Tulemme itsekukin aikanansa Jobin lailla huomaamaan ja kokemaan, että kaikki muu pettää elämässä, mutta Jumala ei koskaan hylkää eikä jätä. Tosin aina ei näytä siltä, että Taivaan Isä on puolellamme. Me tunnemme ja koemme ihan päinvastoin. Koska meidän on joskus pakko elää kärsimyksissä ja kaikenlaisissa vaikeuksissa. Kaikki tämä tapahtuu ainoastaan siksi jotta oppisimme harjaantumaan siinä vaikeassa taidossa, jota Raamattu nimittää uskoksi.
Jos sinulla on harjaantunut usko, niin sinä myöskin luotat siihen, että Jumala on rakkaus ja Hän myöskin tahtoo ja kaikki valtiaana voi auttaa sinua ja juuri niissä ahdistuksissa joissa parhaillaan elät. Jos meillä on usko. Saamme olla varmat Hänen avustaan, vaikka ei sitä apua voi silmin vielä nähdäkään. Usko ei ole riippumista ulkonaisessa näkemisessä, tuntemisessa ja kokemisessa. Vaan Jumalassa itsessään, sellaisena, millaisena Sana Hänet ilmoittaa.
On tosiaankin ihmeellinen taito osata olla lohdutettu ja rauhallinen, vaikka maalliset tuet kaatuvat ja apuneuvot loppuvat. Näin riisutuksi tulemme viimeistään kuoleman hetkellä. Kaikki muu silloin pettää. Ei ole omaa pyhyyttä, ei ole mitään ansiota, ei ketään ihmistä joka voisi auttaa.
Kuinka onnellista on silloin omistaa raamatullinen usko, ettei tarvitse itse sovittaa syntejänsä, eikä katsella itseänsä. Vaan kaiken ulkonaisen luhistuessa, voi lohdutettuna tunnustaa. Minä tiedän Lunastajani elävän ja Hän on viimeisenä seisova multien päällä.
Jos sinulla on harjaantunut usko, niin sinä myöskin luotat siihen, että Jumala on rakkaus ja Hän myöskin tahtoo ja kaikki valtiaana voi auttaa sinua ja juuri niissä ahdistuksissa joissa parhaillaan elät. Jos meillä on usko. Saamme olla varmat Hänen avustaan, vaikka ei sitä apua voi silmin vielä nähdäkään. Usko ei ole riippumista ulkonaisessa näkemisessä, tuntemisessa ja kokemisessa. Vaan Jumalassa itsessään, sellaisena, millaisena Sana Hänet ilmoittaa.
On tosiaankin ihmeellinen taito osata olla lohdutettu ja rauhallinen, vaikka maalliset tuet kaatuvat ja apuneuvot loppuvat. Näin riisutuksi tulemme viimeistään kuoleman hetkellä. Kaikki muu silloin pettää. Ei ole omaa pyhyyttä, ei ole mitään ansiota, ei ketään ihmistä joka voisi auttaa.
Kuinka onnellista on silloin omistaa raamatullinen usko, ettei tarvitse itse sovittaa syntejänsä, eikä katsella itseänsä. Vaan kaiken ulkonaisen luhistuessa, voi lohdutettuna tunnustaa. Minä tiedän Lunastajani elävän ja Hän on viimeisenä seisova multien päällä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
<<Kuinka onnellista on silloin omistaa raamatullinen usko, ettei tarvitse itse sovittaa syntejänsä, eikä katsella itseänsä.<<
Olin niin iloinen aloituksestasi ja tässä vaiheessa tuli sitten lapiolla päin naamaa - taas tarvittiin itse Jumalaa teurastettuna pääsiäisen lampaana.
Kyllä se syntistä kuitenkin syö tuo synnintunto, vaikka harhoissaan yrittää itselleen vakuutella synnit anteeksi ja sälytetyksi syntipukin selkään.
Toista on meillä täysin synnittömillä, joilla ei ole epäjumalaa jonka tahtoa vastaan voisimme rikkoa.
No, niin sanopa se. Tuota jatkuvaa synnin vatvomista ja ajattelemista ja kärvistelyä. Näkee kyllä tosi hyvin, ettei se armo nyt todellisuudessa tullutkaan, eikä mikään sielun rauha tuolla uskolla, kuten Luther referaatissaan sanookin Paavalin opista. Mutta huolestuttavinta on, kun hän toteaa, että Paavali haluaakin uskovaisten olevan niin, että kaikki mitä he tekevät ja ovat on pelkän vihan ansainnut, eikä mitään armoa. Siinä on selvästi sanottu, että mikä on ollut Paavalin tarkoitus koko uhrilammaskultilleen Jeesuksella, ja käytännössähän tämä näkyykin juuri sellaisena. Masokismia ja sadismia koko oppi.
Minulla ei ole hintaa eikä siten lunastajaakaan. Elän elämääni vapaana.
Ei mielikuvitusolento voi ketään pettää, eikä tietysti myöskään pitää sitä mitä kuvittelet hänen luvanneen.
Mutta mielikuvituksesi on sinulle kyllä jo temput tehnyt. Toivottavasti paluu todellisuuteen ei ole kohtuuttoman kova ja kestät vieroitusoireet.
