Olemme olleet naimisissa 45v. Meillä on 4 lasta ja 5 Lastenlasta. Pienimmät 5 kk vanhat kaksoset. Elämämme on vakaata. Kunnes
Mieheni kertoi noin kuukausi sitten että hänellä oli ollut seksisuhde viikon ajan työmatkalla jonkun nuoren naisen kanssa. Tästä tosin oli jo 40v eikä mieheni ole ollut uskoton sen jälkeen. Hän oli tullut uskovan kaverin kautta synnintuntoon tästä 40 v vanhasta pettämisestä. Mieheni ei ole ollut mitenkään uskova. Hän oli käynyt nyt pastorin luona joka oli sanonut ettei tapahtuman iällä ole väliä. Kaikki pitää tunnustaa rikotulle osapuolelle siis minulle. Mieheni kertoi ottaneensa pettäjänaiseenkin yhteyttä yhteisen synnin poispyyhkäisyksi mutta tämä ilmeisesti oli muistisairas eikä muistanut miestäni. Miestä harmitti se että hän usein oli muistellut synti öitään 40v sitten. Papin mukaan piti minulle tunnustaa synti koska oli fyysisesti tapahtunut jotain. Mies sanoi että hän halusi puhdistaa sielun ja aloittaa ilman syntiä. Hän kertoi että kertomisen jälkeen hänellä on hyvä olo uutena luomuksena. Hän käy tiiviisti nyt uudessa srk ssa.
Mieheni kertomus kun hän siirsi syntinsä minulle pahoitti mieleni täysin. Minusta oli turha tuoda vanhoja asioita minulle itsensä helpottamiseksi. Teko olisi saanut jäädä unholaan. Perheemme oli suht onnellinen mutta oma asenteeni raunioittaa sen. Ihmettelen srk n ja Raamatun käskyä kertoa kaikki oman olon helpottamiseksi. Miksi kaataa paha olo toisen päälle.
Oma anteeksiantamukseni ei toimi. Ei riitä. Teon olisin voinut unohtaa mutta koko tämä srk n vaatima synni tunnustusprosessi on kuvottava.
Nyt olen ostamassa omaa asuntoa. Aion jättää miehen jota en voi sietää. Olen hyvätuloinen ja voin rakentaa oman elämän.Menen tänään auttamaan kaksosten hoidossa.
Mieheni kertoi noin kuukausi sitten että hänellä oli ollut seksisuhde viikon ajan työmatkalla jonkun nuoren naisen kanssa. Tästä tosin oli jo 40v eikä mieheni ole ollut uskoton sen jälkeen. Hän oli tullut uskovan kaverin kautta synnintuntoon tästä 40 v vanhasta pettämisestä. Mieheni ei ole ollut mitenkään uskova. Hän oli käynyt nyt pastorin luona joka oli sanonut ettei tapahtuman iällä ole väliä. Kaikki pitää tunnustaa rikotulle osapuolelle siis minulle. Mieheni kertoi ottaneensa pettäjänaiseenkin yhteyttä yhteisen synnin poispyyhkäisyksi mutta tämä ilmeisesti oli muistisairas eikä muistanut miestäni. Miestä harmitti se että hän usein oli muistellut synti öitään 40v sitten. Papin mukaan piti minulle tunnustaa synti koska oli fyysisesti tapahtunut jotain. Mies sanoi että hän halusi puhdistaa sielun ja aloittaa ilman syntiä. Hän kertoi että kertomisen jälkeen hänellä on hyvä olo uutena luomuksena. Hän käy tiiviisti nyt uudessa srk ssa.
Mieheni kertomus kun hän siirsi syntinsä minulle pahoitti mieleni täysin. Minusta oli turha tuoda vanhoja asioita minulle itsensä helpottamiseksi. Teko olisi saanut jäädä unholaan. Perheemme oli suht onnellinen mutta oma asenteeni raunioittaa sen. Ihmettelen srk n ja Raamatun käskyä kertoa kaikki oman olon helpottamiseksi. Miksi kaataa paha olo toisen päälle.
