Juttu on jo vuodelta 2015, mutta silti edelleen ajankohtainen.
9 x 12 mm kenno ei todellakaan millään opilla ole tuuman kokoinen mistään kohtaa, vaikka markkinamies mitä väittäisi.
https://www.kenrockwell.com/tech/one-inch-sensor.htm
Ken Rockwell pauhasi "tuuman" kennoista
Anonyymi
37
1679
Vastaukset
- Anonyymi
Ei paljon kenin pauhaamiset kiinnosta. Aihetta on käsitelty täälläkin joten ei pitäisi olla epäselvää että mistä onkysymys kun puhutaan tuuman kennosta.
- Anonyymi
Mikä täyden koon kennossa on täyttä? Miksi medium format on pienempi kuin täysi kenno? Kaikkea voi ihmetellä. Kun jotain keksitään niin se nimetään jollakin tavalla. Tuuman kennon nimellekkin on omat perusteensa ja lähtökohdat historiassa. Jos on kiinnostunut teknisistä asioista niin niistä voi ottaa selvää. Ei aps-c, mft tai täyskennokaan kerro suoraan asiaan perehtymättömälle mistä on kysymys.
- Anonyymi
Täyskennohan nyt on täysi itsentäänselvyys, eli kenno on n. perinteisen 35mm kinofilmiruudun kokoinen.
Tuuman kennon nimitys taas on täysin harhaanjohtava. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täyskennohan nyt on täysi itsentäänselvyys, eli kenno on n. perinteisen 35mm kinofilmiruudun kokoinen.
Tuuman kennon nimitys taas on täysin harhaanjohtava.Ei sitä nimityksestä voi mitään mitenkään päätellä. Mikä mitta se 35mm sitten on? Pysty, vaaka vai diagonaali? Asia pitää tietää. Jos ei tiedä niin pitää ottaa selvää jos asia kiinnostaa. Miksi digitaalisen kennon koko nimetään jonkin antiikkisen filmin mukaan?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täyskennohan nyt on täysi itsentäänselvyys, eli kenno on n. perinteisen 35mm kinofilmiruudun kokoinen.
Tuuman kennon nimitys taas on täysin harhaanjohtava.Täysikenno olisi kaiketi rullafilmiaikaan verratessa 6x9.
Anonyymi kirjoitti:
Täysikenno olisi kaiketi rullafilmiaikaan verratessa 6x9.
Filmiajan loppuaikanahan kinofilmi oli se valtavirta, jota lähes kaikki käyttivät ja siinä oli sitä 35 mm filmiä käytössä. Kun nk "täyskenno" on sitä seurausta sen filmiajan lopun kamera rakenteelle niin ihan hyvin se täyskenno sopii sille nykyiselle npoin 35 mm ruudulle ja kroppi siitä puoliksi kropatulle.
Tuuman kennon mittahan on peräisin tuuman videoputken "kennon" mitoista. Sekään ei ole sen kummempaa!
Kun nyt olen niin kropilla kuin täyskennoisellakin kohta 20 vuotta kuvannut niin alkuajan ehkä hieman "huonosta" noin 6 megan erottelusta normaalin kennot ovat luokkaa 20 - 60 megaa ja niistä saa aika suuriakin kuvia tehtyä ilman suurempaa rakeisuutta. Itse kokeilin uteliaisuuttani 36 megan (D800) kuvasta 3 x 2 metrin tulostetta kankaalle ja ihan hyvä siitä minun silmilläni katsottuna tuli, jos edes metrin päästä katsoo, jolloin koko kuva ei edes ole näkokentän sillä hyvän erottelun alueella.- Anonyymi
Extyökkäri kirjoitti:
Filmiajan loppuaikanahan kinofilmi oli se valtavirta, jota lähes kaikki käyttivät ja siinä oli sitä 35 mm filmiä käytössä. Kun nk "täyskenno" on sitä seurausta sen filmiajan lopun kamera rakenteelle niin ihan hyvin se täyskenno sopii sille nykyiselle npoin 35 mm ruudulle ja kroppi siitä puoliksi kropatulle.
Tuuman kennon mittahan on peräisin tuuman videoputken "kennon" mitoista. Sekään ei ole sen kummempaa!
