Ken Rockwell pauhasi "tuuman" kennoista

Täyskennohan nyt on täysi itsentäänselvyys, eli kenno on n. perinteisen 35mm kinofilmiruudun kokoinen.

Tuuman kennon nimitys taas on täysin harhaanjohtava.

Anonyymi kirjoitti:

Täyskennohan nyt on täysi itsentäänselvyys, eli kenno on n. perinteisen 35mm kinofilmiruudun kokoinen.

Tuuman kennon nimitys taas on täysin harhaanjohtava.

Ei sitä nimityksestä voi mitään mitenkään päätellä. Mikä mitta se 35mm sitten on? Pysty, vaaka vai diagonaali? Asia pitää tietää. Jos ei tiedä niin pitää ottaa selvää jos asia kiinnostaa. Miksi digitaalisen kennon koko nimetään jonkin antiikkisen filmin mukaan?

Anonyymi kirjoitti:

Täyskennohan nyt on täysi itsentäänselvyys, eli kenno on n. perinteisen 35mm kinofilmiruudun kokoinen.

Tuuman kennon nimitys taas on täysin harhaanjohtava.

Täysikenno olisi kaiketi rullafilmiaikaan verratessa 6x9.

Anonyymi kirjoitti:

Täysikenno olisi kaiketi rullafilmiaikaan verratessa 6x9.

Filmiajan loppuaikanahan kinofilmi oli se valtavirta, jota lähes kaikki käyttivät ja siinä oli sitä 35 mm filmiä käytössä. Kun nk "täyskenno" on sitä seurausta sen filmiajan lopun kamera rakenteelle niin ihan hyvin se täyskenno sopii sille nykyiselle npoin 35 mm ruudulle ja kroppi siitä puoliksi kropatulle.

Tuuman kennon mittahan on peräisin tuuman videoputken "kennon" mitoista. Sekään ei ole sen kummempaa!

Kun nyt olen niin kropilla kuin täyskennoisellakin kohta 20 vuotta kuvannut niin alkuajan ehkä hieman "huonosta" noin 6 megan erottelusta normaalin kennot ovat luokkaa 20 - 60 megaa ja niistä saa aika suuriakin kuvia tehtyä ilman suurempaa rakeisuutta. Itse kokeilin uteliaisuuttani 36 megan (D800) kuvasta 3 x 2 metrin tulostetta kankaalle ja ihan hyvä siitä minun silmilläni katsottuna tuli, jos edes metrin päästä katsoo, jolloin koko kuva ei edes ole näkokentän sillä hyvän erottelun alueella.

Extyökkäri kirjoitti:

Filmiajan loppuaikanahan kinofilmi oli se valtavirta, jota lähes kaikki käyttivät ja siinä oli sitä 35 mm filmiä käytössä. Kun nk "täyskenno" on sitä seurausta sen filmiajan lopun kamera rakenteelle niin ihan hyvin se täyskenno sopii sille nykyiselle npoin 35 mm ruudulle ja kroppi siitä puoliksi kropatulle.

Tuuman kennon mittahan on peräisin tuuman videoputken "kennon" mitoista. Sekään ei ole sen kummempaa!

Kun nyt olen niin kropilla kuin täyskennoisellakin kohta 20 vuotta kuvannut niin alkuajan ehkä hieman "huonosta" noin 6 megan erottelusta normaalin kennot ovat luokkaa 20 - 60 megaa ja niistä saa aika suuriakin kuvia tehtyä ilman suurempaa rakeisuutta. Itse kokeilin uteliaisuuttani 36 megan (D800) kuvasta 3 x 2 metrin tulostetta kankaalle ja ihan hyvä siitä minun silmilläni katsottuna tuli, jos edes metrin päästä katsoo, jolloin koko kuva ei edes ole näkokentän sillä hyvän erottelun alueella.

Lue lisää

>>>Tuuman kennon mittahan on peräisin tuuman videoputken "kennon" mitoista. Sekään ei ole sen kummempaa!<<<

Niihhhh !!!!

Toki aivan kaikillahan oli kotonaan tuuman videoputken omaava TV-kamera, silloin Vanhaan Hyvään Aikaan...

Anonyymi kirjoitti:

Ei sitä nimityksestä voi mitään mitenkään päätellä. Mikä mitta se 35mm sitten on? Pysty, vaaka vai diagonaali? Asia pitää tietää. Jos ei tiedä niin pitää ottaa selvää jos asia kiinnostaa. Miksi digitaalisen kennon koko nimetään jonkin antiikkisen filmin mukaan?