Oma anteeksiantamukseni ei toimi. Ei riitä. Teon olisin voinut unohtaa mutta koko tämä srk n vaatima synni tunnustusprosessi on kuvottava.
Nyt olen ostamassa omaa asuntoa. Aion jättää miehen jota en voi sietää. Olen hyvätuloinen ja voin rakentaa oman elämän.Menen tänään auttamaan kaksosten hoidossa.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Trollollolloooo
Hyvä, nyt saat syyn lähteä etsimään itseäsi, ja ehkä vapaudut omasta uhrienergiastasi. Älä kuitenkaan pyydä apua jostain seurakunnasta, vaan lähde vaikka Sami Minkkisen ( henkinen valmentaja ym. ) nettihypnoosiin tai kursseille. Teet itse itsesi onnettomaksi, ei miehesi tai mitä hän on tehnyt tai jättänyt tekemättä.
Et pääse eroon miehesi tekemästä synnistä syyllistymällä itse syntiin ottamalla avioeron. Oikea ratkaisu on kirkon parisuhdeterapia ja yhdessä rukoilemalla etsiä voimaa ja johdatusta Jumalasta ja Jeesuksen kirkkaudesta.
Eli mies menettelisi vikoineen ja syrjähyppyineen, mutta uskonnollisenyhteisön kautta tullut tunustamiskehotus teki miehestä sietämättömän. Niinpä tietenkin. :)
Mitä ei sielu tiedä, sitä ei sydän sure. Typerää mennä tunnustamaan 40 vuotta vanhaa asiaa.
Tottakai vaimo pettyy mieheensä. Mutta toisaalta ihmisuhteita on katsottava kokonaisuutena, eikä vain yhden tapahtuman kautta.
Totuus pitäisi lakaista maton alle on uskovaisen motto
Se on eri asia kun pitäisi antaa anteeksi vaan.
Totuus on se, että mies teki väärin, eikä hänessä ollut miestä kantamaan syyllisyyttään. Hän latasi sen vaimonsa päälle 40 vuotta myöhemmin. Tällaisessa käytöksessä ei ole mitään kunnioitettavaa.
Tuollaiset asiat on ihan puhdasta itsekkyyttä. Tunnustaa muka pahassa olossaan ikivanha lyhyt suhde. Ainoa seuraus tuosta on juuri se mitä kirjoitit. Jos on ollut niin miehellään tekohetkellä niin voisi vähintään pitää suunsa kiinni ja ajatella sitä puolisoaan kuinka paljon tuollainen loukkaa. En nyt tiedä kannattaako tuollaisesta erota noin pitkän ajan jälkeen mutta toisaalta ymmärrän kyllä sinua. Sillä itsekkyys tuossa on takana ja saattaa olla, että pahin kolaus onkin miehelle se, ettei tuo nainen edes häntä muista.
Joku saattaa nyt nassuttaa, että kyllä synnit pitää tunnustaa. Synnit tunnustetaan Jumalalle eikä tuon tunnustamisen tarkoitus ole aiheuttaa turhaa mielipahaa läheisilleen . Jos taas on syyllistynyt suoranaiseen rikokseen niin ne tunnustetaan poliisilaitoksella ja sen jälkeen siitä voi sitten kertoa puolisolleen.
"Synnit tunnustetaan Jumalalle eikä tuon tunnustamisen tarkoitus ole aiheuttaa turhaa mielipahaa läheisilleen . Jos taas on syyllistynyt suoranaiseen rikokseen niin ne tunnustetaan poliisilaitoksella ja sen jälkeen siitä voi sitten kertoa puolisolleen."
Juuri näin sen tulisi mennä.
Ei rauhaa kai kenkään saa jos lempeä vain janoaa, nyt on rinnassain yksi toivomus vain toiset unhoita luokseni käy.
https://www.youtube.com/watch?v=I6I1V9fx6sY
"Joku saattaa nyt nassuttaa, että kyllä synnit pitää tunnustaa. Synnit tunnustetaan Jumalalle eikä tuon tunnustamisen tarkoitus ole aiheuttaa turhaa mielipahaa läheisilleen"
Kyllä minä toivoisin että jos joku on minua jotenkin huijannut tai pettänyt että tämä tunnustaisi asian minulle eikä mielikuvitukselleen .
