjestelmässä se on joule. Käytettävissä oleva energia on se, joka määrää paljonko akkua voidaan ladata suhteessa ladattavan akun kykyyn vastaanottaa energiaa häviöineen.

12V Lyijyakun latausjännitteet liikkuvat tyypillisesti 13.8 - 14-8V alueella ja tämä on jännite, jolla akku saadaan kunnolla täyteen ladattua. Minä ja moni muukin tällä palstalla saa normaalin 12V auton akun ladattua, vaikka sitten yksittäisillä 1.5V sormiparistoilla, jos niin haluaa tehdä.

Itseltä jäi aikanaan tuo peruskoulun suorittaminen kesken mutta kyllä meillä ainakin puimuria ajettiin sen verran että minäkin sen opin. Kaikille lukion käyneille ja amiksille sitä on taivutettu rautalangasta vaihtovirrallekin.

Anonyymi kirjoitti:

En ole yhtään varma oletko tosissasi mutta vastaan nyt kuitenkin. Sanoin jo, ettei toisella saman nimellisjännitteen akulla saa toista ladattua täyteen mutta kyllä sinne jonkun verran virtaa menee, molemmat akut pyrkivät tasautumaan keskenään.

Akun energiasisällön määrää Ah-lukema kertaa napajännite. Energian yksikkönä voidaan käyttää wattituntia, vaikka si-järjestelmässä se on joule. Käytettävissä oleva energia on se, joka määrää paljonko akkua voidaan ladata suhteessa ladattavan akun kykyyn vastaanottaa energiaa häviöineen.

12V Lyijyakun latausjännitteet liikkuvat tyypillisesti 13.8 - 14-8V alueella ja tämä on jännite, jolla akku saadaan kunnolla täyteen ladattua. Minä ja moni muukin tällä palstalla saa normaalin 12V auton akun ladattua, vaikka sitten yksittäisillä 1.5V sormiparistoilla, jos niin haluaa tehdä.

Itseltä jäi aikanaan tuo peruskoulun suorittaminen kesken mutta kyllä meillä ainakin puimuria ajettiin sen verran että minäkin sen opin. Kaikille lukion käyneille ja amiksille sitä on taivutettu rautalangasta vaihtovirrallekin.

Lue lisää

"Sanoin jo, ettei toisella saman nimellisjännitteen akulla saa toista ladattua täyteen mutta kyllä sinne jonkun verran virtaa menee, molemmat akut pyrkivät tasautumaan keskenään."

Lyijyakut eivät pyri "tasautumaan". Ainoa virta joka kulkee saman nimellisjännitteen akkujen välillä ono epäpuhtaudesta johtuvaa vuotovirtaa.

Anonyymi kirjoitti:

Olen kokeillut, useita kertoja vuosien varrella. Ja usein/pitkään aina epäilin että ammattiluokan multimetreissäni/DVM:ssä täytyy olla vikaa, minulla on niitä useampia. Silloin olen aina testannut/varmistanut DVM:ien toimivuuden, ja aina ovat olleet OK. Mitään latausta ei tapahdu akusta akkuun, ikinä. Pientä, korkeitaan muutaman tai jokusen kymmenen mA vuotovirtaa voi kulkea, silloin on kunnoltaan huonohko/huono akku varausyrityksen kohteena. Mutta muutaman kymmenen mA tason virralla ei ole mitään lataavaa merkitystä vaikka se menisi hyötykäyttöön, eikä akun lämmittämiseen.

Olen myös lataillut akkuja rajun ammattiluokan labralähteillä, niitäkin minulla on useampia, niistä näen hyvin tarkasti jännitteen ja virran.

Minulla on näitä ammattivehkeitä, koska olen sovelletun elektroniikan korkeakoulutettu ammattilainen, ja duunissa uusitaan suurella innokkuudella labralaitteita vain sen tähden että on tullut karvan verran tarkempia tai funktioiltaan hieman monipuolisempia laitteita markkinoille. Laitteet jotka korvataan "vanhentuneita" ensin kalibroidaan firman ISO sertifioidussa kalibrointilabrassa ja menevät sitten lahjoituksena mm alan oppilaitoksella, mutta minulla on lupa pelastaa/haalia niitä omaan käyttööni.

Jotta otapa DVM tai ampeerimittari kätöseen ja testaile.