Lue lisää

Katsoo wikistä jos asiasta on epäselvyyttä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kinofilmi

Anonyymi kirjoitti:

Täysikenno olisi kaiketi rullafilmiaikaan verratessa 6x9.

Täysikokoinen negatiivifilmi oli kooltaan 6 x 4 tuumaa tai enemmän (15x10 cm). Niistä pystyi tulostamaan pinnakkaiskopion ilman suurennuskonetta. Siitä nimitys täysikoko.

35 mm filmeistä käytettiin nimitystä kinofilmi. Samaa nimitystä voitaisiin käyttää edelleen kinokokoisista digikennoista.

On tuokin kuluttajan harhauttamista kertoa kennon koko noin.

Ainoa oikea tapa olisi kertoa kennon koko kameran spekseissä, dimensio x dimensio, yksikkönä millimetri, eletäänhän nyt sentään jo vuotta 2021, eikä mitään keskiaikaa.

Anonyymi kirjoitti:

On tuokin kuluttajan harhauttamista kertoa kennon koko noin.

Ainoa oikea tapa olisi kertoa kennon koko kameran spekseissä, dimensio x dimensio, yksikkönä millimetri, eletäänhän nyt sentään jo vuotta 2021, eikä mitään keskiaikaa.

Lue lisää

Kyllä se kennon todellinen koko teknisissä tiedoissa kerrotaan jos ne vaivautuu lukemaan. Ei aps-c tai full frame myöskään sano mitään jos ei tiedä mistä on kysymys.

Noita mittoja ei ole siinä määrin käytetty markkinoinnissa kuin sitä kuuluisaa "tuuman" kennoa.

Ja kaikkihan tietää muutenkin että normaaleissa digikompaktikameroissa on pikku kenno. Eikä sellaisilla muutaman millin eroilla mikä niissä käytännössä on, ole mitään merkitystä.

Anonyymi kirjoitti:

Noita mittoja ei ole siinä määrin käytetty markkinoinnissa kuin sitä kuuluisaa "tuuman" kennoa.

Ja kaikkihan tietää muutenkin että normaaleissa digikompaktikameroissa on pikku kenno. Eikä sellaisilla muutaman millin eroilla mikä niissä käytännössä on, ole mitään merkitystä.

Lue lisää

> Noita mittoja ei ole siinä määrin käytetty markkinoinnissa kuin sitä kuuluisaa "tuuman" kennoa.

Pesusoikossako olet tänne tullut?

Ei 2000 -luvun alkuvuosina mistään muusta puhuttukaan kuin näistä 1/2,7" jne mitoista. Sama "digituuma" niissäkin ja kun mitta ilmoitetaan vielä käänteislukuna, niin onhan se komeampaa kuin julistaa, että kennon läpimitta on 0,37 "digituumaa" eli 6 mm.

Itse kuvasin tuohon aikaan "isokennoisella" eli 2/3" = läpimitta 11 mm, todelliset mitat 8,8x6,6 mm

Muutaman millin eroilla on merkitystä, kun lasketaan esim. sitä, millainen on "polttovälikerroin" ts. mikä fyysinen polttoväli antaa saman kuvakulman kuin 28 mm objektiivi kinokamerassa ja miten syväterävyysalue muuttuu.

Anonyymi kirjoitti:

Noita mittoja ei ole siinä määrin käytetty markkinoinnissa kuin sitä kuuluisaa "tuuman" kennoa.

Ja kaikkihan tietää muutenkin että normaaleissa digikompaktikameroissa on pikku kenno. Eikä sellaisilla muutaman millin eroilla mikä niissä käytännössä on, ole mitään merkitystä.

Lue lisää

Et voi olla tosissasi. Tuuman kennoisilla on älyttömästi parempi kuvanlaatu kuin 1/2.3 tuumaisilla - etenkin kun valovoima usein on lähes kaksi aukkoa parempi. Yhteensä kennokoon ja valovoiman tuoma etu on lähes neljä aukkoa.

Miksi kennokoot mielestäsi pitää juuri tuolla tavalla ilmoittaa?
Putkitelkkariako teillä vieläkin töllötetään?

Tiedoksesi, että kaikkien kameroiden kennokokoa ei suinkaan tuolla tavalla ilmoiteta.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi kennokoot mielestäsi pitää juuri tuolla tavalla ilmoittaa?
Putkitelkkariako teillä vieläkin töllötetään?

Tiedoksesi, että kaikkien kameroiden kennokokoa ei suinkaan tuolla tavalla ilmoiteta.

Lue lisää

Patteriautojenkin tehot ilmoitetaan edelleen hevosvoimina, vaikka tehon mittayksikkö on useamman vuosikymmenen ajan ollut kW.