Itselleni huomata muiden rehellisyys vaikkakin ikävienkin asioiden puitteissa on parempi kuin huomata muiden epärehellisyys vaikka sitten vahingossa jossain tilanteessa.
Ehkä tuossa olisi suhteellisuudentaju paikallaan jos on 40v sitten ollut joku pieni salasuhde joka loppunut siihen. Eikä uusia syrjähyppyjä ole ollut niin miksi ihmeessä mennä tuota selittämään ihmiselle jonka kanssa on rakentanut vuosikymmeniä elämää. Siksikö, että olisi sitten itsellään parempi mieli vai että toinen saa miettiä sitä miksi ei huomannut .
" Itselleni huomata muiden rehellisyys vaikkakin ikävienkin asioiden puitteissa on parempi kuin huomata muiden epärehellisyys vaikka sitten vahingossa jossain tilanteessa "
Ei varmasti ole enää 40 vuoden jälkeen jos, et ole sitä aikaisemminkaan huomannut.
"Ei varmasti ole enää 40 vuoden jälkeen jos, et ole sitä aikaisemminkaan huomannut."
Kyllä varmasti on vitut minä satunnaisista pettämisistä mutta rehellisyys on se mitä arvostan .
Vähän oli pitkissä kantimissa tuo rehellisyys.
Tämä tapa tunnustaa synti kuuluu helluntailaisuuteen. Eräs helluntailainen tuli uskoon ja tunnusti olleen sukupuoliyhteydessä naapurin miehen vaimoon. Seurauksena helluntailainen sai turpiinsa kulkien silmä mustana muutamia päiviä. Nykyisin helluntailainen nainen ei voi tunnustaa huoraamistaan miehelleen, koska ei muista kaikkien nimiä. No eikö nainen saa syntejänsä anteeksi? Joutuuko helvettiin?
Se on nimenoman helluntailaisten oman kilven kiilotusta.
Tiedän vuosien takaa tapauksen jossa oli ollut tällainen silloin 15 v sitten muutaman "tapaamisen" sisältänyt nopea suhde naapurusten välillä. Toinen noista sitten hurahti uskoon
ja koki tarpeelliseksi alkaa tekemään tuosta asiaa.
Lopputuloksena kaksi eroon päätynyttä avioliittoa, hämmentyneitä lapsia, talot ja tavarat jakoon, jonkinlainen julkinen häpeä, mielenterveys ongelma, muutto toiselle paikkakunnalle.
Joten enpä nyt sanoisi miksikään kovin hyväksi teoksi.
Eikä kyseinen asia tuonnut edes tunnustujalleen ilmeisesti onnea. Ei kestänyt perheensä menettämistä ja ryhtyi juomariksi kuollen sitten maksan poksahtamiseen.
Ap jatkaa. Pointtini on se että eikö pastori voisi sanoa että mieheni olisi voinut tunnustaa synnit Jumalalle. Eikä minulle. Hän kertoi hyvin tarkasti mitä olivat tehneet 40v sitten. Viina oli mukana. Hän katui syvästi mutta minä en pysty antamaan anteeksi päälleni rätkityjä asioita. Vielä yksityiskohtien kuulemista. Pastorin mukaan kaikki synnit pitää kertoa rikotulle osapuolelle että uudestisyntynyt vapautuu. Tuli tunne että huolimatta huonosta omastatunnosta mieheni nautti nuoruutensa seksuaalisen aktiivisuuden kuvauksesta näkemättä miten se rikkoi minut.
Pastori oli ohjeistanut että asia tulee sopia paitsi minun myös pettäjänaisen ja tämän puolison tai suvun kanssa. Nainen oli kuitenkin puhelimessa ollut torjuva ja tytär oli selittänyt äitinsä olevan muistisairas. Tytär ei tiennyt miksi mieheni soitti. Mies oli pettynyt ja ehkä siksi käsitteli asiaa kanssani tämän pettäjäpartnerinkin osalta. Ehkä naisella oli ollut muitakin suhteita.
