Ahdistus/paniikki-vertaistukea

Anonyymi

Moi,

Kaipaisin vertaistukea samanlaisessa/samantyyppisessä tilanteessa painivalta.
Olen aina ollut herkkä ja helposti jännittävä jo lapsesta lähtien. Jossain kohtaa elämää oli ahdistusoireilua ja paniikkikohtauksiakin kunnes sain ne itse lieveneen. Olin lasten kanssa kotona ja karsin menoja ja keskityin vaan lapsiin. Aloin harrastaan pikkuhiljaa liikuntaa vaikka aiemmin sykkeen nouseminen sai usein paniikin nouseen päälle, mutta pääsin siitä yli ja pystyin harrastaan kovatehoistakin liikuntaa useita kertoja viikossa. Pysyihän mielikin silloin kunnossa kun söin terveellisesti ja liikuin. Sain itsevarmuutta kun katsoin peiliin kun huomasin miten pystyn kroppaani muokkaamaan.
Elämä sujui siis hyvin kunnes liitto alkoi rakoilemaan ja tuli ero. Siitä lähtien on ollut alamäkeä. Liikunta alkanut taas ahdistaan kun syke nousee. Syöminen vähentynyt -laihtumista. Paniikkohtaukset alkaneet uudestaan. Välillä heti aamusta herätessä ahdistaa ja saattaa kestää iltaan asti. Välillä päiviä jolloin ei mitään oireita. Fyysisiä oireita monenlaisia ja vaihdellen: vatsaoireet, tykyttelyt, voimakas hengenahdistus, väsymys, huonot yöunet, jano/kuiva suu, nälkä/ei huvita syödä, lihasjännitys, käsien tärinä, palelu ym. Ajatukset on välillä sekaisin ja pelottaa/ahdistus kaikki.
Korona ei ainakaan ole helpottanut tätä oloa. Toki siinä mielessä ”kiva” kun ei tarvitse keksiä tekosyitä miksi ei nyt halua lähteä johkin tms. Mutta huoli tulevaisuudesta kaikkinensa mietityttää.
Olisko jollain muulla edes samantyyppistä oireilua tai ajatuksia? Aloittamassa psykoterapian, mutta kaipaisin ajatusten vaihtoa myös kohtalotovereiden kanssa koin sen todella auttavaksi edellisen kerran kun olin samassa jamassa.

5

163

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Ja lisäisin, että herään välillä öisin ahdistukseen. Sydän hakkaa eikä saa henkeä..

    • Anonyymi

      Hei! Tosi tosi tärkeää, että juttelet olostasi jonkun sun läheisen kanssa ja tarpeen mukaan ammattilaiselle. Lisäksi voit kokeilla omahoito-ohjelmia Mielenterveystalo.fi ssa. Googlaa. Ne on ilmaisia ja siellä on apua just noihin vaivoihin. Sekaisin chat on myös hyvä paikka! Ja chillaa appi!

    • Anonyymi

      Eikö ketään vertaistueksi? Tai tietääkö kukaan onko jonkun järjestämää vertaistukiryhmää jossain etänä?

