Näemmekö värit samanlailla? Jos katsomme esim. Vihreää väriä, se on molempien mielestä vihreä (jos ei ole värisokea), mutta mistä tietää, ettei toinen näe sitä saman värisenä kuin minä näen vaikka sinisen tai jonkun muun värin?
Värien näkeminen
Anonyymi
22
788
Vastaukset
- Anonyymi
Ei mistään. Lapsena meille on opetettu että tuon näköistä väriä sanotaan vihreäksi näyttipä se miltä vaan.
Yleistäen minkään muidenkaan aistinkvaliteettien samuudesta tai erilaisuudesta eri yksilöillä ei ole minkäänlaisia todisteita, ellei niiksi lasketa, että joillakin on, ja joillakin ei ole joitakin aistinelimiä, tai jotkut niistä eivät toimi.
Värien nimet ovat sopimusasioita, emmekä ole vielä tieteen keinoin päässeet ulkopuolisen henkilön pään sisään katsomaan, miten tämä maailman näkee.
On kuitenkin todettu pienellä prosentilla naispuolisesta väestöstä olevan jopa täydellinen tetrakromaattinen värinäkö, l. neljät eri värialueella toimivat silmien tappisolut. Ehkä moni näistä on se muotilehtien tyyli- ja väriyhdistelmien tietoniekka, joka näkee väriharmonioita, joita tavis ei tiedä olevan olemassakaan. ; )- Anonyymi
Kollimaattori.
"Värien nimet ovat sopimusasioita, emmekä ole vielä tieteen keinoin päässeet ulkopuolisen henkilön pään sisään katsomaan, miten tämä maailman näkee."
Värien nimet ovat tosiaan sopimuksia, mutta jos joku käyttää punaisen aistimuksesta
nimeä "sininen", silloin hän käyttää väärää nimeä. Tästä voidaan huomauttaa hänelle.
Näkötarkastuksessa silmälääkäri tai optikko tekee testin näkeekö potilas normaalisti,
jos tulee väärä vastaus, diagnoosi on värisokeus.
Näkötarkastusessa ollut, Anonyymi kirjoitti:
Kollimaattori.
"Värien nimet ovat sopimusasioita, emmekä ole vielä tieteen keinoin päässeet ulkopuolisen henkilön pään sisään katsomaan, miten tämä maailman näkee."
Värien nimet ovat tosiaan sopimuksia, mutta jos joku käyttää punaisen aistimuksesta
nimeä "sininen", silloin hän käyttää väärää nimeä. Tästä voidaan huomauttaa hänelle.
Näkötarkastuksessa silmälääkäri tai optikko tekee testin näkeekö potilas normaalisti,
jos tulee väärä vastaus, diagnoosi on värisokeus.
Näkötarkastusessa ollut,Pointtina onkin se, että jos pääsisimme toisen pään sisään, niin mahdollisesti näkisimme, kuinka ko. toinen näkee esim. sen, minkä itse näkee punaisena sinisenä, nimittäen tätä punaiseksi, kuten on kotona ja koulussa opetettu.
- Anonyymi
kollimaattori kirjoitti:
Pointtina onkin se, että jos pääsisimme toisen pään sisään, niin mahdollisesti näkisimme, kuinka ko. toinen näkee esim. sen, minkä itse näkee punaisena sinisenä, nimittäen tätä punaiseksi, kuten on kotona ja koulussa opetettu.
Toisaalta, emme tarvitse noin radikaalia pään sisään menoa, se mitä
silmälääkäri tekee kertoo riittävästi mitä potilas näkee.
Värisokeustestikortit riittävät asian selvitykseen. Anonyymi kirjoitti:
Toisaalta, emme tarvitse noin radikaalia pään sisään menoa, se mitä
silmälääkäri tekee kertoo riittävästi mitä potilas näkee.
Värisokeustestikortit riittävät asian selvitykseen.Koska et asiaa ymmärtänyt ollenkaan, jätän tämän aiheen käsittelyn tähän.
- Anonyymi
kollimaattori kirjoitti:
Koska et asiaa ymmärtänyt ollenkaan, jätän tämän aiheen käsittelyn tähän.