Lue lisää

Tässä se on! Se olikin "korkeakoulutettu ammattilainen" Selkeästi sama kaveri, sama aihe ja kaveri yhtä sekaisin. Mitähän tämä kertoo suomen koulutusjärjestelmän tasosta? Oliko tarkoitus lukea mäkkärille hampurilaisia paistamaan? 😄

Anonyymi kirjoitti:

Tässä se on! Se olikin "korkeakoulutettu ammattilainen" Selkeästi sama kaveri, sama aihe ja kaveri yhtä sekaisin. Mitähän tämä kertoo suomen koulutusjärjestelmän tasosta? Oliko tarkoitus lukea mäkkärille hampurilaisia paistamaan? 😄

Lue lisää

Tossa taitaa kyllä olla aivan oikeassa oli sama kaveri tai ei. Tai ehkä hiukan liioittelee, jos toinen akku on todella tyhjäksi purettu.

Tässähän kyse oli kahden akun välisestä virrasta eli mitä tapahtuu kytkettäessä akut rinnan. Siinä ei tapahdu mitään muuta kuin täydemmän akun jännite laskee ja tyhjemmän nousee. Virta akkujen välillä on olematon.

Tämä tulee siitä, ettei lyijyakku toimi kuten sisäisen vastuksen malli olettaa. Lepojännitettä voidaan nostaa tai laskea useita kymmenyksiä hyvin pienellä virralla. Täyden akun lepojännite on 12,7 ja varsin tyhjän 11,8. Noin pienellä jännite-erolla virta on olematon.

Aivan tyhjän akun lepojännite menee alle 11 V, jolloin hetkeksi virtaa voi tullakin, mutta sitten lepojännite nousee ja on lähes 12 V.

Anonyymi kirjoitti:

Tossa taitaa kyllä olla aivan oikeassa oli sama kaveri tai ei. Tai ehkä hiukan liioittelee, jos toinen akku on todella tyhjäksi purettu.

Tässähän kyse oli kahden akun välisestä virrasta eli mitä tapahtuu kytkettäessä akut rinnan. Siinä ei tapahdu mitään muuta kuin täydemmän akun jännite laskee ja tyhjemmän nousee. Virta akkujen välillä on olematon.

Tämä tulee siitä, ettei lyijyakku toimi kuten sisäisen vastuksen malli olettaa. Lepojännitettä voidaan nostaa tai laskea useita kymmenyksiä hyvin pienellä virralla. Täyden akun lepojännite on 12,7 ja varsin tyhjän 11,8. Noin pienellä jännite-erolla virta on olematon.

Aivan tyhjän akun lepojännite menee alle 11 V, jolloin hetkeksi virtaa voi tullakin, mutta sitten lepojännite nousee ja on lähes 12 V.

Lue lisää

Minä olen kirjoittanut aikoinaan tuohon ketjuun, että jos toinen akku on oikeasti nollassa, eli alle 1V napajännite niin 12.8V jännitteellä ajan kanssa sinne saa kyllä jotain varattua mutta ei tietenkään lähellekään täyteen asti.

Tartuin vain tuohon (kuten joku muu on jo aikaisemminkin tarttunut):

"Minulla on näitä ammattivehkeitä, koska olen sovelletun elektroniikan korkeakoulutettu ammattilainen"

Onhan tämä toki suolisto eikä mikään tieteellinen foorumi mutta lähtisin siitä, että käsitellään asiat asioina ja ilmiöt ilmiöinä, eikä niin että sosioekonomisella asemalla/nallereppukursseilla pullistelemalla kovalla metelillä kumotaan matematiikan, fysiikan ja suomenkin lait.

Pitäisikö luoda tänne ihan oma Keulinta-ketju? Minä voin sunnuntaimopoilijana aloittaa postaamalla kuvat tuosta mystisestä auton kaksoislaturista ja Deuzerin paikallismoottorista, jossa on Volvon 180A laturi LIN-väyläohjaus raiskattuna.

Eiköhän sillä saisi jo satunnaisesti palstalla vierailevat vanhat Nokian/Saloran tms. kokemusluokan papat provosoitumaan sen verran että saataisiin vähän kontrastia ja mittasuhteita esille maailman menosta.

