Jees. Eli tarkoitus olisi hakea opiskelemaan fysiikkaa, tai jotain alaa, jossa sitä käytetään runsaasti. Olen "supistanut" vaihtoehtoni kolmeen: Tampereen teknillinen yliopisto: Teknis-luonnontieteellinen linja, Turun yliopisto, Helsingin yliopisto.
Helsinki kaupunkina etoo, ja koska teknis-luonnontieteellistä alaa (Helsingissä teknillinen fysiikka) on suunnilleen yhtä vaikea päästä opiskelemaan (mitä vaikeampi, sitä parempi) Helsinkiin ja Tampereelle, valitsisin kaupungeista mielekkäämmän.
Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnon valintatilastoja menneiltä vuosilta en löytänyt kirveelläkään, kuinka vaikeaa fysiikkaa oikein on päästä opiskelemaan Helsinkiin? Turkuun pääsisin näillä näkymin suoravalinnalla. Onko Turun opetuksen taso heikko, vai miksi se on niin monen vihaama? Fysiikan aloista kiinnostavin on se haastavin. Ymmärtääkseni se on teoreettinen hiukkas- ja ydinfysiikka, jota ilmeisesti tutkitaan Helsingin yliopistossa. Itse tutkimukseen tuskin opiskelijalla on mitään asiaa, mutta osaavien professorien läsnäolo vaikuttanee opetuksen laatuun? Mikä on Turun yliopiston tilanne?
Paljon kysymyksiä (osa turhan päiväistä jorinaa, kellonaika selittänee),joten kiireisimmille tiivistän tässä tekstini oleellisimpiin kysymyksiin:
Kummassa on parempi koulutuksen taso fysiikan linjalla, Helsingin yliopistossa vai Turussa? Onko teknis-luonnontieteellisellä linjalla mitään tekemistä "oikean" fysiikan kanssa, vai keskitytäänkö siellä lähinnä lujuusoppiin ja muihin yleensä insinööriä kiinnostaviin aiheisiin?
Fysiikkaa. Vaihtoehdot?
9
2974
Vastaukset
- Lise
Puhuit Helsingin yliopistosta ja tekniilisestä fysiikasta. Kai tiesit, että teknillinen fysiikka löytyy TKK:lta? Jos vaikea sisäänpääsy on hyvästä, niin tänne vain (käsittääkseni esim. Helsingin ylliopistoon pääsee opiskelemaan fysiikkaa, jos osaa kävellä ovesta sisään). Sisään päästäksesi tarvitset L:n tai E:n paperit ja lukion matematiikassa ja fysiikassa ei saisi olla mitään epäselvää. Lujuusoppia en ainakaan minä ole joutunut lukemaan. Tuo ydin- ja hiukkasfysiikan listasi kaipaa hieman laajennusta; ihan mukavaa fysiikkaa voi tehdä vaikkapa kvanttimekaniikan saralla. Haastavin ei muuten aina ole välttämättä mielenkinntoisinta, joskus se vain tarkoittaa julmetun pitkiä integraali- tms. härpäkkeitä, joiden vääntämisen jälkeen ei tunne itseään kovinkaan paljon viisaammaksi.
Tfy:llä (missä siis itse opiskelen), pääsee yleensä jo opiskelijana mukaan tutkimukseen siinä toisen tai kolmannen vuoden jälkeen. Laboratoriot ottavat nimittäin n. puolet vuosikurssista kesätöihin tekemään opinnäytteitä (erikoistöitä), joiden tieteellisen sisällön arvo tosin hieman vaihtelee. Näin saa kuitenkin jalan oven sisään ja siitä on sitten helppo jatkaa vaikka väitöskirjaan asti.
Lisäksi TKK:ssa on se hyvä puoli, että jos inhoat Helsinkiä, niin tämä sijaitsee ...Espoossa :)- Päällikkö
Ehkä ilmaisin itseni vähän väärin, pidän lähinnä ja juurikin matemaattisesti haastavista osa-alueista, en niinkään välitä siitä teoriapuolesta, siksi hiukkas- ja ydinfysiikka tahi kvanttimekaniikka kuulostaa houkuttelevalta. :)
Kyllä TTK:ta olen miettinyt, mutta koska TTY:n (Tampereen teknillinen) teknis-luonnontieteelliseen linjaan on suunnilleen yhtä vaikea päästä kuin Tfy TTK:lle, niin epäilin ettei opetuksen tasossa välttämättä hirveitä eroja olisi. Kerro toki jos näin ei ole tai olet toisin ymmärtänyt/kuullut. Paperivalinnassa en kumpaankaan teknilliseen pääse sisään, parista pisteestä jää kiinni kun äikkä jäi B:hen. Luku-urakka olisi tarkoitus aloittaa piakkoin.