      • Anonyymi

        Kunnan mielenterveyspalvelujen kautta voidaan jotain järjestää, mutta ei näitä taida missään netissä sen enempää olla. Itse olin joitain vuosia sitten kunnan kautta eräässä vertaistukiryhmässä, oli ihan OK. Itselle kuitenkin varsinainen psykoterapia oli avainasemassa.
        En kuitenkaan ole mitenkään täysin terve, vaan tuo vihulainen ahdituneisuushäiriö kummittelee aina taustalla, välillä vähemmän välillä enemmän. Yleensä erilaiset elämään vaikuttavat tapahtumat voimistavat ahdituneisuutta.
        Voi luulla, että olen parantunut, mutta sitten jotain tapahtuu ja tajuaa olevansa edelleen ahdistunut. Olen itse tässä vuosien varrella ymmärtänyt, ettei se koskaan poistu, mutta sen kanssa voi oppia elämään. Yksi tärkeä pointti on tajuta se, että kaikki tapahtuu vain korvien välissä, ei muualla. Itse omien ajatustensa kanssa lietsoo itseään ahdituneeseen tilaan.
        Kun kroppa käy ylikierroksilla alkaa ilmetä kaikkea "psykosomaattista". Vaarallista se, ei ole, mutta sen erottaminen on tärkeää.
        Itse suosittelen hakeutumaan lääkäriin ja pyytämään esim rauhoittavia. Itsellä nuo rahoittavat ovat auttaneet todella paljon. Rauhallisena pystyy myös ajattelemaan asioita paljon paremmin ja oikein perspektiivein. Moni pelottelee noilla rauhoittavilla, jää heti koukkuun ja toleranssi nousee jne. Mulla ei ole käynyt mitään noista. Olen koko ajan pitäny järjen päässä ja ottanut tosiaan vain TARPEESEEN. Usein elämä rauhoittuu ja tilanne mikä laukaisee ahdituneisuuden menee ns pois. Silloin ei myöskään ole enää tarvetta ko. pillereille....


    • Anonyymi

      Olen samoin herkkä ja jännittävä. Kun elämässä tapahtuu huonoja asioita alkaa ahdistamaan ja tuntuu että voimat loppuu. Samoin iskee paniikki. Paniikissa ryntää miten sattuu ja hirvittävä huoli.Pelko siitä ettei pärjää ym.

      Perhettä en pysty perustamaan, olisin liian huolissani kaikesta. Itsensä kanssa on pärjättävä, opiskelu auttoi siinä.

      Minulla on tosi herkkä iho, iho sitten oireilee.

      Oman olo tilani löysin sitten luonnosta jossa viihdyn todella hyvin. Vesiretkeilyä luonnossa ja talvella pikku retket sauvakävellen muussa ympäristössä. Valokuvaan sitten retkeni.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ei sua enään tunnista

      Kun olet vanhentunut ja lihonut.
      Ikävä
      170
      6654
    2. Huomenet naiselle

      Harmittaa ettei ehkä nähdä enää koskaan. Näillä mennään sitten.
      Ikävä
      59
      4512
    3. Etsin vastaantulevista sua

      Nyt kun sua ei oo, ikävöin sua niin v*tusti. 😔Jokaisesta etsin samoja piirteitä, samantyyppistä olemusta, samanlaista s
      Ikävä
      28
      3218
    4. Mikä kaivatussasi kolahti?

      Mikä oli erityistä?
      Ikävä
      61
      3017
    5. Kaikesta muusta

      Mulla on hyvä fiilis. Mä selviän tästä ja sit musta tulee parempi ihminenkin. Ainut, mitä mun pitää nyt välttää on se ko
      Ikävä
      16
      1905
    6. Tekis mieli lähestyä sua

      Mutta pelkään että peräännyt ja en haluis häiritä sua... En tiedä mitä tekisin olet ihana salaa sua rakastan...💗
      Ikävä
      27
      1586
    7. Hyvää yötä.

      Miten äkäpussi kesytetään? 😉 pus
      Ikävä
      15
      1574
    8. Ajatteletko koskaan

      Yhteisiä työvuosia ja millaista silloin oli? Haluaisin palata niihin vuosiin 🥹
      Ikävä
      40
      1523
    9. Kyllä hävettää!

      Olla taivalkoskelta jos vuoden taivalkoskelainen on tuommoinen tumpelo.
      Taivalkoski
      34
      1379
    10. T, miten mun pitäis toimia

      Olen niin toivottoman ihastunut suhun...ollut jo liian,monta,vuotta. Lähestynkö viestillä? Miten? Sun katse...mä en kest
      Ikävä
      47
      1313
    Aihe