Anonyymi kirjoitti:

Suuret kiitokset hyvästä vastauksestasi! 👍

"Kaapeleiden avulla on helppo rikkoa "modernin" auton sähköjärjestelmä joten sellaisia tilanteita pitää välttää."
Jos tuosta rikkoutuu, niin autossa on perustavaa laatua oleva vika. Ehkä jo suunnitteluvika. Niin, että korvaus- ja korjausvaadetta peliin kovimman mukaan!
Kirjoitti wanha autosähkäri.

Anonyymi kirjoitti:

Aika pitkä on kokemukseni auton akuista ja kaikki akkuni ovat kestäneet yli 10 vuotta seuraavalla konstilla.
A odotetaan että tulee muutaman päivän lämmisjakso ja akku lämpenee asteille ja laitetaan lataukseen älylaturilla. Pakkasella oleva akku ei juurikaan ota latausta vastaan eli latailu on aika turhaa.

B käytän viimasuojaa ja kun menen pilkille moottori lämpenee ja kun 4-6 tunnin päästä lähden kotimatkalle, niin akkukin on vähän lämmennyt ja ottaa virtaa sisäänsä. Ilman viimasuojaa lämpö karkaa harakoille ja akku ei lämpene. Tämän huomaa hyvin siitä että kun starttaan autoni niin heti puhaltaa lämmintä ilmaa sisälle.

C ostaa hieman laadukkaamman akun jos on tarve. Viimeksi ostin Tranen akun, vähän kalliimpi, mutta luettuani kauhutarinoita akkujen takuiden kanssa riitelyistä. Niin ajattelin että köyhän ei kannata ostaa halpaa. ( kauhea riesakin akun vaihto parin vuoden välein.

Tässäpä Tranesta luettavaa>http://www.pjp-batteries.com/trane-akut/


Kopioin ylläolevan toisesta ketjusta ja lisään että veneeni ja päältäajettavan akkuja lataan samoin talvisin kun eivät ole käytössä. Kesällä käytän veneessäni myös sähkömoottoria ja taidan laittaa älylaturin päähän aina reissun päätteeksi. ( yleensä ei juurikaan ota virtaa, mutta varmuuden vuosi)

Lue lisää

Huoh... Taas ne lääkkeet jäi ottamatta...

Anonyymi kirjoitti:

"Kaapeleiden avulla on helppo rikkoa "modernin" auton sähköjärjestelmä joten sellaisia tilanteita pitää välttää."
Jos tuosta rikkoutuu, niin autossa on perustavaa laatua oleva vika. Ehkä jo suunnitteluvika. Niin, että korvaus- ja korjausvaadetta peliin kovimman mukaan!
Kirjoitti wanha autosähkäri.

Lue lisää

Tuo "wanha" kertookin ymmärryksesi nykyautoista.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo "wanha" kertookin ymmärryksesi nykyautoista.

Wanhalla kun on sitä kokemuksen tuomaa näkemystäkin, mitkä molemmat nuorelta yleensä puuttuu.

Anonyymi kirjoitti:

Wanhalla kun on sitä kokemuksen tuomaa näkemystäkin, mitkä molemmat nuorelta yleensä puuttuu.

T-Fordeistako?

"Eikös se mennyt niin"

Ei vaan kytketäjärjestyksellä minimioidaan riskejä, joten:

1) Sammutetaan kummankin auton moottori, siis kummastakin kytketään virrat OFF ja kaikki sähkönkulutus pois jonka voi kytkeä pois.

2) Varmistetaan että kummassakin autoissa on käsijarru päällä ja että vaihteisto on parkillla tai vapaalla.

3) huolehditaan siitä että työskentelyalueella ei ole mitään mihin voi helposti kompastua tai ainakin tiedetään mihin ja missä voi kompastua.

4) otetaan punaisen kaapelin kumpikin pihti käsiin, ja huolehditaan siitä että, sen jälkeen kun yksi punainen pihti on kytketty heikon akun plus napaan, niin se vapaa punainen pihti ei pääse hipaisemaankaan ko autettavaa autoa. Vaan vapaa punainen pihti kytketään avustavan auton akun plus napaan. Tämä järjestys minimoi vahingossa tapahtuvan oikosun seuraksia, heikkossa akussa on heikosti tehoa.