Kuinka paljon matematiikkaa/fysiikkaa ehtii teknillisessä opiskelemaan ennen valmistumista (Tarkoitus olisi siis valmistua ihan kohtuuajassa)? Onko pakollisia "turhia" aineita? Eniten kammoksun markkinointia ja muutenkin kaikkea rahaan liittyvää. Työllistyvätkö tfy:ltä valmistuvat lähinnä insinööreiksi, tutkijoiksi vai kortistoon? - korppi
Päällikkö kirjoitti:
Ehkä ilmaisin itseni vähän väärin, pidän lähinnä ja juurikin matemaattisesti haastavista osa-alueista, en niinkään välitä siitä teoriapuolesta, siksi hiukkas- ja ydinfysiikka tahi kvanttimekaniikka kuulostaa houkuttelevalta. :)
Kyllä TTK:ta olen miettinyt, mutta koska TTY:n (Tampereen teknillinen) teknis-luonnontieteelliseen linjaan on suunnilleen yhtä vaikea päästä kuin Tfy TTK:lle, niin epäilin ettei opetuksen tasossa välttämättä hirveitä eroja olisi. Kerro toki jos näin ei ole tai olet toisin ymmärtänyt/kuullut. Paperivalinnassa en kumpaankaan teknilliseen pääse sisään, parista pisteestä jää kiinni kun äikkä jäi B:hen. Luku-urakka olisi tarkoitus aloittaa piakkoin.
Kuinka paljon matematiikkaa/fysiikkaa ehtii teknillisessä opiskelemaan ennen valmistumista (Tarkoitus olisi siis valmistua ihan kohtuuajassa)? Onko pakollisia "turhia" aineita? Eniten kammoksun markkinointia ja muutenkin kaikkea rahaan liittyvää. Työllistyvätkö tfy:ltä valmistuvat lähinnä insinööreiksi, tutkijoiksi vai kortistoon?Itse olen ymmärtäny, että opiskelun taso ei ole mitenkään yhteydessä sisällepääsyn vaikeuteen... Todennäköisesti niihin on vain kovempi tunku (tai ne on "nimekkäämpiä").
Kertokaa ihmeessä, jos olen väärässä (sillä pitäisi itsekin valita opiskelupaikkaa samalta alalta), mutta olen saanu sellaisen kuvan, että suuntautumisvaihtoehdot ja ne jotkut linjat joihin painotetaan tietyissä korkeakouluissa ratkaisee.
Ja vielä tuosta teoriapuolesta... Kaikki tuntuu sanovan, että luonnontieteellisillä linjoilla teoriaa on paljon enemmän kuin teknillisessä! Omaa kokemusta ei siis ole... - Lise
Päällikkö kirjoitti:
Ehkä ilmaisin itseni vähän väärin, pidän lähinnä ja juurikin matemaattisesti haastavista osa-alueista, en niinkään välitä siitä teoriapuolesta, siksi hiukkas- ja ydinfysiikka tahi kvanttimekaniikka kuulostaa houkuttelevalta. :)
Kyllä TTK:ta olen miettinyt, mutta koska TTY:n (Tampereen teknillinen) teknis-luonnontieteelliseen linjaan on suunnilleen yhtä vaikea päästä kuin Tfy TTK:lle, niin epäilin ettei opetuksen tasossa välttämättä hirveitä eroja olisi. Kerro toki jos näin ei ole tai olet toisin ymmärtänyt/kuullut. Paperivalinnassa en kumpaankaan teknilliseen pääse sisään, parista pisteestä jää kiinni kun äikkä jäi B:hen. Luku-urakka olisi tarkoitus aloittaa piakkoin.
