Seksistä suunnattomasti nauttivana naisena koin elämäni järkytyksen tässä tällä viikolla.
Nautiskelimme mieheni kanssa kahdenkeskisestä aamupäivästä kotosalla,kuten usein on tapana lasten ollessa poissa. Intouduimme katselemaan aikuisten filmejä ja hellimme toisiamme.
Tilanne kehittyi nopeasti melkoisen kiihkeäksi.
Sain ihanaa suuseksiä ja laukesin,koin valtaisan orgasmin ja tuntui taivaalliselta muutaman sekunnin ajan... Kunnes helvetti repesi!
Tunsin takaraivollani hirvittävän kovan,äkillisen ja lamaannuttavan kivun.Aivan kuin joku olisi lyönyt pesäpallomailalla niskaan ja päähän. Menin aivan hikiseksi,tuntui kuin olisin ollut"sekaisin" ja tuli erittäin voimakas pahoinvoinnin tunne.
Siinä sitten yökkäilin pää vessanpöntössä ja hikoilin ja vapisin.Menin pitkälleen sänkyyn,olo ei vaan ottanut helpottuakseen...
Mies säikähti siis tosissaan ja vei minut TK:n.
Siellä jatkoin yökkäilyäni ja olo oli karmea,päätä ei kärsinyt yhtään liikuttaa.
Verenpainekin oli huimasti koholla.
Ja ei kun ambulanssilla sairaalaan! Sain kipulääkettä ja pahoinvointilääkettä,olo koheni hieman. Sairaalassa epäiltiin aivoverenvuotoa ja
otettin selkäydinpunktio ja tehtiin pään tietokonekuvaus. Sain lisää lääkettä,mutta kipu muuttui migreenityyppiseksi.
Onneksi ja Luojalle kiitos mistään aivoverenvuodosta ei ollut kyse! Kaikki tutkimukset näyttivät normaalia ja verenpaine laski omiin,alhaisiin lukemiini.
Neurologi selitti,että kyse oli(melkoisella varmuudella) ns. ponnistuspäänsärystä. Se voi ilmaantua minkä tahansa fyysisen,voimakkaan ponnistelun yhteydessä. Esim. painonnostajilla esiintyy joskus.
Ja sitten on ne,kellä tämä kamaluus tapahtuu maailman ihanimman ponnistelun,rakastelun,aikana!
Täytyy sanoa,että aivan hirveä kokemus! Kipu oli niin kovaa ja lamaavaa,että uskoin jo itsekin saaneeni aivoverenvuodon tai jotain. Kipu helpottui lääkkeillä vähitellen,mutta koko päivä vierähti ensiavussa makaillen. Illalla kotiin tultua oli epätodellinen ja väsynyt olo. Oma sänky tuntui ihanalta paikalta! Ja se sohva,josta kaikki alkoi ei houkutellut silloin lainkaan pötkästelemään...!!!
Siispä rakkaat kanssaihmiset: näinkin voi käydä!
Iso-O vie pillit päällä sairaalaan. Ensin mieletön nautinto ja kaupantekijäiSEKSI kipu,jolle ei osaa oikein tarpeeksi kovia laatusanoja keksiä. Kerroin tämän siksi,että joku toinen saattaa joutua kokemaan saman omalla kohdallaan ja ehkäpä moni muu on ennen minua tämän kokenutkin.
Vaan ei saa antaa pelolle ylivaltaa! Tuskin sama toistuu kovin usein. Nyt pitää vaan saada tuo rakas,ihana mieheni uskomaan,että en minä kuole kun hän taas minut huipulle vie...! Saatan joskus vähän kipuilla,mutta kaikella hyvällä on hintansa. Täytynee käyttää naisellista viekkautta,niin että ukkokulta unohtaa tuon kurjan reissun sairaalaan orgasmin saattelemana... =)
Nyt sentään jo pystymme nauramaan koko jutulle ihan vedet silmissä,mutta täytyy sanoa,että kohtauksen tullessa kumpaakaan ei hymyilyttänyt!
Tänään tuumattiin,että onpahan ainakin jotain,mitä vanhana muistella! Vaan jos mieheni kertoisi jutun esim. kaverilleen,häntä ei varmaan uskottaisi.Ajateltaisiin,että mies yrittää vain leikkiä suurta gigoloa. MUTTA: Totta joka sana! Linda Green
Nautiskelimme mieheni kanssa kahdenkeskisestä aamupäivästä kotosalla,kuten usein on tapana lasten ollessa poissa. Intouduimme katselemaan aikuisten filmejä ja hellimme toisiamme.
Tilanne kehittyi nopeasti melkoisen kiihkeäksi.
Sain ihanaa suuseksiä ja laukesin,koin valtaisan orgasmin ja tuntui taivaalliselta muutaman sekunnin ajan... Kunnes helvetti repesi!
Tunsin takaraivollani hirvittävän kovan,äkillisen ja lamaannuttavan kivun.Aivan kuin joku olisi lyönyt pesäpallomailalla niskaan ja päähän. Menin aivan hikiseksi,tuntui kuin olisin ollut"sekaisin" ja tuli erittäin voimakas pahoinvoinnin tunne.
Siinä sitten yökkäilin pää vessanpöntössä ja hikoilin ja vapisin.Menin pitkälleen sänkyyn,olo ei vaan ottanut helpottuakseen...
Mies säikähti siis tosissaan ja vei minut TK:n.
Siellä jatkoin yökkäilyäni ja olo oli karmea,päätä ei kärsinyt yhtään liikuttaa.