Kun nyt olen niin kropilla kuin täyskennoisellakin kohta 20 vuotta kuvannut niin alkuajan ehkä hieman "huonosta" noin 6 megan erottelusta normaalin kennot ovat luokkaa 20 - 60 megaa ja niistä saa aika suuriakin kuvia tehtyä ilman suurempaa rakeisuutta. Itse kokeilin uteliaisuuttani 36 megan (D800) kuvasta 3 x 2 metrin tulostetta kankaalle ja ihan hyvä siitä minun silmilläni katsottuna tuli, jos edes metrin päästä katsoo, jolloin koko kuva ei edes ole näkokentän sillä hyvän erottelun alueella.>>>Tuuman kennon mittahan on peräisin tuuman videoputken "kennon" mitoista. Sekään ei ole sen kummempaa!<<<
Niihhhh !!!!
Toki aivan kaikillahan oli kotonaan tuuman videoputken omaava TV-kamera, silloin Vanhaan Hyvään Aikaan... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei sitä nimityksestä voi mitään mitenkään päätellä. Mikä mitta se 35mm sitten on? Pysty, vaaka vai diagonaali? Asia pitää tietää. Jos ei tiedä niin pitää ottaa selvää jos asia kiinnostaa. Miksi digitaalisen kennon koko nimetään jonkin antiikkisen filmin mukaan?
Katsoo wikistä jos asiasta on epäselvyyttä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kinofilmi - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täysikenno olisi kaiketi rullafilmiaikaan verratessa 6x9.
Täysikokoinen negatiivifilmi oli kooltaan 6 x 4 tuumaa tai enemmän (15x10 cm). Niistä pystyi tulostamaan pinnakkaiskopion ilman suurennuskonetta. Siitä nimitys täysikoko.
35 mm filmeistä käytettiin nimitystä kinofilmi. Samaa nimitystä voitaisiin käyttää edelleen kinokokoisista digikennoista.
- Anonyymi
Oletko pannut merkille että myös tuumaa pienemmät kennot nimetään tuumamitoilla? Kuten 2/3" tai 1/1.8" jne. Tämäkö ei sitten haittaa vaikka nimeämisperuste on sama kuin 1 tuumaisessa?
- Anonyymi
On tuokin kuluttajan harhauttamista kertoa kennon koko noin.
Ainoa oikea tapa olisi kertoa kennon koko kameran spekseissä, dimensio x dimensio, yksikkönä millimetri, eletäänhän nyt sentään jo vuotta 2021, eikä mitään keskiaikaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On tuokin kuluttajan harhauttamista kertoa kennon koko noin.
Ainoa oikea tapa olisi kertoa kennon koko kameran spekseissä, dimensio x dimensio, yksikkönä millimetri, eletäänhän nyt sentään jo vuotta 2021, eikä mitään keskiaikaa.Kyllä se kennon todellinen koko teknisissä tiedoissa kerrotaan jos ne vaivautuu lukemaan. Ei aps-c tai full frame myöskään sano mitään jos ei tiedä mistä on kysymys.
- Anonyymi
Noita mittoja ei ole siinä määrin käytetty markkinoinnissa kuin sitä kuuluisaa "tuuman" kennoa.
Ja kaikkihan tietää muutenkin että normaaleissa digikompaktikameroissa on pikku kenno. Eikä sellaisilla muutaman millin eroilla mikä niissä käytännössä on, ole mitään merkitystä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Noita mittoja ei ole siinä määrin käytetty markkinoinnissa kuin sitä kuuluisaa "tuuman" kennoa.
Ja kaikkihan tietää muutenkin että normaaleissa digikompaktikameroissa on pikku kenno. Eikä sellaisilla muutaman millin eroilla mikä niissä käytännössä on, ole mitään merkitystä.> Noita mittoja ei ole siinä määrin käytetty markkinoinnissa kuin sitä kuuluisaa "tuuman" kennoa.
Pesusoikossako olet tänne tullut?
Ei 2000 -luvun alkuvuosina mistään muusta puhuttukaan kuin näistä 1/2,7" jne mitoista. Sama "digituuma" niissäkin ja kun mitta ilmoitetaan vielä käänteislukuna, niin onhan se komeampaa kuin julistaa, että kennon läpimitta on 0,37 "digituumaa" eli 6 mm.