5) otetaan mustan kaapelin kumpikin pihti käsiin, kytketään yksi musta pihti avustavan auton akun miinus napaan. Varmistetaan että ei kompastuta punaiseen kapeliin, ja kytketään vapaa musta pihti heikon akun omaavan auton moottorilohkoon, mahdollisimman lähelle starttimoottoria, paikkaan johon pihti ottaa hyvin kontaktia ja pysyy hyvin kiinni. Tämä järjestys minimoi vahingossa tapahtuvan oikosun mahdollisuuksia, esillä on vain vähän paikkoja jossa mustallla pihdillä voi sorkkia plus jännitteessä olevaan paikkaan. Jos mustan pihdin kytkee heikon akun miinus napaan niin niin siinä menetetään hieman käynnistystehoa koska käynnistysvirta kulkee silloin pitemmän matkan kaapeleita pitkin (ja on teoreettinen mahdollisuus että pihti kipinöisi kytkentää tehtäessa ja että aluella teoreettisen mahdollisesti oleva akusta pihatatanut vetykaasu räjähtäisi/leimahtaisi).

6) Käynnnistetään heikon akun omaava auto, jonka jälkeen iroitetaan pihdit yhtä huolellisesti ja kompastumatta kuin ne kiinnitettiin, mutta täsmälleen vastakkaisessa järjestyksessä. Pihtejä iroitttaessa, kun moottori käy, kannattaa huolehtia siitä että mikään vaatekappale, hiukset, kaulaliina, tms ei heilu vapaana siellä moottoritilassa. Koskaan ei pidä apukäynnistää siten että avustava auto käy eikä edes niin avustavassa autossa on virrat (ignition) päällä, vaan auto täysin OFF.

Anonyymi kirjoitti:

"Eikös se mennyt niin"

Ei vaan kytketäjärjestyksellä minimioidaan riskejä, joten:

1) Sammutetaan kummankin auton moottori, siis kummastakin kytketään virrat OFF ja kaikki sähkönkulutus pois jonka voi kytkeä pois.

2) Varmistetaan että kummassakin autoissa on käsijarru päällä ja että vaihteisto on parkillla tai vapaalla.

3) huolehditaan siitä että työskentelyalueella ei ole mitään mihin voi helposti kompastua tai ainakin tiedetään mihin ja missä voi kompastua.

4) otetaan punaisen kaapelin kumpikin pihti käsiin, ja huolehditaan siitä että, sen jälkeen kun yksi punainen pihti on kytketty heikon akun plus napaan, niin se vapaa punainen pihti ei pääse hipaisemaankaan ko autettavaa autoa. Vaan vapaa punainen pihti kytketään avustavan auton akun plus napaan. Tämä järjestys minimoi vahingossa tapahtuvan oikosun seuraksia, heikkossa akussa on heikosti tehoa.

5) otetaan mustan kaapelin kumpikin pihti käsiin, kytketään yksi musta pihti avustavan auton akun miinus napaan. Varmistetaan että ei kompastuta punaiseen kapeliin, ja kytketään vapaa musta pihti heikon akun omaavan auton moottorilohkoon, mahdollisimman lähelle starttimoottoria, paikkaan johon pihti ottaa hyvin kontaktia ja pysyy hyvin kiinni. Tämä järjestys minimoi vahingossa tapahtuvan oikosun mahdollisuuksia, esillä on vain vähän paikkoja jossa mustallla pihdillä voi sorkkia plus jännitteessä olevaan paikkaan. Jos mustan pihdin kytkee heikon akun miinus napaan niin niin siinä menetetään hieman käynnistystehoa koska käynnistysvirta kulkee silloin pitemmän matkan kaapeleita pitkin (ja on teoreettinen mahdollisuus että pihti kipinöisi kytkentää tehtäessa ja että aluella teoreettisen mahdollisesti oleva akusta pihatatanut vetykaasu räjähtäisi/leimahtaisi).

6) Käynnnistetään heikon akun omaava auto, jonka jälkeen iroitetaan pihdit yhtä huolellisesti ja kompastumatta kuin ne kiinnitettiin, mutta täsmälleen vastakkaisessa järjestyksessä. Pihtejä iroitttaessa, kun moottori käy, kannattaa huolehtia siitä että mikään vaatekappale, hiukset, kaulaliina, tms ei heilu vapaana siellä moottoritilassa. Koskaan ei pidä apukäynnistää siten että avustava auto käy eikä edes niin avustavassa autossa on virrat (ignition) päällä, vaan auto täysin OFF.

Lue lisää

Ei ei, ensimmäinen kohta on.
1) Rakkotarkistus
2) Sammutetaan sen auton moottori joka halutaan käynnistää...
3) jne.