Värien näkeminen

Anonyymi

Näemmekö värit samanlailla? Jos katsomme esim. Vihreää väriä, se on molempien mielestä vihreä (jos ei ole värisokea), mutta mistä tietää, ettei toinen näe sitä saman värisenä kuin minä näen vaikka sinisen tai jonkun muun värin?

22

613

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Ei mistään. Lapsena meille on opetettu että tuon näköistä väriä sanotaan vihreäksi näyttipä se miltä vaan.

      • Yleistäen minkään muidenkaan aistinkvaliteettien samuudesta tai erilaisuudesta eri yksilöillä ei ole minkäänlaisia todisteita, ellei niiksi lasketa, että joillakin on, ja joillakin ei ole joitakin aistinelimiä, tai jotkut niistä eivät toimi.


    • Värien nimet ovat sopimusasioita, emmekä ole vielä tieteen keinoin päässeet ulkopuolisen henkilön pään sisään katsomaan, miten tämä maailman näkee.

      On kuitenkin todettu pienellä prosentilla naispuolisesta väestöstä olevan jopa täydellinen tetrakromaattinen värinäkö, l. neljät eri värialueella toimivat silmien tappisolut. Ehkä moni näistä on se muotilehtien tyyli- ja väriyhdistelmien tietoniekka, joka näkee väriharmonioita, joita tavis ei tiedä olevan olemassakaan. ; )

      • Anonyymi

        Kollimaattori.

        "Värien nimet ovat sopimusasioita, emmekä ole vielä tieteen keinoin päässeet ulkopuolisen henkilön pään sisään katsomaan, miten tämä maailman näkee."

        Värien nimet ovat tosiaan sopimuksia, mutta jos joku käyttää punaisen aistimuksesta
        nimeä "sininen", silloin hän käyttää väärää nimeä. Tästä voidaan huomauttaa hänelle.

        Näkötarkastuksessa silmälääkäri tai optikko tekee testin näkeekö potilas normaalisti,
        jos tulee väärä vastaus, diagnoosi on värisokeus.

        Näkötarkastusessa ollut,


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kollimaattori.

        "Värien nimet ovat sopimusasioita, emmekä ole vielä tieteen keinoin päässeet ulkopuolisen henkilön pään sisään katsomaan, miten tämä maailman näkee."

        Värien nimet ovat tosiaan sopimuksia, mutta jos joku käyttää punaisen aistimuksesta
        nimeä "sininen", silloin hän käyttää väärää nimeä. Tästä voidaan huomauttaa hänelle.

        Näkötarkastuksessa silmälääkäri tai optikko tekee testin näkeekö potilas normaalisti,
        jos tulee väärä vastaus, diagnoosi on värisokeus.

        Näkötarkastusessa ollut,

        Pointtina onkin se, että jos pääsisimme toisen pään sisään, niin mahdollisesti näkisimme, kuinka ko. toinen näkee esim. sen, minkä itse näkee punaisena sinisenä, nimittäen tätä punaiseksi, kuten on kotona ja koulussa opetettu.


      • Anonyymi
        kollimaattori kirjoitti:

        Pointtina onkin se, että jos pääsisimme toisen pään sisään, niin mahdollisesti näkisimme, kuinka ko. toinen näkee esim. sen, minkä itse näkee punaisena sinisenä, nimittäen tätä punaiseksi, kuten on kotona ja koulussa opetettu.

        Toisaalta, emme tarvitse noin radikaalia pään sisään menoa, se mitä
        silmälääkäri tekee kertoo riittävästi mitä potilas näkee.

        Värisokeustestikortit riittävät asian selvitykseen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Toisaalta, emme tarvitse noin radikaalia pään sisään menoa, se mitä
        silmälääkäri tekee kertoo riittävästi mitä potilas näkee.

        Värisokeustestikortit riittävät asian selvitykseen.

        Koska et asiaa ymmärtänyt ollenkaan, jätän tämän aiheen käsittelyn tähän.


      • Anonyymi
        kollimaattori kirjoitti:

        Koska et asiaa ymmärtänyt ollenkaan, jätän tämän aiheen käsittelyn tähän.

        Minäkään en ihan hahmota mitä tarkoitat. Jos on ns. normaali värinäkö, niin tuskin eri yksilöiden välillä voi olla niin suurta heittoa että toiselle punainen näyttäisikin pään sisällä siniseltä. Silloinhan kaikkien värien pitäisi heittää johonkin suuntaan esim. sateenkaaren spektriä katsoessa, ja kai tuollainen jo näkyisi värinäkötestissä.