Itse kuvasin tuohon aikaan "isokennoisella" eli 2/3" = läpimitta 11 mm, todelliset mitat 8,8x6,6 mm
Muutaman millin eroilla on merkitystä, kun lasketaan esim. sitä, millainen on "polttovälikerroin" ts. mikä fyysinen polttoväli antaa saman kuvakulman kuin 28 mm objektiivi kinokamerassa ja miten syväterävyysalue muuttuu. Anonyymi kirjoitti:
Noita mittoja ei ole siinä määrin käytetty markkinoinnissa kuin sitä kuuluisaa "tuuman" kennoa.
Ja kaikkihan tietää muutenkin että normaaleissa digikompaktikameroissa on pikku kenno. Eikä sellaisilla muutaman millin eroilla mikä niissä käytännössä on, ole mitään merkitystä.Et voi olla tosissasi. Tuuman kennoisilla on älyttömästi parempi kuvanlaatu kuin 1/2.3 tuumaisilla - etenkin kun valovoima usein on lähes kaksi aukkoa parempi. Yhteensä kennokoon ja valovoiman tuoma etu on lähes neljä aukkoa.
Pidit tai ei, tuo on se tapa, jolla kennokoot ilmoitetaan. Asia ei mitenkään liity juuri tuuman kennoihin.
- Anonyymi
Miksi kennokoot mielestäsi pitää juuri tuolla tavalla ilmoittaa?
Putkitelkkariako teillä vieläkin töllötetään?
Tiedoksesi, että kaikkien kameroiden kennokokoa ei suinkaan tuolla tavalla ilmoiteta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi kennokoot mielestäsi pitää juuri tuolla tavalla ilmoittaa?
Putkitelkkariako teillä vieläkin töllötetään?
Tiedoksesi, että kaikkien kameroiden kennokokoa ei suinkaan tuolla tavalla ilmoiteta.Patteriautojenkin tehot ilmoitetaan edelleen hevosvoimina, vaikka tehon mittayksikkö on useamman vuosikymmenen ajan ollut kW.
Digikameroissa käytössä olevat tuumamitat juontavat myös kekkoslovakian ajoilta, jolloin käytettiin analogisia videoputkia. Tuumamitta ilmaisee videoputken koon, mutta tallentuvan kuvan koko onkin paljon pienempi. "digituuman" pituus on ems. syystä vain 16 mm.
Vrt. kuvaputkitelevisioissakin kuva oli pienempi kuin telkkarin (kuvaputken) nimellismitta, esim. 26".
Tämän päälle vielä kikkailu murtoluvuilla, niin voidaan esim. julistaa, että kennon koko on 1/2,7" eli 16/2,7 = 5,9 mm. Kyllähän 1/2,7" kuulostaa paljon hienommalta kuin 5,9 mm. Anonyymi kirjoitti:
Miksi kennokoot mielestäsi pitää juuri tuolla tavalla ilmoittaa?
Putkitelkkariako teillä vieläkin töllötetään?
Tiedoksesi, että kaikkien kameroiden kennokokoa ei suinkaan tuolla tavalla ilmoiteta.Ei tässä ole mielipiteistäni kiinni. Ne vain ilmoitetaan noin.
Anonyymi kirjoitti:
Patteriautojenkin tehot ilmoitetaan edelleen hevosvoimina, vaikka tehon mittayksikkö on useamman vuosikymmenen ajan ollut kW.
Digikameroissa käytössä olevat tuumamitat juontavat myös kekkoslovakian ajoilta, jolloin käytettiin analogisia videoputkia. Tuumamitta ilmaisee videoputken koon, mutta tallentuvan kuvan koko onkin paljon pienempi. "digituuman" pituus on ems. syystä vain 16 mm.
Vrt. kuvaputkitelevisioissakin kuva oli pienempi kuin telkkarin (kuvaputken) nimellismitta, esim. 26".
