Onko Tytti tralalaa? Sormus oikeassa nimettömässä...

Ja matkustelee kehitysmaihin kuten Humu-Pekkakin...

Pekkahan osti Kolumbiasta itselleen hupulaasen eli ns. parturi-pojan.

Vihkisormus pidetäänkin vasemmassa nimettömässä.......

Isopalkkainen elätti ja pitää satasten kuluissa kälmätä... voi prkle!

Tuo ei stailaamalla enää kummene... parasta ennen päivä meni jo...

https://www.is.fi/politiikka/art-2000007877796.html

VTV:n mukaan virastossa voi kuka hyvänsä ostaa stailauspalveluja valokuvauksia, videointeja ja tärkeitä esiintymisiä varten. Mahdollisuutta stailausostoihin on käyttänyt virastossa tähän asti vain pääjohtaja Tytti Yli-Viikari.­

Ei jatkoon!

https://www.is.fi/politiikka/art-2000007888418.html

Ortodoksi - lienee kihloissa vasta. Alapää sheivattu iskuun?

Ylikorruptioviikari hyllytetty.

Sen mies on joku 20 vuotta nuorempi gambialainen rattopoika, niinku Demarinaisilla yleensä

Halosta koskeva osuus tähän:

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/seppohilden/25103-pandoran-lipas-on-auki-taalta-pesee/

Ei tyydytä esimerkkijutussa nyt pääministeriin, vaan pistetään paremmaksi kun mitä toimittaja Korvola.

Aloitetaan Presidentistä.

”Lähteeni (en paljasta lähdettäni, olen antanut hänelle lähdesuojan) on aikoinaan paljastanut minulle, että Tasavaltamme Presidentti Tarja Halonen on presidentiksi päästäkseen käyttänyt henkilökohtaista valtaansa ja suhteitaan salatakseen Suomen kansalta ja äänestäjiltä vuoden 2000 ja 2006 presidentinvaaleja silmällä pitäen oman toimintansa SETA:ssa, eli Seksuaalinen Tasavertaisuus Ry:ssä. Halonen on ollut SETAn puheenjohtaja vuosina 1980-81. Halosen puheenjohtaja- aikana SETAn säännöissä oli pykälä, että SETAn puheenjohtajaksi ei voida valita kuin seksuaaliseen vähemmistöön kuuluva henkilö, siis suomeksi sanottuna joko homoseksuaali tai lesbo.

Lähteeni mukaan presidenttiehdokas Halonen painosti SETAa muuttamaan säännöksiään jälkikäteen sellaiseksi, että SETAn puheenjohtajaksi voidaan valita myös muukin kuin seksuaaliseen vähemmistöön kuuluva henkilö. Tämä muutos tehtiinkin Halosen vaatimuksesta SETAN säännöksiin hieman ennen presidentin vaaleja 2000, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että tämä vaatimus oli voimassa vielä 1980-81, jolloin Halonen toimi SETAn puheenjohtajana.

Tällä salailutoiminnalla oli ratkaiseva osuus Halosen valitsemiseksi presidentiksi. Mikäli äänestäjät  olisivat saaneet tietää presidenttiehdokas Tarja Halosesta tämän hyvinkin tärkeän henkilökohtaisen luonteenpiirteen, sekä sen salailuyrityksen, Tarja Halosesta ei olisi tullut maahamme presidenttiä. Kyse on tietoisesta asioiden salaamisesta ja virallisten rekisteriyhdistysten papereiden asiasisältöjen  muokkaamisesta jälkikäteen oman edun tavoittelemiseksi. Halosen tapauksessa Suomen korkeimpaan poliittiseen asemaan pääsemiseksi, eli Tasavallan Presidentiksi.

Presidentin kanslian sivuilla esitellään Halosen elämänkerta mainitsematta, että Halonen toimi aiemmin SETA ry:n puheenjohtajana. SETAn toimintaan Halonen osallistui aktiivisesti jo 1970-luvulla. Lisäksi Halonen on ollut jäsenenä  kansainvälisessä International Lesbian and Gay Associationissa (IGLA). Halosen tultua valituksi Presidentiksi SETA poisti kotisivuiltaan kaikki maininnat puheenjohtaja Haloseen. Nämä poistokehoitukset tulivat lähteeni mukaan suoraan Presidentin kansliasta.

Jokainen saa luonnollisesti olla  Suomessa vapaasti homoseksuaali tai lesbo. Nykyinen laki ei enää onneksi erottele eikä  kriminalisoi heitä Suomessa. Mutta silloin kun pyritään tietoisesti salailemaan ja antamaan itsestä väärä kuva ja  vielä muuttelemaan jälkikäteen asiaan liittyviä tietoja, jotka vaikuttavat muun muassa ihmisten äänestyskäyttäytymiseen ja siihen, kuka lopulta tulee Suomen Tasavallan presidentiksi, pitäisi toimintatavat olla toisenlaiset.

