Miten sotilaan mielenterveys kestää sodan?

Miten sotilaan mielenterveys kestää sodan?
321369
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 32

Vanhimmat

Eihän se kestä.
Vain lähes idiootin tasolla oleva henkilö tulee sodasta likimain samanlaisena kuin menikin.
Muut ovat alkoholisteja,narkkareita tai muuten henkisesti epävakaita.

Äänestä
  • Tasapainoiset,realistiset ja hyvähermoiset luonteet kestävät parhaiten.

    Idealistit kärsivivät pahimmin.

    Myös motivaation tulee olla kohdallaan.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tasapainoiset,realistiset ja hyvähermoiset luonteet kestävät parhaiten.

    Idealistit kärsivivät pahimmin.

    Myös motivaation tulee olla kohdallaan.

    Kukaan normaali ihminen ei palaa siviiliin ilman, että mieli olisi järkkynyt.
    Meillä on paljon esimerkkejä.
    Miehet osaavat peittää asian, joskus vain perhe tietää.

    Äänestä

Varmaan jos tulee luoteja, pommeja, kranaatteja yms. niskaan jatkuvalla syötöllä ja pauhulla, niin vaikea sitä on kai kukaan kestää. Kranaattikauhu ("shell shock") tuli terminä tutuksi 1. maailmansodan aikaan, sittemmin 2. maailmansodassa ja Vietnamin sodassa ns. "Thousand-yard stare", ja sen jälkeen yleisemmin "Post-traumatic stress disorder", PTSD.

Jo ensimmäisen maailmansodan aikana noita alettiin hoitamaan. Teollisen sodankäynnin sivuvaikutuksia yksilöihin.

T. Reservin sivari

Äänestä
  • Samalla+huomattiin+että+jotkut+(n.+5%)+yksinkertaisesti+kestävät+sellaisia+oloja+henkisesti.+Syitä+ei+tiedetä,+mutta+lähellekään+kaikki+eivät+heistä+eivät+olleet+idiootteja,+juoppoja,+narkkareita+tai+henkisesti+epävakaita.

    Äänestä

Todetusti osa jalkaväen sotilaista alkaa tilanteen tullen räiskimään vihollista vain sinne päin. Näin esimerkiksi 2. maailmansodassa ja sittemmin Vietnamissa , jossa tähän "ongelmaan" kai kiinnittävät huomiota jenkit lähinnä.

Samaa kertoi kuulemani mukaan myös isoisäni, talvi- ja jatkosodan veteraani. Ilmeisesti hänen sanojensa mukaan myös puna-armeijan soltut tekivät tätä - ampuivat tahallaan ohi.

Tästä on varmasti vaikeaa saada tarkkaa kuvaa, sillä kukapa veteraani haluaisi muistelmiin tai dokumentteihin laittaa kirjallisesti että "ammuin minne sattuu, en päin vihollista".

Kaikista meistä ei ole tappamaan toista ihmistä, edes ääritilanteissa.

Äänestä
  • ” Todetusti osa jalkaväen sotilaista alkaa tilanteen tullen räiskimään vihollista vain sinne päin. Näin esimerkiksi 2. maailmansodassa ja sittemmin Vietnamissa , jossa tähän "ongelmaan" kai kiinnittävät huomiota jenkit lähinnä. ”

    ON KAKSI TÄYSIN ERI ASIAA:

    1. Ampua sinnepäin

    2. Ampua tahallaan ohi

    ”Samaa kertoi kuulemani mukaan myös isoisäni, talvi- ja jatkosodan veteraani. Ilmeisesti hänen sanojensa mukaan myös puna-armeijan soltut tekivät tätä - ampuivat tahallaan ohi. ”

    Saat toki uskoa, että ammuttiin tahallaan muka ohi, mutta todellisuudessa näin ei tehty.

    Sen sijaan todettiin, että moni ampui huonolla tähtäyksellä ja se pani asiantuntijat juuri epäilemään, että oliko järkevää tuottaa sotilaskiväärejä, jotka olivat vaarallisia jopa 1.000 metriin saakka ja alettiin pohtimaan sen kevyempää versiota eli rynnäkkökiväärejä.

    Äänestä

Erittäin hyvin kunhan sattuu olemaan kovia kommandoja kuten minä, Rambo ja Lauri Törni. Heikommat laitetaan sitten traktorikuskeiksi, kumipääpattereihin ja ruokalaan lautasten kantajiksi.

Äänestä

Sanotaan, että kukaan ei palaa sodasta enää samanlaisena, kuin sinne lähti.

Sodista on tullut raaempia viimeisen parin sadan vuoden aikana, ja saa olla aikamoinen "aatteenmies", että kokee sen touhun jotenkin ylevänä. Eikös se Hitlerkin kovasti halunnut aivopestä sakut, että olisivat mahdollisimman hyviä sotilaita, ja kai siinä jotain perää on.