Tämän päälle vielä kikkailu murtoluvuilla, niin voidaan esim. julistaa, että kennon koko on 1/2,7" eli 16/2,7 = 5,9 mm. Kyllähän 1/2,7" kuulostaa paljon hienommalta kuin 5,9 mm.1/2.7" on kylläkin 18/2,7 = 6,7 mm. Se tuuman koko on n. 18 mm kun kenno on pienempi kuin 1/2"
Nykyään käytetyt kennokoot ovat
1/2.3" eli 7,7 mm
1" eli 15,75 mm ja
4/3" eli 21,5 mm
Noita voi myös ajatella aukkoina, jolloin ne ovat 5, 3 ja 2 aukkoa huonompia kuin FF.
Puhelimissa voi olla myös eri kokoja. Menetelmä on tyhmä, mutta en minä sitä ole päättänyt.
Canon APS-C on 26,8 mm ja Nikon 28,2 mm ja FF on 43,26 mm- Anonyymi
okaro kirjoitti:
1/2.7" on kylläkin 18/2,7 = 6,7 mm. Se tuuman koko on n. 18 mm kun kenno on pienempi kuin 1/2"
Nykyään käytetyt kennokoot ovat
1/2.3" eli 7,7 mm
1" eli 15,75 mm ja
4/3" eli 21,5 mm
Noita voi myös ajatella aukkoina, jolloin ne ovat 5, 3 ja 2 aukkoa huonompia kuin FF.
Puhelimissa voi olla myös eri kokoja. Menetelmä on tyhmä, mutta en minä sitä ole päättänyt.
Canon APS-C on 26,8 mm ja Nikon 28,2 mm ja FF on 43,26 mm> 1/2.7" on kylläkin 18/2,7 = 6,7 mm. Se tuuman koko on n. 18 mm kun kenno on pienempi kuin 1/2"
Seison korjattuna. Tuuman pituus riippuu mitattavan objektin pituudesta. Tässä mentiin jo kvanttimekaniikan puolelle. Niin pieniä ovat kennot ;-D Anonyymi kirjoitti:
Miksi kennokoot mielestäsi pitää juuri tuolla tavalla ilmoittaa?
Putkitelkkariako teillä vieläkin töllötetään?
Tiedoksesi, että kaikkien kameroiden kennokokoa ei suinkaan tuolla tavalla ilmoiteta.Siksi, että ne ilmoitetaan noin. Ihan hyvin mitä voisin päättää, että "kamera" tarkoittaa huonetta. On selkeämpää, kun pysytään sovitussa terminologiassa. Jos selitän asioita, niin silloin mainitsen halkaisijan millimetreissä.
- Anonyymi
Turhaa niilitystä. Erilaisten laitteiden ja asioiden ominaisuuksia kuvataan erilaisilla termeillä ja luvuilla. Kuluttaja on useimmiten ulalla kuin radio konsanaan mutta näillä on mentävä. Ketä joku tekninen tieto kiinnostaa osaa sen varsmasti etsiä. Esimerkiksi imureiden kohdalla puhutaan monesti wateista niiden tehoa määriteltäessä mutta todellinen imuteho ei ole suoraan verrannollinen wattien määrään. Markkinamiesten puheisiin kannattaa aina suhtautua varauksella. Uskomaton, ennennäkömätön ja ylivoimainen ovat sanoja jotka mainoslauseissa usein toistuu. Valistunut kuluttaja ottaa selvää asioista. Jos ei viitsi ottaa selvää niin se on oma vika. Niinkin yksinkertaista asiaa kuin perunaa myydään toreilla edelleen kappoina. Paljonko se on litroissa, kiloissa tai kappelemäärissä? Olennaista lienee se että samalla määreellä ilmoitetut asiat ovat kekenään vertailukelpoiset. Tuuman kennot ovat saman kokoisia keskenään jne. Tosin poikkeuksiakin esiintyy. Kaikkien valmistajien a-psc kennotkaan eivät ole täsmälleen saman kokoisia. Sama koskee myös mm. keskikoon kameroita.
- Anonyymi
Tuuman kokoisessa TV-kameran videoputkessa putken pullean pään jokseenkin tasaisen osan halkaisija on yksi tuuma. Ala, johon itse kuva syntyy, on diagonaaliltaan noin 16 mm.
Vanhoissa TV-kameroissa oli tapana ilmaista sensorin koko tällää viisiin, ja kun vain ammattilaiset moisia käyttivät ja olivat niistä kiinnostuneita ei asiassa ollut mitään vouhkaamista. Kun piti ostaa passeli objektiivi tuuman kennoiseen kameraan, kaikki tiesivät minkä pollttovälinen tarvitaan jne. Ei siinä ollut mitään epäselvyyttä.