Verenpainekin oli huimasti koholla.
Ja ei kun ambulanssilla sairaalaan! Sain kipulääkettä ja pahoinvointilääkettä,olo koheni hieman. Sairaalassa epäiltiin aivoverenvuotoa ja
otettin selkäydinpunktio ja tehtiin pään tietokonekuvaus. Sain lisää lääkettä,mutta kipu muuttui migreenityyppiseksi.
Onneksi ja Luojalle kiitos mistään aivoverenvuodosta ei ollut kyse! Kaikki tutkimukset näyttivät normaalia ja verenpaine laski omiin,alhaisiin lukemiini.
Neurologi selitti,että kyse oli(melkoisella varmuudella) ns. ponnistuspäänsärystä. Se voi ilmaantua minkä tahansa fyysisen,voimakkaan ponnistelun yhteydessä. Esim. painonnostajilla esiintyy joskus.
Ja sitten on ne,kellä tämä kamaluus tapahtuu maailman ihanimman ponnistelun,rakastelun,aikana!
Täytyy sanoa,että aivan hirveä kokemus! Kipu oli niin kovaa ja lamaavaa,että uskoin jo itsekin saaneeni aivoverenvuodon tai jotain. Kipu helpottui lääkkeillä vähitellen,mutta koko päivä vierähti ensiavussa makaillen. Illalla kotiin tultua oli epätodellinen ja väsynyt olo. Oma sänky tuntui ihanalta paikalta! Ja se sohva,josta kaikki alkoi ei houkutellut silloin lainkaan pötkästelemään...!!!
Siispä rakkaat kanssaihmiset: näinkin voi käydä!
Iso-O vie pillit päällä sairaalaan. Ensin mieletön nautinto ja kaupantekijäiSEKSI kipu,jolle ei osaa oikein tarpeeksi kovia laatusanoja keksiä. Kerroin tämän siksi,että joku toinen saattaa joutua kokemaan saman omalla kohdallaan ja ehkäpä moni muu on ennen minua tämän kokenutkin.
Vaan ei saa antaa pelolle ylivaltaa! Tuskin sama toistuu kovin usein. Nyt pitää vaan saada tuo rakas,ihana mieheni uskomaan,että en minä kuole kun hän taas minut huipulle vie...! Saatan joskus vähän kipuilla,mutta kaikella hyvällä on hintansa. Täytynee käyttää naisellista viekkautta,niin että ukkokulta unohtaa tuon kurjan reissun sairaalaan orgasmin saattelemana... =)
Nyt sentään jo pystymme nauramaan koko jutulle ihan vedet silmissä,mutta täytyy sanoa,että kohtauksen tullessa kumpaakaan ei hymyilyttänyt!
Tänään tuumattiin,että onpahan ainakin jotain,mitä vanhana muistella! Vaan jos mieheni kertoisi jutun esim. kaverilleen,häntä ei varmaan uskottaisi.Ajateltaisiin,että mies yrittää vain leikkiä suurta gigoloa. MUTTA: Totta joka sana! Linda Green
Vastaukset 5
Vanhimmat
Moi minulla ollut samanlaisia kipukohtauksia juuri naidessa kerrohan miten se sinulla meni ohi ja onko uusiutunut.
Olipa kiva lukea,että joku toinenkin on käynyt läpi saman kuin minä n. vuosi sitten.Olin nimittäin hirveen häpeissäni kun vietiin ammpparilla sairaalaan ja sit olikin kyse vaarattomasta jutusta.Tuntui et koko henkilökunta nauroi mulle selän takana.
Harva vaan nauraisi,jos kokis itse sen kivun.Kyllä siinä kuolemanpelko iski,ei voi mitään.Minulla oli vielä sellanen alkava suhde kyseessä ja se loppui siihen.Seksistä ei tullut mitään sen kohtausjutun jälkeen,mies pelkäsi liikaa.Mulla ei ole tullut uusia kohtauksia sen jälkeen vaikka en elä seksitöntä elämää tälläkään hetkellä.En pelkää enää niin kuin aluksi pelotti.
Kaikkea sitä kuulee! Kyl on ukkosi varmaan tosiaan säikähtänyt.Mut eiks tuos nyt voi sanoo,et jos olisit kuollut,olisit kuollut onnellisena? Oikeesti varmaan karmee kokemus.
Eipä haluais itse meikä kokea tai toiselle aiheuttaa.
Minulla hurja seksi-iltapäivä johti aivan katastrofaaliseen päänsärkyyn ja sahalaita näköhäiriöihin. Kipu ei tahtonut mennä millään pois. Tuskainen jomotus sijoittui päälaelle. Menin lääkäriiin, ja minulle tehtiin siivukuvaus päästä.
Mitään ei löytynyt, ja lääkäri sanoi kyseessä olevan niinsanotun Aristoteleen vaivan. Rajuissa poikarakkausbileissä miehet saivat samanlaisia vaivoja. Siihen ei ole lääkettä.. muuta kuin että välttää nostelemasta painoja ja naimasta liian rajusti. Se tuppaa siis uusimaan. Minun kohtauksestani on jo 3 vuotta, ja nykyään voin antaa mennä täyslaitanaintia... JIHAAAA
Jotenkin helpottaa tietää, että kyse onkin "tavallisesta" ja melko yleisestä(??) vaivasta. Ja että kohtaus voi siis olla kertaluontoinen ja pysyä poissa pitkään.
Tämä tietö lohduttanee minu peuhupariani!
Voimme jatkaa villiä menoa ilman sen suurempaa pelkoa.....