Minäkään en ihan hahmota mitä tarkoitat. Jos on ns. normaali värinäkö, niin tuskin eri yksilöiden välillä voi olla niin suurta heittoa että toiselle punainen näyttäisikin pään sisällä siniseltä. Silloinhan kaikkien värien pitäisi heittää johonkin suuntaan esim. sateenkaaren spektriä katsoessa, ja kai tuollainen jo näkyisi värinäkötestissä.
- Anonyymi
kollimaattori kirjoitti:
Koska et asiaa ymmärtänyt ollenkaan, jätän tämän aiheen käsittelyn tähän.
Hmm..
Ei tässä ole mitään erikoista mysteeriä, tieteen ansiosta tiedämme miten
muut ihmiset näkevät värejä. Kai nyt silmälääkärit osaavat värien näkemisestä
tehdä diagnooseja ja tietää miten testata värinäkö.
Muista aistimuksista en sano mitään, ne voivat olla mahdottomia tutkittavia.
Tai, kuten perheen nuori lapsi sanoi "tuuli puhaltaa pääni läpi", aikuiset siihen
miten runollinen ilmaisu, hänestä voi tulla runoilija.
Myöhemmin sitten havaittiin aivokasvain, miten kävi ei ole tietoa.
Jos nyt kuitenkin löysit värien näkemisestä jonkun syvällisemmän ongelman
mitä en tajunut, sen kun kerrot sen hyvin jäsenneltynä minulle.
En sitten munaa itseäni silmälääkärillä, kun kommentoin hänen korttitemppujaan.
Näkötarkastukseen menevä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hmm..
Ei tässä ole mitään erikoista mysteeriä, tieteen ansiosta tiedämme miten
muut ihmiset näkevät värejä. Kai nyt silmälääkärit osaavat värien näkemisestä
tehdä diagnooseja ja tietää miten testata värinäkö.
Muista aistimuksista en sano mitään, ne voivat olla mahdottomia tutkittavia.
Tai, kuten perheen nuori lapsi sanoi "tuuli puhaltaa pääni läpi", aikuiset siihen
miten runollinen ilmaisu, hänestä voi tulla runoilija.
Myöhemmin sitten havaittiin aivokasvain, miten kävi ei ole tietoa.
Jos nyt kuitenkin löysit värien näkemisestä jonkun syvällisemmän ongelman
mitä en tajunut, sen kun kerrot sen hyvin jäsenneltynä minulle.
En sitten munaa itseäni silmälääkärillä, kun kommentoin hänen korttitemppujaan.
Näkötarkastukseen menevä.Usein aistimuksista käytetään termiä "kvalia", saattaa olla huono termi ainakin
väriaistimusten kuvaukseen.
Kun kerromme lapsille "tuo on punainen", se oikeastaan ainoa tapa määritellä
väri, koska emme voi tyhjentävästi kuvailla väriä, se on koettava itse, tietenkään
mitkään aallonpituusmääritelmät eivät toimi.
Kun näytämme, että tuo "on punainen" välitämme värin nimen tai termin mitä
käytämme siitä, mutta oikeastaan kerromme lapselle että tuo määritelmä
määrittää punaisenkokemusta, lapsi ei tajua vielä mitä se tarkoittaa, vasta
myöhemmin asiat selviävät.
Värinkokemuksella on seurauksia jotka muut voivat huomata, nimen väärin
käytöllä on toisenlaisia seurauksia, jotka voivat olla huvittavia.
Värisokeus joka on häiriö värikokemuksessa voi tulla ilmi raakojen hedelmien
ostamisena, tai liikennevaloissa hämmentymisenä tai punaisen esineen
hukkaamisena ruohikkoon kun taas muut löytävät sen heti.
Koska yhteiskunta on rakennettu signaalien yms muiden suhteen nomaalinäköiselle,
poikkeamat värinäössä tulivat helposti esille, niinpä testikortit on vanha keksintö.
Tässä tarkoitan kaikkia normaalista poikkeavia värikokemuksia oli ne puutteita
tai superkokemuksia.