Nyt kaiken maailman amatöörit sotkeutuvat sössimään samoille niityille eivätkä ymmärrä pöykäsen höläystä oikeastaan mistään. Siksi niille on pitänyt keksiä semmonenkin kuin "täysikenno", joka perustuu mitoiltaan 35mm filmiä käyttäneeseen miniatyyrikameraan. Paskat se mitään täysi on. 4x5" olisi, tai 9x12 cm meillä Euroopassa.
Sitten vielä tämä "vastaavuus", eli polttovälin ja kennon koon suhdetta ei edes ymmärretä vaan kaikki on väännettävä yksinkertaisimman kautta, ja sitten väärinymmärretään kuitenkin.- Anonyymi
Tämä on tosi kauniisti sanottu 🤣😂🤣 mutta tavallaan totta. Toki on amatöörejä, jotka viitsivät ottaa selvää asioista.
Valokuvauksessa ns 1” on aika turha. Valokuvaukseen ei kannata ostaa MFT:tä pienempää, koska syvyysterävyyden hallinnasta ei voi enää puhua tuumaisissa. Mielummin valokuvaukseen FF tai APS-C. Videokuvaukseen siitä on joissakin tapauksissa, mutta pääosa harrastajista tuntuu käyttävän videokuvaamiseen APS-C runkoja, ei niinkään videokameroita. Anonyymi kirjoitti:
Tämä on tosi kauniisti sanottu 🤣😂🤣 mutta tavallaan totta. Toki on amatöörejä, jotka viitsivät ottaa selvää asioista.
Valokuvauksessa ns 1” on aika turha. Valokuvaukseen ei kannata ostaa MFT:tä pienempää, koska syvyysterävyyden hallinnasta ei voi enää puhua tuumaisissa. Mielummin valokuvaukseen FF tai APS-C. Videokuvaukseen siitä on joissakin tapauksissa, mutta pääosa harrastajista tuntuu käyttävän videokuvaamiseen APS-C runkoja, ei niinkään videokameroita.Tuuman kenno ei ole mitenkään turha. Se mahdollistaa taskuun menevät kompaktit, joiden kuvanlaatu vastaa suunnilleen perusjärkkäriä kittiobjektiivilla. Jos kamerassa on 36 mm (100 mm vast.) objektiivi f/2.8 valovoimalla onnistuu syväterävyydenkin hallinta kohtuullisesti. Se vastaa 50 mm f/4 objektiivia Micro 4/3:lla. Vakavammalla kuvaajalla tällainen on toki kakkoskamera.
Järjestelmässä tuuman kennossa ei ole mieltä. Sen Nikon oppi.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä on tosi kauniisti sanottu 🤣😂🤣 mutta tavallaan totta. Toki on amatöörejä, jotka viitsivät ottaa selvää asioista.
Valokuvauksessa ns 1” on aika turha. Valokuvaukseen ei kannata ostaa MFT:tä pienempää, koska syvyysterävyyden hallinnasta ei voi enää puhua tuumaisissa. Mielummin valokuvaukseen FF tai APS-C. Videokuvaukseen siitä on joissakin tapauksissa, mutta pääosa harrastajista tuntuu käyttävän videokuvaamiseen APS-C runkoja, ei niinkään videokameroita.Sony RX10 on perhanan hyvä yleiskamera (Dpreview antanut parina vuonna arvosanan "paras yleiskamera"), ja siinä on vissiin tuo kirottu tuuman kenno (13.2 x 8.8 mm). Antaa mahdollisuuden f/4 valovoimaiseen 220 mm kakkulaan suhteellisen kevyessä kamerassa. Kuvakulma siis sama kuin 600mm 135 kennon/filmin rungossa.
Toimii lintukamerana ihan ok amatöörille. - Anonyymi
Joo joo vanhoissa TV-kameroissa.
Pitäisi varmaan nykyäänkin mitata etäisyydet ruhtinasten kyynäröiden mukaan, kuten joskus muinoin? Kussakin ruhtinaskunnassa asianomaisen ruhtinaan? Anonyymi kirjoitti:
Joo joo vanhoissa TV-kameroissa.