Sanoisin että karua on suomalaisen miehen kanssa. Onko näillä ollenkaan tunteita. Toimitaan omaksi eduksi. Se hyvä puoli miehessäni oli että hän halusi minun käyvän töissä. Ehkä hän ajatteli että liittomme loppuu ja tarvitsen oman omaisuuden. Mies on ollut muuten ok. Sääli kun näin meni.
Ko. Srk n pastorilla ei tunnu olevan psykologista kykyä ajatella miten syntiasiat hoidetaan ettei NE TUOTA LISÄTUSKAA ja sotke muiden elämää. On itsekästä tuhota toisen elämä saadakseen puhtaan omantunnon. Eikö sen voi hoitaa yläkerran kanssa.
Tuollaiset yhtäkkiset uskoontulot tuottavat äkkitunnustuksia ja äkki uusiluomustuotteita. Sitä ollaan niin uskossa niin uskossa.
Epäilen että miehelläsi ei ole puhtaat jauhot pussissa vaan hän on ollut naisen kanssa 40 v aikana.
Mitenköhän mulle kävisi. Olen ollut kymmenien miesten kanssa. En muista nimiä. Ehkä Jani Jokke Petri Riku Stefan.... sukunimiä ei edes aina sanottu. Ehkäisy ok.
Tunnustamisen voisi sopia Jumalan kanssa. On hullua vetää sukua lapsia ja 3. polvea mukaan syntiinsä.
" On itsekästä tuhota toisen elämä saadakseen puhtaan omantunnon "
Juuri tuota tarkoitin.
Hyvä esimerkki siitä kun sotketaan uskonto psykologiaan. Toisin sanoen erittäin huono lopputulos. Kummanko miehesi valitsee, jos laitat vastakkain tuon uskon seurakunnan ja lähtösi? Valitseeko sinut vai uskonseurakunnan?
Minä ehkä tekisin vielä tuollaisen testin ennen kuin päättäisin lähteä, että ymmärtääkö mies mitä pastori nyt todellisuudessa hänelle teki?!
Asia, tilanne ei missään nimessä ole uskonnon varjolla hyväksyttävä, tuo oli paha tekoa. Ja yllytys sellaiseen.
Kaikissa ihmisryhmissä on yksinkertaisia sieluja, jotka eivät muiden pahasta olosta välitä pätkääkään. Pääasia, että pääsevät omastaan eroon toisen kustannuksella. Ja sitten ihmetellään silmät sinisenä, että kuinka se nyt vanhan jutun noin vakavasti otti. Itsekästä ihmissuhdeidiotismia.
"Ko. Srk n pastorilla ei tunnu olevan psykologista kykyä ajatella miten syntiasiat hoidetaan ettei NE TUOTA LISÄTUSKAA ja sotke muiden elämää."
Niinpä. Tämän tyyppiset uskovaiset ovat itse jollain tasolla tunnevammaisia. Jotkut jopa kieltävät psyyken olemassaolon. Tällaisia ongelmia on erityisesti maallikkoliikkeissä, joissa pastoreilla ei ole järkeä eikä sielunhoitokoulutusta.
Tärkein tunnustaminen on Jumalalle tunnustaminen. On oltava luotettava oikeasti uudestisyntynyt uskova jonka kanssa voi tällaisesta keskustella ja rukoilla. Silloin tämä uudestisyntynyt uskova voi julistaa anteeksiannon Evankeliumin mukaisesti. Sen uskominen rittää.
Pastorille voi tunnustaa ja hänellä on moraalinenn vaitiolovelvollisuus, mutta ei lakiin perustuva. Tässä tapauksessa "pastori" teki virheen. Tuollainen ohje sai paljon kärsimystä aikaiseksi viattomassa osapuolessa. Minä en luota keneenkään pelkän tittelin takia. Varsinkin "pastoreiksi" itseään nimittäviä on kaikenlaisia. On monia hyviä, mutta myöskin huonoja "pastoreita".
Toistan, ei pidä luottaa keneenkään minkään virkanimityksen perusteella.