      • Anonyymi
        kollimaattori kirjoitti:

        Koska et asiaa ymmärtänyt ollenkaan, jätän tämän aiheen käsittelyn tähän.

        Hmm..

        Ei tässä ole mitään erikoista mysteeriä, tieteen ansiosta tiedämme miten
        muut ihmiset näkevät värejä. Kai nyt silmälääkärit osaavat värien näkemisestä
        tehdä diagnooseja ja tietää miten testata värinäkö.

        Muista aistimuksista en sano mitään, ne voivat olla mahdottomia tutkittavia.
        Tai, kuten perheen nuori lapsi sanoi "tuuli puhaltaa pääni läpi", aikuiset siihen
        miten runollinen ilmaisu, hänestä voi tulla runoilija.
        Myöhemmin sitten havaittiin aivokasvain, miten kävi ei ole tietoa.

        Jos nyt kuitenkin löysit värien näkemisestä jonkun syvällisemmän ongelman
        mitä en tajunut, sen kun kerrot sen hyvin jäsenneltynä minulle.
        En sitten munaa itseäni silmälääkärillä, kun kommentoin hänen korttitemppujaan.

        Näkötarkastukseen menevä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hmm..

        Ei tässä ole mitään erikoista mysteeriä, tieteen ansiosta tiedämme miten
        muut ihmiset näkevät värejä. Kai nyt silmälääkärit osaavat värien näkemisestä
        tehdä diagnooseja ja tietää miten testata värinäkö.

        Muista aistimuksista en sano mitään, ne voivat olla mahdottomia tutkittavia.
        Tai, kuten perheen nuori lapsi sanoi "tuuli puhaltaa pääni läpi", aikuiset siihen
        miten runollinen ilmaisu, hänestä voi tulla runoilija.
        Myöhemmin sitten havaittiin aivokasvain, miten kävi ei ole tietoa.

        Jos nyt kuitenkin löysit värien näkemisestä jonkun syvällisemmän ongelman
        mitä en tajunut, sen kun kerrot sen hyvin jäsenneltynä minulle.
        En sitten munaa itseäni silmälääkärillä, kun kommentoin hänen korttitemppujaan.

        Näkötarkastukseen menevä.

        Usein aistimuksista käytetään termiä "kvalia", saattaa olla huono termi ainakin
        väriaistimusten kuvaukseen.

        Kun kerromme lapsille "tuo on punainen", se oikeastaan ainoa tapa määritellä
        väri, koska emme voi tyhjentävästi kuvailla väriä, se on koettava itse, tietenkään
        mitkään aallonpituusmääritelmät eivät toimi.

        Kun näytämme, että tuo "on punainen" välitämme värin nimen tai termin mitä
        käytämme siitä, mutta oikeastaan kerromme lapselle että tuo määritelmä
        määrittää punaisenkokemusta, lapsi ei tajua vielä mitä se tarkoittaa, vasta
        myöhemmin asiat selviävät.

        Värinkokemuksella on seurauksia jotka muut voivat huomata, nimen väärin
        käytöllä on toisenlaisia seurauksia, jotka voivat olla huvittavia.

        Värisokeus joka on häiriö värikokemuksessa voi tulla ilmi raakojen hedelmien
        ostamisena, tai liikennevaloissa hämmentymisenä tai punaisen esineen
        hukkaamisena ruohikkoon kun taas muut löytävät sen heti.

        Koska yhteiskunta on rakennettu signaalien yms muiden suhteen nomaalinäköiselle,
        poikkeamat värinäössä tulivat helposti esille, niinpä testikortit on vanha keksintö.

        Tässä tarkoitan kaikkia normaalista poikkeavia värikokemuksia oli ne puutteita
        tai superkokemuksia.

        Petolinnut näkevät jyrsiöiden virtsan värin ultraviolettinäöllään, ihmiset
        tarvitsevat samaan uv-lampun valoa, sillä sama onnistuu.
        Kameratekniikka on tuottanut hyperspektrikameran joilla näemme vaikka
        vanhojen maalausten sisään, vanhat luonnokset yms.

        Kaakkois-aasiassa on meressä elävä äyriäislaji jolla on todellinen supernäkö,
        en tiedä on superkamera parempi kuin se.