Presidentti Tarja Halonen on käytännön esimerkki myös siitä, kuinka otetaan vastaan lahjuksen kaltaisia etuuksia siitä kiinni jäämättä. Lähteeni on paljastanut minulle  Presidentti Halosen ja hänen puolisonsa Pertti Arajärven  viettämät pääsiäislomat suomalaisen vakuutusyhtiön luksusmökillä. Sattumalta Presidentin puoliso Pentti Arajärvi teki samaan aikaan virallisia selvityksiä ministeriöön vakuutusyhtiöiden asemasta (Pentti Arajärvi:selvitys Eläketurvakeskuksen asemasta STM0066:00/2006).”

Tuomaskin jo kieltää kolmasti...

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0056407e-3351-45fc-8652-7378e3b1dc5a

Nykyään maski naamalla on nainen kuin nainen kohtuullise näköinen, kun ei näy kuin otsa ja silmät.

...virkaan nimittänyt herra kertoi ettei perhe tunne... ja sen minä uskon....

Nyt on Anus Vehviläinenkin jo suuttunut... pistääkö kepuliakka Viikarin lähtemään?

Anuksen ukkokin lähti, tosin ihan omatoimisesti ja omakätisesti posautti...

Taitaa ollakin lesta: Liuta pentuja ja röyhkeä toisten kukkarolle menijä.

"Yli-Viikari tietää mistä puhuu. Perheessä on viisi lasta, nuorin neljä, Ranskassa syntynyt esikoinen neljäntoista.
Vaikka juuri tällä hetkellä Suomi tuntuu parhaalta paikalta asua, ajatus ulkomaille muuttamisesta joskus tulevaisuudessa houkuttaa."

”On olemassa ikään kuin henkinen takaovi – tieto siitä että aina voi lähteä ja jatkaa elämää jossain muualla. Kansainvälinen opiskelu avasi silmät mahdollisuuksille ja sille, että on tärkeää vaikuttaa myös Suomen asioihin.”





Kun Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tytti Yli-Viikari lähti lukioon Ranskaan, hän ei suunnitellut palaavansa takaisin. Nykyään Yli-Viikari on tyytyväinen itähelsinkiläinen.

https://www.oph.fi/fi/menolippu-taskussa-eurooppaan

On 1990-luvun alku ja yläasteikäinen Tytti Yli-Viikari on saanut kuulla kansainvälisestä IB-lukiojärjestelmästä, joka on juuri rantautunut Suomeen. Suunnitelmat vaihto-oppilasvuodesta vaihtuvat lennossa päätökseen suorittaa koko lukio ulkomailla.

”Silloin ei ollut internetiä. Kirjoitin käsin kirjeen IB-toimistoon Geneveen ja kysyin, missä tutkinnon voi suorittaa”, Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tytti Yli-Viikari (s. 1975) muistelee.

Yli-Viikari sai vastaukseksi pitkän listan kouluja osoitteineen. Suunta oli mahdollisimman kauas, Australiaan tai Uuteen-Seelantiin. Yli-Viikari kirjoitti kouluihin esittelykirjeitä ja pyysi lisätietoja.

”Vanhemmat alkoivat varovasti vihjata, että vaihtoehtoja olisi lähempänäkin. Siihen aikaan kirjepostin saapuminen kesti, ja kun vihdoin aloin saada vastauksia, joista kävi ilmi esimerkiksi että kyseessä oli katolinen poikakoulu, myönnyin. Perheeni oli aika frankofiili ja olin lukenut A-ranskan, joten Ranska valikoitui maaksi aika luontevasti.”
Karttakirjoja välitunnilla

Kotona kansainvälisyyteen kannustettiin. Yli-Viikarin ollessa yhdeksänvuotias perhe vietti isän työn vuoksi lukuvuoden Yhdysvalloissa.
Kielistä Yli-Viikari oli kiinnostunut niin varhain, ettei edes muista.

”Naapurissamme asui suomenruotsalainen perhe. Äidin kertoman mukaan olin kolme-neljävuotiaana alkanut osoitella asioita kotona ja kysellä mitä ne ovat ruotsiksi.”

Yli-Viikari laitettiin ruotsinkieliseen päiväkotiin, ”kielikylpyyn ennen kielikylpyjä”. Myöhemmin Helsingin Oulunkylän ala-asteen musiikkiluokalla tuntien väliajat kuluivat karttakirjaa tutkaillen.

”Opettelin maiden nimiä ja pääkaupunkeja. Luin tosi paljon, sekin herätti kiinnostuksen toisia kulttuureja ja matkustamista kohtaan. Kun sitten lähdin, olin vakuuttunut, että taskussa on vain menolippu.”