Kuinka paljon matematiikkaa/fysiikkaa ehtii teknillisessä opiskelemaan ennen valmistumista (Tarkoitus olisi siis valmistua ihan kohtuuajassa)? Onko pakollisia "turhia" aineita? Eniten kammoksun markkinointia ja muutenkin kaikkea rahaan liittyvää. Työllistyvätkö tfy:ltä valmistuvat lähinnä insinööreiksi, tutkijoiksi vai kortistoon?Jep,
en tiedä Tampereen tasosta yhtään mitään, mutta epäilisin TKK:n olevan ainakin työnantajien silmissä arvostetumpi. Itse pidän myös siitä, että ympärillä on hyvätasoista porukkaa, niin yhteistyö toimii ja kursseilla ei tarvitse kerrata alkeita. Hieman kärjistäen, kuulin huhuna joskus jonkun Lappeenrannan professorin valitelleen, että on vaikea opettaa korkeakoulumatematiikkaa, kun opiskelijat eivät edes osaa murtolukujen yhteenlaskua :)
Matikkaa ja fyssaa ehtii opiskella vahvan yleispohjan edestä ja sitten enemmän kapeammasta alasta valittuaan sen oman kiinnostuksen kohteen varsin. Diplomityössä ehtii sitten syventyä yhden asian persuteisiin. Pakollisia, turhia aineita on muutama lähinnä fuksivuonna, mutta kyllä niiden määrä on aika minimissään.
Tfyltä valmistutaan enimmäkseen tutkijoiksi ja erilaisiksi yritystyypeiksi kuten konsulteiksi tai johtajiksi. Osa opettaa tai tutkii ja opettaa. Tutkijan ammatti on siinä mielessä kutsumusammatti, että yrityshöpöön verrattuna palkat jäävät pienemmiksi. Fyysikkojen työttömyys on käsittääkseni aika pieni. Sen voisin vielä mainita, että n. 30-50% valmistuneista jatkaa opintojaan väitöskirjaan asti, tästä suuri osa osaston laboratorioissa, joista ainakin kaksi on Suomen akatemian huippuyksiköitä (kylmälabra ja laskennallinen materiaalifysiikka):
http://www.tkk.fi/Tutkimus/tutkimuksen_huippuyksikot.html
Jos siis haluat harrastaa kovaa fysiikkaa, kannattaa pohtia koulun tutkimuksen tasoa ja aihetarjontaa ainakin yhtä paljon kuin opetuksen tasoa. - MickSon
Päällikkö kirjoitti:
Ehkä ilmaisin itseni vähän väärin, pidän lähinnä ja juurikin matemaattisesti haastavista osa-alueista, en niinkään välitä siitä teoriapuolesta, siksi hiukkas- ja ydinfysiikka tahi kvanttimekaniikka kuulostaa houkuttelevalta. :)
Kyllä TTK:ta olen miettinyt, mutta koska TTY:n (Tampereen teknillinen) teknis-luonnontieteelliseen linjaan on suunnilleen yhtä vaikea päästä kuin Tfy TTK:lle, niin epäilin ettei opetuksen tasossa välttämättä hirveitä eroja olisi. Kerro toki jos näin ei ole tai olet toisin ymmärtänyt/kuullut. Paperivalinnassa en kumpaankaan teknilliseen pääse sisään, parista pisteestä jää kiinni kun äikkä jäi B:hen. Luku-urakka olisi tarkoitus aloittaa piakkoin.
Kuinka paljon matematiikkaa/fysiikkaa ehtii teknillisessä opiskelemaan ennen valmistumista (Tarkoitus olisi siis valmistua ihan kohtuuajassa)? Onko pakollisia "turhia" aineita? Eniten kammoksun markkinointia ja muutenkin kaikkea rahaan liittyvää. Työllistyvätkö tfy:ltä valmistuvat lähinnä insinööreiksi, tutkijoiksi vai kortistoon?Tampereelle pääsee hitusen helpommin. Viime vuoden pistetilastot löytyvät esitteen lopusta. Ouluun ja Lappeenrantaan pääsee miten vaan
https://www.dia.fi/pdf/20050126160127_opas 05 suomi.pdf - Jo vain
korppi kirjoitti:
Itse olen ymmärtäny, että opiskelun taso ei ole mitenkään yhteydessä sisällepääsyn vaikeuteen... Todennäköisesti niihin on vain kovempi tunku (tai ne on "nimekkäämpiä").
Kertokaa ihmeessä, jos olen väärässä (sillä pitäisi itsekin valita opiskelupaikkaa samalta alalta), mutta olen saanu sellaisen kuvan, että suuntautumisvaihtoehdot ja ne jotkut linjat joihin painotetaan tietyissä korkeakouluissa ratkaisee.