Tässä tapauksssa en tunnista mitään itsekkyyttä, vaan syy on "pastoriksi" sanotun ihmisen vääristä ohjeista.
Ei tunnustamista voi noin vanhasta tehdä niin, että sillä vahingoitetaan toisia viattomia ihmisiä.
Tärkeää on tällasissa tapauksissa, että syntiä tehnyt saa rauhan omalletunnolleen. Sen saa uskomalla Evankeliumi, tässä tapauksessa syntinen on jo tehnyt parannuksen. Jos ei omatunto ana rauhaa, on syytää jatkaa rukousta uudestisyntyneen uskovan kanssa, kyllä Jumala kuulee ja autaa.
Pastori neuvoi väärin. On parempi että pettäjä tunnustaa synnit vain Jumalalle ja Jeesuksen ristinkuoleman sovitystyö pesee syntisen puhtaaksi ja hän voi jatkaa avioliitossa vaimonsa kanssa kuten on avioliittolupauksessaan sanonut. Jumala vihaa avioeroa. Ja ehkä vaimokin olisi voinut olla lempeä, kärsivällinen eikä muistele kärsimäänsä pahaa. Toivottavasti vielä mieli muuttuu ja he voivat palata takaisin yhteen.
Kyllä jokaisella on ihan henkilökohtainen vastuukin ja tässä tapauksessa aloittajan ilmeisesti tulevalla ex- miehellä. Eikö se jo riitä , että on tehnyt vääryyttä toista kohtaan vaan yrittää sitten toisella vääryydellä eli itsekkyydellä vielä loukata toista lisää jotta voi sitten olla itseensä tyytyväinen ja kiilotella sitä kilpeään, että olen pyytänyt anteeksi joten olen nyt hyvä.
En kannata rauhaa kenenkään omalletunnolle, enkä minkäänlaista syntien anteeksiantamista, vaan harkintaa, ennen kuin tekee mitä tekee, ja jos tekee väärin kestäköön sen.
Sitten on vain hiljaa mielessään mietittävä että minkälaisen laskun - kuinka monta hyvää työtä on tehtävä että saa puntit tasoin.
Tässä miinussaldo todellisuudessa vain lisääntyi. Se Jumalan valtakunta on meissä Jeesuksen mukaan, ei se ole syntiä mitä tehdään, vaan väärin tekemistä toista ihmistä ja itseä kohtaan.
Tässä jo kaksi kertaakin samaa ihmistä kohtaa -, elävä esimerkki siitä mitä Lutherin mukaan Paavali syntiopillaa haluaa: meitä tekemään ja olemaan niin, että kaikki se on ansainnut vain vihan eikä mitään armoa.
Mikään ihmisen tekemä työ ei korvaa Jeesuksen suorittamaa syntien sovitusta. Vain tekemällä parannus ja ottamalla Jeesuksen sovitus vastaan omaan sydämeen, voi saada rauhan ja pelastua Jumalan tuomiolta. Jeesuksen suorittama sovitus on kaiken syntien anteeksisaannin perustus.
1.Kor.3:
11. Muuta perustusta ei kukaan voi laskea sen lisäksi, mikä on jo laskettu, ja se on Jeesus Kristus.
Joh.14:
Tie, totuus ja elämä
1. "Älköön teidän sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan, uskokaa myös minuun.
2. Minun Isäni kodissa on monta huonetta. Ellei niin olisi, sanoisinko teille, että menen valmistamaan teille sijaa?
3. Vaikka minä menenkin valmistamaan teille sijaa, tulen takaisin ja otan teidät luokseni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen.
4. Ja minne minä menen, tien sinne te tiedätte."
5. Tuomas sanoi hänelle: "Herra, me emme tiedä, minne sinä menet. Kuinka sitten voisimme tietää tien?"
6. Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan tule Isän luo muuten kuin minun kauttani.
7. Jos te tunnette minut, tulette tuntemaan myös minun Isäni. Tästä lähtien te tunnette hänet ja olette nähneet hänet."
Room.5:
1. Koska siis olemme tulleet uskosta vanhurskaiksi, meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta.
2. Hänen kauttaan me olemme päässeet uskossa tähän armoon, jossa nyt olemme, ja me kerskaamme Jumalan kirkkauden toivosta.