Jumala joka oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa. Hän On sovittanut myös sinun syntisi, vaikket sitä uskoisikaan. Mutta se on hyödytön semmoisten ihmisten kohdalla, jotka eivät halua uskoa, että Jumala on ja Hän armahtaa ne, jotka Jeesuksen kautta Hänen tykönsä tulevat . Kyllä se asia elämän poluilla jokaisella jossain elämän tilanteessa selväksi tehdään, halusi kukin sitä kohdalleen tai sitten ei. Niin se hetki tuli minunkin eteen, entisen ateistin ja vielä elämän myötä mäessä kerran eteen. Siinä ratkaistiin elämän tieni suunta viitta, kuten miljoonien ennen minua.
<<<Jumala joka oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa. Hän On sovittanut myös sinun syntisi, vaikket sitä uskoisikaan.<
Tällä logiikalla sen synnin teki kyllä Jumala itse, kun päästi teidän tarinassa, joka ei vastaa luomiskertomusta edes Saatanan houkuttelemaan omaksi kuvakseen tekemäänsä viatonta ihmistä. Tuollaista siellä ei lue. Ihmistä ei karkoitettu paratiisista minkään syntiinlankeemuksen vuoksi, vaan tiedon, kun ihminen tuli jumalien kaltaiseksi tietämällä hyvän ja pahan, mutta ei tänä päivänä erota Jumalaa edes saatanasta ja näin Jumla suojasi elämän puun ihmiseltä ja sitoi ihmisen aikaan ja materiaan opettelemaan näiden erottamista. Lue 1.Moos. 3:22.
Sovittajana kyllä toimi juutalaisenen fariseus Paavali, joka vaani evankeliumin mukaan Jeesus saadakseen tappaa tämän, koska Jeesus vastusti Jahven uhrikulttia, jonka uhriksi hän joutui teurastettuna lampaana. Tuollaisella selityksellä Paavali on teidät ahneudella koukuttanut, että Jumala tekisi itsemurhan teidän takianne teurastettuna lampaan.
Pistäpä katsoen Paavalin 1.korintolaiskirjeen kolmannen lukuvun 12-13 jae, kun joudutte Jumalan käyttämisestä uhrilahjana Jahvelle, joka on taustoiltaan saatana, että miten joudutte tästä tempusta Paavali opilla helvetin tuleen.
Jeesuksen puhuma Jumala oli taivasten valtakunnan Isä, ja Jahve määrää VT 5.Moos. luku 13 tappamaan ihmeidentekijän, koska tämä houkuttelee toisen Jumalan luokse. Tämän Paavali toteutti. Jahve - joka taustoiltaan on itse Saatana - käski nostamaan myös kostonkäden ihmeidentekijän seuraajien ylle, joka on teidän uskomuksenne tosi Jumalan kuolemasta itsenne puolesta, jota julistatte Paavalin antamin ehtoollisen asetussanoin, joiden tarkoitus Raamatun mukaan on vain Herran kuolleena pitäminen.
Sorry kirjoitusvirheet, lukihäiriö. Tässä vielä Paavalin antamat ehtoollisen asetussanat, jotka törkeästi on lisätty evankeliumeihin Jeesuksen sanomiksi - tämä on pahin herjaus Jeesusta kohtaan mitä Raamatusta löytyy Paavalin saarnaajien tekemänä!
Ja merkittävintä tässä on nyt Paavalin itsensä sanomana, joka on saanut teidät uskomaan, että Jumala kuoli teidän puolestanne ristille, että JEESUS KAVALLETTIIN. Tämä on erittäin kaukana vapaaehtoisuudesta ja väitteestä, että Jumala antoi itsensä ristillä ihmiseksi muuttunena (opin mukaan yksi Jumala-persoona) ihan vapaaehtoisesti teidän puolestanne - tuli tekemään itsemurhan muka!
1.Korinttolaiskirje:
<<11:23 Sillä MINÄ olen saanut Herralta sen, minkä myös olen teille TIEDOKSI ANTANUT, että Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet KAVALLETTIIN, otti leivän .. . Sillä niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tämän maljan, TE JULISTATTE HERRAN KUOLEMAA.<<
Tässä tarinassa ei ole mitään epäselvää, fariseus Paavali, joka johti Jeesuksen seuraajien surmia oli pahin Jeesuksen vihamies, eikä tarvitse olla edes Einstein etteikö tätä tajua jo evankeliumeita lukemalla.
Saulus Tarsolainen vihasi Jeesukseen uskovia, mutta kun hän kohtasi Jeesuksen Damaskoon menevällä tiellä, Hänen elämäänsä tuli täyskäännös, kuten niin monille miljoonille hänen jälkeensä. Hänestä tuli Jeesusta Kristusta rakastava evangelista, joka saarnasi Jeesuksesta kertovaa ilosanomaa lähes sen ajan asutun maailman ääriin asti. Paavali on evangelistan esikuva ennen kaikkea meille meille Kristityille, mutta myös muille.
Lukekaa ystävät Apostolien tekoja ja Paavalin kirjeitä hänen lähetysmatkoiltaan eri maihin. Ne ovat todella mielenkiintoista ja jännittävääkin historiaa seurakunnan alkuajoista. Kehoitan vielä lukemaan vanhaa, siis 1933-38 käännöstä, se löytyy varmaan jokaisen kodin kirjahyllystä. Onhan se vihkiraamattu, jota on jaettu miljoonia meidän koteihimme. Tottakai 4 evangeliumia ja koko Uusitestamentti pitää lukea ja mitä enemmän sitä luet, sitä mielenkiintoisemmaksi se tulee. Kertoohan se seikkaperäisesti iankaikkisesta luojastamme ja hänen rakkaudestaan luotuansa ihmislasta kohtaan