Ja vielä tuosta teoriapuolesta... Kaikki tuntuu sanovan, että luonnontieteellisillä linjoilla teoriaa on paljon enemmän kuin teknillisessä! Omaa kokemusta ei siis ole...Uskokaa nyt, että opetuksen tasolla ja sisäänpääsyn vaikeudella tai helppoudella ei ole kovinkaan suurta korrelaatiota perusopintojen aikana. Oppimisen tasolla sen sijaan on, sillä sinne, johon on kovempi karsinta, pääsee yleensä terävimmät opiskelijat. Näille yleensä riittää, kun opetuksessa hieman vihjataan, mistä asiassa on kysymys, lopusta he ottavat itse selvää.
Näin ollen tulee helposti se - väärä - vaikutelma, että opetus olisi vaikeasti päästävillä aloilla parempaa kuin muualla. Tosiasia sen sijaan on, että että terävät kaverit oppivat aina, oli opetus sitten minkälaista tahansa tai puuttuipa se jopa kokonaan. Tyhmemmät eivät opi, vaikka heitä opastettaisiin kädestä pitäen. - korppi
Jo vain kirjoitti:
Uskokaa nyt, että opetuksen tasolla ja sisäänpääsyn vaikeudella tai helppoudella ei ole kovinkaan suurta korrelaatiota perusopintojen aikana. Oppimisen tasolla sen sijaan on, sillä sinne, johon on kovempi karsinta, pääsee yleensä terävimmät opiskelijat. Näille yleensä riittää, kun opetuksessa hieman vihjataan, mistä asiassa on kysymys, lopusta he ottavat itse selvää.
Näin ollen tulee helposti se - väärä - vaikutelma, että opetus olisi vaikeasti päästävillä aloilla parempaa kuin muualla. Tosiasia sen sijaan on, että että terävät kaverit oppivat aina, oli opetus sitten minkälaista tahansa tai puuttuipa se jopa kokonaan. Tyhmemmät eivät opi, vaikka heitä opastettaisiin kädestä pitäen.Mitenkäs sitten kun ne pari vuotta perusopintoja on saanu läpi, eikä kyseisessä opistossa ole mieleisiä suuntautumisvaihtoehtoja? Mitenkä onnistuu yliopiston vaihto, jos siellä muualla on mielenkiintoisempia vaihtoehtoja (tietenki samalla alalla; esim. sähkötekninen)?
Epäilen, että pitää hakea uuteen paikkaan! Eikä perusopintoja tarvi käydä uudestaan...
Onko näin?
Typerältä voipi kuulostaa, mutta haluan olla perillä siitä mihin aikani käytän seuraavat vuodet! - Jo vain
korppi kirjoitti:
Mitenkäs sitten kun ne pari vuotta perusopintoja on saanu läpi, eikä kyseisessä opistossa ole mieleisiä suuntautumisvaihtoehtoja? Mitenkä onnistuu yliopiston vaihto, jos siellä muualla on mielenkiintoisempia vaihtoehtoja (tietenki samalla alalla; esim. sähkötekninen)?
Epäilen, että pitää hakea uuteen paikkaan! Eikä perusopintoja tarvi käydä uudestaan...
Onko näin?
Typerältä voipi kuulostaa, mutta haluan olla perillä siitä mihin aikani käytän seuraavat vuodet!Kun yliopisto-opintoihin ensi syksystä lähtien tulee kaksiportainen malli, on yliopiston vaihto kandivaiheen jälkeen entistäkin helpompaa. Tosin vaihdossa tulee varmistaa suoritettujen kandiopintojen sopivuus tiettyjä maisteriopintoja varten, mutta ainakin tiettyjen siltaopintojen - muutamien lisäkurssien suorittamisen - jälkeen yliopiston vaihto onnistuu aina.
- korppi
Jo vain kirjoitti:
Kun yliopisto-opintoihin ensi syksystä lähtien tulee kaksiportainen malli, on yliopiston vaihto kandivaiheen jälkeen entistäkin helpompaa. Tosin vaihdossa tulee varmistaa suoritettujen kandiopintojen sopivuus tiettyjä maisteriopintoja varten, mutta ainakin tiettyjen siltaopintojen - muutamien lisäkurssien suorittamisen - jälkeen yliopiston vaihto onnistuu aina.
kiitos tiedosta! Olishan tuo pitäny huomata aiemmin, mutta tuo ratkaisi minun hakupaikan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 417034
- 323958
- 463367
- 402959
- 172736
- 372238
- 162196
- 412163
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons472117- 402068