Haloo. Omaa ajattelua ei voi ulkoistaa pastoreille.
Ero on sinun oma ratkaisu. Se ei ole pastorin syytä. Miehesi petti sinua. Tunnustiko siksi että haluaa eroon sinusta?
Nyt oli - ainakin vähän sarvia päässä kuin kyseisellä pastorilla... Ootko miettinyt, jos kuitenkin... Mee nyt kuule.
”Hän oli tullut uskovan kaverin kautta synnintuntoon tästä 40 v vanhasta pettämisestä. Mieheni ei ole ollut mitenkään uskova. Hän oli käynyt nyt pastorin luona joka oli sanonut ettei tapahtuman iällä ole väliä. Kaikki pitää tunnustaa rikotulle osapuolelle siis minulle.”
Sanon vain että todella ajattelematonta, eikä mitenkään edes hengellisessä mielessä järkevää.
Synnit me tunnustamme Jumalalle. Sitten jokainen voi ja saa käyttää oikeamielisyyttään sen suhteen, mitä kertoo muille ihmisille.
Ensimmäisenä tuli mieleen, miksi tämä asia oli miestäsi jäytänyt niin monta vuotta? Mikä häntä esti pääsemään asiassa tasapainoon?
”Hän kertoi että kertomisen jälkeen hänellä on hyvä olo uutena luomuksena. Hän käy tiiviisti nyt uudessa srk ssa.”
Tässä on kaksi puolta, toisaalta hän tuntee päässeensä takastaan, mutta samalla hän sysäsi taakan toisen ihmisen harteille. Vieläpä syyttömän ihmisen. Taakka ei siis kadonnut mihinkään.
”Ihmettelen srk n ja Raamatun käskyä kertoa kaikki oman olon helpottamiseksi. Miksi kaataa paha olo toisen päälle.”
Tässä tulee esille se, miten nämä asiat eivät ole niin helppoja, kuin kuvitellaan. Lähimmäinen tulee tässäkin huomoida ja punnita todella tarkkaan, tulee tehneeksi hyvää vai pahaa – mikä on seuras.
Ymmärrän hyvin, miten loukkaantunut olet. Toivon kuitenkin, että annat itsellesi aikaa ensin käydä tunnemyrskyn läpi ja vasta sitten tehdä päätökset. Vasta sitten on aika päättää, kykenetkö antamaan anteeksi vai rikkoiko tämä teidän välinne lopullisesti? Ja jos rikkoi, oliko se ainut syy vain se viimeinen oljenkorsi joka katkaisi välinne?
Miehesi kertoi uskottomuuden ja jätti sinut kärvistelemään suruun ja epätoivoon? Hiillostaa eroon.
Siirsi oman pahan olonsa sinulle?
Niin, eikös tuo ole syntiopin perusmekanismi ja viime kädessä se paha olo pistetään sitten ristille kiusatun ja kidutetun Jeesuksen niskaan? Hänhän oli syntiopin uskonnon väittämän mukaan jopa sijaiskärsijä?
Siitähän tuossa on juuri kyse. Tuollainen äijä joutaakin tulla jätetyksikin ei ehkä sen takia, että kävi aikoinaan vieraissa vaan sen takia, että pitää 40 v jälkeen alkaa asiaa repostelemaan.
Ikävää jos ihmisiä kannustetaan moiseen...
> Synnin tunnustaminen 40vtakaa raunioitti elämän
Anteeksi, mutta en usko mitään mitä sanot.
Toivon aloittajan muistavan sanomiseni vaikka parin vuoden kuluttua, ehkä jo vuodenkin kuluttua.
Äitivainaan sanomisia lainatakseni: sano mun sanoneen että tulet katumaan karvaasti.
Siis jos tämä on ainut syy. Jos taas on muutakin ongelmia, joita vain olet pitänyt maton alla, niin sitten on eri asia.
Yleensä syitä on monia, ja tällainen vain on se "lopullinen niitti". Tosin en tiedä mikä tilanne heillä on.