Muinaiset viikingit olivat varmaankin vähän samalaisia ja uskoivat siihen, että soturi lähtee täältä Valhallaan kaatuessaan taistelukentällä, joten sellainen oli jopa tavoiteltavaa.

Nykyihminen on tottunut aika helppoon elämään, ja ehkä siksi enää kestä kovin hyvin sodan mielettömyyttä. Ei ole uskontoa, tai aatetta sen sotimisen takana. Sodat tuntuvat enemmänkin merkityksettömältä teurastukselta.

Äänestä

Miten sotilaan mielenterveys kestää sodan?

Huonosti.

Äänestä
  • Sodilla oli aikoinaan jopa romanttinen maine, joka kyllä karisi kahden maailmansodan aikana. Niistä ensimmäiseenkin lähdettiin kuin jännittävään seikkailuun, joka kestää vain hetken ja sitten palataan sankareina kotiin. Todellisuus oli kuitenkin toinen, kun teurastus alkoi ja sota kesti vuosia, muutaman kuukauden sijaan.

    Äänestä

Pitäisi olla kutsuttu sotakelpoisena. Ei homoille.

Äänestä
  • Eli homojen mielenterveys ei kestä? Sitäkö yrität sanoa?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Eli homojen mielenterveys ei kestä? Sitäkö yrität sanoa?

    Se yks kohjo eli yksipallinen böömiläiskorpraali on mainio esimerkki. Jo valmiiksi hullu voi muuntua sodassa - eli suomeksi sanottuna vielä hullummaksi eli täyshulluksi - vieläpä suuruuden hulluksi.
    Saksalainen elokuva Perikato kertoo rehellisesti tuon korpraalin viimeisten päivien mielisairaudesta paremmin kuin hyvin.
    Ja mikä leffan uskottavuuden kannalta on erinomaista - käsikirjoitus perustuu korpraalin henkilökohtaisen müncheniläisen sihteerin Traudl Jungen muistelmiin. Nainen antaa itse oman lausuntonsa jo leffan alussa.
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Traudl_Junge

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Se yks kohjo eli yksipallinen böömiläiskorpraali on mainio esimerkki. Jo valmiiksi hullu voi muuntua sodassa - eli suomeksi sanottuna vielä hullummaksi eli täyshulluksi - vieläpä suuruuden hulluksi.
    Saksalainen elokuva Perikato kertoo rehellisesti tuon korpraalin viimeisten päivien mielisairaudesta paremmin kuin hyvin.
    Ja mikä leffan uskottavuuden kannalta on erinomaista - käsikirjoitus perustuu korpraalin henkilökohtaisen müncheniläisen sihteerin Traudl Jungen muistelmiin. Nainen antaa itse oman lausuntonsa jo leffan alussa.
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Traudl_Junge

    Puna-armeijan suorittamia raiskauksia ei "jostain" syystä näkynyt tuossa elokuvassa.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Puna-armeijan suorittamia raiskauksia ei "jostain" syystä näkynyt tuossa elokuvassa.

    Eikä näkynyt myöskään natsisikojen raiskaus- ja siviilien sekä juutalaisten teurastusretkeä Neuvostoliittoon - tonokki!
    Jos kananaivosi ei ymmärtänyt, tuo Perikato-leffa perustuu pelkkiin tosiasioihin eli siihen mitä tapahtui noille natsisioille ja lastensa murhaajille Berliinin bunkkerissa.
    On oikein upeata, että paljastat katsoneesi leffan. Moni kaltaisesi apina kiistää leffan jopa valheellisena. Kysy niiltä, jotta miksi.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Eikä näkynyt myöskään natsisikojen raiskaus- ja siviilien sekä juutalaisten teurastusretkeä Neuvostoliittoon - tonokki!
    Jos kananaivosi ei ymmärtänyt, tuo Perikato-leffa perustuu pelkkiin tosiasioihin eli siihen mitä tapahtui noille natsisioille ja lastensa murhaajille Berliinin bunkkerissa.
    On oikein upeata, että paljastat katsoneesi leffan. Moni kaltaisesi apina kiistää leffan jopa valheellisena. Kysy niiltä, jotta miksi.

    ” Jos kananaivosi ei ymmärtänyt, tuo Perikato-leffa perustuu pelkkiin tosiasioihin eli siihen mitä tapahtui noille natsisioille ja lastensa murhaajille Berliinin bunkkerissa. ”

    Niinpä. Ja sattumoisin kertoo Puna-armeijasta Berliinissä! Ihme, että Traudl Jungea itse välttyi muna-armeijan lempiharrastukslta!

