Pitääkö kaikki ruotsin 6 pakollista kurssia päästä läpi?

Eipä se kai kehtaamisesta ole kiinni. Ei kukaan joudu esittämään lukion päättötodistustaan missään tilanteessa. Se on käytännössä siis täysin turha asiakirja. Joskus ennen muinoin sillä haettiin joihinkin jatko-opintoihin, mutta nykyään yo-kirjoitusten arvosanat ratkaisevat. Ja hyvä näin, koska eri lukioiden kurssiarvosanat eivät ole aina ihan vertailukelpoisia. Yo-koe sen sijaan on kaikille sama. Toki ruotsin vitosen taidoilla tuskin yo-kirjoituksissa saisi edes hyväksyttyä arvosanaa.

Heikosti suoritettu ruotsi voi kyllä muutoin koitua ongelmaksi. Meillä on yliopistoissa ja korkeakouluissa pitkä rivi opiskelijoita, joilla kaikki muut opinnot on suoritettu, mutta pakollinen virkamiesruotsin kurssi ei mene läpi. Korkeakoulututkinto voi jäädä saamatta, kun ei joskus yläkoulussa ja lukiossa viitsinyt ruotsia kunnolla opiskella. Nuorena tehdyillä valinnoilla voi olla kauaskantoiset seuraukset.

Minusta kielet ovat paljon vaikeampia kuin matematiikka. Pitkässäkin matematiikassa pärjää arkijärjellä ja asiat oppii sillä, että vaan rutiininomaisesti laskee tehtäviä. Kaikki on selkeää ja loogista ja juuri mitään ei tarvitse opetella ulkoa. Lyhyt matematiikka taas on lähes pelkkää peruskoulun kertausta. Kielissä pärjääminen vaatii vahvan sanaston hallitsemista sekä monenlaisten kielioppisääntöjen ulkoamuistamista. Minusta sanojen ja kielioppisääntöjen ulkoaopettelu on paljon vaativampaa kuin matematiikassa vaadittava looginen päättely ja järjen käyttö.