Niin typerä olo taas. Miksi pitää lyödä päätä seinään aina uudestaan. Parempi käpertyä takaisin omaan kuoreensa ja jatkossa pysyäkin siellä.
Ja taas todellisuus iski tajuntaan
Anonyymi
8<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Se en ollut minä.
Sellaista se elämä on.
Ihmisten ongelmat siinä etteivät he ymmärrä välittää, eivätkä välitä ymmärtää. Ja ne tarkoittavat monia asioita. Niin paljon oppimista ja niin vähän käsitystä ennen oivalluksia...
Ei kannata käpertyä kuoreensa vaan puhua ja näyttää tunteensa.
Minulla on ollut vähän toisenlaisia kokemuksia.
Kannatan.
Vähän samoilla aatoksilla minäkin, tunnen oloni rumaksi ja kelpaamattomaksi vaikken sitä muille näytäkkään, pakko pysyä hallinnassa. Miten voi sen aivan ihanan hiukan vanhemman miehen sanat ja välttely tuntua näin pahalta vaikka ei niissä kai mitään ihmeellistä tavallaan olekkaan. Keneltäkään muulta en ole edes hiukan verran huomaamista, arvostamista ja muistamista kaivannut tavallisesta jutustelusta puhumattakaan, vain sen verran mitä ympärillä olevatkin saavat. Jotkut asiat tuovat arkeen niin paljon iloa olemalla vain. Kai toiset ovat luonnostaan sitten niin huomaamattomia ja mitättömiä ettei turhaan aikaansa halua kuluttaa. Olin todella, todella tyhmä luullessani että minua sillä tavalla olisi edes katsellutkaan ja annoin itseni langeta tunteiden tielle. Pitää luikkia häntä koipien välissä jälleen suojamuuriensa taakse.
Hei kuule, katuisit jos käpertyisit kuoreesi. Sinusta tulisi pelokas hiirulainen joka pelkää vastoinkäymisiä.
Ja niitä vastoinkäymisiä elämä on pullollaan meille kaikille. Ihan jokaiselle.
Onhan se toki helpompaa elää pää pusikossa piilossa, mutta onko se sitten elämää?
Ei kun pää pystyyn ja tuulta päin.
Rohkeutta elää elämäänsä täysillä. Ja sitä sinulla on.. rohkeutta. Tsemiä hei...