        Joka tapauksessa Kollimaattori sekoittaa värin nimen ja värikokemuksen
        termin välillä.

        Näkötarkastuksesta läpi päässyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Usein aistimuksista käytetään termiä "kvalia", saattaa olla huono termi ainakin
        väriaistimusten kuvaukseen.

        Kun kerromme lapsille "tuo on punainen", se oikeastaan ainoa tapa määritellä
        väri, koska emme voi tyhjentävästi kuvailla väriä, se on koettava itse, tietenkään
        mitkään aallonpituusmääritelmät eivät toimi.

        Kun näytämme, että tuo "on punainen" välitämme värin nimen tai termin mitä
        käytämme siitä, mutta oikeastaan kerromme lapselle että tuo määritelmä
        määrittää punaisenkokemusta, lapsi ei tajua vielä mitä se tarkoittaa, vasta
        myöhemmin asiat selviävät.

        Värinkokemuksella on seurauksia jotka muut voivat huomata, nimen väärin
        käytöllä on toisenlaisia seurauksia, jotka voivat olla huvittavia.

        Värisokeus joka on häiriö värikokemuksessa voi tulla ilmi raakojen hedelmien
        ostamisena, tai liikennevaloissa hämmentymisenä tai punaisen esineen
        hukkaamisena ruohikkoon kun taas muut löytävät sen heti.

        Koska yhteiskunta on rakennettu signaalien yms muiden suhteen nomaalinäköiselle,
        poikkeamat värinäössä tulivat helposti esille, niinpä testikortit on vanha keksintö.

        Tässä tarkoitan kaikkia normaalista poikkeavia värikokemuksia oli ne puutteita
        tai superkokemuksia.

        Petolinnut näkevät jyrsiöiden virtsan värin ultraviolettinäöllään, ihmiset
        tarvitsevat samaan uv-lampun valoa, sillä sama onnistuu.
        Kameratekniikka on tuottanut hyperspektrikameran joilla näemme vaikka
        vanhojen maalausten sisään, vanhat luonnokset yms.

        Kaakkois-aasiassa on meressä elävä äyriäislaji jolla on todellinen supernäkö,
        en tiedä on superkamera parempi kuin se.

        Joka tapauksessa Kollimaattori sekoittaa värin nimen ja värikokemuksen
        termin välillä.

        Näkötarkastuksesta läpi päässyt.

        Kollimaattori ei sekoittanut asiaa vaan taisi tarkoittaa yksinkertaisesti sitä filosofien päättelmää, että ei ole mitään tapaa erottaa tilannetta, jossa kahdella ihmisellä on samanlainen värinäön erottelevuus ja käytössä samat värien nimet mutta nuo ihmiset kokevat jonkin värin erilaisena.

        Silloin heillä on erilainen kokemus väristä mutta he käyttävät siitä samaa nimeä ja suoriutuvat värinäkötestistä samalla tavalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kollimaattori ei sekoittanut asiaa vaan taisi tarkoittaa yksinkertaisesti sitä filosofien päättelmää, että ei ole mitään tapaa erottaa tilannetta, jossa kahdella ihmisellä on samanlainen värinäön erottelevuus ja käytössä samat värien nimet mutta nuo ihmiset kokevat jonkin värin erilaisena.

        Silloin heillä on erilainen kokemus väristä mutta he käyttävät siitä samaa nimeä ja suoriutuvat värinäkötestistä samalla tavalla.

        Totta, Kollimaattorin olisi ehkä kannattanut käyttää kokemus-sanaa viestinsä selkeyttämiseksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minäkään en ihan hahmota mitä tarkoitat. Jos on ns. normaali värinäkö, niin tuskin eri yksilöiden välillä voi olla niin suurta heittoa että toiselle punainen näyttäisikin pään sisällä siniseltä. Silloinhan kaikkien värien pitäisi heittää johonkin suuntaan esim. sateenkaaren spektriä katsoessa, ja kai tuollainen jo näkyisi värinäkötestissä.

        Kun et kerran ymmärtänyt alkuperäistä kysymystä niin on parasta kun lopetat kommentoinnin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun et kerran ymmärtänyt alkuperäistä kysymystä niin on parasta kun lopetat kommentoinnin.