    ”On oikein upeata, että paljastat katsoneesi leffan. Moni kaltaisesi apina kiistää leffan jopa valheellisena. Kysy niiltä, jotta miksi.”

    Miksi pitäisi kysyä? Kyllä elokuva minulle kelpasi!

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Eikä näkynyt myöskään natsisikojen raiskaus- ja siviilien sekä juutalaisten teurastusretkeä Neuvostoliittoon - tonokki!
    Jos kananaivosi ei ymmärtänyt, tuo Perikato-leffa perustuu pelkkiin tosiasioihin eli siihen mitä tapahtui noille natsisioille ja lastensa murhaajille Berliinin bunkkerissa.
    On oikein upeata, että paljastat katsoneesi leffan. Moni kaltaisesi apina kiistää leffan jopa valheellisena. Kysy niiltä, jotta miksi.

    Miksi Jungen brutaalia joukkoraiskausta ei näytetty elokuvassa?

    Äänestä

Rintamalla seonneet laitettiin taportaaseen, kuten vankileireille vartijoiksi.

Äänestä
  • Ja neukuissa heitä oli niin paljon, että piti sodan jälkeen perustaa peräti 30.000 gulag-leiriä, että kaikki sijoittui!

    Äänestä

"Ihme, että Traudl Jungea itse välttyi muna-armeijan lempiharrastukslta"

Laitappa vaikka "Traudl Junge gangrape" googleen niin näet että Jungea pantiin varsin monen raiskaajan voimalla. Hän sai kaupan päälle muun muassa murtuneen kallon.

Äänestä
  • Tuskinpa! Itsehän sinä niitä toisaalta ihastelet ja toisaalta peittelet neukun mieliharrastusta!

    Äänestä

Löysin erään jatkosodassa olleen sotilaan sotilas passin, hyvät oli arvostelut mutta sotilas oli vapautettu vuosi ennen sodan loppumista,( täysin palvelleena.) Mitä tämä lause tarkoittaa? Ei ollut haavoittunut.

Äänestä
  • Miehistöllä ja aliupseereilla oli yläikäraja, jonka jälkeen siirrettiin reserviin. Olisiko ollut sota-aikana 40 vuotta tai 42 vuotta? Upseereilla yläikärja oli 60 vuotta. Tarkista tämä asia ensin. Myös sairaus tai ruumiinvamma saattoi johtaa samaan.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Miehistöllä ja aliupseereilla oli yläikäraja, jonka jälkeen siirrettiin reserviin. Olisiko ollut sota-aikana 40 vuotta tai 42 vuotta? Upseereilla yläikärja oli 60 vuotta. Tarkista tämä asia ensin. Myös sairaus tai ruumiinvamma saattoi johtaa samaan.

    Semmoista se on kosto sodissa. Tuhannet puna-armeijan sotilaat vannoivat pyhää vihaa ja kostoa jokaiselle natsille ja - myös saksalaisille naisille - vapautettuaan mm. keskitysleirejä ja nähtyään niiden ruumisröykkiöt ihan omin silmin.
    Raiskaamisen osasivat Saksaan päästyään toki länsiliittoutuneidenkin huoripukit.
    Varsinkin saksalaisen naistutkijan Miriam Gebhardt on erittäin tervetullut muistutus siitä.

    Suosittelen iltalukemiseksi:
    https://www.minervakustannus.fi/kirjat/kirja.php?kirja=1242

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Semmoista se on kosto sodissa. Tuhannet puna-armeijan sotilaat vannoivat pyhää vihaa ja kostoa jokaiselle natsille ja - myös saksalaisille naisille - vapautettuaan mm. keskitysleirejä ja nähtyään niiden ruumisröykkiöt ihan omin silmin.
    Raiskaamisen osasivat Saksaan päästyään toki länsiliittoutuneidenkin huoripukit.
    Varsinkin saksalaisen naistutkijan Miriam Gebhardt on erittäin tervetullut muistutus siitä.

    Suosittelen iltalukemiseksi:
    https://www.minervakustannus.fi/kirjat/kirja.php?kirja=1242

    ” Tuhannet puna-armeijan sotilaat vannoivat pyhää vihaa ja kostoa jokaiselle natsille ja - myös saksalaisille naisille - vapautettuaan mm. keskitysleirejä ja nähtyään niiden ruumisröykkiöt ihan omin silmin.”

    Jokainen kansa tulee kuuluisaksi jollakin elämän osa-alueellaan ja venäläisillä oli tässä oma leipälajinsa! Luontevasti taitoa jatkettiin sodasta palattua myös kotona perhe-elämässä, jossa puoliso toimi mukavasti nyrkkeilysäkkinä ja suojelijana toimi itse Putin, joka poisti perheväkivallan Venäjän rikoslaista!

    ”Raiskaamisen osasivat Saksaan päästyään toki länsiliittoutuneidenkin huoripukit.”