Petolinnut näkevät jyrsiöiden virtsan värin ultraviolettinäöllään, ihmiset
tarvitsevat samaan uv-lampun valoa, sillä sama onnistuu.
Kameratekniikka on tuottanut hyperspektrikameran joilla näemme vaikka
vanhojen maalausten sisään, vanhat luonnokset yms.
Kaakkois-aasiassa on meressä elävä äyriäislaji jolla on todellinen supernäkö,
en tiedä on superkamera parempi kuin se.
Joka tapauksessa Kollimaattori sekoittaa värin nimen ja värikokemuksen
termin välillä.
Näkötarkastuksesta läpi päässyt. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Usein aistimuksista käytetään termiä "kvalia", saattaa olla huono termi ainakin
väriaistimusten kuvaukseen.
Kun kerromme lapsille "tuo on punainen", se oikeastaan ainoa tapa määritellä
väri, koska emme voi tyhjentävästi kuvailla väriä, se on koettava itse, tietenkään
mitkään aallonpituusmääritelmät eivät toimi.
Kun näytämme, että tuo "on punainen" välitämme värin nimen tai termin mitä
käytämme siitä, mutta oikeastaan kerromme lapselle että tuo määritelmä
määrittää punaisenkokemusta, lapsi ei tajua vielä mitä se tarkoittaa, vasta
myöhemmin asiat selviävät.
Värinkokemuksella on seurauksia jotka muut voivat huomata, nimen väärin
käytöllä on toisenlaisia seurauksia, jotka voivat olla huvittavia.
Värisokeus joka on häiriö värikokemuksessa voi tulla ilmi raakojen hedelmien
ostamisena, tai liikennevaloissa hämmentymisenä tai punaisen esineen
hukkaamisena ruohikkoon kun taas muut löytävät sen heti.
Koska yhteiskunta on rakennettu signaalien yms muiden suhteen nomaalinäköiselle,
poikkeamat värinäössä tulivat helposti esille, niinpä testikortit on vanha keksintö.
Tässä tarkoitan kaikkia normaalista poikkeavia värikokemuksia oli ne puutteita
tai superkokemuksia.
Petolinnut näkevät jyrsiöiden virtsan värin ultraviolettinäöllään, ihmiset
tarvitsevat samaan uv-lampun valoa, sillä sama onnistuu.
Kameratekniikka on tuottanut hyperspektrikameran joilla näemme vaikka
vanhojen maalausten sisään, vanhat luonnokset yms.
Kaakkois-aasiassa on meressä elävä äyriäislaji jolla on todellinen supernäkö,
en tiedä on superkamera parempi kuin se.
Joka tapauksessa Kollimaattori sekoittaa värin nimen ja värikokemuksen
termin välillä.
Näkötarkastuksesta läpi päässyt.Kollimaattori ei sekoittanut asiaa vaan taisi tarkoittaa yksinkertaisesti sitä filosofien päättelmää, että ei ole mitään tapaa erottaa tilannetta, jossa kahdella ihmisellä on samanlainen värinäön erottelevuus ja käytössä samat värien nimet mutta nuo ihmiset kokevat jonkin värin erilaisena.
Silloin heillä on erilainen kokemus väristä mutta he käyttävät siitä samaa nimeä ja suoriutuvat värinäkötestistä samalla tavalla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kollimaattori ei sekoittanut asiaa vaan taisi tarkoittaa yksinkertaisesti sitä filosofien päättelmää, että ei ole mitään tapaa erottaa tilannetta, jossa kahdella ihmisellä on samanlainen värinäön erottelevuus ja käytössä samat värien nimet mutta nuo ihmiset kokevat jonkin värin erilaisena.
Silloin heillä on erilainen kokemus väristä mutta he käyttävät siitä samaa nimeä ja suoriutuvat värinäkötestistä samalla tavalla.Totta, Kollimaattorin olisi ehkä kannattanut käyttää kokemus-sanaa viestinsä selkeyttämiseksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minäkään en ihan hahmota mitä tarkoitat. Jos on ns. normaali värinäkö, niin tuskin eri yksilöiden välillä voi olla niin suurta heittoa että toiselle punainen näyttäisikin pään sisällä siniseltä. Silloinhan kaikkien värien pitäisi heittää johonkin suuntaan esim. sateenkaaren spektriä katsoessa, ja kai tuollainen jo näkyisi värinäkötestissä.