Digikameroissa käytössä olevat tuumamitat juontavat myös kekkoslovakian ajoilta, jolloin käytettiin analogisia videoputkia. Tuumamitta ilmaisee videoputken koon, mutta tallentuvan kuvan koko onkin paljon pienempi. "digituuman" pituus on ems. syystä vain 16 mm.

Vrt. kuvaputkitelevisioissakin kuva oli pienempi kuin telkkarin (kuvaputken) nimellismitta, esim. 26".

Tämän päälle vielä kikkailu murtoluvuilla, niin voidaan esim. julistaa, että kennon koko on 1/2,7" eli 16/2,7 = 5,9 mm. Kyllähän 1/2,7" kuulostaa paljon hienommalta kuin 5,9 mm.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi kennokoot mielestäsi pitää juuri tuolla tavalla ilmoittaa?
Putkitelkkariako teillä vieläkin töllötetään?

Tiedoksesi, että kaikkien kameroiden kennokokoa ei suinkaan tuolla tavalla ilmoiteta.

Lue lisää

Ei tässä ole mielipiteistäni kiinni. Ne vain ilmoitetaan noin.

Anonyymi kirjoitti:

Patteriautojenkin tehot ilmoitetaan edelleen hevosvoimina, vaikka tehon mittayksikkö on useamman vuosikymmenen ajan ollut kW.

Digikameroissa käytössä olevat tuumamitat juontavat myös kekkoslovakian ajoilta, jolloin käytettiin analogisia videoputkia. Tuumamitta ilmaisee videoputken koon, mutta tallentuvan kuvan koko onkin paljon pienempi. "digituuman" pituus on ems. syystä vain 16 mm.

Vrt. kuvaputkitelevisioissakin kuva oli pienempi kuin telkkarin (kuvaputken) nimellismitta, esim. 26".

Tämän päälle vielä kikkailu murtoluvuilla, niin voidaan esim. julistaa, että kennon koko on 1/2,7" eli 16/2,7 = 5,9 mm. Kyllähän 1/2,7" kuulostaa paljon hienommalta kuin 5,9 mm.

Lue lisää

1/2.7" on kylläkin 18/2,7 = 6,7 mm. Se tuuman koko on n. 18 mm kun kenno on pienempi kuin 1/2"

Nykyään käytetyt kennokoot ovat
1/2.3" eli 7,7 mm
1" eli 15,75 mm ja
4/3" eli 21,5 mm

Noita voi myös ajatella aukkoina, jolloin ne ovat 5, 3 ja 2 aukkoa huonompia kuin FF.

Puhelimissa voi olla myös eri kokoja. Menetelmä on tyhmä, mutta en minä sitä ole päättänyt.

Canon APS-C on 26,8 mm ja Nikon 28,2 mm ja FF on 43,26 mm

okaro kirjoitti:

1/2.7" on kylläkin 18/2,7 = 6,7 mm. Se tuuman koko on n. 18 mm kun kenno on pienempi kuin 1/2"

Nykyään käytetyt kennokoot ovat
1/2.3" eli 7,7 mm
1" eli 15,75 mm ja
4/3" eli 21,5 mm

Noita voi myös ajatella aukkoina, jolloin ne ovat 5, 3 ja 2 aukkoa huonompia kuin FF.

Puhelimissa voi olla myös eri kokoja. Menetelmä on tyhmä, mutta en minä sitä ole päättänyt.

Canon APS-C on 26,8 mm ja Nikon 28,2 mm ja FF on 43,26 mm

Lue lisää

> 1/2.7" on kylläkin 18/2,7 = 6,7 mm. Se tuuman koko on n. 18 mm kun kenno on pienempi kuin 1/2"

Seison korjattuna. Tuuman pituus riippuu mitattavan objektin pituudesta. Tässä mentiin jo kvanttimekaniikan puolelle. Niin pieniä ovat kennot ;-D

Anonyymi kirjoitti:

Miksi kennokoot mielestäsi pitää juuri tuolla tavalla ilmoittaa?
Putkitelkkariako teillä vieläkin töllötetään?

Tiedoksesi, että kaikkien kameroiden kennokokoa ei suinkaan tuolla tavalla ilmoiteta.

Lue lisää

Siksi, että ne ilmoitetaan noin. Ihan hyvin mitä voisin päättää, että "kamera" tarkoittaa huonetta. On selkeämpää, kun pysytään sovitussa terminologiassa. Jos selitän asioita, niin silloin mainitsen halkaisijan millimetreissä.