    Mutta pyrkivät tavoitteeseen aivan toisella tavalla ja ilman väkivaltaa. Nailonsukat, tupakkakartonki ja ruoka olivat oiva keino herättää myötämieltä vastakkaisessa sukupuolessa!

    Äänestä

Monilla se ei kestä.

Äänestä
  • Yllättävän moni suomalainen rintamamies ns. "tärähti", mitä mm. Väinö Linna kuvaa tarkoituksellisesti aivan viimeisillä sivuilla Tuntemattomassa sotilaassaan. Siinä "tärähtänyt" nousee tykistötulessa monista estelyistä huolimatta poterostaan ylös ja rauhoitteluun sekä kiinni pitämiseen tarvitaan monta aseveljeä.
    Myös "Antti Rokka" sanoo jo sitä ennen olevansa huolissaan, koska jo niin moni mies "pällyyt."
    Pitkään oli kuoliaaksi vaiettu asia myös sodan jälkeen huumeriippuvuudet, joiden yksi - muttei vähäisin syy - olivat rintamalta vohkitut suuret määrät Pervitiniä, joka oli aika vahvaa metamfetamiinia. Muitakin kovia aineita oli liikkeellä jonkin verran.
    Kun kaikkeen lisätään vielä rintamalta palanneiden jatkuvasti pahentunut alkoholismi, voidaan sanoa, että sodan aikana saaduista mielenterveysongelmista kärsi myös käsittämättömän suuri joukko omaisia ja muita siviilejä - ja osa jälkipolvista kärsii vieläkin.
    Erinomainen teos tästä aiheesta on mm. Tieto-Finlandian 2013 voittanut tutkija Ville Kivimäen kirja 'Murtuneet mielet - Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-45.'
    WSOY, 475 sivua.
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Murtuneet_mielet
    https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/murtuneet-mielet-suomi-vieritti-sotatraumat-sotilaiden-omaksi-syyksi/

    Äänestä

Murtuneita mieliä oli kaikkien maidn veteraaneilla. Monen vuoden sotiminen jätti jälkensä ja monen oli vaikea sopeutua siviiliväen vaatimuksiin

Venäläiset veteraanit kuolivat luonnostaan niin nuorina, että valtaosa säästyi näkemästä vuotta 1991, jolloin liki kaikki heidän suurin uhrauksin hankkimansa miehitykset ja maa-alueet katosivat savuna ilmaan!

Äänestä

Jotkut jäävät jopa koukkuun sotaan. Esim. Kongon Muller sekä Lauri Törni hyviä esimerkkejä. Siviilin on vaikea ymmärtää innostusta sotimaan.
Sota on hyvin jännittävää ja koukuttavaa kuten videopelit. Onnistuminen operaatioissa antaa vahvan fiiliksen. Myös sotatilanteen aseveljeys toimii aivan toisella tasolla kuin siviilissä. Ei mikään ihme, että monet haluavat jatkaa sotakokemusta menemällä mukaan uusiin sotiin.
Ensimmäiseen maailmansotaan liittyi paljon vapaaehtoisesti innostuneena. Puhuttiin laulaen sotaan menemisestä.

Äänestä

Tiedä häntä Törnin koukussa olosta. Mies kun kuului USA:n armeijaan kantapeikkona ja oli työsuhteessa. Hän meni sinne minne käskettiin. Se oli työ, jonka hän osasi parhaiten.

Äänestä
  • Kukaan ei yritäkään väittää, että ainoastaan suomalaisia sotilaita olisi "tärähtänyt" viime sodissa.
    Olisikin mielenkiintoista tietää esim. Vietnamin sodassa tärähtäneiden todellinen lukumäärä, koska se oli ensimmäinen todellinen huumehörhöjen sota. Kaikkea oli saatavilla. Heinät/marit olivat pappien kamaa sen rinnalla, kun sormia napsauttamalla löytyi LSD:n lisäksi kaikkea kovaa ja kivaa mm. oopiumia, heroiinia ynnä erilaiset kovat pillerit päälle.
    Tuo 1991 oli hyvä muutosvuosi sikäli, että sen jälkeen olemme saaneet lukea isot joukot sotakirjallisuutta, joka perustuu mm. Kremlin myös länsitutkijoille avautuneisiin arkistoihin.
    Myös venäläistä arkistoihin perustuvaa tutkijoiden kirjoittamaa sotakirjallisuutta on tällä vuosituhannella ilmestynyt suorastaan upeat määrät - mm. suomalaistutkijoiden kanssa yhteistyössä.
    Ja jopa ulkomaisten tutkimuskeskusten pyynnöstä:
    https://arkisto.fi/uploads/Arkisto/2.pdf

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Miten sotilaan mielenterveys kestää sodan?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu