1. Luominen ei perustu sapattiin eikä päinvastoin.
2. Aatami ja Eeva eivät tienneet mitään sapatista.
3. Käärme kuvaa paratiisissa "adventtitotuutta" - te tulette tietämään sapattitotuuden ja kaiken totuuden on selkeä profetia adventismiin (adventti-totuuteen).
4. Raamatussa ei ole mainintaa luomisen muistomerkistä.
5. Adventismi perustuu henkivaltoihin
Johanneksen ilmestys 3:22 Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.
2. Aatami ja Eeva eivät tienneet mitään sapatista.
3. Käärme kuvaa paratiisissa "adventtitotuutta" - te tulette tietämään sapattitotuuden ja kaiken totuuden on selkeä profetia adventismiin (adventti-totuuteen).
4. Raamatussa ei ole mainintaa luomisen muistomerkistä.
5. Adventismi perustuu henkivaltoihin
Johanneksen ilmestys 3:22 Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.
Vastaukset 65
Vanhimmat
Kirjanoppineet eksyttävät.
Mieluisiin valheisiin usko.
Niinhän sinulla tosiaan on.
Alussa loi Jumala taivaan ja maan. Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä. Ja Jumala sanoi: "Tulkoon valkeus". Ja valkeus tuli. Ja Jumala näki, että valkeus oli hyvä; ja Jumala erotti valkeuden pimeydestä. Ja Jumala kutsui valkeuden päiväksi, ja pimeyden hän kutsui yöksi. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, ensimmäinen päivä. Ja Jumala sanoi: "Tulkoon taivaanvahvuus vetten välille erottamaan vedet vesistä". Ja Jumala teki taivaanvahvuuden ja erotti vedet, jotka olivat taivaanvahvuuden alla, vesistä, jotka olivat taivaanvahvuuden päällä; ja tapahtui niin. Ja Jumala kutsui vahvuuden taivaaksi. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, toinen päivä. Ja Jumala sanoi: "Kokoontukoot vedet, jotka ovat taivaan alla, yhteen paikkaan, niin että kuiva tulee näkyviin". Ja tapahtui niin. Ja Jumala kutsui kuivan maaksi, ja paikan, mihin vedet olivat kokoontuneet, hän kutsui mereksi. Ja Jumala näki, että se oli hyvä. Ja Jumala sanoi: "Kasvakoon maa vihantaa, ruohoja, jotka tekevät siementä, ja hedelmäpuita, jotka lajiensa mukaan kantavat maan päällä hedelmää, jossa niiden siemen on". Ja tapahtui niin: maa tuotti vihantaa, ruohoja, jotka tekivät siementä lajiensa mukaan, ja puita, jotka lajiensa mukaan kantoivat hedelmää, jossa niiden siemen oli. Ja Jumala näki, että se oli hyvä. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, kolmas päivä. Ja Jumala sanoi: "Tulkoot valot taivaanvahvuuteen erottamaan päivää yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa aikoja, päiviä ja vuosia, ja olkoot valoina taivaanvahvuudella paistamassa maan päälle". Ja tapahtui niin: Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman valon hallitsemaan päivää ja pienemmän valon hallitsemaan yötä, sekä tähdet. Ja Jumala pani ne taivaanvahvuuteen, paistamaan maan päälle ja hallitsemaan päivää ja yötä ja erottamaan valon pimeästä. Ja Jumala näki, että se oli hyvä. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, neljäs päivä. Ja Jumala sanoi: "Viliskööt vedet eläviä olentoja, ja lentäkööt linnut maan päällä, taivaanvahvuuden alla". Ja Jumala loi suuret merieläimet ja kaikkinaiset liikkuvat, vesissä vilisevät elävät olennot, kunkin lajinsa mukaan, ja kaikkinaiset siivekkäät linnut, kunkin lajinsa mukaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvä. Ja Jumala siunasi ne sanoen: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää meren vedet, ja linnut lisääntykööt maan päällä". Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, viides päivä. Ja Jumala sanoi: "Tuottakoon maa elävät olennot, kunkin lajinsa mukaan, karjaeläimet ja matelijat ja metsäeläimet, kunkin lajinsa mukaan". Ja tapahtui niin: Jumala teki metsäeläimet, kunkin lajinsa mukaan, ja karjaeläimet, kunkin lajinsa mukaan, ja kaikki maan matelijat, kunkin lajinsa mukaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvä. Ja Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat". Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet". Ja Jumala sanoi: "Katso, minä annan teille kaikkinaiset siementä tekevät ruohot, joita kasvaa kaikkialla maan päällä, ja kaikki puut, joissa on siementä tekevä hedelmä; olkoot ne teille ravinnoksi. Ja kaikille metsäeläimille ja kaikille taivaan linnuille ja kaikille, jotka maassa matelevat ja joissa on elävä henki, minä annan kaikkinaiset viheriät ruohot ravinnoksi". Ja tapahtui niin. Ja Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, kuudes päivä.
(1Mo 1:1-31)
Niin tulivat valmiiksi taivas ja maa kaikkine joukkoinensa. Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt. Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstänsä, jonka hän oli tehnyt. Tämä on kertomus taivaan ja maan synnystä, kun ne luotiin. Siihen aikaan kun Herra Jumala teki maan ja taivaan,
(1Mo 2:1-4)
Sitten he lähtivät, koko Israelin kansa, liikkeelle Eelimistä ja tulivat Siinin erämaahan, joka on Eelimin ja Siinain välillä, toisen kuun viidentenätoista päivänä siitä, kun he olivat lähteneet Egyptin maasta. Ja koko Israelin kansa napisi Moosesta ja Aaronia vastaan erämaassa; ja israelilaiset sanoivat heille: "Jospa olisimme saaneet surmamme Herran kädestä Egyptin maassa, jossa istuimme lihapatain ääressä ja leipää oli kyllin syödäksemme! Mutta te olette tuoneet meidät tähän erämaahan antaaksenne koko tämän joukon kuolla nälkään." Niin Herra sanoi Moosekselle: "Katso, minä annan sataa teille leipää taivaasta. Ja kansa menköön ja kootkoon kunakin päivänä sen päivän tarpeen.
[huomoi tämä]
Näin minä koettelen heitä, vaeltavatko he >>> minun lakini mukaan vai eivät.
(2Mo 16:1-4) Siis tämä tapahtui ennen Siinain lain antamista.
Eli VAELTAVatko he - se oli koetus - mistä koetus? vaellus Jumalan tahdon mukaisesti.
Se koeteltiin.
Ja kun he kuudentena päivänä valmistavat sen, mitä ovat tuoneet kotiin, niin sitä on oleva kaksi kertaa niin paljon, kuin mitä he muutoin joka päivä kokoavat." Ja Mooses ja Aaron sanoivat kaikille israelilaisille: "Tänä iltana te tulette tietämään, että Herra on vienyt teidät pois Egyptin maasta, ja huomenaamuna te tulette näkemään Herran kunnian, koska Herra on kuullut teidän napinanne häntä vastaan. Sillä mitä olemme me, että te meitä vastaan napisette?"
Ja Mooses sanoi vielä:
"Herra antaa teille tänä iltana lihaa syödäksenne ja huomenna leipää yltäkyllin ravinnoksenne, koska Herra on kuullut teidän napinanne, kun olette napisseet häntä vastaan. Sillä mitä olemme me? Ette ole napisseet meitä vastaan, vaan Herraa vastaan."
(2Mo 16:5-8)
Jumala vastaa tahtonsa toteutuksessa siitä, että eväät riittää!
2Mo 16:12 "Minä olen kuullut israelilaisten napinan. Puhu heille ja sano: Iltahämärässä teillä on oleva lihaa syödäksenne, ja huomenna on teillä leipää yltäkyllin; niin te tulette tietämään, että minä olen Herra, teidän Jumalanne."
Mutta kuudentena päivänä he kokosivat sitä leipää kaksinkertaisesti, kaksi goomeria kullekin. Ja kaikki kansan päämiehet tulivat ja ilmoittivat sen Moosekselle. Niin hän sanoi heille: "Tämä tapahtuu Herran sanan mukaan; huomenna on levon päivä, Herralle pyhitetty sapatti. Mitä leivotte, se leipokaa, ja mitä keitätte, se keittäkää; mutta kaikki, mitä tähteeksi jää, pankaa talteen huomiseksi." Ja he panivat sen talteen huomiseksi, niinkuin Mooses oli käskenyt, eikä se ruvennut haisemaan, eikä siihen tullut matoja. Ja Mooses sanoi: "Syökää se tänä päivänä, sillä tänä päivänä on Herran sapatti; tänään ette löydä kedolta mitään. Kuutena päivänä on teidän sitä koottava, mutta seitsemäntenä päivänä on sapatti; silloin ei sitä ole."
(2Mo 16:22-26)
Miksi sitä ei ole? Mietipä sitä! Kyse oli Jumalankansan vaelluksesta ja siitä että Herra pitää kansanstaan huolta ja tuo manna-ihme on meillekin julistamassa luomisesta jotain?
Mitä se julistaa? Se julistaa sen, että kun Jumala loi, se oli sangen hyvä ja se kruunattiin lepopäivällä, jossa saamme jättää taakkamme pois ja sisäistää se, että Herra palvelee meitä sanan opin ja opetuksen kautta siihen, miten HÄn johtaa tänäänkin omaa kansaansa.
Eli pakanat, epäjumalanpalvelijat, teidän on turhaa pitää sapattia, te ette saakaan pitää, koska sydämenne on kaukana Sapain Herrasta. Se ei ole teille siunaukseksi.
Vihassanne pitämä sapatti on vain teille taakka, ei siunaus.
Seuratkaa eri kirkkokuntien kirkkokäsikirjoja, sehän on yleisuskonnolllisuutta ja kumarrelkaa niitä herroja, mutta älkää kumartako Häntä, joka on Luonut taivaan ja maan.
Kapinamielellä ei tule siunausta.
Pysykää kaukana pakanoina Herran kansasta seuratkaa baabelin orjuutta - sitä monijumaluuttanne ja pitäkää OMA valtajakkaranne ja sanokaa minä olen se, mikä minä olen, -----niskoittelija-- se minä olen. Te saatte mennä. Eikä Sapatin Herra teitä pidätä.
Kuitenkin muutamat kansasta lähtivät seitsemäntenä päivänä kokoamaan sitä, mutta he eivät löytäneet mitään. Niin Herra sanoi Moosekselle: "Kuinka kauan aiotte kieltäytyä noudattamasta minun käskyjäni ja lakejani? Katsokaa, Herra on antanut teille sapatin; sentähden hän antaa teille kuudentena päivänä kahden päivän leivän. Olkoon jokainen alallaan, älköönkä kukaan lähtekö paikaltansa seitsemäntenä päivänä." Ja kansa lepäsi seitsemäntenä päivänä. Ja Israelin heimo antoi sille nimen manna. Ja se oli valkean korianderinsiemenen kaltaista ja maistui hunajakakulta. Ja Mooses sanoi: "Näin on Herra käskenyt: Ota sitä goomerin täysi säilytettäväksi sukupolvesta sukupolveen, että he näkisivät sen leivän, jolla minä olen ravinnut teitä erämaassa, johdattaessani teitä Egyptin maasta".
(2Mo 16:27-32)
Tuo manna-astia - on Jumalanlain taulujen kanssa armoistuimen sisällä muistutuksena lepopäivästä, ja myös Aronin sauva, eli Herra pappeuttaa omansa.
Se viheriöi. Eli armoistuimen sanoma on selvä tänäänkin.
Pakanat ehdottomasti kun kumartavat omia jumaliaan, niin heidän ei pidä alkaa matkimaan raamattua - koska se on heille vastenmielinen.
2Mo 16:33 Ja Mooses sanoi Aaronille: "Ota astia ja pane siihen goomerin täysi mannaa ja aseta se Herran eteen säilytettäväksi sukupolvesta sukupolveen".
siinä oli kultainen suitsutusalttari ja liiton arkki, yltympäri kullalla päällystetty, jossa säilytettiin kultainen mannaa sisältävä astia ja Aaronin viheriöinyt sauva ja liiton taulut, ja arkin päällä kirkkauden kerubit varjostamassa armoistuinta. Mutta näistä nyt ei ole syytä puhua kustakin erikseen. (Heb 9:4-5)
Ja papit toivat Herran liitonarkin paikoilleen temppelin kuoriin, kaikkeinpyhimpään, kerubien siipien alle. Sillä kerubit levittivät siipensä sen paikan yli, missä arkki oli, ja kerubit suojasivat ylhäältä päin arkkia ja sen korentoja. Ja korennot olivat niin pitkät, että niiden päät voi nähdä kaikkeinpyhimmästä, kuorin edestä; mutta ulkoa niitä ei voinut nähdä. Ja ne jäivät sinne, tähän päivään asti. Arkissa ei ollut muuta kuin ne kaksi kivitaulua, jotka Mooses oli pannut sinne Hoorebilla, kun Herra teki liiton israelilaisten kanssa, heidän lähdettyänsä Egyptin maasta. Ja kun papit lähtivät pyhäköstä, täytti pilvi Herran temppelin, niin että papit eivät voineet astua toimittamaan virkaansa pilven tähden; sillä Herran kirkkaus täytti Herran temppelin.
(1Ku 8:6-11)
Kun Uudenliiton uhri- uhrattiin, seremonialaki päättyi, Aaronin pappeus päättyi ja alkoi Kristuksen Ylimmäisen papin johtama pappeus, veri vietiin taivaan temppeliin, sen sarviin merkiksi - sovituksesta, niin Hän Ylimmäisenä pappina, sapatin Herrana opettaa pappeudessa Hänen omiaan seuraamaan Häntä, niin se tuli, mikä laskeutui III-kerran tähän aikaan, se oli Herran huone, hengellisille kiville rakennettu, jossa Jumalantuli on läsnä, se kunnioittaa pappeudessa Herran tahtoa ja Valtakunta on Jumalanluoma - ja se on kruunattu Sapatiksi, eli HÄNESSÄ on lepo.
Pakanat, nuo epäjumalanpalvelijat he taas meinaavat omissa sanoissa olevan levon, he eivät kunnioita Jumalan Sanomaa ja Siunaamaa, mutta Hengessä Kristukseen syntyneet, he kumartavat Häntä, joka on luonut taivaan ja maan. Eli ovat -opetuslapsia.
Se manna, minkä Herra antaa tulee taivaasta ja Herra Isänä palvelee omiaan ja sapattina saamme kokoontua yhteen. Se on Jumalan Pyhittämä Hänen päivänsä.
-peruste sapatille on tämä - kirjoitusten mukaan. [SENTÄHDEN]
2Mo 20:11 Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.
Ja hän sanoi heille: "Sapatti on asetettu ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. Niin Ihmisen Poika siis on sapatinkin herra."
(Mar 2:27-28)
Eli sapatti on asetettu IHMISTÄ VARTEN. Eli se on annettu meille siunaukseksi, Sapatin Herra ohjaa ja neuvoo kansaansa. Se on Adamia varten.
Sapatti on sydämen ymärileikkauksen tähden olemassa. Se tekee meidän terveeksi.
Sapattinsa Hän antoi meille olemaan merkkinä Hänen ja oman Herran kansan välile, että me tulisimme tietämään, että MINÄ HERRA, joka pyhitän - ketkä? --meidät!
Eikö tämä ole selvää opetusta. Jumalantyö - on Valtakunta ja siksi sapatti on merkkinä - Pyhityksestä - jossa kansa kumartaa viimekädessä Häntä.
Jeesus Kristus on Herra, Sapatin Herra, Valtakunnan Herra! Jumalan kansan Herra!
Siinä on Jumalan luonne näkyvissä. Kätten työ eli Sana!
Sapatista - Sillä Ihmisen Poika ON sapatin Herra! Jos teillä ei ole sapattia, missä on Herranne? Mat 12:8
Ja Hän sanoi heille: "Ihmisen Poika on sapatin herra"! Siis missä on sapattinne, missä on Herranne? Luk 6:5
Eli Jeesus opetti sapattina mitä on "luvallista" tehdä! Siis sapattina päästetään siteistä hänet, ihmisen, jota saatana on pitänyt sidottuna, erään kohdalla kahdeksantoista vuotta.
Ajatelkaa- mikä on sapatinpäivän siunaus, pääsee perkeleen pauloista vapaaksi.
No, pakanjumalien alttarilla pyhänä on lupa korjata autoa, käydä kauppaa, kirpputoreja kiertää, että on - ikäänkuin sydämessään "Vapaa" uskonnollisesti.
Mutta, ei olekaan Herran kansan kanssa yhdessä päästämässä sitä vapaaksi, mikä on ollut kahleessa vuosia, ateismissa, huumeissa, ihmiskaupassa, jne. jne. eli vaakakuppi on omissa jutuissa, ei Jumalan Sapatin Herran tehtävissä - julistamassa evankeliumia.
Sopii mietiskellä.
Se, että on vaivattu saa ottaa vuoteensa ja käydä, se on sapatinpäivän sanoman julistus. Siinä on lupa kantaa vuodetta - kun Herra tekee työtä kansansa kanssa.
Ota - vuoteesi ja käy! Hän Jumala tekee terveeksi.
Eli Jumala tekee Jeesuksen kanssa työtä - eli vapauttaa synnin kahleista.
Se on sapattisanomaa se!
Syljestä tahdas, jolla sokean silmät saa näkönsä, lähetetty Siiloan lammikolle, eli tämä Jeesus Sapatin Herra tekee - mutta jos te käytte vain kauppaa - kirppiksillä, tuskin siellä saa julistaa ääneen Sapatin Herrasta, joka ympärileikkaa vapauteen - sapatin lepoon ihmistä.
Eli peseydy Siiloan lammikossa, että näkisit!
tavallaan hauska näköala, kun fariseukset, siis jotkut, jotka eivät vielä tunteneet Jeesusta, ja sapatti oli siltä osin heillä - läksy, läksynpäällä, niin he pitivät sapatin, ei niin Hengen ilmoittamalla tavalla, he arvostelivat ja totesivat, että "Se mies ei ole Jumalasta, ja syy oli perinnäisopillinen, eli hän ei pidä sen näköisesti sapattia, kuin opetettiin"! Eli Jeesus rajattiin näin "pihalle" siitä kirkkokunnasta - ulkoisen kirkkokäsikirjan mukaan.
Meillä on sama ongelma. Hokaatko lainaan Joh 9:16 säettä.
Te väitätte sen, että nuo eivät ole Jumalasta, koska he PITÄVÄT sapatin! Eli syytös on samahenkinen.
Toiset syytti sapatin pitämisestä väärin, että ei pidä.
Ja te syytätte sapatista, sen pitämisestä, että se on väärin, että pidetään se.
Lopputulemahan on sama! Syytös ja kohde syytökselle on sama - sapatti!
Mistä se sapatti kumpuaa - loppujenlopuksi?
Jumalan luomistyöstä, sieltähän se tulee ja miksi? Koska Jumala katsoi kaikkea, sitä ei ollut vanha-aatu sotkenut, se oli hyvä ja Adamkin olisi saanut elää iankaiken paratiisissa - mutta hän sotki sen Jumalantyön, joka oli sangen hyvä.
Sen Jumala siunasi sapatin - eli se on Valtakunnallinen asia. Se julistaa Jumalantyötä meitä kohtaan ja se on täydellinen.
Vanhan aatun työ ei ole sitä, se kinaa, että sapatti on vietetty joko oikein tai väärin
ja syytöksen ideana on se kirkkokäsikirja - joka meidän ihmisten puolelta määrittelee meidän näköisen lain ja asetusten eli valtamme jakkaran, jossa pyritään sapatin Herralle määrittelemään, että missä mennään! Eikös vain?
Huomatkaa vielä, että meillä on viikko! Mistä se kumpuaa? Miksi viikko on olemassa?
Eiköhän se töki meitä kylkeen oppina, se on luomistyön takia, että meillä on mahdollisuus toteuttaa Jumalan suunnitelma siinä, että seuraamme Sapatin Herraa!
Hengellisesti Jumalan Hengen mukaan jossa on rakkaus! sydämestä, sydän ympärileikattuna jne.
Meitä vartenhan se Markuksen mukaan tämä sapatti on.
Kun oikealla tavalla sydämestä ymmärrämme Jumalan lepopäivän merkityksen ja Hän saa meitä siinä palvella, me opimme, otamme vaarin neuvoista ja ohjeista , niin kas- sapatti on Herran, minun Jumalani, se on sapatti. Se tuo levon monella tapaa - kaikille tuo elukoista lähtien levon. Kuinka paljon meidän tekojen tähden maailmassa ihmiset painaa niska limassa työtä, että halpa- orjatyö saattaa meille kulutushyödykkeitä, eivätkä he siinä ja siitä tiilenlyönnistään pääse palvelemaan Herraa, tai Herra saa näitä lähimmäisiään ohjata ja neuvoa, sekä rakastaa, koska ME orjuutamme täällä - siellä Intiassa - Kiinassa jne.
omat orjat töihin. Me emme ole vapaa - noin vain asiossa - tekemisissämme on vilunkia ja vilppiä. Tätä kannattaa miettiä.
Voimma kirkkokäsikirjoista määritellä, että Jeesus ei pidä meidän "sapattia, tai sunnuntaita , kuin perinneoppi siitä puhuu, kiistelemme ja olemme fariseuksia.
Siksi raamattu on peili meidän syntiemme tähden.
Katsii tässä tehrä jottain.
No, eiköhän tässä aloituksen mielteeseen ollut sitä, mitä Henki seurakunnalle sanoo!
Se sanoo paljon asiaa, mitä kantsii pohtia monelta suunnalta ja tätä kun jatkaa, niin ei maailmaan mahdu ne kirjat, kun täyttyy Hengen sanomisista.
Tuolla Kristuksen sovitustyöllä sapatilla - Sapatin Herralla on Hengen puolella puhetta yllin kyllin, osataan me olla olla senverran hyvin fariseuksia ja kirjanoppineita - "kristitty" otsakkeen alla, että oksat pois.
Mutta, kyllä meidät kannattaisi oksastaa tuohon jaloon öljypuuhun, kunhan emme leileinä pahkahtuisi näissä vanhoissa kirkkokäsikrija viineissä, ettei Hengellinen viini oikein pysy tuvan puolella.
Sapattia ei edes mainita 1 mooseksen kirjassa. Nooan ja Aabrahamin aikaan sitä ei vietetty.
Myös 2 mooseksen aikaan sapattia ei vietetty, vaan israelilaisille tuli täytenä yllätyksenä että lauantaisin ei voi enää kerätä erämaasta ruokaa vaan pitää syödä perjantaina kerättyä ruokaa.
"27 Vielä seitsemäntenäkin päivänä jotkut kansasta lähtivät sitä keräämään, mutta he eivät löytäneet mitään. "
"Sapattia ei edes mainita 1 Mooseksen kirjassa" Aivan. Ensinnäkin Ensimmäinen Mooseksen kirja ei käsittele lakia, vaan esittää lyhyen yhteenvedon Herran palveluksen alkuperästä ja historiasta Eedenistä Egyptiin. Se kertoo Jumalan uskollisten seuraajien ketjusta, pienestä ryhmästä, joka lopulta supistui yhdeksi ainoaksi perheeksi, joka sukupolvien ajan palveli Luojaa yleismaailmallisen luopumuksen keskellä.
Ensimmäinen Mooseksen kirja kattaa noin kahdentuhannen vuoden historian viidessäkymmenessä lyhyessä luvussa, eli noin neljäkymmentä vuotta lukua kohti. Näin pieneen tilaan ei mahdu yksityiskohtia. Ensimmäinen Mooseksen kirja ei sano mitään esimerkiksi vanhurskaiden tulevasta palkinnosta. Eivätkö tuossa kirjassa mainitut Jumalan lapset iloinneet Herran antamasta toivosta ja lupauksista ? Heprealaiskirje sanoo patriarkoista: "Uskovina nämä kaikki kuolivat. Sitä mikä heille oli luvattu, he eivät saavuttaneet; he olivat vain etäältä nähneet sen ja tervehtineet sitä iloiten, tunnustaen olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä." Lisäksi se sanoo, että nämä muinaiset ihmiset" odottivat parempaa, taivaallista isänmaata" Hepr. 11:13,16) Mitä heille oli luvattu ? Mikä taivaallinen isänmaa ? Siitä ei Ensimmäinen Mooseksen kirja sano mitään, mutta silti he uskoivat siihen. Abraham tunsi kuolleiden ylösnousemuksen, mutta mistä hän sen tiedon sai ? Tuota oppia ei mainita Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa. Jumalan laki oli niin tunnettu etenkin hänen seuraajiensa keskuudessa, ettei Pyhällä Hengellä ollut mitään tarvetta innoittaa Moosesta kirjoittamaan siitä ensimmäisessä kirjassaan. Lain äkillinen ilmaantuminen toisen Mooseksen kirjan 16. luvussa- "kuinka kauan te kieltäydytte noudattamasta minun käskyjäni ja lakiani ?" jae, 28) ilman mitään selitystä siitä, mikä laki oli tai mistä se tuli, todistaa, että se tunnettiin jo.
Paljon jossittelua. Minun jumalanpalvelukseni ei kuitenkaan perustu arvauksiin, jossitteluun eikä ihmisten omiin kuvitelmiin vaan Jumalan sanaan. Jumalan sanan mukaan sapatti annettiin ihmisille vasta Egyptistä paon jälkeen ja silloinkin VAIN tietylle porukalle, ei koko maailmalle.
Aloitus on pelkkää valhetta alusta loppuun saakka.
Mistäs tiedät?
Aloittaja osoittaa vihaavansa sapattia ja siten Jumalaa.
Kovasti joku spämmää nyt pelkillä raamatunlainauksilla.
Otetaas faktat nyt siitä luomisesta ja sapatista.
- missään kohtaa Raamatussa ei lue, että Jumala olisi antanut sapatin ihmisille Eedenissä
- sapattia ei vietetä Raamatun mukaan luomisen muistoksi
- Jumala pyhitti sapatin sen tähden, ettei hän enää luonut. Ei siis luomisen merkiksi vaan tekemättömyyden eli levon merkiksi
- Raamatussa mainitaan ensimmäisen kerran, että Jumala antoi sapatin ihmisille, siinä yhteydessä kun israel oli vapautunut Egyptin pakkosiirtolaisuudesta ja oli Siinain erämaassa
- sapatti annettiin tuon jälkeen nimen omaan Israelin kansalle liiton merkiksi ja kymmenen käskyn laki liiton testamentiksi. Tuo laki ei koskenut niitä uskovaisia, jotka eivät asuneet israelilaisten parissa.
- Raamattu mainitsee joissakin kohden, että ihmiset noudattivat Jumalan lakia jo ennen Siinaita mutta sitä ei kerrota mitä lakeja. Sapattilakia ei mainita ennen manna-ihmettä muualla kuin luomisen yhyeydessä.
Jumala on antanut uusia lakeja, muuttanut vanhoja lakeja ja poistanut voimasta lakeja läpi maailmanhistorian, joten me emme voi tietää oliko sapattilaki voimassa ennen Siinain manna-ihmettä. Asiaa ei yksikertaisesti mainita Raamatun tekstissä. Raamattuun ei pidä lisätä mitään eikä sieltä pidä ottaa pois mitään. Sitä, joka niin tekee, kutsutaan taivaassa kaikkein vähimmäksi.
Jos joku muuta väittää, niin hän perustaa väitteensä ihmislihassa keksittyihin teorioihin, ei Raamatun tekstiin.
"Tuo laki ei koskenut niitä uskovaisia, jotka eivät asuneet israelilaisten parissa."
Jos oli ympärileikattu ja noudatti Aabrahamin liittoa, oli oikeutettu asumaan kanaaninmaalla vaikka ei viettäisikään sapattia.
Toisaalta Naeman ja Elisaa ruokkinut leski eivät olleet ympärileikattuja, eivät israelilaisia, eivät uhranneet temppelissä eivätkä noudattaneet lakia mutta silti Jeesus käytti heitä esimerkkinä hyvästä uskosta.
Jopa menivät adventistit hiljaisiksi. Näitä eivät asioita adventistitkaan pysty kumoamaan!
Adventistit ovat todella mustasukkaisia sapatistaan ja omista sapattiteorioistaan.
Lähteekö se adventistien sapattiöyhötys omasta lihasta vai henkivalloista on yhdentekevää.
Harhaoppisille ei voi edes vääntää rautalangasta koska he ovat aivopestyjä monien vuosien aikana "pyhiksi".
Oikeita andventismissa syvällä olevia sapattipyhimyksiä.
Kehuvat olevansa viisaita.
Rauhoitu ystävä hyvä ulkona on hieno keli voi vaikka mennä hiihtämään.
Ja sinussa öyhöttää riivaajat.
Sapatti on Jumalasta, ettäs tiedät.
No, jos se sinusta niin tuntuu, niin okei, koska Jumalan sana puhuu siitä sapatista ja pyhityksestä, ja Hän sen pyhittää, niin näin se on.
Jumala pyhittää, niin mitäpä sitä vastaan sanomaan.
Jos ei usko, että Jumala pyhittää, sehän silloin on epäuskoa.
Ei usko Jumalan Sanaan. On hyvä olla sapattipyhimys. Siinä on samamielinen, kuin Herra!
Olkaa työ sitten sunnuntaipyhimyksiä. Siitähän teille maksetaankin "pyhäkorvaus"!
Teidän sapattiuskomuksissa on paljon harhaa.
Adventismi on käärmeen uskonnollisuutta.
Asia löytyy kirjoituksista, mutta harhaksi se sinulla tuntuu siksi, kun kirkkokäsikirjat puhuu sunnuntaista, ei sapatista, siksi se on sinulle harha.
Lue kirjoituksia, niin et Jeesuksen, Sapatin Herran mukaan eksy!
Vasta Mooses toi sapatinvieton Israelille.Tämä on hyvä varmistaa Raamatusta,5Moos.51 Ja Mooses kutsui kokoon kaiken Israelin ja sanoi heille;Kuule Israel nämä käskyt ja oikeudet,jotka minä tänä päivänä julistan teidän korvienne kuullen,.Oppikaa ne ja noudattakaa niitä tarkoin.2 Herra meidän Jumalamme teki liiton meidän kanssamme Hoorebilla.3 Herra ei tehnyt liittoa meidän isiemme kanssa,vaan meidän kanssamme,jotka olemme tässä tänä päivänä,kaikkien meidän kanssamme jotka nyt elämme. Näin on kirjoitettu,kuinkas luet.
Valehtelet. Sapatti on edelleen JUMALAN käsky, jota Abrahamkin noudatti.
1. Moos. 26:5 "Abraham oli minun äänelleni kuuliainen ja noudatti sitä, mihin minä hänet velvoitin. Hän piti minun KÄSKYNI, MÄÄRÄYKSENI JA LAKINI."
Mooses puhuu liiton tekemisestä. Jumalan laki on olemassa ikuisesti, siis ennen liittojakaan.
Jos rikot Jumalan lain käskyjä sinut tuomitaan lain mukaan kadotukseen.
Typerät luulevat sapatin pelastavan.
Olet aivopesty.
"Sapatti on edelleen JUMALAN käsky, jota Abrahamkin noudatti"
Todistapa Raamatulla mitä Jumalan lakeja erityisesti Jumala sanoo, että Aabraham noudatti. Tuossa kohdassa ei lue sapattilakia, jonka Jumala antoi vasta muutama sata vuotta myöhemmin ihmisille.
Mikä Jumalan laki? Mitkä käskyt? Sitä sinä et voi tietää. Sinä vain oletat. Minä en usko ihmisten oletuksiin vaan Jumalan sanaan. Jumalan laki muuttui useita kertoja sekä Uuden testamentin että Vanhan testamentin aikana. Et voi millään tietää mitä lakeja Jumalalla oli voimassa Aabrahamin aikoihin ja häntä ennen ja mitä lakeja Jumala oli muuttanut, lisännyt tai poistanut jo ennen Aabrahamia tai hänen jälkeensä aina Siinaihin saakka. Raamattu ei yksinkertaisesti kerro siitä mitään. Joten kaikki se, mitä sinä väität ohi Raamatun kertomuksien on oletustasi. Minä en edelleenkään usko ihmisten oletuksiin vaan Jumalan sanaan. Sinä tiedät miten Jumala toimii niiden kanssa, jotka lisäävät tai poistavat laista yhdenkin käskyn. Pyri siis rehellisyyteen.
Kun Joosefin egyptiläisen isännän vaimo yritti vietellä hänet, hän huudahti: "Kuinka minä siis voisin tehdä niin pahan teon ja rikkoa Jumalaa vastaan ?" Miten Joosef olisi voinut tietää, että aviorikos oli synti Jumalaa vastaan, jos hän ei tuntenut siihen liittyyvää Jumalan käskyä ? Vasta lain vaikutuksesta tulin tuntemaan synnin", sanoo Paavali. Eikö Joosefin laita ollut aivan samoin ? Ennen Sodoman ja Gomorran hävitystä Herra sanoi Abrahamille: "Valitushuuto Sodoman ja Gomorran asukkaiden takia on suuri ja heidän syntinsä on hyvin raskas." Mikä synti ? Raamattu sanoo, että "missä lakia ei ole, sielä ei synneistä pidetä kirjaa" Room. 5:13) Jos kerran maallisessa valtiossa on oltava laki voimassa ennen kuin ketään voidaan tuomita sen rikkomisesta, ei kai Jumalakaan menettelisi toisin ? Jos lakia ei olisi ollut, Jumala ei olisi rangaissut rikkomuksesta, sillä "ellei ole lakia, ei ole rikkomustakaan" Room. 4:15
Millainen Jumala olisi hävittänyt maailman vedenpaisumuksella ja Sodoman ja Gomorran tulella, jos nuo ihmiset eivät olisi tieneet tekevänsä syntiä ?
Raamatun mukaan synti opitaan tuntemaan vasta lain vaikutuksesta ja siksi laki oli varmasti ilmoitettu jo ennen Siinaita. Hyvää päivän jatkoa kaikille toivoisin asiallista keskustelua. kiitos.
Kyse ei ole siitä, etteikö olisi ollut jotakin Jumalan lakia ennen Siinaita. Jumalalla oli satoja eri lakeja Vanhassa testamentissa. Mainitsemassasi Joosefin tapauksessa laista mainittiin, että se liittyi huorintekemiseen. Ei sanaakaan sapatista. Sodoman ja Gororran synneistä ei kerrota sen tarkemmin. Jotakin siellä oli mutta sapattia ei mainita sanallakaan.
Kukaan ei ole väittänyt etteikö Jumalalla olisi ollut lakeja ennen Siinaita. Kirjoitetaanhan Aabrahaminkin noudatttaneen jotakin käskyjä. Mutta mitä lakeja Jumalalla on ollut ennen Siinaita, sitä ei tiedetä. Raamattu ei kerro sitä vaikka on hyvin spesifinen lakien suhteen. Sapattilaki ei siis ollut mainitsemisen arvoinen.
Se nyt vain on niin, ettei Jumalan sapattilakia mainita ennen Siinaita. Jos muuta väität, valehtelet. Ihmisen ei pidä lisätä Jumalan suuhun sanoja yhtä vähän kuin ihmisen tulee lisätä tai poistaa Raamatusta lakeja.
"Luominen ei ole sapatin muistomerkki"
No onkos joku sitten tuollaista muka väittänyt? Sapatti sen sijaan on luomisen muistomerkki. Lue vaikka 2. Moos. 20:8-11.
Aatami ja Eevan ei tienneet ja eikä tarvinneet sapattia mihinkään.
SDA ismille sapatti ja Ellen White ovat henki ja elämä.
EllenWhite sapatti = 7. päivän advent - ISMI.
Adventistit ovat tehneet sapatistaan ismin.
2. Mooseksen kirja 20:8-11
8. Muista pyhittää lepopäivä. 9. Kuutena päivänä tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi, 10. mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. Älä tee silloin mitään työtä, älä sinä, älköön poikasi tai tyttäresi, palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä alueellasi asuva muukalainen. 11. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, MUTTA seitsemäntenä päivänä hän lepäsi. Sen tähden Herra siunasi sapatinpäivän ja pyhitti sen.
Niin, tuossahan sanotaan, että Jumala pyhitti sapatin sen tähden että hän ei enää luonut vaan lepäsi.
Adventismin henki on altis ja liha on heikko sapattifanaattisuudelle.
Fanaattisuus (lat. fanaticus) on kiihkomielistä käyttäytymistä, jonkin asian kiihkomielistä puolustamista.
Fanaatikko
kiihkoilija, jonkin aatteen tms. kiihkomielinen kannattaja.
Näyttäkää Raamatusta kohta missä kerrotaan sapatinvietosta ennen kuin Mooses kertoi siitä Israelin kansalle,sen jälkeen kun Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä.
Koko patriarkallisten kauden ajalta ei ole yhtään mainintaa suorasta käskystä pyhittää seitsemäs päivä. Emme myöskään löydä suoraa käskyä, joka kieltäisi varastamisen, tappamisen, aviorikoksen tai epäjumalanpalveluksen. Viidennestä Mooseksen kirjasta Toiseen kuninkaiden kirjaan jakso, joka kattaa erämaavaelluksen, Kanaanin valloituksen, tuomarien ajan, Saulin, Daavidin ja Salomon hallituskaudet, juutalaisten valtakunnan jakaantumisen jne. ei kertaakaan mainita sapatinviettoa, vaikka koko tuona aikana se oli pakollista kuolemanrangaistuksen uhalla. Joosuasta Nehemiaan saakka lähes tuhat vuotta vietettiin varmasti myös lehtimajanjuhlaa, vakkei sitä kertaakaan mainita. Vaikeneminen ei siis todista mitään, paitsi korkeintaan sen, että näitä käskyjä pidettiin itsestään selvinä.
Patriarkat tunsivat seitsenpäiväisen viikon. Seitsemän päivän jakso mainitaan Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa useita kertoja. 1.Moos.7:,10; 8:10,12)
Toisen Mooseksen kirjan 16. luvun kertomus mannasta "kuutena päivänä viikossa voitte sitä kerätä, mutta seitsemäntenä päivänä on sapatti, eikä sitä silloin ole" jae 26) todistaa, että seitsemän päivän viikko tunnettiin ja että se huipentui sapattiin.
Kiitos asiallisesta keskustelusta.
Selittelyistäsi huolimatta, Raamatun mukaan sapatti annettiin ihmisille vasta Siinailla. Sitä ennen sapattiakia ei Raamatussa mainita. Perustelusi ontuu pahasti. Perustelusi on siis se, että koska jotakin ei mainita, se on varma merkki siitä, että se on olemassa. Tajuatko yhtään kuinka absurdilta tuo kuulostaa? Jos sapatti olisi ollut niin tärkeä kuin yrität olettaa, olisi se VARMASTI ihan erikseen Raamatussakin mainittu ennen Siinaita. Vaan kun ei mainittu sitä lukuunottamatta, että Jumala antoi itselleen sapatin luomisen yhteydessä. Riemuvuosien kirjan mukaan Jumala antoi sapatin Eedenissä vain enkeleille, ei ihmisille.
Sapatti oli israelilaisille tärkeämpi kuin se on nykypäivän adventisteille, ihan elämän ja kuoleman kysymys, eikä sitä silti mainittu ennen Siinaita muutoin kuin vain kerran sanomalla, että Jumala lepäsi.
Ymmärrän, että kun sinulle on adventtikirkossa jauhettu tuollaista vuodesta toiseen niin olet ihan ruvennut uskomaankin siihen mutta se, että valhetta tai olemattomuutta toistaa tarpeeksi monta kertaa, ei tee siitä totuutta tai olevaista.
Riemuvuosien kirjan mukaan sapatti annettiin vasta Jaakobille ja hänen jälkeläisilleen. Sitä ennen se oli enkeleille taivaassa ja maassa.
Riemuvuosien kirja on hyvin tarkka siitä, että Jumala antoi sapatin vasta JAAKOBILLE.
"Minä olen valinnut Jaakobin siemenen kaiken sen keskuudesta, mitä olen nähnyt, ja olen kirjoittanut hänet muistiin esikoisenani, ja olen pyhittänyt hänet itselleni ikuisiksi ajoiksi, ja minä opetan heille sapatin päivän, että he pitäisivät sapatin SIITÄ LÄHTIEN kaikesta työstä."
Riemuvuosien kirja ei kuulu Raamattuun, joten sillä ei ole mitään väliä, mitä se kirja valehtelee.
Ei pidä paikkaansa. Jumala moittii kansaansa sapatinrikkojaksi jo paljon ennen Siinaita.
Kiitos vastauksestasi. Voisitko sinä nyt selittää puolestasi, kun heprealaiskirje puhuu, että Abraham valmistautui uhraamaan Iisakin, "että Jumala kykenee jopa herättämään kuolleen" Hepr. 11:19) Abraham tunsi kuolleiden ylösnousemuksen, mutta mistä hän sen tiedon sai ? Tuota oppia ei mainita Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa.
Kiitos sinulle, että voidaan vaihtaa mielipiteitä Raamatusta ystävällisessä hengessä.
Kyllä kuuluu. Luet väärää Raamattua. Riemuvuosien kirja on lähes koko olemassaolonsa aikana kuulunut pyhiin kirjoituksiin, joita mm Jeesus luki.
Ai PALJON ennen Siinaita!!
Äläpäs puhu lööperiä! Manna ihme tapahtui itseasiassa Siinailla.
Siinin erämaa, jossa manna ihme tapahtui oli Egyptin ja Siinain välissä. Egyptistä oli päivän kävelymatka Siinain erämaahan ja Siinin erämaa oli siinä välissä. Käytännössä kyse oli siis samasta alueesta. Tosin kansalta kului kävelyyn aikaa enemmän.
Ero kymmenen käskyn antamisen ja manna ihmeen välillä oli vain joitakin viikkoja. Kansa saapui Siimin erämaahan 45 vuorokautta Egyptistä lähdön jälkeen ja sai ensimmäisen kerran mannaa 45 päivän iltana. Tästä kuusi päivää he keräsivät mannaa ja seitsemäntenä päivänä oli sapatti, jolloin Jumala torui kansaa siitä, etteivät he noudattaneet sapattia. Jumala Lain taulut annettiin Siinain vuorella tasan kolme kuukautta Egyptistä lähdön jälkeen. Väliin mahtui siis 52 vuorokautta, hädin tuskin reilu kuukausi!
Kannattaisiko lukea sitä Raamattua ennen kuin tekee itsensä naurunalaiseksi valehtelemalla julkisesti?
Raamattu sanoo, että Abraham päätteli, että Jumala kykenee herättämään kuolleista. Se, miksi hän päätteli niin, ei selviä Raamatusta. Siksi minäkään en osaa siihen vastata.
Heprealaiskirje 11:19
"Hän näet päätteli, että Jumala kykenee kuolleistakin herättämään, ja sen vertauskuvana hän sai Iisakin takaisin. "
Mutta puhuuko heprealaiakirje totta? Ilmeisesti Abraham ei lopulta ollut edes sitä mieltä, että hän joutuisi uhraamaan poikansa sillä hän sanoi myös näin:
1. Mooseksen kirja 22:8
"Abraham vastasi: ”Jumala kyllä katsoo itselleen lampaan polttouhriksi, poikani.” He kulkivat edelleen yhdessä "
Vai ajatteletko, että Abraham valehteli Iisakille? Raamatussa kun ei missään sanota ihmistä uhrilampaaksi ennen Jeesuksen kuolemaa.
Mutta Raamattu viittaa aikalaisten kuulemiin kertomuksiin valvoja-enkeleistä, jotka Eenokin kirjan mukaan opastivat ihmisille kaikenlaisia asioita, mitä elämässä tarvitaan. Ehkäpä he opastivat ihmisiä myös siitä, että Jumala voi herättää kuolleet. Vanhassa testamentissa on suoria viittauksia Eenokin kirjaan, joten tiedämme, että tuon ajan ihmiset tunsivat Eenokin kirjan sisällön ja uskoivat joihinkin Eenokin kirjassa mainittuihin asioihin, kuten siihen, että Jumalan pojat eli valvojat opettivat ihmisiä. Nämä olivat niitä Jumalan poikia, jotka yhtyivät ihmisen tyttäriin. Tämä oli sitä henkimaailman kuvaa, jossa tuon ajan ihmiset elivät.
Koko Vanha testamentti uskoo siihen, että ei ole yleistä uskovia koskevaa kuolleista ylösnousemusta. VT mainitsee vain muutaman esimerkki ihmisen, jotka herätettiin. Heprealaiset uskoivat, että kun ihminen kuolee, hän joutuu syvyyteen/hautaan, kuolleiden paikkaan, jossa ei pysty edes palvelemaan Jumalaa. Sinne menivät niin Jumalan omat kuin ei-uskovat. Asia muuttui apokalyptisen ajan alussa eli Danielin kirjan kirjoittamisen aikoihin eli joskus 1160-200eKr., jolloin yleinen ylösnousemus esiteltiin.
Kirjoitusvirhe: Danielin kirjan on arveltu saaneen kirjallisen muotonsa noin 160eKr. Sennkertomukset lienee olleen ihmisten tiedossa joitakin kymmeniä vuosia ennen kuin se kirjoitettiin. Tosin esim Hesekielin kirjasta ja Psalmeista löytyy joitakin kohtia, joiden voi kuvitella kertovan ylösnousemuksesta, jos oma agenda ajaa sinne päin mutta jos ollaan rehellisiä ja neutraaleja asian suhteen, kuolleista ylösnousemuksen teologiaa ei Raamatussa opetettu ennen Danielin kirjaa.
Kiitos jälleen kirjoituksesta ! Palaisin vielä Siinaille ! "Sukupolvesta toiseen israelilaiset vietäköön sapattia ja pitääkööt sen kunniassa. Se on heidän ikuinen velvollisuutensa.
Pysyköön sapatti ikuisesti merkkinä liitosta, jonka olen teidän kanssanne tehnyt, sillä kuutena päivänä minä Herra, loin taivaan ja maan, mutta seitsemäntenä päivänä en enää tehnyt työtä vaan lepäsin." 2. Moos. 31:16,17) Myös tässä sapatin alkuperä yhdistetään, ei Siinaihin, vaan luomiseen, joka tapahtui kauan ennen Israelin kansakunnan syntyä. Sapatinvietto ei tehnyt Israelista Jumalan valittua kansaa, pikemminkin Israel vietti sapattia siksi, että se oli valittu kansa, merkiksi siitä, että se päinvastoin kuin ympäröivät kansat, palveli oikeaa Jumalaa, häntä, joka loi taivaan ja maan kuudessa päivässä. Sapattia ei annettu alunperin juutalaisille Siinailla; se oli ollut olemassa maailman luomisesta asti merkinä siitä, että Herra oli Luoja. Koska Israel palvoi Luojaa, se piti kunniassa hänen sapattinsa.
Hyvää päivän jatkoa.
Katson itse sapatin olevan voimassa siksi, että se oli olemassa jo mannan antamisen yhteydessä vaikkei voimassaoloa ihmisille sitä ennen mainittukaan. Ja vasta sen jälkeen sapatti oli Vanhan liiton merkkinä. Kun liitto lakkasi, se ei ollut enää liiton merkkinä. Tämä kertoo hyvin sen, mitä Vanhan testamentin sana ikuinen tarkoitti. Esimerkkinä laitan tuohon perään aiemman kirjoitukseni siitä, mitä ikuinen tarkoitti Vanhassa testamentissa liittyen helvetti-käsitteeseen. Siinä on mm lainauksia T.Flinkin tekstistä.
Kun Jeesus puhui ruumiin ja sielun hukuttamisesta helvettiin, alkutekstissä käytetään kreikan kielen apollymi-verbiä. Sana vastaa heprean kielen teonsanaa ābad, joka käännetään kreikankielisessä Vanhan testamentin muinaisessa Septuaginta-käännöksessä apollymi-sanalla. Molemmat sanat tarkoittavat täydellistä tuhoamista, peruuttamatonta hävittämistä, jonka kohteesta ei jää mitään jäljelle.
Vanhan testamentin käsite sammumattomasta tulesta ei tarkoita tulta, joka ei koskaan sammu, vaan tulta, jota ei kyetä sammuttamaan. Se polttaa tulen kohteen poroksi ja sammuu sitten itsestään. Jerusalemin portit ja palatsit tuhoutuivat sammumattomassa tulessa. Nämä Jeremian sanat toteutuivat juutalaisten joutuessa Babylonin pakkosiirtoon 587/586 eaa. Tuli ei pala enää, vaan se sammui, kun portit ja palatsit olivat palaneet. Sitä vain ei voitu sammuttaa. (Jer. 17:27). Samoin ikuinen tuli ei tarkoita tulta, joka palaa ikuisesti, vaan tulta, joka tuhoaa kohteensa ikuisiksi ajoiksi.
Hes. 26:15-21 -- Jumala ennustaa Tyyron kaupungin tuhoutuvan, ja olevan ikuisesti raunioitettu. Tyyro on kuitenkin olemassa ja asuttuna, vielä tänäkin päivänä. Tämä siksi, että ikuinen ei tarkoita päättymätöntä aikaa Raamatussa.
Raamattu onkin itse itsensä paras selittäjä.
Valitusvirret 4:6
"Minun kansani syntivelka on kasvanut suuremmaksi kuin Sodoman synti. Sodoma tuhoutui HETKESSÄ, ihmiskäden koskematta."
Juudaksen kirje 7:
"Niin myös Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavoin kuin nekin harjoittivat haureutta ja antautuivat luonnonvastaisiin lihan himoihin, ovat varoittavana esimerkkinä kärsiessään IKUISEN TULEN RANGAISTUSTA."
He saivat tekojensa mukaan mutta palaako siellä vielä tuo ikuinen tuli? Ei pala ja Raamattu sanookin, että tuo ikuinen tuli paloi hetkessä. Raamatussa sana ikuinen ei siis tarkoita päättymätöntä ajanjaksoa.
Niin, Jumala tuhosi Sodoman ja Gomorran ikuisella tulella. Se ei pala enää, vaan palamisen lopputulos on ikuinen. Noita kaupunkeja ei enää ole, vaan ne kärsivät ikuisen tulen rangaistusta, olemattomuutta. Tästä syystä Jeesuksen sanat ikuisesta rangaistuksesta eivät tarkoita ikuista piinaa, vaan tuhoutumista ikuisiksi ajoiksi. (1. Moos.19:24–28; 2. Piet. 2:6; Juud. 7 RK 2012).
Ilmestyskirja piirtää eteemme kuvan jumalattomien hävittämisestä tulella ja tulikivellä. Sitä kutsutaan toiseksi kuolemaksi, ja kuvaus muistuttaa juuri Jeremian ja Jesajan kuvauksia jumalattomien tuhoamisesta. (Ilm. 20:9–15; 21:8).
Näiden tosiasioiden valossa ajatus ikuisesta piinasta on väärä. Jumala hävittää kadotustuomion alaiset ihmiset kokonaan, eikä heistä jää mitään jäljelle. Malakian mukaan jumalattomat ovat kuin oljenkorsia, jotka poltetaan tulessa, eikä heistä jää jäljelle juurta eikä vartta. Obadja taas näki oman aikansa kansakuntien hävittämisessä esimaun lopullisesta jumalattomia kohtaavasta tuomiosta. Obadjan mukaan jumalattomat tulevat olemaan kuin heitä ei olisi koskaan ollut olemassa. (Mal. 3:19; Ob. 16).
Kyseessä on iankaikkinen kuolema, josta ei ole paluuta. Iankaikkinen ero Jumalasta onkin melkoinen rangaistus:
2. Tessalonikalaiskirje 1:9-10
"9. He tulevat kärsimään rangaistuksena iankaikkisen kadotuksen erossa Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta, 10. kun hän tulee, että hän sinä päivänä kirkastuisi pyhissään ja olisi ihmeteltävä kaikissa uskovissa. Olettehan te uskoneet meidän todistuksemme."
Olet oikeassa. Raamatun ajan ihmiset eivät eläneet missään tyhjiössä lukien vain Raamatun kirjoituksia. Itseasiassa Vanhan testamentin alun ajan ihmiset eivät lukeneet yhtään mitään, sillä kirjoitustaitokin keksittiin vasta joskus 2700eKr paikkeilla. Mutta suusta suuhun kerrotut kertomukset levisivät heidän keskuudessaan, niin pakanalliset kuin pyhätkin kertomukset. Ja niin kuin nykyään, tuonkin ajan ihmiset tykkäsivät lukea...ne, jotka osasivat, sillä kirjoitus ja lukutaito ei ollut kaikkien hallussa. Nämä kertomukset ja myöhemmin kirjoitukset olivat osa sitä maailmankuvaa, jossa he elivät. Sumerilaiset kertomukset heijastuivat erityisesti juuri Vanhan testamentin kirjoituksiin mutta myös Uudesta testamentista löytyy runsaasti jopa suoria lainauksia näistä meidän näkökulmastamme pakanallisista kirjoituksista. Raamatun kirjoittajat siis lukivat aikansa "me naiset" lehteä samoin kuin aikansa "kalevalaa", joista on lainauksia Raamatussa ja joiden tekstit heijastuvat useisiin kohtiin Raamatussa.
Riemuvuosien kirja ja Enokin kirja ovat eniten lainattuja teoksia Raamatussa. Niitä lukivat niin heprealaiset, juutalaiset kuin ensimmäisten vuosisatojen kristytkin. Minusta on väärin kieltää tämä historia. Kun Jumala on halunnut käyttää näitä kirjoituksia ilmaistaakseen oman tahtonsa Raamatussa, meidänkin olisi hyvä tietää mitä niissä sanotaan. Olisi umpimielistä sulkea ajatuksensa niiltä. Se on sama kuin ei koskaan lukisi päivän lehtiä tai kuuntelisi TV:stä uutisia. Eli kirjaimellisesti sivistymätöntä ja suorastaan tyhmää.
Enokin kirjan ja Riemuvuosien kirjan, jotka kuukuvat apokryyfisiin kirjoihin, pitäisi olla meille kristityille tärkeitä kirjoja, käyttiväthän alkuaikojen adventistit niitä ihan niin kuin Raamattuakin. Niistä löytyy lainauksia mm James Whiten kirjoittamista sivuhuomautuksiata, jotka löytyvät Ellen Whiten alkuaikojen kirjoituksista ja mainitseepa White apogryyfit jopa vuoden 1850 näyssään, joten tiedämme, että ne eivät olleet vieraita adventisteille:
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://digitalcommons.andrews.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1012&context=theology-christian-philosophy-pubs&ved=2ahUKEwjVi5631MrvAhWMl4sKHbhpA7YQFjAAegQIAxAC&usg=AOvVaw0td_88MzDwVxxcJFKHY-dT
On itseasiassa outoa, että näistä kirjoista puhutaan niin vähän seurakunnissamme. Raamatun ymmärtäminen kun on kuitenkin yksi asia, jossa pidämme itseämme kovinkin hyvinä. Nämä kirjathan tarjoavat näköaloja Raamatun kirjoittajien maailmaan....siihen, jossa Jeesuskin eli. Niiden perusteella pääsemme paremmin käsiksi siihen, miten Raamatun kirjoittajat ja heidän kohderyhmänsä ajattelivat ja millainen oli HEIDÄN maailmankuvansa, sillä se ei todellakaan ollut sama kuin 2000-luvun kristityn maailmankuva on.
Adventistien missio on öyhöttää sapatista ja sunnuntai pedomerkistä.
Sapatti on keino rahankeruuseen pastoreille.
Tuollainen on kaukana raamatullisesta sapatista.
Valheesi ei hetkauta.
Juutalaiset eivät vietä sapattia luomisen muistona.
Sapatilla rahastetaan A-kirkon jäseniä.
Valheesi ei hetkauta.
Lauantai on sinetti ja keino rahastaa.
Onko kyse totuudesta adventismista vai adventtitotuudesta?
Mikään muu uskonnollinen yhdyskunta ei vietä sapattia luomisen muistomerkkinä kuin eriseuraiset adventistit.
Ei edes Jumalan valittu kansa juutalaiset.
Adventistit ovat pöyhkeitä valehtelijoita ja harhaoppisia.
Sapatin jumalointi näkyy monella tapaa Whiten hengen vaikutuksessa.
Rakastathan sinäkin vihamiehiäsi niinkuin Sanassa kehoitetaan ?