Tämä on tosi kauniisti sanottu 🤣😂🤣 mutta tavallaan totta. Toki on amatöörejä, jotka viitsivät ottaa selvää asioista.

Valokuvauksessa ns 1” on aika turha. Valokuvaukseen ei kannata ostaa MFT:tä pienempää, koska syvyysterävyyden hallinnasta ei voi enää puhua tuumaisissa. Mielummin valokuvaukseen FF tai APS-C. Videokuvaukseen siitä on joissakin tapauksissa, mutta pääosa harrastajista tuntuu käyttävän videokuvaamiseen APS-C runkoja, ei niinkään videokameroita.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä on tosi kauniisti sanottu 🤣😂🤣 mutta tavallaan totta. Toki on amatöörejä, jotka viitsivät ottaa selvää asioista.

Valokuvauksessa ns 1” on aika turha. Valokuvaukseen ei kannata ostaa MFT:tä pienempää, koska syvyysterävyyden hallinnasta ei voi enää puhua tuumaisissa. Mielummin valokuvaukseen FF tai APS-C. Videokuvaukseen siitä on joissakin tapauksissa, mutta pääosa harrastajista tuntuu käyttävän videokuvaamiseen APS-C runkoja, ei niinkään videokameroita.

Lue lisää

Tuuman kenno ei ole mitenkään turha. Se mahdollistaa taskuun menevät kompaktit, joiden kuvanlaatu vastaa suunnilleen perusjärkkäriä kittiobjektiivilla. Jos kamerassa on 36 mm (100 mm vast.) objektiivi f/2.8 valovoimalla onnistuu syväterävyydenkin hallinta kohtuullisesti. Se vastaa 50 mm f/4 objektiivia Micro 4/3:lla. Vakavammalla kuvaajalla tällainen on toki kakkoskamera.

Järjestelmässä tuuman kennossa ei ole mieltä. Sen Nikon oppi.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä on tosi kauniisti sanottu 🤣😂🤣 mutta tavallaan totta. Toki on amatöörejä, jotka viitsivät ottaa selvää asioista.

Valokuvauksessa ns 1” on aika turha. Valokuvaukseen ei kannata ostaa MFT:tä pienempää, koska syvyysterävyyden hallinnasta ei voi enää puhua tuumaisissa. Mielummin valokuvaukseen FF tai APS-C. Videokuvaukseen siitä on joissakin tapauksissa, mutta pääosa harrastajista tuntuu käyttävän videokuvaamiseen APS-C runkoja, ei niinkään videokameroita.

Lue lisää

Sony RX10 on perhanan hyvä yleiskamera (Dpreview antanut parina vuonna arvosanan "paras yleiskamera"), ja siinä on vissiin tuo kirottu tuuman kenno (13.2 x 8.8 mm). Antaa mahdollisuuden f/4 valovoimaiseen 220 mm kakkulaan suhteellisen kevyessä kamerassa. Kuvakulma siis sama kuin 600mm 135 kennon/filmin rungossa.

Toimii lintukamerana ihan ok amatöörille.

Joo joo vanhoissa TV-kameroissa.

Pitäisi varmaan nykyäänkin mitata etäisyydet ruhtinasten kyynäröiden mukaan, kuten joskus muinoin? Kussakin ruhtinaskunnassa asianomaisen ruhtinaan?

Anonyymi kirjoitti:

Joo joo vanhoissa TV-kameroissa.

Pitäisi varmaan nykyäänkin mitata etäisyydet ruhtinasten kyynäröiden mukaan, kuten joskus muinoin? Kussakin ruhtinaskunnassa asianomaisen ruhtinaan?

Lue lisää

Ei kai kukaan pidä käytettyä tapaa järkevänä. Se nyt vain on kuitenkin käytetty tapa.

Full sensor = kenno yliohjautuu.

Anonyymi kirjoitti:

Full sensor = kenno yliohjautuu.

Ei, vaan tuohon on juuri oikea valotus
https://en.wikipedia.org/wiki/Exposing_to_the_right

Anonyymi kirjoitti:

Ei, vaan tuohon on juuri oikea valotus
https://en.wikipedia.org/wiki/Exposing_to_the_right

Lue lisää

Jos jokainen senseli yliohjautuu niin varmasti ei ole oikea valotus.

Miten tämä liittyy tuuman kennoihin? Ne ovat 3:2 kuvasuhteella. Sekä 3:2, että 4:3 tulevat kinofilmistä. Ero on siinä, onko filmi pysty- vai vaakasuorassa. Pystyssä kuvasuhde on 4:3, kun filmi käännetään vaakaan ja valotetaan kaksi ruutua kerralla tulee 6:4 eli 3:2.