        Aloituksessakin olisi auttanut jos sana näkeminen olisi korvattu sanalla kokeminen, jos sitä kerran tarkoitettiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kollimaattori ei sekoittanut asiaa vaan taisi tarkoittaa yksinkertaisesti sitä filosofien päättelmää, että ei ole mitään tapaa erottaa tilannetta, jossa kahdella ihmisellä on samanlainen värinäön erottelevuus ja käytössä samat värien nimet mutta nuo ihmiset kokevat jonkin värin erilaisena.

        Silloin heillä on erilainen kokemus väristä mutta he käyttävät siitä samaa nimeä ja suoriutuvat värinäkötestistä samalla tavalla.

        Värinäkötestissä testataan tutkittavan värikokemusta,
        ei tutkittavan käyttämää värin nimeä.


    • Anonyymi

      Absoluuttisesti värisokeita on vain pieni murto-osa kaikista värisokeista. Valtaosa näkee perusvärit hyvin ja yleensä ongelmia esiintyy esim. niin, että mansikoita on normaalisti värit näkevään verrattuna vaikeampi erottaa ja sitä kautta löytää. Jos taas pöydälle laitetaan manikan lehti ja mansikka, värit on helppo havaita. Itsellä on lievä puna-vihreä sokeus tai ainakin niin se on diagnostisoitu. Siitä huolimatta ongelmia tuottavat myös jotkut muut värit kuten ruskea ja sininen. Tietyn sävyistä ruskeaa on vaikea erottaa tietystä vihreästä kuten myös tietyn sävyistä sinistä vaikkapa purppurasta, lähinnä tummista sävyistä.

      Itse oletan, että noin yleisellä tasolla (normaalisti näkevilläkin) siinä on ainakin hienoista eroa miten kukin "näkee tai aistii" värejä. Siihen viittaisi se, että ihmisten suosikkivärit ja väriyhdistelmät ovat erilaisia ja toisilta värien yhdistely onnistuu ja toisilta ei. Myös eri puolella maailmaa suositaan erilaisia värejä ja -väriyhdistelmiä. Suomessa ja pohjoismaissa suositaan mm. rakennuksissa ja sisustuksessa aika neutraaleja värejä/sävyjä. Etelä-Amerikassa, monissa maissa suositaan taas värikkyyttä ja kirkkaita värejä. Englannissa taas on hyvinkin harmahtavat sävyt mutta jotku tietyt rakenneosat yms. maalataan usein silmiinpistävän kirkkailla sävyillä ja kiiltävillä maaleilla.

    • Anonyymi

      Ihmisten valoa aistivat elimet ovat hyvin tarkasti samanlaisia. Vaikka varsinainen näköaistimus tapahtuukin aivoissa, niin onko mitään varsinaista syytä olettaa, että suurella tarkkuudella samanlaiset koneistot tuottaisivat erilaisen lopputuloksen.

      • Anonyymi

        >> onko mitään varsinaista syytä olettaa, että suurella tarkkuudella samanlaiset koneistot tuottaisivat erilaisen lopputuloksen.>>

        Voi olla syytä olettaa, jos vertaa näköaistia muihin aisteihin. Esim. kuuloaisti. Eroja on mm. sillä kuinka laajan skaalan eri taajuuksisia ääniä kuulee. Eroja on myös siinä miten ääni koetaan jopa niin, että se minkä toinen kokee negatiivisena voi olla toisen mielestä miellyttävä. Sama juttu äänen erottelukyvyn kanssa ja varmaan myös "nuottikorva" liittyy osaltaan kuulon eroavaisuuksiin. Tuntoaistissa on isojakin eroja kuten makuaistissakin. Näin ollen eroja on oletettavasti myös näkö aistissa ja siinä miltä värit näyttävät ja kuinka ne koetaan.


      • Anonyymi

        Aivot ovat kaikkea muuta kuin samanlaiset eri ihmisten välillä, kun synapsien määrää ja sijaintia tarkastellaan.


    • Anonyymi

      Oma kokemus on, että jos kantaa puna-viher värisokeusgeeniä piilevänä, on värien painoarvot muuttuneet. Monesti ollut kiistaa siitä, onko jokin paita vihreä vaiko ruskea - raja siinä, mikä mielletään ruskean sävyksi siis vaihtelee. Värit siis näkyvät, eivät ole sekoitettavissa keskenään, mutta reseptorien herkkyys eri värikomponenttien välillä voi vaihdella. Ajattelen tämän niin, että puolet perityistä reseptoreista on "värisokeita" ja toinen puoli ei ja silmässä tämä aiheuttaa signaalin tason puolittumisen.
      Toisaalta, hermoverkot on virittyneet jokaisella ihmisellä eri tavalla eli vaikka signaali olisikin identtinen, lopputulos voi silti vaihdella esim. värin miellyttävyyden osalta.