Kun et kerran ymmärtänyt alkuperäistä kysymystä niin on parasta kun lopetat kommentoinnin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun et kerran ymmärtänyt alkuperäistä kysymystä niin on parasta kun lopetat kommentoinnin.
Aloituksessakin olisi auttanut jos sana näkeminen olisi korvattu sanalla kokeminen, jos sitä kerran tarkoitettiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kollimaattori ei sekoittanut asiaa vaan taisi tarkoittaa yksinkertaisesti sitä filosofien päättelmää, että ei ole mitään tapaa erottaa tilannetta, jossa kahdella ihmisellä on samanlainen värinäön erottelevuus ja käytössä samat värien nimet mutta nuo ihmiset kokevat jonkin värin erilaisena.
Silloin heillä on erilainen kokemus väristä mutta he käyttävät siitä samaa nimeä ja suoriutuvat värinäkötestistä samalla tavalla.Värinäkötestissä testataan tutkittavan värikokemusta,
ei tutkittavan käyttämää värin nimeä.
- Anonyymi
Absoluuttisesti värisokeita on vain pieni murto-osa kaikista värisokeista. Valtaosa näkee perusvärit hyvin ja yleensä ongelmia esiintyy esim. niin, että mansikoita on normaalisti värit näkevään verrattuna vaikeampi erottaa ja sitä kautta löytää. Jos taas pöydälle laitetaan manikan lehti ja mansikka, värit on helppo havaita. Itsellä on lievä puna-vihreä sokeus tai ainakin niin se on diagnostisoitu. Siitä huolimatta ongelmia tuottavat myös jotkut muut värit kuten ruskea ja sininen. Tietyn sävyistä ruskeaa on vaikea erottaa tietystä vihreästä kuten myös tietyn sävyistä sinistä vaikkapa purppurasta, lähinnä tummista sävyistä.
Itse oletan, että noin yleisellä tasolla (normaalisti näkevilläkin) siinä on ainakin hienoista eroa miten kukin "näkee tai aistii" värejä. Siihen viittaisi se, että ihmisten suosikkivärit ja väriyhdistelmät ovat erilaisia ja toisilta värien yhdistely onnistuu ja toisilta ei. Myös eri puolella maailmaa suositaan erilaisia värejä ja -väriyhdistelmiä. Suomessa ja pohjoismaissa suositaan mm. rakennuksissa ja sisustuksessa aika neutraaleja värejä/sävyjä. Etelä-Amerikassa, monissa maissa suositaan taas värikkyyttä ja kirkkaita värejä. Englannissa taas on hyvinkin harmahtavat sävyt mutta jotku tietyt rakenneosat yms. maalataan usein silmiinpistävän kirkkailla sävyillä ja kiiltävillä maaleilla. - Anonyymi
Ihmisten valoa aistivat elimet ovat hyvin tarkasti samanlaisia. Vaikka varsinainen näköaistimus tapahtuukin aivoissa, niin onko mitään varsinaista syytä olettaa, että suurella tarkkuudella samanlaiset koneistot tuottaisivat erilaisen lopputuloksen.
- Anonyymi
>> onko mitään varsinaista syytä olettaa, että suurella tarkkuudella samanlaiset koneistot tuottaisivat erilaisen lopputuloksen.>>
Voi olla syytä olettaa, jos vertaa näköaistia muihin aisteihin. Esim. kuuloaisti. Eroja on mm. sillä kuinka laajan skaalan eri taajuuksisia ääniä kuulee. Eroja on myös siinä miten ääni koetaan jopa niin, että se minkä toinen kokee negatiivisena voi olla toisen mielestä miellyttävä. Sama juttu äänen erottelukyvyn kanssa ja varmaan myös "nuottikorva" liittyy osaltaan kuulon eroavaisuuksiin. Tuntoaistissa on isojakin eroja kuten makuaistissakin. Näin ollen eroja on oletettavasti myös näkö aistissa ja siinä miltä värit näyttävät ja kuinka ne koetaan. - Anonyymi
Aivot ovat kaikkea muuta kuin samanlaiset eri ihmisten välillä, kun synapsien määrää ja sijaintia tarkastellaan.