Pitäisi varmaan nykyäänkin mitata etäisyydet ruhtinasten kyynäröiden mukaan, kuten joskus muinoin? Kussakin ruhtinaskunnassa asianomaisen ruhtinaan?Ei kai kukaan pidä käytettyä tapaa järkevänä. Se nyt vain on kuitenkin käytetty tapa.
- Anonyymi
Full Frame ei ole täys kenno vaan täys kehys.
Full Sensor = täys kenno.
Nikon full frame lens (=täyskennolinssi??- Anonyymi
Full sensor = kenno yliohjautuu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Full sensor = kenno yliohjautuu.
Ei, vaan tuohon on juuri oikea valotus
https://en.wikipedia.org/wiki/Exposing_to_the_right - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei, vaan tuohon on juuri oikea valotus
https://en.wikipedia.org/wiki/Exposing_to_the_rightJos jokainen senseli yliohjautuu niin varmasti ei ole oikea valotus.
- Anonyymi
9 x 12 = 12 x 9 = 4:3, eli vanha tv:n kuvasuhde, eikös? Ja tähänhän aikanaan päädyttiin syystä että se on 'luonnollinen' ihmissilmälle...
Miten tämä liittyy tuuman kennoihin? Ne ovat 3:2 kuvasuhteella. Sekä 3:2, että 4:3 tulevat kinofilmistä. Ero on siinä, onko filmi pysty- vai vaakasuorassa. Pystyssä kuvasuhde on 4:3, kun filmi käännetään vaakaan ja valotetaan kaksi ruutua kerralla tulee 6:4 eli 3:2.
4:3 suhde siirtyi mykkäfimistä äänifilmiin, sitten TV:hen, tietokonemonitoreihin ja lopulta digikameroihin ja kamerapuhelimiin. 3:2 taas tuli käyttöön still-kameroihin ja siitä parempiin digikameroihin.- Anonyymi
okaro kirjoitti:
Miten tämä liittyy tuuman kennoihin? Ne ovat 3:2 kuvasuhteella. Sekä 3:2, että 4:3 tulevat kinofilmistä. Ero on siinä, onko filmi pysty- vai vaakasuorassa. Pystyssä kuvasuhde on 4:3, kun filmi käännetään vaakaan ja valotetaan kaksi ruutua kerralla tulee 6:4 eli 3:2.
4:3 suhde siirtyi mykkäfimistä äänifilmiin, sitten TV:hen, tietokonemonitoreihin ja lopulta digikameroihin ja kamerapuhelimiin. 3:2 taas tuli käyttöön still-kameroihin ja siitä parempiin digikameroihin.> 4:3 suhde siirtyi mykkäfimistä äänifilmiin, sitten TV:hen, tietokonemonitoreihin ja lopulta digikameroihin ja kamerapuhelimiin. 3:2 taas tuli käyttöön still-kameroihin ja siitä parempiin digikameroihin.
No kun ei tullut. Kinokokohan on sekin aika tuoretta hapatusta.
Filmikokoja ja kuvasuhteita on ollut melkoinen joukko. Ison koon vehkeissä kait 5:4 yleinen ja keskikoossa sekä 1:1 että 4:3.
http://www.oxfordshireduplicationcentre.co.uk/medium-format-film-conversion-digital.html
Myös elokuvissa kuvasuhde oli muinoin lähempänä neliötä ja nykyään paljon "lituskaisempi" kuin 4:3.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuvasuhde
4:3 on siis ollut valokuvauksessa iät ajat käytössä ja kinokoon 3:2 vähän outo lintu. Digikompaktit (eli käytännössä kaikki varhaiset digikamerat) 4:3 ja 3:2 kuvasuhteeseen palattu vasta järkkärien myötä.
Toisaalta telkkarien kuvasuhteeksi vaihtui tällä välin 16:9 ja taitaa uudemmat kamerapuhelimetkin tätä ampua.
Toisaalta 3:2 on ihan hyvä kompromissi, koska siitä saa kevyellä rajauksella aikaan 16:9 ja mittasuhde on myös hyvin lähellä A4 arkkikokoa. Anonyymi kirjoitti:
> 4:3 suhde siirtyi mykkäfimistä äänifilmiin, sitten TV:hen, tietokonemonitoreihin ja lopulta digikameroihin ja kamerapuhelimiin. 3:2 taas tuli käyttöön still-kameroihin ja siitä parempiin digikameroihin.