    • Anonyymi

      Jo kommunistin lapsi tietää, mikä on verenpunainen, vaikka ei olisi verta vielä nähnytkän.

    • Anonyymi

      Normaalin silmän verkkokalvossa on kolmenlaisia tappisoluja, jotka reagoivat eriväriseen valoon: siniseen, vihreään ja punaiseen. Ne tekevät mahdolliseksi kaikkien eri värien ja niiden sävyjen erottamisen. Synnynnäisessä värinäön häiriössä yksi tai useampi tappityyppi toimii puutteellisesti, mikä aiheuttaa vaikeuksia värien erottamisessa. Tällöin puhutaan värinäön heikkoudesta ja ääritapauksessa värisokeudesta. Tosin ainoastaan harvinainen kaikkien tappityyppien puutos aiheuttaa täydellisen värinäön puutteen, jolloin henkilö erottaa vain mustaa, valkoista ja harmaan sävyjä.

      Koska tappisolujen herkkyys on parhaimmillaan kirkkaassa valossa, kaikilla ihmisillä värien erotuskyky heikkenee hämärässä. Heikossa valossa valon aistiminen silmän verkkokalvolla siirtyy pelkästään valon voimakkuutta aistivien sauvasolujen hoidettavaksi (”hämärässä kaikki kissat ovat harmaita”).

      Tavallisimmat värinäön häiriöt ovat periytyvät puna-viher- ja viher-punaheikkoudet, joissa punaista tai vihreää valoa erottava tappisolutyyppi toimii puutteellisesti. Niitä esiintyy 8 %:lla miehistä ja 0,5 %:lla naisista. Tutkimusten mukaan jopa 40 % puna-viherheikoista miehistä on tietämättömiä tästä ominaisuudestaan. Muut värisokeustyypit, esimerkiksi sinistä aistivien tappisolujen puutteellinen toiminta (ks. Tritanopia (Orphanet)), ovat huomattavasti harvinaisempia.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ensitreffit Jenni laukoo viinilasin ääressä suorat sanat Jyrkin aikeista: "Mä sanoin, että älä"

      Voi ei… Mitä luulet: kestääkö Jennin ja Jyrkin avioliitto vai päättyykö eroon? Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde
      Ensitreffit alttarilla
      19
      2490
    2. 148
      2224
    3. Ymmärrän paremmin kuin koskaan

      Roikut kädessäni ja vedät puoleesi. Näen kuitenkin tämän kaiken lävitse ja kaikkien takia minun on tehtävä tämä. Päästän
      Tunteet
      29
      2152
    4. Hullu liikenteessä?

      Mikä hullu pyörii kylillä jos jahti päällä? Näitä tosin kyllä riittää tällä kylällä.
      Kiuruvesi
      52
      2109
    5. Niina Lahtinen uudessa elämäntilanteessa - Kotiolot ovat muuttuneet merkittävästi: "Nyt on...!"

      Niina, tanssejasi on riemukasta seurata, iso kiitos! Lue Niinan haastattelu: https://www.suomi24.fi/viihde/niina-lahti
      Suomalaiset julkkikset
      20
      1684
    6. Kun Venäjä on tasannut tilit Ukrainan kanssa, onko Suomi seuraava?

      Mitä mieltä olette, onko Suomi seuraava, jonka kanssa Venäjä tasaa tilit? Ja voisiko sitä mitenkään estää? Esimerkiks
      NATO
      387
      1593
    7. Ano Turtiainen saa syytteet kansankiihoituksesta

      Syytteitä on kolme ja niissä on kyse kirjoituksista, jotka hän on kansanedustaja-aikanaan julkaissut Twitter-tilillään
      Maailman menoa
      96
      1516
    8. Pyhäinpäivän aamua

      Oikein hyvää huomenta ja rauhallista päivää. ❄️😊🥱☕❤️
      Ikävä
      279
      1394
    9. Varokaa! Lunta voi sataa kohta!

      Vakava säävaroitus Lumisadevaroitus Satakunta, Uusimaa, Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanm
      Maailman menoa
      13
      1379
    10. Kunta ostaa kivitipun

      Kunnanjohtajan tuleva uusi ostokohde
      Lappajärvi
      130
      1356
    Aihe