- Anonyymi
Oma kokemus on, että jos kantaa puna-viher värisokeusgeeniä piilevänä, on värien painoarvot muuttuneet. Monesti ollut kiistaa siitä, onko jokin paita vihreä vaiko ruskea - raja siinä, mikä mielletään ruskean sävyksi siis vaihtelee. Värit siis näkyvät, eivät ole sekoitettavissa keskenään, mutta reseptorien herkkyys eri värikomponenttien välillä voi vaihdella. Ajattelen tämän niin, että puolet perityistä reseptoreista on "värisokeita" ja toinen puoli ei ja silmässä tämä aiheuttaa signaalin tason puolittumisen.
Toisaalta, hermoverkot on virittyneet jokaisella ihmisellä eri tavalla eli vaikka signaali olisikin identtinen, lopputulos voi silti vaihdella esim. värin miellyttävyyden osalta. - Anonyymi
Jo kommunistin lapsi tietää, mikä on verenpunainen, vaikka ei olisi verta vielä nähnytkän.
- Anonyymi
Normaalin silmän verkkokalvossa on kolmenlaisia tappisoluja, jotka reagoivat eriväriseen valoon: siniseen, vihreään ja punaiseen. Ne tekevät mahdolliseksi kaikkien eri värien ja niiden sävyjen erottamisen. Synnynnäisessä värinäön häiriössä yksi tai useampi tappityyppi toimii puutteellisesti, mikä aiheuttaa vaikeuksia värien erottamisessa. Tällöin puhutaan värinäön heikkoudesta ja ääritapauksessa värisokeudesta. Tosin ainoastaan harvinainen kaikkien tappityyppien puutos aiheuttaa täydellisen värinäön puutteen, jolloin henkilö erottaa vain mustaa, valkoista ja harmaan sävyjä.
Koska tappisolujen herkkyys on parhaimmillaan kirkkaassa valossa, kaikilla ihmisillä värien erotuskyky heikkenee hämärässä. Heikossa valossa valon aistiminen silmän verkkokalvolla siirtyy pelkästään valon voimakkuutta aistivien sauvasolujen hoidettavaksi (”hämärässä kaikki kissat ovat harmaita”).
Tavallisimmat värinäön häiriöt ovat periytyvät puna-viher- ja viher-punaheikkoudet, joissa punaista tai vihreää valoa erottava tappisolutyyppi toimii puutteellisesti. Niitä esiintyy 8 %:lla miehistä ja 0,5 %:lla naisista. Tutkimusten mukaan jopa 40 % puna-viherheikoista miehistä on tietämättömiä tästä ominaisuudestaan. Muut värisokeustyypit, esimerkiksi sinistä aistivien tappisolujen puutteellinen toiminta (ks. Tritanopia (Orphanet)), ovat huomattavasti harvinaisempia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 833338
Nainen olet minun
Olen ominut sinut itselleni, täysin itsekkäistä syistä. Haluan rakastella sinua nainen, toivottavasti sinäkin minua. Oli442777Sille ei voi enää mitään
Miten kaikki meni aiemmin. Oon aivan lukossa 🔒 Tuskin uskallat enää mitää tehdä. Ehkä pitää luovuttaa vaan.742316- 612288
Harmi jos ei enään nähdä
Ehkä se on parempi näin kuitenkin. Ehkä jotain uutta löytyy. Uskon ja toivon että olet onnellinen. Sinussa on kaikki512221Miten suhtauisitte jos kaivattunne sanoisi, ettei hänestä ole seurusteluun
mutta seksi, hellyys ja yhdessäolo kelpaa kyllä??1162206Vau miten upea nainen!
Näytit todella tyrmäävältä. 🤩😍 En meinannut saada katsettani irti sinusta.202007Kunpa minä tietäisin
Olisipa minulla tietoa, siitä oletko sinä nainen kiinnostunut minusta, miehestä joka tätäkirjoittaa, vai olenko minä aiv211993- 621934
- 961790