No kun ei tullut. Kinokokohan on sekin aika tuoretta hapatusta.
Filmikokoja ja kuvasuhteita on ollut melkoinen joukko. Ison koon vehkeissä kait 5:4 yleinen ja keskikoossa sekä 1:1 että 4:3.
http://www.oxfordshireduplicationcentre.co.uk/medium-format-film-conversion-digital.html
Myös elokuvissa kuvasuhde oli muinoin lähempänä neliötä ja nykyään paljon "lituskaisempi" kuin 4:3.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuvasuhde
4:3 on siis ollut valokuvauksessa iät ajat käytössä ja kinokoon 3:2 vähän outo lintu. Digikompaktit (eli käytännössä kaikki varhaiset digikamerat) 4:3 ja 3:2 kuvasuhteeseen palattu vasta järkkärien myötä.
Toisaalta telkkarien kuvasuhteeksi vaihtui tällä välin 16:9 ja taitaa uudemmat kamerapuhelimetkin tätä ampua.
Toisaalta 3:2 on ihan hyvä kompromissi, koska siitä saa kevyellä rajauksella aikaan 16:9 ja mittasuhde on myös hyvin lähellä A4 arkkikokoa.Kuvasuhde oli neliömäisempi muutaman vuoden äänielokuvien alussa, koska ääniraita vei tilaa. Sitten otettiin käyttöön academy aperture eli 1,37:1. Rullafilmillä on käytetty erilaisia suhteita, kuten 7:6, 1:1 jne. Kinokoko kuitenkin oli vallitseva formaatti 70-luvulta asti.
Aivan, 3:2 sopii hyvin sekä nykynäytöille, että paperitulosteisiin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miikka Pentikäinen, 28, on kuollut
– Classicin liigaottelu siirtyi Lahtelaisen LASBin ja Classicin oli määrä kohdata keskiviikkona. https://www.aamulehti21528482Tiedättekö naiset, että miehelle kannattaa antaa vasta...
Kun hän on jo kiintynyt teihin. Naisilla erittyy oksitosiinia sek.sin yhteydessä, mikä saa meidät rakastumaan heihin mel2473297Täytyy sanoa että on tämä aika mielenkiintoinen tilanne..
Ihan en osaa vielä yhdistellä palasia, toisaalta tarvitseeko edes. Et vaan taida pystyä kokonaan päästämään irti, ja jos293241Queen of Fucking Everything jakaa mielipiteitä - Mitä tykkäät sarjasta, kolahtiko?
Tiina Lymin käsikirjoittama ja ohjaama tv-sarja on varmasti yksi tämän vuoden puhutuimmista. Mitä tykkäät mustaa huumori932764Särkynyt sydän
Teit sitten selväksi ettet ole kiinnostunut. Kiitos siitä! Nyt on turha enää yrittää mitään, lähestyä tai edes jutella s212196Oho! Dannyn, 82, seuralainen Helmi Loukasmäki, 23, paljastavissa kuvissa - Yksi sana kertoo kaiken!
Mediassa on kerrottu, että Danny ja Helmi ovat muuttaneet uuteen kotiin Raumalle. Nyt Loukasmäki on jakanut omalla Insta231674Jos haluat tietää miksi tykkään sinusta
Niin siksi, koska sinusta huokuu sellaista lempeyttä ja seesteisyyttä ja olet lisäksi komea ilmestys. Jotenkin olet myös171277En suuttunut missään vaiheessa
Oon vaan herkkä ja tuskastunut. Mies se ei ole henkilökohtaista sinulle. Ei mitenkään päin. Sinä herkkänä vaan satut näk51249Trump on jo ihan seonnut...
Nato maa uhkailee toista Natomaata....Amerikan tuho näyttää toteutuvan Trumpin kaudella 100 varmasti.3041180Nurmijärven onnettomuus.
Ihan vain muistutuksena (onnettomuushan tapahtui yksityisellä tiellä) se, että nykyinen hallitus päätti 2023 leikata yks321122