4:3 suhde siirtyi mykkäfimistä äänifilmiin, sitten TV:hen, tietokonemonitoreihin ja lopulta digikameroihin ja kamerapuhelimiin. 3:2 taas tuli käyttöön still-kameroihin ja siitä parempiin digikameroihin.

okaro kirjoitti:

Miten tämä liittyy tuuman kennoihin? Ne ovat 3:2 kuvasuhteella. Sekä 3:2, että 4:3 tulevat kinofilmistä. Ero on siinä, onko filmi pysty- vai vaakasuorassa. Pystyssä kuvasuhde on 4:3, kun filmi käännetään vaakaan ja valotetaan kaksi ruutua kerralla tulee 6:4 eli 3:2.

4:3 suhde siirtyi mykkäfimistä äänifilmiin, sitten TV:hen, tietokonemonitoreihin ja lopulta digikameroihin ja kamerapuhelimiin. 3:2 taas tuli käyttöön still-kameroihin ja siitä parempiin digikameroihin.

Lue lisää

> 4:3 suhde siirtyi mykkäfimistä äänifilmiin, sitten TV:hen, tietokonemonitoreihin ja lopulta digikameroihin ja kamerapuhelimiin. 3:2 taas tuli käyttöön still-kameroihin ja siitä parempiin digikameroihin.

No kun ei tullut. Kinokokohan on sekin aika tuoretta hapatusta.

Filmikokoja ja kuvasuhteita on ollut melkoinen joukko. Ison koon vehkeissä kait 5:4 yleinen ja keskikoossa sekä 1:1 että 4:3.
http://www.oxfordshireduplicationcentre.co.uk/medium-format-film-conversion-digital.html

Myös elokuvissa kuvasuhde oli muinoin lähempänä neliötä ja nykyään paljon "lituskaisempi" kuin 4:3.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuvasuhde

4:3 on siis ollut valokuvauksessa iät ajat käytössä ja kinokoon 3:2 vähän outo lintu. Digikompaktit (eli käytännössä kaikki varhaiset digikamerat) 4:3 ja 3:2 kuvasuhteeseen palattu vasta järkkärien myötä.

Toisaalta telkkarien kuvasuhteeksi vaihtui tällä välin 16:9 ja taitaa uudemmat kamerapuhelimetkin tätä ampua.

Toisaalta 3:2 on ihan hyvä kompromissi, koska siitä saa kevyellä rajauksella aikaan 16:9 ja mittasuhde on myös hyvin lähellä A4 arkkikokoa.

Anonyymi kirjoitti:

> 4:3 suhde siirtyi mykkäfimistä äänifilmiin, sitten TV:hen, tietokonemonitoreihin ja lopulta digikameroihin ja kamerapuhelimiin. 3:2 taas tuli käyttöön still-kameroihin ja siitä parempiin digikameroihin.

No kun ei tullut. Kinokokohan on sekin aika tuoretta hapatusta.

Filmikokoja ja kuvasuhteita on ollut melkoinen joukko. Ison koon vehkeissä kait 5:4 yleinen ja keskikoossa sekä 1:1 että 4:3.
http://www.oxfordshireduplicationcentre.co.uk/medium-format-film-conversion-digital.html

Myös elokuvissa kuvasuhde oli muinoin lähempänä neliötä ja nykyään paljon "lituskaisempi" kuin 4:3.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuvasuhde

4:3 on siis ollut valokuvauksessa iät ajat käytössä ja kinokoon 3:2 vähän outo lintu. Digikompaktit (eli käytännössä kaikki varhaiset digikamerat) 4:3 ja 3:2 kuvasuhteeseen palattu vasta järkkärien myötä.

Toisaalta telkkarien kuvasuhteeksi vaihtui tällä välin 16:9 ja taitaa uudemmat kamerapuhelimetkin tätä ampua.

Toisaalta 3:2 on ihan hyvä kompromissi, koska siitä saa kevyellä rajauksella aikaan 16:9 ja mittasuhde on myös hyvin lähellä A4 arkkikokoa.

Lue lisää

Kuvasuhde oli neliömäisempi muutaman vuoden äänielokuvien alussa, koska ääniraita vei tilaa. Sitten otettiin käyttöön academy aperture eli 1,37:1. Rullafilmillä on käytetty erilaisia suhteita, kuten 7:6, 1:1 jne. Kinokoko kuitenkin oli vallitseva formaatti 70-luvulta asti.

Aivan, 3:2 sopii hyvin sekä nykynäytöille, että paperitulosteisiin.